Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Et tiedä todellisesta väsymyksestä mitään, koska sinulla ei ole lapsia."
Ei äiti, mutta väsynyt
05.09.2019 |
Tuossapa lausahdus, joka nostaa verenpainetta joka kerta, kun sattuu nuo sanat kuulemaan.
Ymmärrän, että äiti-ihmiset ovat väsyneitä lapsiperheen arjesta, he ovat varmasti kovilla jaksamisensa kanssa, mutta mielestäni kenelläkään ei ole silti oikeutta tulla vähättelemään muiden ihmisten väsymystä. Monet psyykkiset ja fyysiset seikat vaikuttavat väsymyksen tunteisiin. Läheltä olen seurannut, kuinka esimerkiksi sisäilmaongelmista krooniseen väsymysoireyhtymään sairastunut läheiseni kamppailee arjen tavallisten asioiden kanssa: jopa tiskaaminen voi olla niin rankkaa, että sen jälkeen tarvitsee lepoa. Päässä humisee ja suhisee, olo on jatkuvasti huono. Joka paikkaa koskee. Se väsyttää. Niinpä esimerkiksi tuollaisessa tilanteessa tuntuu kohtuuttomalta vähätellä toisen ihmisen väsymystä ja tuntemuksia muutenkin.
Emme me omasta tahdosta riippuen tai riippumatta lapsettomatkaan vähättele teidän äiti-ihmisten väsymystä. Mikä oikeus heillä siis on vähätellä muiden tuntemuksia?
Ja Huom! Kyllä, näitä asioita ei voi yleistää, kaikki eivät toimi samoin. Kaikki äidit eivät vähättele.
Asiallista keskustelua, kiitos!
Kommentit (1165)
Vierailija kirjoitti:
Laitan tämän ketjun muistiin, jotta voin linkata seuraavan kerran kun velalle väitetään kuinka lasten kanssa elämä on yhtä riemua ja kuinka lapset eivät estä mitään, eivätkä ainakaan tee elämästä ankeampaa tai rankempaa 😂.
Joo. Mielenkiintoista, että mainitsemissasi ketjuissa tuo äitiyteen liittyvä väsymys on aina ihanan antoisaa ja ei elämää haittavaa, koska se väsymys on seurausta elämän niin perusteellisesti muuttaneesta onnen lähteestä. Eihän sitä voi edes verrata mihinkään sairauksista johtuvaan väsymykseen. Älkää nyt viitsikö sen takia luopua lapsienteosta, että luulisitte sen olevan raskasta.
Ja nyt se sitten ONKIN maailman raskainta ja kauheinta, mitä voi kokea. Eihän sitä voi edes verrata johonkin vähäpätöiseen krooniseen unettomuuteen, vakavien pakko-oireiden aiheuttamaan uupumukseen tai jatkuvaa kipua tuottaviin fyysisiin sairauksiin. Äitien väsymys on aina hirveintä mitä voi kokea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on sietämätöntä, että vauva-aikana öitä valvova muka olisi vanhempana automaattisesti väsyneempi kuin vakavasta sairaudesta toipuva lapseton, vain siksi että on hankkinut lapsen. Terve aikuinen ja terve lapsi, vaikka valvominen onkin rankkaa, olette silti terveitä ja valvominen loppuu aikanaan. Sairas saattaa olla loppuelämänsä riippuvainen hoidoista ja lääkkeistä, tai elämä saattaa olla kontrollien vuoksi aina katkolla. Opetelkaa kaikki vähän suhteellisuudentajua, erityisesti jos raskainta elämässä on tikattu alakerta ja katkonaiset yöunet.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.
Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.
Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D
Luottamustoimia? No niistä ei tietenkään voi luopua (edes väliaikaisesti), ovathan ne lasta/lapsia tärkeämpiä, totta kai. Voi hyvänen aika, sanon minäkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.
Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.
Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D
Juuri näin. Jokainen vanhempi tietää mitä on olla lapseton mutta lapseton ei tiedä mitä on olla vanhempi.
Tämä ei muuten välttämättä pidä paikkansa. Minä olen lapseton, mutta tiedän mitä on olla vanhempi. Nykyään on aika paljon niitä uusperheitä, joissa toisella on lapsia ja toisella ei, mutta lapset asuvat heidän luonaan. Ja voin muuten sanoa, että esim. normaalit flunssakuumeet, migreenit jne. ovat hiton paljon helpompia sairaastaa nyt, kuin yksin asuessani. Kyllä kouluikäinen tai lähemmäs kouluikäinen lapsi jo ymmärtää, jos aikuinen on sairas. Ei silloin leikitä eikä lähdetä kaupoille. Yleensä myös lapsilla on jo sen verran empatiaa, että hoitavat esim. kotitöistä suuremman osan vanhemman sairauden aikana. Kyllä ainakin meillä on aina sen verran "pikaruokaa" kaapissa, että 5-vuotiaskin osaa laittaa ne lautaselle ja mikroon, siivota jälkensä, ruokkia kissat ja koirat, leikkiä keskenään jne. Suurin osa tietysti vain hätätapauksissa ja ohjattuna, mutta valmius on olemassa. Jos eivät osaa, kannattaa miettiä sitä omaa vanhemmuuttaan. Lisäksi on olemassa tukiverkot, joille voi soittaa hätätapauksissa. Jos näitä tukiverkkoja ei ole, kannattaa katsoa peiliin miksi ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niin nolo koko ketju! Noinko moni lapseton ihminen kuvittelee, että äitiys jotenkin suojaa siltä, ettei mitään väsymystä aiheuttavaa sairautta voi tulla?
Jos on täsmälleen sama sairaus samoin oirein, niin kai sen apinakin tajuaa, että onhan se äiti väsyneempi, kuin se lapseton ihminen. Äitinä on pakko hoitaa lapsi, lasta ei voi laittaa standby-tilaan.
No, tämä valkenee myös jokaiselle teille lapsettomalle, jos lapsia päädytte hankkimaan. Äitiys ei ole suoja unettomuutta, narkolepsiaa, väsymysoireyhtymää tai mitään muutakaan vastaan. Erona on vain se, että lapseton voi levätä enemmän ja helpommin kuin ihminen jolla on lapsia. Eihän tämä ole edes mikään mielipide, vaan täysi fakta.
Nauratti tuo "kai sen apinakin tajuaa" 😂 Mutta oikeassa olet, juuri noin se on. Itselläni oli vaikea sairaus joka aiheutti väsymystä, silti oli pakko hoitaa lapset tuntui miltä tuntui. Samaa sairautta poteva ystäväni pystyi lepäämään aina kun tarvitsi, minä en pystynyt. Se oli yhtä helvettiä välillä.
Kateus.
Ei ole kysymys kateudesta vaan tosiasiasta.
Tosiasioistahan nimen omaan ollaan katellisia. Oletko sinä kateellinen vaikka toisen unelmista? "Voi kunpa minäkin voisin unelmoida tuosta" kuulostaa vähän omituiselta, mutta ei varsinaisesti yllätä, koska et kykene ottamaan vastaan minkäänlaista kritiikkiä omasta toiminnastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.
Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.
Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D
Eihän tässä ole kyse siitä, etteikä äideilläkin olisi ongelmia vaan siitä, että moni elämäntilanne vain on oikeasti raskaampaa kuin äitiys. Esim vaikea pakko-oireinen häiriö on raskaampaa kun äitiys.
Onpas, tyrmistyksekseni huomasin. Ja tiedätkö, se äitikin voi olla pakko-oireinen. Kumman on siis helpompi elää arkeaan?
Tiedän todellisesta väsymyksestä todellakin tarpeeksi, siksi en koskaan hommaa lapsia. En tosin niitä muutenkaan haluaisi. Tiedän rakkaudesta ja välittämisestäkin ihan tarpeeksi, siksi en lapsia halua myöskään.
Toisten ihmisten vähättely ja heidän mitätöimisensä on heikon ja tyhmän ihmisen tapa toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.
Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.
Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D
Eihän tässä ole kyse siitä, etteikä äideilläkin olisi ongelmia vaan siitä, että moni elämäntilanne vain on oikeasti raskaampaa kuin äitiys. Esim vaikea pakko-oireinen häiriö on raskaampaa kun äitiys.
Onpas, tyrmistyksekseni huomasin. Ja tiedätkö, se äitikin voi olla pakko-oireinen. Kumman on siis helpompi elää arkeaan?
Ei äitiys ole ainoa rasittava elämä. Ja jos pakko-oireet ovat tarpeeksi pahoja niin todellakaan siinä ei pysty olemaan äiti. Lapset joutuu antamaan huostaan. Joten lopputulos on sama: äidistäkin tule käytännössä lapseton. Naimisissa oleva äiti voi jakaa arjenpyörittämistä myös puolison kanssa, sinkku ja lapseton ei.
Kyllä todellakin vaikeat pakko-oireeet olisi mukava vaihtaa vauvaan :D
En tiedä sitten kumpi on raskaampaa, hoitaa toivottua ihanaa lastaan vai tehdä tuntikausia pakko-oireita päivässä ja miettiä itsemurhaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvitelkaa niin lamauttava väsymys ja uupumus, ettette jaksa kuin itkeä jos sitäkään. Sängystä nouseminen vessassa käymisen ajaksi on jo jaksamisen äärirajoilla. Mikään märä unta ei riitä, vaikka nukkuisi suurimman osan päivästä. Siinä vaiheessa on jo ihan yksi lysti onko lapsia vai ei, koska ei niistä lapsista enää pysty huolehtimaan, joten äidin väsymys ei ole yhtään suurempaa tai jalompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.
Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.
Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D
Täällä monet kimpaantuvat varmaan siksi, että heidän omia kokemuksiaan vähätellään tai mitätöidään täysin aiheettomasti. Sekin on nimittäin päivänselvä asia, että ihmiset ja heidän elämäntilanteensa ovat todella erilaisia keskenään. Et voi oikeasti verrata omaa elämääsi toisen elämään, jos et ole itse sen toisen elämää elänyt.
Juurikin näin. Ihmiset haluavat tulla nähdyksi ja hyväksytyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Myös äidit käy töissä, sairastuvat, kärsivät taudeista, ovat yksinhuoltajia ja mitä nyt ikinä elämä eteen heittääkään ja ne kaikki voi tapahtua ja tulla vasta lasten jälkeen niin eipä siinä paljon valita. Äideillä on myös niitä ihan oikeita velvollisuuksia ja luottamustoimia, sovittuja menoja ja vaikka sun mitä. Ei elämä lapsiin pysähdy.
Kysykää keltä tahansa äidiltä olisiko jokin asia ollut helpompi järjestää tai kokea ilman lapsia, me äiditkin kun ollaan joskus oltu ilman lapsia. Ihan jokainen meistä muistaa sen ajan ja siksi olemme ihan yhtä kelpoja sanomaan että todellakin esim oma sairastaminen on tuhat kertaa helpompaa ilman lasta.
Enpä ole ennen nähnyt moista massakieltäytymistä ihan päivänselvään asiaan :D
Juuri näin. Jokainen vanhempi tietää mitä on olla lapseton mutta lapseton ei tiedä mitä on olla vanhempi.
Eipä tietysti kun elää äitimyytissä, vaaleanpunauset kakkulat silmillä. Ihanko oikeasti 1-2 lapsen synnyttäminen tekee noin ylivertaisen ihmisen.
Luulen jonkun verran tietävän vanhemmuudesta, jopa enemmän esim. lapseton vuoropäiväkodissa työskentelevä 30v työuran aikana kun on hoitanut tuhansia lapsia tai sijaisperheen lapseton pariskunta tai psykologi, neuvolan ja terv.hoidon henk.kunta jne.
Luulen sinunkin kokemuksen perustuvan 1-2 lapseen muutaman vuoden ajalta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on sietämätöntä, että vauva-aikana öitä valvova muka olisi vanhempana automaattisesti väsyneempi kuin vakavasta sairaudesta toipuva lapseton, vain siksi että on hankkinut lapsen. Terve aikuinen ja terve lapsi, vaikka valvominen onkin rankkaa, olette silti terveitä ja valvominen loppuu aikanaan. Sairas saattaa olla loppuelämänsä riippuvainen hoidoista ja lääkkeistä, tai elämä saattaa olla kontrollien vuoksi aina katkolla. Opetelkaa kaikki vähän suhteellisuudentajua, erityisesti jos raskainta elämässä on tikattu alakerta ja katkonaiset yöunet.
Luulen että monet ihmiset ovat kuvitelleet itsestään, omista kyvyistään, osaamisestaan ja voimistaan pikkuisen liikaa ja hyvin naiivisti, ennen kun ovat lisääntyneet.
Sitten kun se oman itsensä jatkeeksi tehty ihmistaimi huutaakin, paskoo ja kusee koko ajan, sairastaa, ei nukukaan ja huutaa vielä lisää, huomaa tämä naiivi ihmispöljäke, että ohops! En ollutkaan superihminen, ja en jaksakaan.
Tulee identiteettikriisi. Ihminen ei kestä sitä, kun ei ollutkaan täydellinen. Mikä hän sitten on? Ei kai vaan samanlainen kuin muut luuserit, eihän!
No mikä neuvoksi? Toisten ihmisten alas painaminen ja näiden työntäminen itsensä alapuolelle, jotenkin muka nostaa epätäydellisen ihmisen takaisin kuningataren jalustalle?
Eihän se niin oikeasti mene, mutta ihminen on aina vähän hölmö ja epärationaalinen. Etenkin väsyneenä ja silloin kun käsitys omasta itsestä on murskautumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuossa lauseessa on perää, ei millään pahalla.
Väsynyt voi eri syistä olla kuka vaan, totta kai. Mutta kun on lapsia, niin ei voikaan omatahtisesti, omaehtoisesti levätä vapaa-ajalla. Ei välttämättä voi edes nukkua öisin rauhassa. Se on aikamoinen ero verrattuna lapsettomaan, jonka lepohetki on turvatumpi.
No eipä moni lapsetonkaan voi tuosta vaan nukkua päikkäreitä, tai nukkua aamulla pitempään. Jotkut opiskelevat ja tekevät työtä yhtä aikaa, päivä menee luennoilla ja ilta esim. puhelintyössä, kummatkin vievät voimia eikä välillä ehdi levätä kunnolla. Sitten pitäisi tehdä jossain vaiheessa läksyt ja lukea tentteihinkin.
Lapset oppivat yleensä jossain vaiheessa nukkumaan yön yli ja jotkut vauvatkin nukkuvat paljon. Jos on äitiyslomalla, voi keskittyä vauvaan ja nukkua päiväunet kun vauvakin nukkuu.
Hohhoijaa. Eiköhän jokainen voi olla väsyny jos siltä tuntuu. Se ei omaa väsymystä helpota eikä ratkaise, jos joku toteaa lasten kanssa väsymyksen olevan kamalaa.
T. Kolmen lapsen äiti ja väsynyt.
Väsynyt ja kolmen lapsen äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiaa. Ihminen on väsynyt kun se ei ole nukkunut tarpeeksi. Väsymys ei kysy sitä, miksi ei ole nukkunut. On syynä sitten vauva tai mikä tahansa muu, väsymys on väsymystä.
Kannattaa sanoa ihan suoraan että jos moinen vähättely ei lopu niin yhteydenpito loppuu. Äidit luulevat olevansa jotain sankarihahmoja kun ovat lisääntyneet, muiden ongelmat eivät ole enää mitään heidän ongelmiinsa verrattuna. Ja päinvastoin, kukaan lapseton ei voi tuntea sellaista onnea ja rakkautta mitä tämä juuri äidiksi tullut ihminen nyt kokee. Potaskaa, mutta äitikupla aiheuttaa kaikenlaisia aivopieruja.
Mun kaveri vetäisi kerran tuon äitiväsymyskortin esiin, kun hän kyseli kuulumisiani. Sanoin, että olen melko väsynyt kun olen viikon ajan ollut päivät luennoilla, illat töissä ja öisin lukenut hankalaan tenttiin. "Heh, sä et tiedä väsymyksestä mitään kun sulla ei ole vauvaa!" Tämä on siis aivan suora lainaus. Ilmoitin, että jos vielä kerran tulee minulle kertomaan etten voi olla väsynyt (vaikka olen nukkunut viikon pienissä pätkissä aina kun oli vartti aikaa), niin ei tarvitse olla enää yhteydessä ollenkaan. Pyysi anteeksi, ja sen jälkeen homma ei ole toistunut.
Ymmärrän siis hyvin vauvasta johtuvan väsymyksen, mutta se ei tee muiden väsymyksestä yhtään sen vähemmän totta.
Mutta sulla on mahdollisuus nukkua, kun et ole luennoilla, töissä tai tenttiin lukemassa. Lapsessa ei ole off-nappia, jotta äiti voisi nukkua.
Lapsella on yleensä isä, joka voi huolehtia sillä välin kun äiti nukkuu...
Koska se (yleensä töissä käyvä) isä sitten nukkuu? Töissä päivällä?
Öisin? Oikeastihan ei ole mitään estettä siihen, että isä lepää työpäivien vastaiset että jaksaa käydä töissä, mutta äiti nukkuu sitten rauhassa vapaapäivien vastaiset yöt kun isä huolehtii lapsesta. Se on ihan vanhempien oma valinta, miten haluaa arkensa järjestää, ja jos valitsee epätasapuolisesti, niin turha valittaa.
Joo, meillä kokeiltiin tätä alkuun, miehen aloitteesta. Ei onnistunut, kun neljä vuorokautta oli mennyt niin, että sain unta puolen tunnin pätkissä, olin niin väsynyt että kävelin päin seiniä, ja sain sydämen rytmihäiriöitä. Ja parhaani tein nukkuakseni kun vauva nukkuu, mutta kun harvemmin onnistuin nukahtamaan heti lapsen nukahdettu, ja tuo heräsi tunnin välein vaatimaan jotain huutaen, just kun olin päässyt uneen. Lopulta en saanut unta enää, kun tiesin että heti herätetään. Ihan karseaa aikaa. Jäi ainoaksi lapseksi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö mun lapsellani ole isää?
On, kuten tietääkseni kaikilla meillä, mutta on erottu lapsen ollessa alle vuoden ikäinen ja hän asuu n. 300 km päässä, joten ei ole ollut lapsenhoitoapua.
En valita, en vingu.
Ärsyttää vain erittäin suuresti mokomat hienohelmat, jotka kuvittelevat miehen olevan joku itsestäänselvyys kaikissa perheissä!
Amen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiaa. Ihminen on väsynyt kun se ei ole nukkunut tarpeeksi. Väsymys ei kysy sitä, miksi ei ole nukkunut. On syynä sitten vauva tai mikä tahansa muu, väsymys on väsymystä.
Kannattaa sanoa ihan suoraan että jos moinen vähättely ei lopu niin yhteydenpito loppuu. Äidit luulevat olevansa jotain sankarihahmoja kun ovat lisääntyneet, muiden ongelmat eivät ole enää mitään heidän ongelmiinsa verrattuna. Ja päinvastoin, kukaan lapseton ei voi tuntea sellaista onnea ja rakkautta mitä tämä juuri äidiksi tullut ihminen nyt kokee. Potaskaa, mutta äitikupla aiheuttaa kaikenlaisia aivopieruja.
Mun kaveri vetäisi kerran tuon äitiväsymyskortin esiin, kun hän kyseli kuulumisiani. Sanoin, että olen melko väsynyt kun olen viikon ajan ollut päivät luennoilla, illat töissä ja öisin lukenut hankalaan tenttiin. "Heh, sä et tiedä väsymyksestä mitään kun sulla ei ole vauvaa!" Tämä on siis aivan suora lainaus. Ilmoitin, että jos vielä kerran tulee minulle kertomaan etten voi olla väsynyt (vaikka olen nukkunut viikon pienissä pätkissä aina kun oli vartti aikaa), niin ei tarvitse olla enää yhteydessä ollenkaan. Pyysi anteeksi, ja sen jälkeen homma ei ole toistunut.
Ymmärrän siis hyvin vauvasta johtuvan väsymyksen, mutta se ei tee muiden väsymyksestä yhtään sen vähemmän totta.
Mutta sulla on mahdollisuus nukkua, kun et ole luennoilla, töissä tai tenttiin lukemassa. Lapsessa ei ole off-nappia, jotta äiti voisi nukkua.
Lapsella on yleensä isä, joka voi huolehtia sillä välin kun äiti nukkuu...
Koska se (yleensä töissä käyvä) isä sitten nukkuu? Töissä päivällä?
Öisin? Oikeastihan ei ole mitään estettä siihen, että isä lepää työpäivien vastaiset että jaksaa käydä töissä, mutta äiti nukkuu sitten rauhassa vapaapäivien vastaiset yöt kun isä huolehtii lapsesta. Se on ihan vanhempien oma valinta, miten haluaa arkensa järjestää, ja jos valitsee epätasapuolisesti, niin turha valittaa.
Joo, meillä kokeiltiin tätä alkuun, miehen aloitteesta. Ei onnistunut, kun neljä vuorokautta oli mennyt niin, että sain unta puolen tunnin pätkissä, olin niin väsynyt että kävelin päin seiniä, ja sain sydämen rytmihäiriöitä. Ja parhaani tein nukkuakseni kun vauva nukkuu, mutta kun harvemmin onnistuin nukahtamaan heti lapsen nukahdettu, ja tuo heräsi tunnin välein vaatimaan jotain huutaen, just kun olin päässyt uneen. Lopulta en saanut unta enää, kun tiesin että heti herätetään. Ihan karseaa aikaa. Jäi ainoaksi lapseksi.
Eikö ollutkaan sen arvoista 😱?!?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, ainoa mikä mua on koskaan valvottanut on lapset. Omaa tyhmyyttä jos ei muuten saa nukuttua, mutta lapsia joista olet vastuussa on pakko valvoa.
Ja koska sinua on valvottanut ainoastaan lapset, ketään muutakaan ei koskaan voi valvottaa mikään muu asia?
No kaikkeen muuhun voi hankkia hoitoa (ainakaan pitkäaikaista), mutta lapsiin ei, jos sulle ne on valvottavaksi ja vahdittavaksi annettu. Mikä sinua on valvottanut sitten?
Alue: Aihe vapaa
Jos mamma-ihminen hehkuttaa lapsivapaalle, kuinka "ihanaa kun sai viettää aamun yksin kotona ja juoda rauhassa kahvia kun mies vei lapset pihalle", onko ok että hänelle vastataan "hah naurettavaa, eihän tuo ole mitään, mulla on koko viikonloppu vapaata, ja saan levätä ja nukkua just niin paljon kun haluan. Ei tuollainen yksi aamuvapaa ole mitään kun vertaa siihen miten vapaa mun elämä on"?
Onko se totta mitä lapsivapaa sanoo - no toki. Onko sen sanominen hyvän tavan mukaista, tai ystävällistä käytöstä - hell no!!! Eikä se myöskään tarkoita että mamma voisi oikeasti nauttia rauhallisesta vapaasta aamusta, vaikka lapsettoman koko viikonloppu olisi paljon rauhallisempi.