Lue keskustelun säännöt.
"Et tiedä todellisesta väsymyksestä mitään, koska sinulla ei ole lapsia."
Ei äiti, mutta väsynyt
05.09.2019 |
Tuossapa lausahdus, joka nostaa verenpainetta joka kerta, kun sattuu nuo sanat kuulemaan.
Ymmärrän, että äiti-ihmiset ovat väsyneitä lapsiperheen arjesta, he ovat varmasti kovilla jaksamisensa kanssa, mutta mielestäni kenelläkään ei ole silti oikeutta tulla vähättelemään muiden ihmisten väsymystä. Monet psyykkiset ja fyysiset seikat vaikuttavat väsymyksen tunteisiin. Läheltä olen seurannut, kuinka esimerkiksi sisäilmaongelmista krooniseen väsymysoireyhtymään sairastunut läheiseni kamppailee arjen tavallisten asioiden kanssa: jopa tiskaaminen voi olla niin rankkaa, että sen jälkeen tarvitsee lepoa. Päässä humisee ja suhisee, olo on jatkuvasti huono. Joka paikkaa koskee. Se väsyttää. Niinpä esimerkiksi tuollaisessa tilanteessa tuntuu kohtuuttomalta vähätellä toisen ihmisen väsymystä ja tuntemuksia muutenkin.
Emme me omasta tahdosta riippuen tai riippumatta lapsettomatkaan vähättele teidän äiti-ihmisten väsymystä. Mikä oikeus heillä siis on vähätellä muiden tuntemuksia?
Ja Huom! Kyllä, näitä asioita ei voi yleistää, kaikki eivät toimi samoin. Kaikki äidit eivät vähättele.
Asiallista keskustelua, kiitos!
Kommentit (1165)
Tää on niin totta!
Äitiys on valinta siinä missä muutkin asiat.
Ei sitä tarvitse pakkosyöttää muille tai vähätellä toisen elämää. Me olemme kaikki erilaisia. Ja hyviä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveen lapsen kanssa valvomisesta aiheutuva väsymys menee joskus ohi. Elämässä rankkoja kokeneen ja nähneen, ehkä hyvin sairasta ihmistä hoitaneen väsymys ei ehkä koskaan kokonaan väisty.
Vanhemmilla voi myös olla kipuja, hankalia elämätilanteita, menetyksiä, masennusta jne. Normaali perhe-elämä tuskin ketään väsyttää, niin ettei enää ajatus kulje. Tietenkin pienten vauvojen vanhemmilla väsymys on ihan eri luokkaa, jos vauva ei nuku juuri ollenkaan. Silloin myös aivot ovat ihan sumussa.
Mutta tosiaan myös erilaiset vaivat ja kivut voivat olla äitien ja isienkin elämässä, silloin ei tosiaan pääse noin vain lepäämään jos astianpesu väsyttää, koska on ne lapset joista pitää huolehtia.
Jos omien kipujen takia ei saa unta, niin ei auta aamulla kyljen kääntäminen tai päivällä päikkäreiden ottaminen, kun lapset pitää syöttää ja jos yksikin lapsi on sellainen ettei hän enää nuku päiväunia - ei siinä sitten äitikään tai isä pääse päiväunille.
Mutta pointti on nyt nimenomaan se, että et voi vähätellä toisen kipuja, koska et toisen kropassa kulje. Piste.
Edes vaginastaan keilapallon työntäneet eivät ole tähän oikeutettuja.
Ymmärrän, että ärsyttää, mutta on tuossa sanomisessa myös totuuden siemen. Minä olen vuosikausia kärsinyt ajoittaisista uniongelmista, sairastanut masennuksen, kärsinyt kilpirauhasen vajaatoiminnasta, eli kaikkea tuollaista, joka väsyttää. Mutta ei sitä väsymystä kuitenkaan voi verrata siihen, miten täysin loppuun uupunut olin, kun meillä oli koliikkivauva. Totaali aivosumuväsymys, ainakin tuplasti pahempi kuin mikään aikaisemmin kokemani. Nyt kun lapset ovat isompia, on helpotus kärsiä vain "normaalista väsymyksestä" ja satunnaisista uniongelmista. Väsyttää, mutta ei ylitsepääsemättömän paljon.
Ja samoin tuohon rakkausjuttuun. En ole ikinä ennen kokenut sellaista rakkautta, kuin se, mitä tunnen omaa lastani kohtaan. Ihan uskomaton tunne, ihana ja syvä. Romanttinen rakkaus jää haaleaksi kopioksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo. Mutta ap, oletko tullut ajatelleeksi, että myös äideillä on noita samoja ongelmia, sekä psyykkisiä että fyysisiä väsymystä aiheuttavia vaivoja? Ei äitiys niiltä pelasta. Joten, kuvittelepa tilanne että olet väsynyt, syynä jokin henkinen tai fyysinen, ja siihen PÄÄLLE vielä lapsiperheen arki, josta ei voi lomaa ottaa. Ei voi levätä, ei voi nukkua vaikka olisi miten väsynyt. Joten todellakin, ilman lapsia väsymys on paljon helpompi kestää.
Ihanaa että olen sen verran paksun nahkan varmaan syntymälahjana saanut ettei sen alle ihan joka ikisellä pikku kommentilla pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanois ton kroonista väsymysoireyhtymää/oikeaa pahaa unettomuutta sairastavalle hehe
No, ainoa mikä mua on koskaan valvottanut on lapset. Omaa tyhmyyttä jos ei muuten saa nukuttua, mutta lapsia joista olet vastuussa on pakko valvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiennyt, että väsymys on kilpailu.
Asiaa. Ihminen on väsynyt kun se ei ole nukkunut tarpeeksi. Väsymys ei kysy sitä, miksi ei ole nukkunut. On syynä sitten vauva tai mikä tahansa muu, väsymys on väsymystä.
Kannattaa sanoa ihan suoraan että jos moinen vähättely ei lopu niin yhteydenpito loppuu. Äidit luulevat olevansa jotain sankarihahmoja kun ovat lisääntyneet, muiden ongelmat eivät ole enää mitään heidän ongelmiinsa verrattuna. Ja päinvastoin, kukaan lapseton ei voi tuntea sellaista onnea ja rakkautta mitä tämä juuri äidiksi tullut ihminen nyt kokee. Potaskaa, mutta äitikupla aiheuttaa kaikenlaisia aivopieruja.
Mun kaveri vetäisi kerran tuon äitiväsymyskortin esiin, kun hän kyseli kuulumisiani. Sanoin, että olen melko väsynyt kun olen viikon ajan ollut päivät luennoilla, illat töissä ja öisin lukenut hankalaan tenttiin. "Heh, sä et tiedä väsymyksestä mitään kun sulla ei ole vauvaa!" Tämä on siis aivan suora lainaus. Ilmoitin, että jos vielä kerran tulee minulle kertomaan etten voi olla väsynyt (vaikka olen nukkunut viikon pienissä pätkissä aina kun oli vartti aikaa), niin ei tarvitse olla enää yhteydessä ollenkaan. Pyysi anteeksi, ja sen jälkeen homma ei ole toistunut.
Ymmärrän siis hyvin vauvasta johtuvan väsymyksen, mutta se ei tee muiden väsymyksestä yhtään sen vähemmän totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites lapseton ihminen ja narkolepsia?
Mutta tosiaan, mikä on tämä asettelu, että yleensä lapsen hankkineet ihmiset kokevat tarvetta arvostella lapsettomia ja heidän tekemisiään ja olemisiaan? En ole tosiaan koskaan kuullut lapsettoman huutelevan omaa paremmuuttaan asiassa kuin asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerron, mikä se ero on, olen nimittäin itse kärsinyt unettomuudesta sekä ennen lapsia että lapsien jälkeen. Pahimmat unettomuusjaksoni sijoittuvat ajalle ennen lapsia. Kun ei ole lapsia, ei tarvitse huolehtia väsyneenä vielä toisistakin ihmisistä. Jos töissä pitää, ei tarvitse enää kotona, vaan voi omistautua itselleen. Kun on lapsia, on pakko hoitaa muidenkin, usein sellaisten ihmisten asiat, jotka tarvitsevat apua ihan kaikissa toimissan.
Toivoisin, että alapeukuttamisen sijaan olisitte rakentavasti eri mieltä, jos olette eri mieltä.
Kyllä tuossa lauseessa on perää, ei millään pahalla.
Väsynyt voi eri syistä olla kuka vaan, totta kai. Mutta kun on lapsia, niin ei voikaan omatahtisesti, omaehtoisesti levätä vapaa-ajalla. Ei välttämättä voi edes nukkua öisin rauhassa. Se on aikamoinen ero verrattuna lapsettomaan, jonka lepohetki on turvatumpi.
Vierailija kirjoitti:
Mutta tosiaan, mikä on tämä asettelu, että yleensä lapsen hankkineet ihmiset kokevat tarvetta arvostella lapsettomia ja heidän tekemisiään ja olemisiaan? En ole tosiaan koskaan kuullut lapsettoman huutelevan omaa paremmuuttaan asiassa kuin asiassa.
Etkö ole? Minä taas olen. Monesti tälläkin palstalla lapsettomat kyllä osaisivat kasvattaa lapsia huomattavasti paremmin kuin näiden vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Sanois ton kroonista väsymysoireyhtymää/oikeaa pahaa unettomuutta sairastavalle hehe
Äitikin voi sairastaa kroonista väsymysoireyhtymää. hehe. Ja takuulla on raskaampaa hänelle kuin lapsettomalle. hehe
Tää oli aivan mahtava tää sun kommentti! Asia on juurikin näin.
Vierailija kirjoitti:
Mites lapseton ihminen ja narkolepsia?
Mites äiti ja narkolepsia?
Onhan jollain myös muita "hauskoja" kommentteja kuten "et tiedä todellisesta rakkaudesta mitään koska sinulla ei ole lapsia" tai "et ole nainen koska sinulla ei ole lapsia". Harmi ettei se lapsenteko ole tuonut yhtään järkeä näiden tyyppien päähän.