"Et tiedä todellisesta väsymyksestä mitään, koska sinulla ei ole lapsia."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiaa. Ihminen on väsynyt kun se ei ole nukkunut tarpeeksi. Väsymys ei kysy sitä, miksi ei ole nukkunut. On syynä sitten vauva tai mikä tahansa muu, väsymys on väsymystä. 

Kannattaa sanoa ihan suoraan että jos moinen vähättely ei lopu niin yhteydenpito loppuu. Äidit luulevat olevansa jotain sankarihahmoja kun ovat lisääntyneet, muiden ongelmat eivät ole enää mitään heidän ongelmiinsa verrattuna. Ja päinvastoin, kukaan lapseton ei voi tuntea sellaista onnea ja rakkautta mitä tämä juuri äidiksi tullut ihminen nyt kokee. Potaskaa, mutta äitikupla aiheuttaa kaikenlaisia aivopieruja.

Mun kaveri vetäisi kerran tuon äitiväsymyskortin esiin, kun hän kyseli kuulumisiani. Sanoin, että olen melko väsynyt kun olen viikon ajan ollut päivät luennoilla, illat töissä ja öisin lukenut hankalaan tenttiin. "Heh, sä et tiedä väsymyksestä mitään kun sulla ei ole vauvaa!" Tämä on siis aivan suora lainaus. Ilmoitin, että jos vielä kerran tulee minulle kertomaan etten voi olla väsynyt (vaikka olen nukkunut viikon pienissä pätkissä aina kun oli vartti aikaa), niin ei tarvitse olla enää yhteydessä ollenkaan. Pyysi anteeksi, ja sen jälkeen homma ei ole toistunut.

Ymmärrän siis hyvin vauvasta johtuvan väsymyksen, mutta se ei tee muiden väsymyksestä yhtään sen vähemmän totta.

Mutta sulla on mahdollisuus nukkua, kun et ole luennoilla, töissä tai tenttiin lukemassa. Lapsessa ei ole off-nappia, jotta äiti voisi nukkua.

Ei muuten ole sairauksissaan mitään off-nappia, jota voi painaa. Jos on esim vaikea pakko-oireinen häiriö, niin päivästä saattaa mennä kaikki aika pakko-oireisiin ja yöllä ei saa nukuttua. Pakko-oireissa ei edes ole mitään positiivista, toisin kuin lapsisssa.

Pakko-oireisellakin voi olla lapsia.

Joo mutta jos pakko-oireet ovat sitä luokkaa mitä ne joillakin on, niin lapsia ei yksinkertaisesti pysty hoitamaan. Tällöin pitää antaa esim sijoitukseen. Vaikea pakko-oireinen häiriö on myös raskaampi asia kuin normaali tai raskas lapsiperhe-elämä.

Pakko-oireisella lapsettomallakin saattaa olla esim vaativa työ ja muita asioita, jotka velvoittavat yhtä lailla kuin lapsetkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä etpä sinä vaan lapsettomana voi ikinä olla yhtä väsynyt kuin väsynyt äiti, niin se vaan on. Turhaan hakkaat päätäsi seinään.

Niinkö? Olen se aiemmin vastannut hevosihminen. Olen lähtenyt aamulla tallitöihin kuudeksi lumipyryn keskellä hoitamaan 27 hevosta. Myös sairaana. Helppoa olisi ollut jäädä kotiin sairaana lapsen kanssa köllimään kuin lähteä niitä koneja ulos kelkkomaan ja tallia siivoamaan. :)

Kuten muutkin olet kaiketi itse osasi valinnut?

Jos et, katso peiliin.

Arvostan kyllä kovasti eläinten vuoksi uhrau/itumista, mutta siltikään ei voi verrata pientä lasta ja hevosta.

Kommenttini katosi johonkin, tässä uudelleen: Tietenkin olen, en ole muuta väittänytkään. Ihan kuin lapsellisetkin, olen itse valinnut velvollisuuteni. Eläimet ovat viattomia, eikä niitä voi jättää hoitamatta, jos ei tänä aamuna nappaakaan lähteä niitä hoitamaan. Eikä silloin aamulla klo 5 ole ketään, kelle soittaa, että hei mene sinä kun en minä jaksa, vaikka täälläkin on sanottu lapsettomien pääsevän helposti velvollisuuksistaan eroon. :)

Hevoset voi myydä, lapsia ei. Hevoset ovat harrastus, lapset eivät ole.

En ole tuo heppatyyppi, mutta ratsastan ja tiedän kyllä, ettei hevosta voi jättää ruuatta ja juomatta, karsinaa siivoamatta, syyllistymättä äkkiä eläinsuojelurikokseen, mutta kyllä se on totuus, että hevoset voi myydä, lapsia ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis niin nolo koko ketju! Noinko moni lapseton ihminen kuvittelee, että äitiys jotenkin suojaa siltä, ettei mitään väsymystä aiheuttavaa sairautta voi tulla?

Jos on täsmälleen sama sairaus samoin oirein, niin kai sen apinakin tajuaa, että onhan se äiti väsyneempi, kuin se lapseton ihminen. Äitinä on pakko hoitaa lapsi, lasta ei voi laittaa standby-tilaan.

No, tämä valkenee myös jokaiselle teille lapsettomalle, jos lapsia päädytte hankkimaan.  Äitiys ei ole suoja unettomuutta, narkolepsiaa, väsymysoireyhtymää tai mitään muutakaan vastaan. Erona on vain se, että lapseton voi levätä enemmän ja helpommin kuin ihminen jolla on lapsia. Eihän tämä ole edes mikään mielipide, vaan täysi fakta.

Mutta entä jos ei ole täsmälleen samaa sairautta?

Tietysti on. Lapsettoman sairaus nyt ei vaan kertakaikkiaan voi olla sama saati sitten pahempi.

Nyt pututaankin siitä että on se sama sairaus ja siihen päälle hoidat lapset. Kuvittele että sinulla on migreenikohtaus, lapseton vetäytyy pimeään makuuhuoneeseen lepäämään muutamaksi tunniksi. Perheellinen alkaa laittaa lapsille ruokaa tai lähtee ensin kauppaan ostamaan sen ruuan. Kummalla on helpompaa? Pienet lapset eivät anna vanhemman levätä oli tämä kuinka sairas tahansa, edes kouluikäinen ei siihen aina kykene koska lapset ovat tarvitsevia joka iässä. Eri tavalla vaan.

Mutta miksi sen pitää olla täsmälleen sama sairaus? Harvemmin on, ja harvemmin kaksi ihmistä reagoi siihen täsmälleen samalla tavalla.

Jos nyt leikitään, että on esimerkkisi mukaan kaksi migreenistä kärsivää, niin tietenkin lapsettomalla on helpommat olosuhteet siitä toipumiseen. Otetaan sitten toiseksi esimerkiksi vaikka se krooninen unettomuus, siinäkin lapsettomalla on ehkä hieman helpompaa, tai sitten ei, riippuu ihmisestä. Jos nyt sitten noudatetaan lapsellisten logiikkaa, migreenistä kärsivällä äidillä on paljon vaikeampaa kuin kroonisesta unettomuudesta kärsivällä lapsettomalla, koska lapsettoman sairaus ei koskaan, missään tilanteessa ole yhtä paha kuin lapsellisen.

"Krooninen unettomuus, siinäkin lapsettomalla on ehkä hieman helpompaa". Mihin tämä väite perustuu kun oletetaan että ihmisillä on suht samat psyykkiset ja fyysiset voimavarat? Ja toinen hoitaa siihen päälle lapset. Silloin ei ole kysymys mistään "hieman helpommasta" vaan helvetin paljon helpommasta. Mutta tässä juuri näkee että lapseton ei ymmärrä kuinka raskasta lasten hoitaminen on. En itsekään ymmärtänyt ennenkuin sain lapsia.

Ja lapsettomilla voi olla niiden lapsien tilalta muita velvollisuuksia.

Lapsettomien velvollisuudet ovat yleensä sellaisia joista voi neuvotella ja joihin voi saada pelivaraa. Lapsessa ei ole off-nappulaa.

Lapselle saa rahalla hoitajan.

Luuletko että vanhemmat palkkaavat heti jonkun hoitajan, jos on itse vähän kipee? Lapsiperheessä menee rahaa muutenkin niin paljon, että jollain tuntipalkalla hoitajan palkkaaminen on aika harvinaista. Yleensä lapset hoidetaan ihan itse, joillain ei edes ole isovanhempia apuna. Olisit jo hiljaa.

Tuskinpa kukaan minkään oksennustaudin tai flunssan takia palkkaa hoitajaa. Sen sijaan pitkäaikaiseen sairauteen voi aivan hyvin hankkia apua ihan oman jaksamisensa takia. Jos ei ole tukiverkkoja tai varaa silloin tällöin lapsenvahtiin, kunnan kautta on mahdollista saada lapsille tukiperhe tai vaikka kotiapua.

Tukiperheen tai kotiapua saadakseen pitää ilmoittautua lastensuojelun asiakkaaksi. Vielä 80-luvulla saattoi kunnasta saada kotiapua ilman lasua, enää ei saa. Käytännössä siis teet perheestäsi lastensuojeluilmoituksen.

Mitä sitten? Eikö lasten hyvinvointi olekaan se oleellisin asia?

Voi hyvänen aika!

Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.

Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.

Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis niin nolo koko ketju! Noinko moni lapseton ihminen kuvittelee, että äitiys jotenkin suojaa siltä, ettei mitään väsymystä aiheuttavaa sairautta voi tulla?

Jos on täsmälleen sama sairaus samoin oirein, niin kai sen apinakin tajuaa, että onhan se äiti väsyneempi, kuin se lapseton ihminen. Äitinä on pakko hoitaa lapsi, lasta ei voi laittaa standby-tilaan.

No, tämä valkenee myös jokaiselle teille lapsettomalle, jos lapsia päädytte hankkimaan.  Äitiys ei ole suoja unettomuutta, narkolepsiaa, väsymysoireyhtymää tai mitään muutakaan vastaan. Erona on vain se, että lapseton voi levätä enemmän ja helpommin kuin ihminen jolla on lapsia. Eihän tämä ole edes mikään mielipide, vaan täysi fakta.

Mutta entä jos ei ole täsmälleen samaa sairautta?

Tietysti on. Lapsettoman sairaus nyt ei vaan kertakaikkiaan voi olla sama saati sitten pahempi.

Nyt pututaankin siitä että on se sama sairaus ja siihen päälle hoidat lapset. Kuvittele että sinulla on migreenikohtaus, lapseton vetäytyy pimeään makuuhuoneeseen lepäämään muutamaksi tunniksi. Perheellinen alkaa laittaa lapsille ruokaa tai lähtee ensin kauppaan ostamaan sen ruuan. Kummalla on helpompaa? Pienet lapset eivät anna vanhemman levätä oli tämä kuinka sairas tahansa, edes kouluikäinen ei siihen aina kykene koska lapset ovat tarvitsevia joka iässä. Eri tavalla vaan.

Mutta miksi sen pitää olla täsmälleen sama sairaus? Harvemmin on, ja harvemmin kaksi ihmistä reagoi siihen täsmälleen samalla tavalla.

Jos nyt leikitään, että on esimerkkisi mukaan kaksi migreenistä kärsivää, niin tietenkin lapsettomalla on helpommat olosuhteet siitä toipumiseen. Otetaan sitten toiseksi esimerkiksi vaikka se krooninen unettomuus, siinäkin lapsettomalla on ehkä hieman helpompaa, tai sitten ei, riippuu ihmisestä. Jos nyt sitten noudatetaan lapsellisten logiikkaa, migreenistä kärsivällä äidillä on paljon vaikeampaa kuin kroonisesta unettomuudesta kärsivällä lapsettomalla, koska lapsettoman sairaus ei koskaan, missään tilanteessa ole yhtä paha kuin lapsellisen.

"Krooninen unettomuus, siinäkin lapsettomalla on ehkä hieman helpompaa". Mihin tämä väite perustuu kun oletetaan että ihmisillä on suht samat psyykkiset ja fyysiset voimavarat? Ja toinen hoitaa siihen päälle lapset. Silloin ei ole kysymys mistään "hieman helpommasta" vaan helvetin paljon helpommasta. Mutta tässä juuri näkee että lapseton ei ymmärrä kuinka raskasta lasten hoitaminen on. En itsekään ymmärtänyt ennenkuin sain lapsia.

Ja lapsettomilla voi olla niiden lapsien tilalta muita velvollisuuksia.

Lapsettomien velvollisuudet ovat yleensä sellaisia joista voi neuvotella ja joihin voi saada pelivaraa. Lapsessa ei ole off-nappulaa.

Lapselle saa rahalla hoitajan.

Juuri näin. Ja monesti isovanhemmat voivat auttaa. Tai sisarukset tai muut sukulaiset tai ystävät. Niin, ja usein varmaan myös lapsen isä.

Jos mitään edellä mainituista ei ole, eikä sitä rahaakaan, niin silloin on kyllä oikeasti aika rankka tilanne. Mutta silloin on todennäköisesti mahdollisuus saada apua yhteiskunnalta.

Miksi kilpailla siitä kenellä on raskainta? Eikö jokainen voi määritellä väsymyksensä vaikeuden omien voimavarojensa mukaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis niin nolo koko ketju! Noinko moni lapseton ihminen kuvittelee, että äitiys jotenkin suojaa siltä, ettei mitään väsymystä aiheuttavaa sairautta voi tulla?

Jos on täsmälleen sama sairaus samoin oirein, niin kai sen apinakin tajuaa, että onhan se äiti väsyneempi, kuin se lapseton ihminen. Äitinä on pakko hoitaa lapsi, lasta ei voi laittaa standby-tilaan.

No, tämä valkenee myös jokaiselle teille lapsettomalle, jos lapsia päädytte hankkimaan.  Äitiys ei ole suoja unettomuutta, narkolepsiaa, väsymysoireyhtymää tai mitään muutakaan vastaan. Erona on vain se, että lapseton voi levätä enemmän ja helpommin kuin ihminen jolla on lapsia. Eihän tämä ole edes mikään mielipide, vaan täysi fakta.

Mutta entä jos ei ole täsmälleen samaa sairautta?

Tietysti on. Lapsettoman sairaus nyt ei vaan kertakaikkiaan voi olla sama saati sitten pahempi.

Nyt pututaankin siitä että on se sama sairaus ja siihen päälle hoidat lapset. Kuvittele että sinulla on migreenikohtaus, lapseton vetäytyy pimeään makuuhuoneeseen lepäämään muutamaksi tunniksi. Perheellinen alkaa laittaa lapsille ruokaa tai lähtee ensin kauppaan ostamaan sen ruuan. Kummalla on helpompaa? Pienet lapset eivät anna vanhemman levätä oli tämä kuinka sairas tahansa, edes kouluikäinen ei siihen aina kykene koska lapset ovat tarvitsevia joka iässä. Eri tavalla vaan.

Mutta miksi sen pitää olla täsmälleen sama sairaus? Harvemmin on, ja harvemmin kaksi ihmistä reagoi siihen täsmälleen samalla tavalla.

Jos nyt leikitään, että on esimerkkisi mukaan kaksi migreenistä kärsivää, niin tietenkin lapsettomalla on helpommat olosuhteet siitä toipumiseen. Otetaan sitten toiseksi esimerkiksi vaikka se krooninen unettomuus, siinäkin lapsettomalla on ehkä hieman helpompaa, tai sitten ei, riippuu ihmisestä. Jos nyt sitten noudatetaan lapsellisten logiikkaa, migreenistä kärsivällä äidillä on paljon vaikeampaa kuin kroonisesta unettomuudesta kärsivällä lapsettomalla, koska lapsettoman sairaus ei koskaan, missään tilanteessa ole yhtä paha kuin lapsellisen.

"Krooninen unettomuus, siinäkin lapsettomalla on ehkä hieman helpompaa". Mihin tämä väite perustuu kun oletetaan että ihmisillä on suht samat psyykkiset ja fyysiset voimavarat? Ja toinen hoitaa siihen päälle lapset. Silloin ei ole kysymys mistään "hieman helpommasta" vaan helvetin paljon helpommasta. Mutta tässä juuri näkee että lapseton ei ymmärrä kuinka raskasta lasten hoitaminen on. En itsekään ymmärtänyt ennenkuin sain lapsia.

Ja lapsettomilla voi olla niiden lapsien tilalta muita velvollisuuksia.

Lapsettomien velvollisuudet ovat yleensä sellaisia joista voi neuvotella ja joihin voi saada pelivaraa. Lapsessa ei ole off-nappulaa.

Lapselle saa rahalla hoitajan.

Luuletko että vanhemmat palkkaavat heti jonkun hoitajan, jos on itse vähän kipee? Lapsiperheessä menee rahaa muutenkin niin paljon, että jollain tuntipalkalla hoitajan palkkaaminen on aika harvinaista. Yleensä lapset hoidetaan ihan itse, joillain ei edes ole isovanhempia apuna. Olisit jo hiljaa.

Tuskinpa kukaan minkään oksennustaudin tai flunssan takia palkkaa hoitajaa. Sen sijaan pitkäaikaiseen sairauteen voi aivan hyvin hankkia apua ihan oman jaksamisensa takia. Jos ei ole tukiverkkoja tai varaa silloin tällöin lapsenvahtiin, kunnan kautta on mahdollista saada lapsille tukiperhe tai vaikka kotiapua.

Tukiperheen tai kotiapua saadakseen pitää ilmoittautua lastensuojelun asiakkaaksi. Vielä 80-luvulla saattoi kunnasta saada kotiapua ilman lasua, enää ei saa. Käytännössä siis teet perheestäsi lastensuojeluilmoituksen.

Mitä sitten? Eikö lasten hyvinvointi olekaan se oleellisin asia?

On mutta lasun tekeminen on myös rankka asia. Lapsiperheet tarvitsisivat matalan kynnyksen kotiapua kuten kultaisella 80-luvulla vielä oli. Tässä on selkeä epäkohta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis niin nolo koko ketju! Noinko moni lapseton ihminen kuvittelee, että äitiys jotenkin suojaa siltä, ettei mitään väsymystä aiheuttavaa sairautta voi tulla?

Jos on täsmälleen sama sairaus samoin oirein, niin kai sen apinakin tajuaa, että onhan se äiti väsyneempi, kuin se lapseton ihminen. Äitinä on pakko hoitaa lapsi, lasta ei voi laittaa standby-tilaan.

No, tämä valkenee myös jokaiselle teille lapsettomalle, jos lapsia päädytte hankkimaan.  Äitiys ei ole suoja unettomuutta, narkolepsiaa, väsymysoireyhtymää tai mitään muutakaan vastaan. Erona on vain se, että lapseton voi levätä enemmän ja helpommin kuin ihminen jolla on lapsia. Eihän tämä ole edes mikään mielipide, vaan täysi fakta.

Mutta entä jos ei ole täsmälleen samaa sairautta?

Tietysti on. Lapsettoman sairaus nyt ei vaan kertakaikkiaan voi olla sama saati sitten pahempi.

Nyt pututaankin siitä että on se sama sairaus ja siihen päälle hoidat lapset. Kuvittele että sinulla on migreenikohtaus, lapseton vetäytyy pimeään makuuhuoneeseen lepäämään muutamaksi tunniksi. Perheellinen alkaa laittaa lapsille ruokaa tai lähtee ensin kauppaan ostamaan sen ruuan. Kummalla on helpompaa? Pienet lapset eivät anna vanhemman levätä oli tämä kuinka sairas tahansa, edes kouluikäinen ei siihen aina kykene koska lapset ovat tarvitsevia joka iässä. Eri tavalla vaan.

Mutta miksi sen pitää olla täsmälleen sama sairaus? Harvemmin on, ja harvemmin kaksi ihmistä reagoi siihen täsmälleen samalla tavalla.

Jos nyt leikitään, että on esimerkkisi mukaan kaksi migreenistä kärsivää, niin tietenkin lapsettomalla on helpommat olosuhteet siitä toipumiseen. Otetaan sitten toiseksi esimerkiksi vaikka se krooninen unettomuus, siinäkin lapsettomalla on ehkä hieman helpompaa, tai sitten ei, riippuu ihmisestä. Jos nyt sitten noudatetaan lapsellisten logiikkaa, migreenistä kärsivällä äidillä on paljon vaikeampaa kuin kroonisesta unettomuudesta kärsivällä lapsettomalla, koska lapsettoman sairaus ei koskaan, missään tilanteessa ole yhtä paha kuin lapsellisen.

"Krooninen unettomuus, siinäkin lapsettomalla on ehkä hieman helpompaa". Mihin tämä väite perustuu kun oletetaan että ihmisillä on suht samat psyykkiset ja fyysiset voimavarat? Ja toinen hoitaa siihen päälle lapset. Silloin ei ole kysymys mistään "hieman helpommasta" vaan helvetin paljon helpommasta. Mutta tässä juuri näkee että lapseton ei ymmärrä kuinka raskasta lasten hoitaminen on. En itsekään ymmärtänyt ennenkuin sain lapsia.

Ja lapsettomilla voi olla niiden lapsien tilalta muita velvollisuuksia.

Lapsettomien velvollisuudet ovat yleensä sellaisia joista voi neuvotella ja joihin voi saada pelivaraa. Lapsessa ei ole off-nappulaa.

Lapselle saa rahalla hoitajan.

Luuletko että vanhemmat palkkaavat heti jonkun hoitajan, jos on itse vähän kipee? Lapsiperheessä menee rahaa muutenkin niin paljon, että jollain tuntipalkalla hoitajan palkkaaminen on aika harvinaista. Yleensä lapset hoidetaan ihan itse, joillain ei edes ole isovanhempia apuna. Olisit jo hiljaa.

Tuskinpa kukaan minkään oksennustaudin tai flunssan takia palkkaa hoitajaa. Sen sijaan pitkäaikaiseen sairauteen voi aivan hyvin hankkia apua ihan oman jaksamisensa takia. Jos ei ole tukiverkkoja tai varaa silloin tällöin lapsenvahtiin, kunnan kautta on mahdollista saada lapsille tukiperhe tai vaikka kotiapua.

Tukiperheen tai kotiapua saadakseen pitää ilmoittautua lastensuojelun asiakkaaksi. Vielä 80-luvulla saattoi kunnasta saada kotiapua ilman lasua, enää ei saa. Käytännössä siis teet perheestäsi lastensuojeluilmoituksen.

Mitä sitten? Eikö lasten hyvinvointi olekaan se oleellisin asia?

Lasten hyvinvointi lienee vanhemmille ykösjuttu, mutta lasu?

En ikinä tekisi lasua lapsistani, en niin kauan kuin pää vielä väsymyksestä huolimatta pystyssä on.

Never!

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika!

Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.

Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.

Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D

SINÄ. ET. TIEDÄ. MITÄÄN. MUIDEN. ELÄMÄN. VAIKEUKSISTA.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika!

Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.

Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.

Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D

Juuri näin. Jokainen vanhempi tietää mitä on olla lapseton mutta lapseton ei tiedä mitä on olla vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis niin nolo koko ketju! Noinko moni lapseton ihminen kuvittelee, että äitiys jotenkin suojaa siltä, ettei mitään väsymystä aiheuttavaa sairautta voi tulla?

Jos on täsmälleen sama sairaus samoin oirein, niin kai sen apinakin tajuaa, että onhan se äiti väsyneempi, kuin se lapseton ihminen. Äitinä on pakko hoitaa lapsi, lasta ei voi laittaa standby-tilaan.

No, tämä valkenee myös jokaiselle teille lapsettomalle, jos lapsia päädytte hankkimaan.  Äitiys ei ole suoja unettomuutta, narkolepsiaa, väsymysoireyhtymää tai mitään muutakaan vastaan. Erona on vain se, että lapseton voi levätä enemmän ja helpommin kuin ihminen jolla on lapsia. Eihän tämä ole edes mikään mielipide, vaan täysi fakta.

Mutta entä jos ei ole täsmälleen samaa sairautta?

Tietysti on. Lapsettoman sairaus nyt ei vaan kertakaikkiaan voi olla sama saati sitten pahempi.

Nyt pututaankin siitä että on se sama sairaus ja siihen päälle hoidat lapset. Kuvittele että sinulla on migreenikohtaus, lapseton vetäytyy pimeään makuuhuoneeseen lepäämään muutamaksi tunniksi. Perheellinen alkaa laittaa lapsille ruokaa tai lähtee ensin kauppaan ostamaan sen ruuan. Kummalla on helpompaa? Pienet lapset eivät anna vanhemman levätä oli tämä kuinka sairas tahansa, edes kouluikäinen ei siihen aina kykene koska lapset ovat tarvitsevia joka iässä. Eri tavalla vaan.

Mutta miksi sen pitää olla täsmälleen sama sairaus? Harvemmin on, ja harvemmin kaksi ihmistä reagoi siihen täsmälleen samalla tavalla.

Jos nyt leikitään, että on esimerkkisi mukaan kaksi migreenistä kärsivää, niin tietenkin lapsettomalla on helpommat olosuhteet siitä toipumiseen. Otetaan sitten toiseksi esimerkiksi vaikka se krooninen unettomuus, siinäkin lapsettomalla on ehkä hieman helpompaa, tai sitten ei, riippuu ihmisestä. Jos nyt sitten noudatetaan lapsellisten logiikkaa, migreenistä kärsivällä äidillä on paljon vaikeampaa kuin kroonisesta unettomuudesta kärsivällä lapsettomalla, koska lapsettoman sairaus ei koskaan, missään tilanteessa ole yhtä paha kuin lapsellisen.

"Krooninen unettomuus, siinäkin lapsettomalla on ehkä hieman helpompaa". Mihin tämä väite perustuu kun oletetaan että ihmisillä on suht samat psyykkiset ja fyysiset voimavarat? Ja toinen hoitaa siihen päälle lapset. Silloin ei ole kysymys mistään "hieman helpommasta" vaan helvetin paljon helpommasta. Mutta tässä juuri näkee että lapseton ei ymmärrä kuinka raskasta lasten hoitaminen on. En itsekään ymmärtänyt ennenkuin sain lapsia.

Ja lapsettomilla voi olla niiden lapsien tilalta muita velvollisuuksia.

Lapsettomien velvollisuudet ovat yleensä sellaisia joista voi neuvotella ja joihin voi saada pelivaraa. Lapsessa ei ole off-nappulaa.

Lapselle saa rahalla hoitajan.

Luuletko että vanhemmat palkkaavat heti jonkun hoitajan, jos on itse vähän kipee? Lapsiperheessä menee rahaa muutenkin niin paljon, että jollain tuntipalkalla hoitajan palkkaaminen on aika harvinaista. Yleensä lapset hoidetaan ihan itse, joillain ei edes ole isovanhempia apuna. Olisit jo hiljaa.

Tuskinpa kukaan minkään oksennustaudin tai flunssan takia palkkaa hoitajaa. Sen sijaan pitkäaikaiseen sairauteen voi aivan hyvin hankkia apua ihan oman jaksamisensa takia. Jos ei ole tukiverkkoja tai varaa silloin tällöin lapsenvahtiin, kunnan kautta on mahdollista saada lapsille tukiperhe tai vaikka kotiapua.

Tukiperheen tai kotiapua saadakseen pitää ilmoittautua lastensuojelun asiakkaaksi. Vielä 80-luvulla saattoi kunnasta saada kotiapua ilman lasua, enää ei saa. Käytännössä siis teet perheestäsi lastensuojeluilmoituksen.

Mitä sitten? Eikö lasten hyvinvointi olekaan se oleellisin asia?

Lasten hyvinvointi lienee vanhemmille ykösjuttu, mutta lasu?

En ikinä tekisi lasua lapsistani, en niin kauan kuin pää vielä väsymyksestä huolimatta pystyssä on.

Never!

Siinä tapauksessa et tiedä (vielä) mitään todellisesta väsymyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuossa lauseessa on perää, ei millään pahalla.

Väsynyt voi eri syistä olla kuka vaan, totta kai. Mutta kun on lapsia, niin ei voikaan omatahtisesti, omaehtoisesti levätä vapaa-ajalla. Ei välttämättä voi edes nukkua öisin rauhassa. Se on aikamoinen ero verrattuna lapsettomaan, jonka lepohetki on turvatumpi.

Eikö teidän lapsilla ole isää? Vai onko se äiti ainoa joka osaa hoitaa lapset?

Meillä kolme lasta ja vanhemmuus on jaettu miehen kanssa, myös silloin kun lapset valvottivat.

Ja pahimmat väsymykset perusterveenä olen tuntunut, kun hoidin dementoitunuttu mummoani 24/7 yhden kesälomani ajan.

Jos perusterve äiti, en ymmärrä väsymystä terveen vauva kanssa ja siksi en ymmärrä noita naisten sanomisia ja kertoo enemmän henkilöstä.

Jos puhutaan väsymyksestä, sitä pitäisi kysyä joltakin omaishoitajalta, joka hoitaa 24/7 vanhusta, sairasta tai vammaista lasta, siihen verrattuna vauvan valvomiset ja hoito on leikinlaskua.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika!

Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.

Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.

Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D

Eihän tässä ole kyse siitä, etteikä äideilläkin olisi ongelmia vaan siitä, että moni elämäntilanne vain on oikeasti raskaampaa kuin äitiys. Esim vaikea pakko-oireinen häiriö on raskaampaa kun äitiys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis niin nolo koko ketju! Noinko moni lapseton ihminen kuvittelee, että äitiys jotenkin suojaa siltä, ettei mitään väsymystä aiheuttavaa sairautta voi tulla?

Jos on täsmälleen sama sairaus samoin oirein, niin kai sen apinakin tajuaa, että onhan se äiti väsyneempi, kuin se lapseton ihminen. Äitinä on pakko hoitaa lapsi, lasta ei voi laittaa standby-tilaan.

No, tämä valkenee myös jokaiselle teille lapsettomalle, jos lapsia päädytte hankkimaan.  Äitiys ei ole suoja unettomuutta, narkolepsiaa, väsymysoireyhtymää tai mitään muutakaan vastaan. Erona on vain se, että lapseton voi levätä enemmän ja helpommin kuin ihminen jolla on lapsia. Eihän tämä ole edes mikään mielipide, vaan täysi fakta.

Mutta entä jos ei ole täsmälleen samaa sairautta?

Tietysti on. Lapsettoman sairaus nyt ei vaan kertakaikkiaan voi olla sama saati sitten pahempi.

Nyt pututaankin siitä että on se sama sairaus ja siihen päälle hoidat lapset. Kuvittele että sinulla on migreenikohtaus, lapseton vetäytyy pimeään makuuhuoneeseen lepäämään muutamaksi tunniksi. Perheellinen alkaa laittaa lapsille ruokaa tai lähtee ensin kauppaan ostamaan sen ruuan. Kummalla on helpompaa? Pienet lapset eivät anna vanhemman levätä oli tämä kuinka sairas tahansa, edes kouluikäinen ei siihen aina kykene koska lapset ovat tarvitsevia joka iässä. Eri tavalla vaan.

Mutta miksi sen pitää olla täsmälleen sama sairaus? Harvemmin on, ja harvemmin kaksi ihmistä reagoi siihen täsmälleen samalla tavalla.

Jos nyt leikitään, että on esimerkkisi mukaan kaksi migreenistä kärsivää, niin tietenkin lapsettomalla on helpommat olosuhteet siitä toipumiseen. Otetaan sitten toiseksi esimerkiksi vaikka se krooninen unettomuus, siinäkin lapsettomalla on ehkä hieman helpompaa, tai sitten ei, riippuu ihmisestä. Jos nyt sitten noudatetaan lapsellisten logiikkaa, migreenistä kärsivällä äidillä on paljon vaikeampaa kuin kroonisesta unettomuudesta kärsivällä lapsettomalla, koska lapsettoman sairaus ei koskaan, missään tilanteessa ole yhtä paha kuin lapsellisen.

"Krooninen unettomuus, siinäkin lapsettomalla on ehkä hieman helpompaa". Mihin tämä väite perustuu kun oletetaan että ihmisillä on suht samat psyykkiset ja fyysiset voimavarat? Ja toinen hoitaa siihen päälle lapset. Silloin ei ole kysymys mistään "hieman helpommasta" vaan helvetin paljon helpommasta. Mutta tässä juuri näkee että lapseton ei ymmärrä kuinka raskasta lasten hoitaminen on. En itsekään ymmärtänyt ennenkuin sain lapsia.

Ja lapsettomilla voi olla niiden lapsien tilalta muita velvollisuuksia.

Lapsettomien velvollisuudet ovat yleensä sellaisia joista voi neuvotella ja joihin voi saada pelivaraa. Lapsessa ei ole off-nappulaa.

Kyllä siinä off -nappula on, mutta päälle sitä ei enää kyllä saa kun kerran sammuttaa... Eihän sekään kyllä mitenkään uutta äideille ole, onhan noita väsyttäviä lapsia laitettu pois päältä äitien toimesta aina.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika!

Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.

Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.

Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D

Niin ja eiköhän me kaikki tiedetä, että vanhemmilla on pikavalinnassa isoäitien ja isoisien jne. puhelinnumerot, joihin aletaan pirautella hoitopaikkaa ja kuskaamisapua jne. kun on vähän itsellä väsy ja kaipais taukoa. Tämä hevosenhoitaja tuskin voi niin vaan heittää 27 heppaansa jonkun sukulaisensa hoidettavaksi, kun itse ei jaksa ja syyllistää jos äiti mummi tai pappa ei jaksakaan tänään hoitaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika!

Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.

Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.

Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D

SINÄ. ET. TIEDÄ. MITÄÄN. MUIDEN. ELÄMÄN. VAIKEUKSISTA.

Etkä sinä.

Laitan tämän ketjun muistiin, jotta voin linkata seuraavan kerran kun velalle väitetään kuinka lasten kanssa elämä on yhtä riemua ja kuinka lapset eivät estä mitään, eivätkä ainakaan tee elämästä ankeampaa tai rankempaa 😂.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että ärsyttää, mutta on tuossa sanomisessa myös totuuden siemen. Minä olen vuosikausia kärsinyt ajoittaisista uniongelmista, sairastanut masennuksen, kärsinyt kilpirauhasen vajaatoiminnasta, eli kaikkea tuollaista, joka väsyttää. Mutta ei sitä väsymystä kuitenkaan voi verrata siihen, miten täysin loppuun uupunut olin, kun meillä oli koliikkivauva. Totaali aivosumuväsymys, ainakin tuplasti pahempi kuin mikään aikaisemmin kokemani. Nyt kun lapset ovat isompia, on helpotus kärsiä vain "normaalista väsymyksestä" ja satunnaisista uniongelmista. Väsyttää, mutta ei ylitsepääsemättömän paljon.

Ja samoin tuohon rakkausjuttuun. En ole ikinä ennen kokenut sellaista rakkautta, kuin se, mitä tunnen omaa lastani kohtaan. Ihan uskomaton tunne, ihana ja syvä. Romanttinen rakkaus jää haaleaksi kopioksi.

Tottahan tuo sanonta on. Mitä lapseton ei tietenkään mitenkään kykene ymmärtämään. Ei sitä henkilökohtaisesti tarvitse ottaa, mutta totuuden siemen siinä todellakin on. Pienen vauvan/lapsen hoitamista ei voi verrata mihinkään muuhun. Muunlainen väsymys on aivan jotain muuta, vaikka olisikin sairaus tms. Pystyt silloin hoitaa itseäsi ja keskittyä itseesi, eikä vieressäsi ole pieni avuton vauva joka tarvitsee valvontaa jokainen hetki. Lapseton ei voi ymmärtää mikä vastuu se on. Turha tästä on riitaa vääntää. Totuus on se, että lapsen saaminen muuttaa elämäsi kokonaan, ja sitä ei pysty kuvittelemaan mitä se on, ennen kuin itse koet sen.

Olen lapseton ja olen samaa mieltä. Olen myös silti sitä mieltä, että minuakin joskus väsyttää ja voi olla väsyttäviä aikoja elämässä esim. pitkien työpäivien tai vaikka läheisen vakavan sairastamisen vuoksi. Ja varmaan on niin, että perheellinen ystäväni on silti vielä enemmän väsynyt. Silti minusta ei ole ok, etten saisi sanoa olevani väsynyt, koska toinen on sitä vielä enemmän. Jos itsestään ja omista tuntemuksistaan ei saa kertoa, koska "häviää" toiselle niissä, ei sellaisesta ystävyydestä vain tule mitään.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika!

Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.

Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.

Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D

Täällä monet kimpaantuvat varmaan siksi, että heidän omia kokemuksiaan vähätellään tai mitätöidään  täysin aiheettomasti. Sekin on nimittäin päivänselvä asia, että ihmiset ja heidän elämäntilanteensa ovat todella erilaisia keskenään. Et voi oikeasti verrata omaa elämääsi toisen elämään, jos et ole itse sen toisen elämää elänyt.

Eikö mun lapsellani ole isää?

On, kuten tietääkseni kaikilla meillä, mutta on erottu lapsen ollessa alle vuoden ikäinen ja hän asuu n. 300 km päässä, joten ei ole ollut lapsenhoitoapua.

En valita, en vingu.

Ärsyttää vain erittäin suuresti mokomat hienohelmat, jotka kuvittelevat miehen olevan joku itsestäänselvyys kaikissa perheissä!