Mulla on alkanut "älä osta mitään" -vuosi

Olis mielenkiintoista kuulla miten muilta perheellisiltä onnistuu tämä nk. pihistely. Siis kun taloudessa on useampia rahankäyttäjiä. Meillä on minä, mies, kaksi teiniä ja kaksi vähän pienempää lasta.

Yleensä minä käyn meillä kaupassa (omasta tahdosta). Juuri eilen olevinaan tein tulevan viikon ruokaostokset ja nyt mies ilmoitti hakevansa lähikaupasta tortilla-ainekset, kun kuulemma tekee mieli.... Ja tiedän että ostelee samalla muutakin turhaa. Hankalaa jos ei muilla täällä ole samat ajatukset kuin itsellä. Mulla meni eilen n. 120 euroa kauppaan ja apteekkiin ja tänään siis mies tulee hupuloimaan vähintään 50.🙈

Ap

Olet myöhässä. Jokainen konmarittaja tai marittanut on vähentänyt ostoksensa absoluuttiseen minimiin pysyvästi, eikä vain teemavuodeksi. Kannustan sinua silti totettamaan aikeesi ja kyllä, rahaa todella jää säästöön rutkasti enemmän kuin ennen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksipiippuinen juttu. Osaksi itse olen samoilla linjoilla että pitää ostaa vain todelliseen tarpeeseen ja vähentää tavaran  määrää. Samalla olen tosi huolissani kauppojen sulkemisista ja myyjien jäämisestä työttömiksi. Väkeä vähennetään jatkuvasti kaupanalalla ja ne jotka vielä on työssä, tekevät kahden tai jopa kolmen ihmisen työt ja uupuvat. Miten tuonkin ongelman voisi ratkaista? Surullista lukea näistä päätöksistä vaikka täysin ymmärränkin miksi näin tehdään.

Mielellään ostaisin palveluja, jos olisi varaa. Esimerkiksi mieluummin korjauttaisin pyykkikoneeni kuin ostaisin uuden. Mutta se uusi kone tulee edullisemmaksi kuin vanhan korjauttaminen.

Jotenkin kestämätön ajatus, että kaikkien pitäisi kantaa koteihinsa niin paljon Kiinassa valmistettua tavaraa, että noiden tavaroiden viivakoodien piippauttajilla riittää töitä. Ehkä täytyy vain hyväksyä, että vähittäiskauppa on auringonlaskun ala.

Jos oikeasti haluamme kantaa huolta suomalaisten työllisyydestä hukkumatta krääsään, menemme vaikka hierojalle. Anna kun arvaan: liian kallista.

Ja sitten on olemassa vielä yksi alue: erikoiskaupat. Minä ostin viimeksi sukset. Ei olisi tullut mitään ilman asiantuntevan myyjän ja voitelutyypin apua. Jouduin jonottamaan puoli tuntia ennen kuin sain palvelua.

Henkilökohtaisesti uskon, että tulevaisuudessa yhä useampi elättää itsensä someverkostojen avulla: leipoo leipää naapurustolle, tekee lumitöitä, korjaa vaatteita, kuka mitäkin. Marjojen poimiminen nousee arvoonsa. Eli globalisaatio kääntyy lokalisaatioksi ja juuri erilaisten asioiden korjaustaidot nousevat arvoonsa.

No tähän suuntaan ollaan menossa kovaa kyytiä eli kauppoja loppuu kiihtyvään tahtiin. Onhan se hyväkin että kulutus vähenee mutta itse kun on kaupanalalla ollut vuosikausia, tekee  pahaa kun tietää että työkaverit ja itsekin jää työttömäksi sen vuoksi.  Muistan kun olin eräässä kaupassa töissä ja koitettiin selvitä kuukaudesta toiseen laskujen kanssa, myynnit laski ja asiakasmäärät pieneni. Nekin asiakkaat jotka kävi kaupassa vielä, kehuivat hymyillen että tulin vain katselemaan, olen tehnyt päätöksen että en osta enää mitään mitä en välttämättä tarvitse. Tai että tilaan tämän tuotteen verkkokaupasta/Kiinasta niin saan halvemmalla. Jotenkin tuli sellainen olo että tulivat ilkkumaan "katsos myyjätyttö, näin minä teen sinut työttömäksi!". Ja samat mammat sitten ilkkuu julkisesti myyjän kuullen "miksei ne nuoret mene töihin, tuolla vain venyvät kaupungilla päivästä toiseen. Töitä on kyllä!" samaan aikaan kun itse julistavat ostolakkoaan. Tekee pahaa ja loukkaa! Tiedän tiedän, eivät sitä puolta ajatelleet vaan omaa kulutustaan. Tämähän se on se valtava ristiriita kun itsekin haluan kulutusta vähentää mutta en halua lisätä työttömyyttä. Ehkä pitää alkaa miettimään uusia tapoja elättää itsensä, hyvissä ajoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen jo pitkään ostanut kaikkea harkiten. Joskus olin pihi, joka yritti säästää kaikessa ja osti paljon kaikkea halpaa ja pian turhaksi käyvää. Niitä pyörii vieläkin nurkissa, vaikka olen kirppareille vienyt. Enimmäkseen juuri vaatteita. Nykyään keskityn siihen että ostan vähän ja laadukasta. Ei missään nimessä mitään kiinakrääsää, vaan mahdollisimman suomalaista. Pyrkimykseni ei ole säästää rahaa. Siitä ei ole loppupeleissä edes iloa, kukaan ei niitä rahoja saa mukaansa kun aika jättää.  Rahaa säästellessä tulee myös ostettua sitä halpaa, joka hajoaa kohta. En katsele enää pahemmin hintoja. Ostan sellaista mitä tarvin ja mahdollisiman suomalaista laatua, siitä tulee kaikinpuolin hyvä mielikin. En ole myöskään liian tiukka sen suhteen mitä tarvin. Jos olen useamman kuukauden vaikka ajatellut että jotkut tietyt verhot piristäisi mieltä, niin en kiellä itseäni ostamasta sen takia että meillä on jo verhot. Elämänlaatu ja hyvä mieli on myös tärkeää. Ei sekään onnelliseksi tee, että on vain kämppä, sänky, puhelin ja jääkaapissa ruokaa, vaikka sillä pärjäisikin. Sitä en kyllä enää ikinä tee että ostan kaapin täyteen turhia vaatteita ja kenkiä, joista osaa en käytä kuin kerran.

Valitettavasti on pakko todeta että Suomesta ei laatua saa, koska suomalaiset firmat oppivat bilateraalikaupan aikaan tekemään bulkkia premiumhinnalla eikä Suomessa oikeastaan valmisteta enää paljon  mitään. Eri juttu toki käsityöläisten tilauksesta valmistamat tuotteet. Vaatteita joita kehtaisi käyttää ei Suomessa enää tehdä.Ei  suomalainen "laatu" ole sen parempaa kuin muunmaailanenkaan vaikka ajatusta kovin koitetaan meille tuputtaa.

Olet ihan oikeassa, Suomesta ei laadukasta ompelutyötä saa. Mutta syistä olet erehtynyt. Vanha vaiheompelijoiden ammattikunta on eläkkeellä, eikä nuoria kiinnosta fyysisesti raskas tehdastyö. Esimerkiksi Keiteleen farkkutehdas muutti Viroon, koska ammattitaitoista työvoimaa ei ollut saatavilla.

Jokainen voi koettaa itse, millaista on esimerkiksi miesten kauluspaidan ompelu.

No on se silti parempi ostaa mahdollisimman suomalaista kuin täysin ulkomaalaista. Meillä on muutenkin työttömiä liikaa. Saattaisipa tulla jopa tehtaita jos huomattaisiin että ihmiset on valmiita maksamaan. Nykyään ihmiset ostaa mielumin halpaa ulkomailta. Eipä ne köyhien maiden lasten ompelematkaan mitään priimaa ole, aika muotopuoliakin usein. Eikä se ole kovin eettistä ostaa lapsityövoimalla tehtyä. Jos ei suomalaiset vaatteet miellytä, niin ostaa sitten muuta suomalaista, vaikka suomalaisia huonekaluja Ikean halpisten sijaan. Jos mikään suomalainen ei miellytä, niin voi kysyä että onko omassa asenteessa jotain vikaa. Onko liian merkkiuskollinen ( kelpaa vain joku somessa maailmanlaajuisesti suosittu merkki) vai mistä kiikastaa.

Vierailija kirjoitti:

Pidetäänkö samalla raitis vuosi? Siinnä vasta säästääkin.

Nääh, säästöä ehkä 20€ vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan AIVAN TOTAALISEN välttämättömät ostokset teen, mutten yhtään. Mitään. Muuta.

Vaatteet ja käyttötavarat ostan käytettyinä. Itselle en osta mitään vaatetta. Ainoastaan lapsille sen mitä välttämättä tarvitsevat.

Katsotaan josko tänä vuonna jäisi joku lati säästöönkin ...

Aloituksesi lässähti heti alkuunsa, koska et määritellyt, mikä on aivan totaalisen välttämätöntä.

Esim itse voisin mennä helposti vuoden ostamatta yhtään uutta vaatetta tai yhtään uutta käyttötavaraa.

Mutta esim ruokaa ja WC-paperia menisi entiseen malliin.

Vierailija kirjoitti:

Olis mielenkiintoista kuulla miten muilta perheellisiltä onnistuu tämä nk. pihistely. Siis kun taloudessa on useampia rahankäyttäjiä. Meillä on minä, mies, kaksi teiniä ja kaksi vähän pienempää lasta.

Yleensä minä käyn meillä kaupassa (omasta tahdosta). Juuri eilen olevinaan tein tulevan viikon ruokaostokset ja nyt mies ilmoitti hakevansa lähikaupasta tortilla-ainekset, kun kuulemma tekee mieli.... Ja tiedän että ostelee samalla muutakin turhaa. Hankalaa jos ei muilla täällä ole samat ajatukset kuin itsellä. Mulla meni eilen n. 120 euroa kauppaan ja apteekkiin ja tänään siis mies tulee hupuloimaan vähintään 50.🙈

Ap

No syötte tänään tortilloja ja palaatte suunnitelmaan huomenna. Kyllä muillakin pitää olla sananvaltaa ruoka-asioissa. Jos sinä kerran kuitenkin käyt yleensä kaupassa, kokonaisuus säilyy tasapainossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksipiippuinen juttu. Osaksi itse olen samoilla linjoilla että pitää ostaa vain todelliseen tarpeeseen ja vähentää tavaran  määrää. Samalla olen tosi huolissani kauppojen sulkemisista ja myyjien jäämisestä työttömiksi. Väkeä vähennetään jatkuvasti kaupanalalla ja ne jotka vielä on työssä, tekevät kahden tai jopa kolmen ihmisen työt ja uupuvat. Miten tuonkin ongelman voisi ratkaista? Surullista lukea näistä päätöksistä vaikka täysin ymmärränkin miksi näin tehdään.

Mielellään ostaisin palveluja, jos olisi varaa. Esimerkiksi mieluummin korjauttaisin pyykkikoneeni kuin ostaisin uuden. Mutta se uusi kone tulee edullisemmaksi kuin vanhan korjauttaminen.

Jotenkin kestämätön ajatus, että kaikkien pitäisi kantaa koteihinsa niin paljon Kiinassa valmistettua tavaraa, että noiden tavaroiden viivakoodien piippauttajilla riittää töitä. Ehkä täytyy vain hyväksyä, että vähittäiskauppa on auringonlaskun ala.

Jos oikeasti haluamme kantaa huolta suomalaisten työllisyydestä hukkumatta krääsään, menemme vaikka hierojalle. Anna kun arvaan: liian kallista.

Ja sitten on olemassa vielä yksi alue: erikoiskaupat. Minä ostin viimeksi sukset. Ei olisi tullut mitään ilman asiantuntevan myyjän ja voitelutyypin apua. Jouduin jonottamaan puoli tuntia ennen kuin sain palvelua.

Henkilökohtaisesti uskon, että tulevaisuudessa yhä useampi elättää itsensä someverkostojen avulla: leipoo leipää naapurustolle, tekee lumitöitä, korjaa vaatteita, kuka mitäkin. Marjojen poimiminen nousee arvoonsa. Eli globalisaatio kääntyy lokalisaatioksi ja juuri erilaisten asioiden korjaustaidot nousevat arvoonsa.

No tähän suuntaan ollaan menossa kovaa kyytiä eli kauppoja loppuu kiihtyvään tahtiin. Onhan se hyväkin että kulutus vähenee mutta itse kun on kaupanalalla ollut vuosikausia, tekee  pahaa kun tietää että työkaverit ja itsekin jää työttömäksi sen vuoksi.  Muistan kun olin eräässä kaupassa töissä ja koitettiin selvitä kuukaudesta toiseen laskujen kanssa, myynnit laski ja asiakasmäärät pieneni. Nekin asiakkaat jotka kävi kaupassa vielä, kehuivat hymyillen että tulin vain katselemaan, olen tehnyt päätöksen että en osta enää mitään mitä en välttämättä tarvitse. Tai että tilaan tämän tuotteen verkkokaupasta/Kiinasta niin saan halvemmalla. Jotenkin tuli sellainen olo että tulivat ilkkumaan "katsos myyjätyttö, näin minä teen sinut työttömäksi!". Ja samat mammat sitten ilkkuu julkisesti myyjän kuullen "miksei ne nuoret mene töihin, tuolla vain venyvät kaupungilla päivästä toiseen. Töitä on kyllä!" samaan aikaan kun itse julistavat ostolakkoaan. Tekee pahaa ja loukkaa! Tiedän tiedän, eivät sitä puolta ajatelleet vaan omaa kulutustaan. Tämähän se on se valtava ristiriita kun itsekin haluan kulutusta vähentää mutta en halua lisätä työttömyyttä. Ehkä pitää alkaa miettimään uusia tapoja elättää itsensä, hyvissä ajoin. 

Tuo on kyllä kulutuksen vähenemisen paha haittapuoli. Työpaikat vähenee rajusti ja muutenkin Suomessa on jo liikaa työttömyyttä. Eikä kaikki voi alkaa terveydenhoitoalallekaan. Se lienee ainoa millä on tulevaisuudessa työpaikkoja. Kaikki eivät edes sovellu sille, vaan olisivat suorastaan vaarallisia siinä työssä. Mitäpä työpaikkoja sitten paljon jää, ehkä jotkut peruskoulun opettajat. Ammatillisia opettajiakaan tuskin kohta juuri tarvitaan, kun ei ole järkeä kouluttaa ketään aloille joilla ei ole ollenkaan töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen jo pitkään ostanut kaikkea harkiten. Joskus olin pihi, joka yritti säästää kaikessa ja osti paljon kaikkea halpaa ja pian turhaksi käyvää. Niitä pyörii vieläkin nurkissa, vaikka olen kirppareille vienyt. Enimmäkseen juuri vaatteita. Nykyään keskityn siihen että ostan vähän ja laadukasta. Ei missään nimessä mitään kiinakrääsää, vaan mahdollisimman suomalaista. Pyrkimykseni ei ole säästää rahaa. Siitä ei ole loppupeleissä edes iloa, kukaan ei niitä rahoja saa mukaansa kun aika jättää.  Rahaa säästellessä tulee myös ostettua sitä halpaa, joka hajoaa kohta. En katsele enää pahemmin hintoja. Ostan sellaista mitä tarvin ja mahdollisiman suomalaista laatua, siitä tulee kaikinpuolin hyvä mielikin. En ole myöskään liian tiukka sen suhteen mitä tarvin. Jos olen useamman kuukauden vaikka ajatellut että jotkut tietyt verhot piristäisi mieltä, niin en kiellä itseäni ostamasta sen takia että meillä on jo verhot. Elämänlaatu ja hyvä mieli on myös tärkeää. Ei sekään onnelliseksi tee, että on vain kämppä, sänky, puhelin ja jääkaapissa ruokaa, vaikka sillä pärjäisikin. Sitä en kyllä enää ikinä tee että ostan kaapin täyteen turhia vaatteita ja kenkiä, joista osaa en käytä kuin kerran.

Valitettavasti on pakko todeta että Suomesta ei laatua saa, koska suomalaiset firmat oppivat bilateraalikaupan aikaan tekemään bulkkia premiumhinnalla eikä Suomessa oikeastaan valmisteta enää paljon  mitään. Eri juttu toki käsityöläisten tilauksesta valmistamat tuotteet. Vaatteita joita kehtaisi käyttää ei Suomessa enää tehdä.Ei  suomalainen "laatu" ole sen parempaa kuin muunmaailanenkaan vaikka ajatusta kovin koitetaan meille tuputtaa.

Olet ihan oikeassa, Suomesta ei laadukasta ompelutyötä saa. Mutta syistä olet erehtynyt. Vanha vaiheompelijoiden ammattikunta on eläkkeellä, eikä nuoria kiinnosta fyysisesti raskas tehdastyö. Esimerkiksi Keiteleen farkkutehdas muutti Viroon, koska ammattitaitoista työvoimaa ei ollut saatavilla.

Jokainen voi koettaa itse, millaista on esimerkiksi miesten kauluspaidan ompelu.

No on se silti parempi ostaa mahdollisimman suomalaista kuin täysin ulkomaalaista. Meillä on muutenkin työttömiä liikaa. Saattaisipa tulla jopa tehtaita jos huomattaisiin että ihmiset on valmiita maksamaan. Nykyään ihmiset ostaa mielumin halpaa ulkomailta. Eipä ne köyhien maiden lasten ompelematkaan mitään priimaa ole, aika muotopuoliakin usein. Eikä se ole kovin eettistä ostaa lapsityövoimalla tehtyä. Jos ei suomalaiset vaatteet miellytä, niin ostaa sitten muuta suomalaista, vaikka suomalaisia huonekaluja Ikean halpisten sijaan. Jos mikään suomalainen ei miellytä, niin voi kysyä että onko omassa asenteessa jotain vikaa. Onko liian merkkiuskollinen ( kelpaa vain joku somessa maailmanlaajuisesti suosittu merkki) vai mistä kiikastaa.

Kuten sanottu, suomalaisia ompelijoita ei enää ole. Jos Suomeen tulisi uusia tekstiilitehtaita, pitäisi niihin värvätä työntekijät ulkomailta, esim. Virosta.

Siksi on järkevämpää, että tehtaat ovat Virossa, missä verotus kevyempi ja palkkataso alhaisempi. Eikä lapsiorja joudu ompelemaan sielläkään.

Itse ainakin ostan tyytyväisenä EU:ssa tehtyjä vaatteita ja kenkiä silloin kun en itse ompele. Ja aina kun ompelen itselleni vaikka mekon, totean ettei ainakaan minun niskani ja selkäni kestäisi ompelijan ammattia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksipiippuinen juttu. Osaksi itse olen samoilla linjoilla että pitää ostaa vain todelliseen tarpeeseen ja vähentää tavaran  määrää. Samalla olen tosi huolissani kauppojen sulkemisista ja myyjien jäämisestä työttömiksi. Väkeä vähennetään jatkuvasti kaupanalalla ja ne jotka vielä on työssä, tekevät kahden tai jopa kolmen ihmisen työt ja uupuvat. Miten tuonkin ongelman voisi ratkaista? Surullista lukea näistä päätöksistä vaikka täysin ymmärränkin miksi näin tehdään.

Mielellään ostaisin palveluja, jos olisi varaa. Esimerkiksi mieluummin korjauttaisin pyykkikoneeni kuin ostaisin uuden. Mutta se uusi kone tulee edullisemmaksi kuin vanhan korjauttaminen.

Jotenkin kestämätön ajatus, että kaikkien pitäisi kantaa koteihinsa niin paljon Kiinassa valmistettua tavaraa, että noiden tavaroiden viivakoodien piippauttajilla riittää töitä. Ehkä täytyy vain hyväksyä, että vähittäiskauppa on auringonlaskun ala.

Jos oikeasti haluamme kantaa huolta suomalaisten työllisyydestä hukkumatta krääsään, menemme vaikka hierojalle. Anna kun arvaan: liian kallista.

Ja sitten on olemassa vielä yksi alue: erikoiskaupat. Minä ostin viimeksi sukset. Ei olisi tullut mitään ilman asiantuntevan myyjän ja voitelutyypin apua. Jouduin jonottamaan puoli tuntia ennen kuin sain palvelua.

Henkilökohtaisesti uskon, että tulevaisuudessa yhä useampi elättää itsensä someverkostojen avulla: leipoo leipää naapurustolle, tekee lumitöitä, korjaa vaatteita, kuka mitäkin. Marjojen poimiminen nousee arvoonsa. Eli globalisaatio kääntyy lokalisaatioksi ja juuri erilaisten asioiden korjaustaidot nousevat arvoonsa.

No tähän suuntaan ollaan menossa kovaa kyytiä eli kauppoja loppuu kiihtyvään tahtiin. Onhan se hyväkin että kulutus vähenee mutta itse kun on kaupanalalla ollut vuosikausia, tekee  pahaa kun tietää että työkaverit ja itsekin jää työttömäksi sen vuoksi.  Muistan kun olin eräässä kaupassa töissä ja koitettiin selvitä kuukaudesta toiseen laskujen kanssa, myynnit laski ja asiakasmäärät pieneni. Nekin asiakkaat jotka kävi kaupassa vielä, kehuivat hymyillen että tulin vain katselemaan, olen tehnyt päätöksen että en osta enää mitään mitä en välttämättä tarvitse. Tai että tilaan tämän tuotteen verkkokaupasta/Kiinasta niin saan halvemmalla. Jotenkin tuli sellainen olo että tulivat ilkkumaan "katsos myyjätyttö, näin minä teen sinut työttömäksi!". Ja samat mammat sitten ilkkuu julkisesti myyjän kuullen "miksei ne nuoret mene töihin, tuolla vain venyvät kaupungilla päivästä toiseen. Töitä on kyllä!" samaan aikaan kun itse julistavat ostolakkoaan. Tekee pahaa ja loukkaa! Tiedän tiedän, eivät sitä puolta ajatelleet vaan omaa kulutustaan. Tämähän se on se valtava ristiriita kun itsekin haluan kulutusta vähentää mutta en halua lisätä työttömyyttä. Ehkä pitää alkaa miettimään uusia tapoja elättää itsensä, hyvissä ajoin. 

Tuo on kyllä kulutuksen vähenemisen paha haittapuoli. Työpaikat vähenee rajusti ja muutenkin Suomessa on jo liikaa työttömyyttä. Eikä kaikki voi alkaa terveydenhoitoalallekaan. Se lienee ainoa millä on tulevaisuudessa työpaikkoja. Kaikki eivät edes sovellu sille, vaan olisivat suorastaan vaarallisia siinä työssä. Mitäpä työpaikkoja sitten paljon jää, ehkä jotkut peruskoulun opettajat. Ammatillisia opettajiakaan tuskin kohta juuri tarvitaan, kun ei ole järkeä kouluttaa ketään aloille joilla ei ole ollenkaan töitä.

No voihan kestävämpi liiketoiminta ja uudet toimintatavat luoda uusia työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksipiippuinen juttu. Osaksi itse olen samoilla linjoilla että pitää ostaa vain todelliseen tarpeeseen ja vähentää tavaran  määrää. Samalla olen tosi huolissani kauppojen sulkemisista ja myyjien jäämisestä työttömiksi. Väkeä vähennetään jatkuvasti kaupanalalla ja ne jotka vielä on työssä, tekevät kahden tai jopa kolmen ihmisen työt ja uupuvat. Miten tuonkin ongelman voisi ratkaista? Surullista lukea näistä päätöksistä vaikka täysin ymmärränkin miksi näin tehdään.

Mielellään ostaisin palveluja, jos olisi varaa. Esimerkiksi mieluummin korjauttaisin pyykkikoneeni kuin ostaisin uuden. Mutta se uusi kone tulee edullisemmaksi kuin vanhan korjauttaminen.

Jotenkin kestämätön ajatus, että kaikkien pitäisi kantaa koteihinsa niin paljon Kiinassa valmistettua tavaraa, että noiden tavaroiden viivakoodien piippauttajilla riittää töitä. Ehkä täytyy vain hyväksyä, että vähittäiskauppa on auringonlaskun ala.

Jos oikeasti haluamme kantaa huolta suomalaisten työllisyydestä hukkumatta krääsään, menemme vaikka hierojalle. Anna kun arvaan: liian kallista.

Ja sitten on olemassa vielä yksi alue: erikoiskaupat. Minä ostin viimeksi sukset. Ei olisi tullut mitään ilman asiantuntevan myyjän ja voitelutyypin apua. Jouduin jonottamaan puoli tuntia ennen kuin sain palvelua.

Henkilökohtaisesti uskon, että tulevaisuudessa yhä useampi elättää itsensä someverkostojen avulla: leipoo leipää naapurustolle, tekee lumitöitä, korjaa vaatteita, kuka mitäkin. Marjojen poimiminen nousee arvoonsa. Eli globalisaatio kääntyy lokalisaatioksi ja juuri erilaisten asioiden korjaustaidot nousevat arvoonsa.

No tähän suuntaan ollaan menossa kovaa kyytiä eli kauppoja loppuu kiihtyvään tahtiin. Onhan se hyväkin että kulutus vähenee mutta itse kun on kaupanalalla ollut vuosikausia, tekee  pahaa kun tietää että työkaverit ja itsekin jää työttömäksi sen vuoksi.  Muistan kun olin eräässä kaupassa töissä ja koitettiin selvitä kuukaudesta toiseen laskujen kanssa, myynnit laski ja asiakasmäärät pieneni. Nekin asiakkaat jotka kävi kaupassa vielä, kehuivat hymyillen että tulin vain katselemaan, olen tehnyt päätöksen että en osta enää mitään mitä en välttämättä tarvitse. Tai että tilaan tämän tuotteen verkkokaupasta/Kiinasta niin saan halvemmalla. Jotenkin tuli sellainen olo että tulivat ilkkumaan "katsos myyjätyttö, näin minä teen sinut työttömäksi!". Ja samat mammat sitten ilkkuu julkisesti myyjän kuullen "miksei ne nuoret mene töihin, tuolla vain venyvät kaupungilla päivästä toiseen. Töitä on kyllä!" samaan aikaan kun itse julistavat ostolakkoaan. Tekee pahaa ja loukkaa! Tiedän tiedän, eivät sitä puolta ajatelleet vaan omaa kulutustaan. Tämähän se on se valtava ristiriita kun itsekin haluan kulutusta vähentää mutta en halua lisätä työttömyyttä. Ehkä pitää alkaa miettimään uusia tapoja elättää itsensä, hyvissä ajoin. 

Tuo on kyllä kulutuksen vähenemisen paha haittapuoli. Työpaikat vähenee rajusti ja muutenkin Suomessa on jo liikaa työttömyyttä. Eikä kaikki voi alkaa terveydenhoitoalallekaan. Se lienee ainoa millä on tulevaisuudessa työpaikkoja. Kaikki eivät edes sovellu sille, vaan olisivat suorastaan vaarallisia siinä työssä. Mitäpä työpaikkoja sitten paljon jää, ehkä jotkut peruskoulun opettajat. Ammatillisia opettajiakaan tuskin kohta juuri tarvitaan, kun ei ole järkeä kouluttaa ketään aloille joilla ei ole ollenkaan töitä.

Siitä vaan innovoimaan uusi töitä! Ei kuolevaa alaa kannata tekohengittää, en minä ainakaan ala hankaloittamaan elämääni, jotta kaupan työntekijöillä olisi töitä. Sama kuin luopuisin pyykkikoneestani, jotta pyykkimuijilla olisi töitä! Samanlainen murros on tapahtui tehtaiden yleistyessä, siihenkin on ollut vain pakko sopeutua.

Mulla on vähän sama, mutta tavoite on selkeä ja säästöaikaa vuosi: haluan ensi vuonna tähän aikaan olla jossainpäin Oseaniaa. Suunnitelmissa on 3-4kk reissu. Ainakin näin alkuun ;). Lentoihin tarvisi n. 1200, asumiseen 1600, elämiseen voisi varata n. 2200 = 5000e. Lentojen hinta on jo melkein säästettynä, mutta lisävara ei ole pahitteeksi, joten pyrin säästämään 400 euroa kuussa seuraavan vuoden ajan.

Tuloni ovat pienet, 1400 käteen, joten ainoa vaihtoehto on vähentää menoja. Siispä kysyn itseltäni jokaisen kauppareissun/houkutuksen yhteydessä: tämä vai matkani?

Aion vuoden aikana myös karsia tavarani (joita on ylipäätään keskivertoihmiseen nähden vähän) ja myydä hiljalleen pois. En ole KonMarittaja, mutta pidän hänen kysmyksestään: onko tämä jotain sellaista jonka haluan tuoda tulevaisuuteeni mukanani? Yleensä vastaus on ei.

Aikoinaan TKK:lla kansantaloustieteen peruskurssilla opetettiin, että talouden pitää kasvaa 3% vuodessa, muuten se alkaa taantua.

Tässä on vain se huono puoli, että rajallisilla resursseilla maailman tappiin jatkuva 3% kasvu on käytännössä mahdotonta.

Minä käytän kyllä rahaa palveluihin jonkin verran. Käyn kerran kuussa kampaajalla ja silloin tällöin hierojalla. Syömässä käydään ulkona pari kertaa kuukaudessa koska sillä ei ole niin ekologisesti väliä, tehdäänkö ruoka itse vai tekeekö sen joku muu. Renkaita ei enää vaihdeta itse ja käytetään rengashotellia. 

Sama. Jäin juuri äitiyslomalle, jolloin rahat ovat tiukemmalla kuin normaalisti, joten vähennän ostoksia. Toivottavasti vaatteeni mahtuvat pian päälle :D.

Esim. Harrastukseeni en osta uusia tarvikkeita yhtään.

Mulla on alkanut villalankalaihis - kotoa löytyi yli 10kg lankaa :D. Eli tänä vuonna vain neulon, en osta :).

Mulla on koko elämä ollut yhtä nuukailua ja säästämistä, en saa siitä mitään kicksejä. Mutta nyt se on ohi, en vaan jaksa enää.

Joulun jälkeiset ostot päivittäistavaroiden lisäksi: kotimainen untuvapeite (aikaisempi peitto oli niin ohut ettö piti käyttää torkkupeittoa lisäksi, oli hankalaa). Pidämme huonelämpötilan aika alhaalla energian säästämiseksi. Reseptilääkkeitä lapselle. Lapsille 2 paria sukkia.

Seuraavaksi hänkin itselle alusvaatteita rikki menneiden tilalle ja ehkä uimapuvun. Edellinen on niin kulunut ettei meinaa pysyä napakasti päällä. Keväällä tarvitsen kävelykengät töihin ja lenkkarit, molemmat ovat todella kuluneet. Lenkkareista näkyy pohjamateriaali, pohjan ulkopinnoite on kulunut puhki kantapään kohdalta.

Auto pitää huoltaa ja katsastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen jo pitkään ostanut kaikkea harkiten. Joskus olin pihi, joka yritti säästää kaikessa ja osti paljon kaikkea halpaa ja pian turhaksi käyvää. Niitä pyörii vieläkin nurkissa, vaikka olen kirppareille vienyt. Enimmäkseen juuri vaatteita. Nykyään keskityn siihen että ostan vähän ja laadukasta. Ei missään nimessä mitään kiinakrääsää, vaan mahdollisimman suomalaista. Pyrkimykseni ei ole säästää rahaa. Siitä ei ole loppupeleissä edes iloa, kukaan ei niitä rahoja saa mukaansa kun aika jättää.  Rahaa säästellessä tulee myös ostettua sitä halpaa, joka hajoaa kohta. En katsele enää pahemmin hintoja. Ostan sellaista mitä tarvin ja mahdollisiman suomalaista laatua, siitä tulee kaikinpuolin hyvä mielikin. En ole myöskään liian tiukka sen suhteen mitä tarvin. Jos olen useamman kuukauden vaikka ajatellut että jotkut tietyt verhot piristäisi mieltä, niin en kiellä itseäni ostamasta sen takia että meillä on jo verhot. Elämänlaatu ja hyvä mieli on myös tärkeää. Ei sekään onnelliseksi tee, että on vain kämppä, sänky, puhelin ja jääkaapissa ruokaa, vaikka sillä pärjäisikin. Sitä en kyllä enää ikinä tee että ostan kaapin täyteen turhia vaatteita ja kenkiä, joista osaa en käytä kuin kerran.

Valitettavasti on pakko todeta että Suomesta ei laatua saa, koska suomalaiset firmat oppivat bilateraalikaupan aikaan tekemään bulkkia premiumhinnalla eikä Suomessa oikeastaan valmisteta enää paljon  mitään. Eri juttu toki käsityöläisten tilauksesta valmistamat tuotteet. Vaatteita joita kehtaisi käyttää ei Suomessa enää tehdä.Ei  suomalainen "laatu" ole sen parempaa kuin muunmaailanenkaan vaikka ajatusta kovin koitetaan meille tuputtaa.

Olet ihan oikeassa, Suomesta ei laadukasta ompelutyötä saa. Mutta syistä olet erehtynyt. Vanha vaiheompelijoiden ammattikunta on eläkkeellä, eikä nuoria kiinnosta fyysisesti raskas tehdastyö. Esimerkiksi Keiteleen farkkutehdas muutti Viroon, koska ammattitaitoista työvoimaa ei ollut saatavilla.

Jokainen voi koettaa itse, millaista on esimerkiksi miesten kauluspaidan ompelu.

No on se silti parempi ostaa mahdollisimman suomalaista kuin täysin ulkomaalaista. Meillä on muutenkin työttömiä liikaa. Saattaisipa tulla jopa tehtaita jos huomattaisiin että ihmiset on valmiita maksamaan. Nykyään ihmiset ostaa mielumin halpaa ulkomailta. Eipä ne köyhien maiden lasten ompelematkaan mitään priimaa ole, aika muotopuoliakin usein. Eikä se ole kovin eettistä ostaa lapsityövoimalla tehtyä. Jos ei suomalaiset vaatteet miellytä, niin ostaa sitten muuta suomalaista, vaikka suomalaisia huonekaluja Ikean halpisten sijaan. Jos mikään suomalainen ei miellytä, niin voi kysyä että onko omassa asenteessa jotain vikaa. Onko liian merkkiuskollinen ( kelpaa vain joku somessa maailmanlaajuisesti suosittu merkki) vai mistä kiikastaa.

Kuten sanottu, suomalaisia ompelijoita ei enää ole. Jos Suomeen tulisi uusia tekstiilitehtaita, pitäisi niihin värvätä työntekijät ulkomailta, esim. Virosta.

Siksi on järkevämpää, että tehtaat ovat Virossa, missä verotus kevyempi ja palkkataso alhaisempi. Eikä lapsiorja joudu ompelemaan sielläkään.

Itse ainakin ostan tyytyväisenä EU:ssa tehtyjä vaatteita ja kenkiä silloin kun en itse ompele. Ja aina kun ompelen itselleni vaikka mekon, totean ettei ainakaan minun niskani ja selkäni kestäisi ompelijan ammattia.

On aika omituista väittää, että suomalaisia ompelijoita ei ole! Kun vaatetuotanto on itse asiassa piristynyt uudestaan Suomessa. Itse olen päättänyt ostaa ensisijaisesti Suomessa ommeltuja vaatteita ja olen ostanut niitä mm. seuraavilta merkeiltä: Ommellinen, Paapii, Kongaamo. Todella hyvin tehtyjä vaatteita ja kestäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas olen päättänyt alkaa kuluttamaan. Tavaraa en kaipaa, joten palveluita sitten. Ainoa tapa toipua, jotta talous ei lähde laskuun ja työttömyys lisäänny. Se kierre kun alkaa, niin tapahtuu pelkästään huonoa.

Mä en oikein keksi mitä palveluita voisin edes haluta. Sukulaislapsia toki viedään synttärikrääsän sijaan kiipeilemään tai laskettelemaan. Itse käyn parturissa....siinäpä ne.

Just vaihdoin lapselle nastarenkast fillariin. Jos olisin ostanut työn, mun olis pitänyt viedä pyörä jonnekin, odotella tunti tai ajella hakemaan pyörä seuraavana päivänä. Ja maksaa ajanhaaskuusta ja kilometreistä?

Nyt likkakin näki ettei fillarin huolto ole hankalaa, sen voi oppia kuka vaan eikä "miestentöihin" tarvita penistä.

Etkö syö?

Miten niin? En useinkaan palveluna... Ravintolassa käydään joskus reissussa.

Sanoit, ettet keksi mitään palveluita, jota voisi kuluttaa.

Okei. Sanotaan että laitan vaikka 500 euroa/kk siihen että käydään perheen kanssa useammin ulkona syömässä. En oikein usko tulevani siitä onnellisemmaksi. Ja miten pian Turun kokoisen kaupungin ravintolat on käyty muutamaan kertaan läpi (ei nyt puhuta kepappiloista, vaan kotiruokaa vastaavasta terveellisesmmästä ruuasta), pitääkö jo syksyllä ajaa naapurikaupunkiin syömään, jotta elämys pysyy elämyksenä?

Tai tuo yllä mainittu hieronta....en vain usko saavani nautintoa/rahoille vastinetta mistään hoidoista.

Polttopuut voisi tilata klapeina pihaan, mutta kun tuo mun mies nauttii metsähommista ja tekee ne klapit siinä samalla.... Fiskarsin kirveskin on jo 15-vuotias, että ei sitä tavaraakaan huvikseen ostella.

No Turussahan on vaikka kuinka paljon palveluita joita voi käyttää. Elokuvat, uimahallit, luistelukentät, urheiluhallit, vimma, museot, kielikurssit, työväenopistot, jokilaivat, kosmetologit, suutarit, kampaamot, kiipeilypuistot, kahvilat, Megazone, kylpylät jne. Itse tällaisessa tuppukylässä asuvana kadehdin tuota Turun ja sen kokoisten kaupunkien palveluntarjoajien määrää.