Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuka muistaa kylman talven 1987?
Mennessani duuniin kavelin Stockan lapi lampimikseni. Matka oli siis asememalta Ludviginkadulle (Erottojan ylapuolella). Ja jossain vaiheessa posket palentui kuitenkin. -37c ja junat kulki mutta ehka vahan myohassa. Olin 21v.
Kommentit (705)
Muistan, olin talkkarina stadissa ja korjailin lentäessä kuolleita lintuja pihalta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan hyvin. Olin silloin 23 v. ja odotin esikoistamme. Tämä vauva täyttää tänään 32 v.
Onnea mutta siis miten vuodesta 87 on jo niin kauan! Kun oli jo nuori aikuinen itsekin silloin.
Muistan hyvinkin sen kylmyyden ja helmikuussa kylmimpään aikaan lähettiin kaverin kanssa ens kertaa kaukolomalle ja suoraa Pattayalle....ei muuten jäänyt ensimmäiseksi ja viimmeiseksi kerraksi.
Elämäni kylmin talvi kyllä, viiman kanssa viikkokaupalla sellaista -50 - -60, huuuhhhh. Mulla oli silloin pitkä duunimatka ja muutaman kerran jäätiin matkan varrelle ja jouduimme odottamaan varakyytiä. Se oli niin stanallista se kylmyys myöhään illalla, että me kaikki aloimme pelätä niitä automatkoja ja hysteerisinä vahdimme auton ääntä, että köhiikö, jäädäänkö taas jonnekin Vantaan peltoaukealle keskellä yötä, eisssaaata...
Sen talven jälkeen tuli todella kylmä ja sateinen kesä, joka jatkui sitten koko seuraavan talven yli- talvi 87-88 on nimittäin sitten vuorostaan yksi lämpimimmistä ja vähälumisimmista talvista minkä muistan, yhtä samaa 'kesää koko syksy ja talvi'. Ja lämminta ja vesisateista talvea seurasi kuuma kesä -88, jolloin lyötiin lämpöennätyksiä.
Että silloin se alkoi tämä säiden heittely äärimmäisyydestä toiseen.
Muistan erittäin hyvin, koska olin köyhän perheen lapsi, ei ollut lämpimiä vaatteita. Ylipäätään koko lapsuuteni muistuu mieleen ainaisena paleluna.
Joka 10. lapsi elää alle köyhyysrajan tämänpäivän Suomassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan erittäin hyvin, koska olin köyhän perheen lapsi, ei ollut lämpimiä vaatteita. Ylipäätään koko lapsuuteni muistuu mieleen ainaisena paleluna.
Joka 10. lapsi elää alle köyhyysrajan tämänpäivän Suomassa...
Lisään vielä, että muistan myös erinomaisen hyvin ne neonväriset lasketteluhaalarit, joista saatoin vain haaveilla.
Olen opiskelujani ja vuoden Etelä-Suomen visiittiä lukuunottamatta asunut koko ikäni Lapissa. Täällä on joka talvi pakkasta, välillä reilustikin, joten joku vuosi 1987 ei ole jäänyt mieleen, vuosi 1999 kylläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auton vaihdeloota oli niin jähmeessä, että keppi jäi käteen, kun yritin survoa väkisin pakkia päälle.
Muistan.
Koulussa ei tarvinnut mennä välituunnille. Useimmiten mentiin silti.
Pakkasen puremia tuli helposti. Ja äiti kauhisteli niitä. Muistan kuinka niitä paukamia poltti saunassa ja lämpimässä kylvyssä, joissa niitä koitettiin saada laskemaan.
En pitänyt niitä pakkasia silloin erikoisena. Päinvastoin ihmettelin monia sen jälkeisiä lämpimämpiä talvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ekalla. Muistan vain sen, että mummilan ruusupensaat paleltui. En muuta!
Muistan. Bussipysäkiltä oli jonkin verran matkaa työpaikalleni ja oli pakko aamuisin poiketa matkan varrella olevan kerrostalon rappukäytävään patterin viereen lämmittelemään (onneksi alaovi oli auki), kun olin niin jäässä, sormet varsinkin. Ja voi sitä kipua ja tuskaa, kun sormet suli ja lämpeni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista, että olisi ollut erityisen kylmä talvi. Täällä puhuttu tammikuusta -87.
Tänään luin muistiinpanoja vuosilta 1985- 1989.
Ei mitään merkintöjä erityisen kovista pakkasista Napapiirin korkeudella. Asuin ja olin silloin töissä siellä.
Työmatkan, kolme km suuntaansa, kuljin kävellen.
Siellä kyllä oli ihan normaalia, että oli suht asiallisesti pukeutunut. Mullakin toppahousut ja -kengät.
Ei ne kyllä mitkään ihmeellisen lämpimät olleet, kun niissä ei ollut sellaisia ominaisuuksia kuin nykyajan vaatteissa.
En ole huomioinut, että olisi ollut mitenkään erityisen ankarat pakkaset.
Eikä mitään mierkintääkään ole, että olisi ollut erityisen kylmää.
Juu. En muista.
Muistan, olin muuttanut Suomeen 3 vuotta aiemmin. Aurinkoinen talvipäivä, ja olin siskon ja isän kanssa yhteiskuvassa... Piti käyttää poskiin jotain vihreää Vitalis-voidetta!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan. Auton kanssa sai pelätä, minne jää ja jäätiinkin. Piti kulkea työharjoittelussa pitkän matkan päässä. Ostin toppakengät. Minäkin muistelen, että vuodenajat alkoivat muuttua ennustamattomiksi noina aikoina. 88 kesä oli hehkuva ja ukkoset mahtavia.
Kannan mukanani muistoa 1987 pakkastalvesta. Pikkusormi paleltui pahoin, oli lähellä, ettei jouduttu amputoimaan. Verenkierto siihen ei palautunut normaaliksi, mutta osaan varoa sen palelluttamista.
Kova pakkanen unohtui kun otsapanta lämmitti ja krepatut hiukset. Ja kaupungin vuokrakämppä Hervannassa. Pizzerioitakaan en muista kun kaksi Tampereelta.
Pääsi bussilla kouluun, joka oli meidän perheessä harvinaista herkkua. Normaalisti mentiin munat huurussa pyörällä, vaikka mikä keli oli.
Bussi oli kylän vanhin pyöreälamppuinen Scania, mutta muistan sen olleen erittäin lämmin ja aina ajassaan. Nykybusseilla tulee kuljettua poikien joukkueen pelireissuilla ja -20 astetta tahtoo olla jo ongelma, ettei sisätilat lämpiä 100km reissullakaan kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Mä synnyin toukokuussa 1987.
Mä oon sua parempi, koska olin jo ekalla luokalla silloin. Osasin jo lukea kun sua ei vielä ollu.
Muistan kyllä. Myös 2009/2010 oli melkein yhtä ankara talvi, pakkasta oli ainakin kuukauden verran jatkuvati 30 paikkeilla Uudellamaallakin.
Nythän kylmät, pitkät talvet tekevät taas tuloaan. Ilmasto on kääntymässä jäähtyvään suuntaan.
Alue: Aihe vapaa
en muista