Lue keskustelun säännöt.
Kuka muistaa kylman talven 1987?
Mennessani duuniin kavelin Stockan lapi lampimikseni. Matka oli siis asememalta Ludviginkadulle (Erottojan ylapuolella). Ja jossain vaiheessa posket palentui kuitenkin. -37c ja junat kulki mutta ehka vahan myohassa. Olin 21v.
Kommentit (758)
Myös 2024 talvi oli hyvin kylmä, pakkasta n. 24-28 Tampereellakin tammi-helmikuulla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli ihan kauheen kylmää, muistan. Kundikaveri oli intissä. Kyllä säälitti.
Hyvin muistan, asuin Merihaassa ja siltaa pitkin kävellessä mereltä puhalsi kylmä tuuli, naama oli jäässä ennekuin ehti Hakaniemen metroasemalle.
Olin silloin juuri saanut ekan työpaikan ja ostanut syksyllä turkin. Se oli aika hyvä sijoitus siihen talveen. Silloin saattoi vielä käyttää turkkia ilman että joutui häpeäpaaluun.
Vierailija kirjoitti:
Mä synnyin toukokuussa 1987.
Niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä muistan! Uudehko automme ei käynnistynyt kuukauteen, junat kulkivat miten sattui, jos nyt edes kulkivat. Lapsi vietiin rattailla päivähoitoon moninkertaisiin vällyihin käärittynä, mutta posket paleltuivat, koska kasvoja ei voinut kokonaan peittää.
Paksu haalari ja huopatossut olivat aikuisellakin vakiovaruste työmatkalla.
Muistan. Oli helvetin kylmää. Silmäripset jäätyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella muistan! - 32 useamman päivän. Kolmen alle kouluikäisen kersan kanssa kotona, mies reissutöissä. Vesiputket jäätyivät huolella, pannuhuoneen uuniin piti syöttää metrisiä halkoja että torppa pysyy lämpimänä. Kuopus päätti vielä askarrella vessan pönttöön paperirullan, pikkuautoja, siskon nuken, ym. Tukkoonhan se meni. Oli sentään toinen wc talossa, onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Oli ihan kauheen kylmää, muistan. Kundikaveri oli intissä. Kyllä säälitti.
Joo, mut ootte jo eronnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin muistan. Olin 20v silloin. Pakkasta oli -40. (Asuin itäsuomalaisella paikkakunnalla). Auto läksi kumma kyllä aamuisin hyvin käyntiin koska omakotitalossa ei tarvinnut välittää mistään 2 tunnin ajastimesta, mutta yön seisottuaan renkaat olivat liikkeelle lähdössä "neliskanttiset" ennen kuin muotoutuivat pyöriessään. Bussit hyytyivät. Ripset huurtuivat ulkona joten ripsiväriä oli aamulla turha laittaa. Toppahousut piti pukea farkkujen päälle. Kun pakkaset vihdoin monen viikon jälkeen lauhtuivat -25 asteeseen, niin sehän tuntui melkein lämpimältä!
Kyllä muistan! Ulos jos joutui lähtemään piti pukea itsensä michelin-ukoksi. Takavuosina oli ollut muodissa ns. kuukengät eli tosipaksut pitkävartiset toppakengät kuin astronautilla ja ne olivat yhä tallessa, joten varpaita ei palellut. Pipoa ja kaulaliinaa niin paksulti ettei näkynyt kuin silmät, joiden ripset huurtuivat. Lämmityskattilaan mätettiin polttopuuta, sähkövastuksia ei käytetty koska sehän olisi tullut hirvittävän kalliiksi (puuta sai omasta metsästä), ei meillä sisällä kylmä ollut. Lisänä leivinuuni johon mahtui metriset halot. Mut siitäkin talvesta selvittiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin muistan. Olin 20v silloin. Pakkasta oli -40. (Asuin itäsuomalaisella paikkakunnalla). Auto läksi kumma kyllä aamuisin hyvin käyntiin koska omakotitalossa ei tarvinnut välittää mistään 2 tunnin ajastimesta, mutta yön seisottuaan renkaat olivat liikkeelle lähdössä "neliskanttiset" ennen kuin muotoutuivat pyöriessään. Bussit hyytyivät. Ripset huurtuivat ulkona joten ripsiväriä oli aamulla turha laittaa. Toppahousut piti pukea farkkujen päälle. Kun pakkaset vihdoin monen viikon jälkeen lauhtuivat -25 asteeseen, niin sehän tuntui melkein lämpimältä!
Me asuttiin silloin Turussa ja kylmää oli sielläkin. Muistan, kun papat puhuivat, ettei niin kylmää ole nähty sitten talvisota talven.
Mutta tosiaan, kun pakkanen hellitti ja pakkasta oli -20C niin se tuntui ihan lämpimältä ja tuntui, että saattoi taas jatkaa normaalia elämää :D
Vierailija kirjoitti:
Olin silloin 15 v ja keräsin pulloja uutta fillaria varten. Hitto mä oon ollut joku pakkasen kestävä jätkä, kun mä kuljin pullonkeruussa kolmena päivänä viikossa ja kiertelin talosta taloon, ovelta ovelle ja sitten raahasin tyhjiä lasipulloja Alkoon ja kauppaan monta kassillista siinä pakkasessa. Muistan kyllä ihmisiä, jotka antoivat mulle pulloja, mutten sitä, että mulla olisi ollut kylmä.
Oletko pärjännyt elämässä kun noin ahkera olit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi kun olisit silloin jäätynyt sinne elävältä.
Vierailija kirjoitti:
Synnyin sinä talvena. Kuulema juuri kylmimpään aikaan.
Esikoisemme syntyi juuri kun pakkaset alkoivat. Et kuitenkaan taida olla poikani? Ainakin viikon oli -37 Helsingissä. Kävelin Kätilöopiston ja Länsi-Pasilan väliä Pasilan sillan kautta. Siinä oli lisäksi kova viima. Ei ole koskaan ollut niin kylmä.
Vähän hekoteltiin kun vanhemmat aina jauhoivat talvisotatalven kylmyydestä ja nyt meillä oli kylmempää. Ei tosin tarvinnut olla juoksuhaudoissa.
Muistan hyvin. Viisi viikoa oli pakkasta vähintään 25 astetta. Olin sahalla asettajana ja töitä oli kun teriä kului paljon, piti tehdä kahta vuoroa ja viikonloputkin että niitä riitti. Asuin kilometrin päässä työpaikasta niin se oli helpotus. Aika mukavat tienestit sai palkaksi. Talvet oli hyviä aikoja, silloin pystyi kerryttämään lomakassaa mukavasti.
Tuona kyseisenä tammikuuna Suomen leudoin seutu oli pohjoisessa. Armeija tarjosi silloin telttaretkeilyä täysihoidolla Rovaniemen seudulla. Teltassa oli jopa telkkari josta katseltiin säätiedotuksista Etelä-Suomen -30-lukemia, mutta Lapissa ulkoiltiin leppoisassa 5-10 asteen pakkassäässä. Ennen retkelle lähtöä yritettiin tietenkin keksiä kuumetta tai kuppaa ettei olisi tarvinnut lähteä. Hirvitti kun joulukuussa Lapissa oli ollut kunnon pakkaset. Mutta oli sitten kääntynyt niinpäin että pohjoisessa oli shortsikelit ja Hennalan kasarmeille jääneet tupakaveri olikin ne jotka paleli.