Mulla on alkanut "älä osta mitään" -vuosi
Ainoastaan AIVAN TOTAALISEN välttämättömät ostokset teen, mutten yhtään. Mitään. Muuta.
Vaatteet ja käyttötavarat ostan käytettyinä. Itselle en osta mitään vaatetta. Ainoastaan lapsille sen mitä välttämättä tarvitsevat.
Katsotaan josko tänä vuonna jäisi joku lati säästöönkin ...
Kommentit (533)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu. Osaksi itse olen samoilla linjoilla että pitää ostaa vain todelliseen tarpeeseen ja vähentää tavaran määrää. Samalla olen tosi huolissani kauppojen sulkemisista ja myyjien jäämisestä työttömiksi. Väkeä vähennetään jatkuvasti kaupanalalla ja ne jotka vielä on työssä, tekevät kahden tai jopa kolmen ihmisen työt ja uupuvat. Miten tuonkin ongelman voisi ratkaista? Surullista lukea näistä päätöksistä vaikka täysin ymmärränkin miksi näin tehdään.
Mielellään ostaisin palveluja, jos olisi varaa. Esimerkiksi mieluummin korjauttaisin pyykkikoneeni kuin ostaisin uuden. Mutta se uusi kone tulee edullisemmaksi kuin vanhan korjauttaminen.
Jotenkin kestämätön ajatus, että kaikkien pitäisi kantaa koteihinsa niin paljon Kiinassa valmistettua tavaraa, että noiden tavaroiden viivakoodien piippauttajilla riittää töitä. Ehkä täytyy vain hyväksyä, että vähittäiskauppa on auringonlaskun ala.
Jos oikeasti haluamme kantaa huolta suomalaisten työllisyydestä hukkumatta krääsään, menemme vaikka hierojalle. Anna kun arvaan: liian kallista.
Ja sitten on olemassa vielä yksi alue: erikoiskaupat. Minä ostin viimeksi sukset. Ei olisi tullut mitään ilman asiantuntevan myyjän ja voitelutyypin apua. Jouduin jonottamaan puoli tuntia ennen kuin sain palvelua.
Henkilökohtaisesti uskon, että tulevaisuudessa yhä useampi elättää itsensä someverkostojen avulla: leipoo leipää naapurustolle, tekee lumitöitä, korjaa vaatteita, kuka mitäkin. Marjojen poimiminen nousee arvoonsa. Eli globalisaatio kääntyy lokalisaatioksi ja juuri erilaisten asioiden korjaustaidot nousevat arvoonsa.
No tähän suuntaan ollaan menossa kovaa kyytiä eli kauppoja loppuu kiihtyvään tahtiin. Onhan se hyväkin että kulutus vähenee mutta itse kun on kaupanalalla ollut vuosikausia, tekee pahaa kun tietää että työkaverit ja itsekin jää työttömäksi sen vuoksi. Muistan kun olin eräässä kaupassa töissä ja koitettiin selvitä kuukaudesta toiseen laskujen kanssa, myynnit laski ja asiakasmäärät pieneni. Nekin asiakkaat jotka kävi kaupassa vielä, kehuivat hymyillen että tulin vain katselemaan, olen tehnyt päätöksen että en osta enää mitään mitä en välttämättä tarvitse. Tai että tilaan tämän tuotteen verkkokaupasta/Kiinasta niin saan halvemmalla. Jotenkin tuli sellainen olo että tulivat ilkkumaan "katsos myyjätyttö, näin minä teen sinut työttömäksi!". Ja samat mammat sitten ilkkuu julkisesti myyjän kuullen "miksei ne nuoret mene töihin, tuolla vain venyvät kaupungilla päivästä toiseen. Töitä on kyllä!" samaan aikaan kun itse julistavat ostolakkoaan. Tekee pahaa ja loukkaa! Tiedän tiedän, eivät sitä puolta ajatelleet vaan omaa kulutustaan. Tämähän se on se valtava ristiriita kun itsekin haluan kulutusta vähentää mutta en halua lisätä työttömyyttä. Ehkä pitää alkaa miettimään uusia tapoja elättää itsensä, hyvissä ajoin.
Tuo on kyllä kulutuksen vähenemisen paha haittapuoli. Työpaikat vähenee rajusti ja muutenkin Suomessa on jo liikaa työttömyyttä. Eikä kaikki voi alkaa terveydenhoitoalallekaan. Se lienee ainoa millä on tulevaisuudessa työpaikkoja. Kaikki eivät edes sovellu sille, vaan olisivat suorastaan vaarallisia siinä työssä. Mitäpä työpaikkoja sitten paljon jää, ehkä jotkut peruskoulun opettajat. Ammatillisia opettajiakaan tuskin kohta juuri tarvitaan, kun ei ole järkeä kouluttaa ketään aloille joilla ei ole ollenkaan töitä.
Elämysten aloilla löytyy tulevaisuudessa töitä ja mielellään sellaisten jotka luodaan tyhjästä.Kuten kirjat ja tietokonepelit. Turismi on toinen, mutta nyt ihmisiä yritetään aivopestä etteivät he matkustaisi. Vaikka todellisuudessa pelkästään tavaroiden matkustaminen pitäisi kieltää ja ihmisille keksiä mahdollisimman vähäsaasteisia keinoja matkustaa. Ehkä purjelaivailu ja kaikki siihen liittyvä työ lisääntyy.
Myös kaikenlainen tekeminen ja harrastaminen tulee lisääntymään. Käsityöt, urheilu, rentoutuminen, pelaaminen, musiikki ja sen tekeminen ja opettaminen. Ruuanlaitto ja sisustaminen ovat jo olleet pinnalla. Tulevaisuudessa uskon ettei kyse ole enää vain valmiin ostamisesta, vaan ihmiset haluavat itse tehdä ja osallistua. Eli ei enää Kiinasta ostettua akryylipatalappua vaan itse kudottu villapatalappu. Johon on tilattu villat jostain suomalaisesta luomu lammastilalta.
Mä mietin parhaillaan mitä tekisin erään sohvatyynyn kanssa. Sille ei ole päällistä - eli ostanko päällisen vai hankkiudunko itse tyynystä eroon? Periaatteessa tyyny ei ole tarpeeton mutta ei tietenkään myös loppuelämän kannalta millään tavalla tärkeä. Matkalleni ei sitä voisi ottaa mukaan mutta kaunis tyyny voisi tuoda mulle iloa vielä vuoden, ja sitten sen voisi antaa vaikka kaverille. Tai sen päälliseen kuluvan 10 euroa voisi laittaa säästöön tietenkin.
Tämmöistä pohdintaa on mun vuosi 2019 :). T. Oseaniaan lähtevä
Vierailija kirjoitti:
Olis mielenkiintoista kuulla miten muilta perheellisiltä onnistuu tämä nk. pihistely. Siis kun taloudessa on useampia rahankäyttäjiä. Meillä on minä, mies, kaksi teiniä ja kaksi vähän pienempää lasta.
Yleensä minä käyn meillä kaupassa (omasta tahdosta). Juuri eilen olevinaan tein tulevan viikon ruokaostokset ja nyt mies ilmoitti hakevansa lähikaupasta tortilla-ainekset, kun kuulemma tekee mieli.... Ja tiedän että ostelee samalla muutakin turhaa. Hankalaa jos ei muilla täällä ole samat ajatukset kuin itsellä. Mulla meni eilen n. 120 euroa kauppaan ja apteekkiin ja tänään siis mies tulee hupuloimaan vähintään 50.🙈
Ap
Vinkkivitonen: Hommaa 30 euroa maksava tortillaprässi ja opettele itse tekemään niitä lättyjä joko vehnästä tai masa harinasta (maissia).Ylimääräiset voi pakastaa.Salsan/tomaattisoosin(pakastettavissa) voi tehdä itse. Juuston voi raastaa ja pakastaa.Päivällisen tähteet voi pakastaa pienissä rasioissa ja pitää joskus pakastimen tyhjennysillan = ylijäämät tortillan väliin ja ääntä kohti, riittää että kotona on kasviksia. Ennakoimalla hieman varmistat ettei miehellä ole mitään asiaa kauppaan ostelemaan turhuuksia. Toimii meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen päättänyt alkaa kuluttamaan. Tavaraa en kaipaa, joten palveluita sitten. Ainoa tapa toipua, jotta talous ei lähde laskuun ja työttömyys lisäänny. Se kierre kun alkaa, niin tapahtuu pelkästään huonoa.
Mä en oikein keksi mitä palveluita voisin edes haluta. Sukulaislapsia toki viedään synttärikrääsän sijaan kiipeilemään tai laskettelemaan. Itse käyn parturissa....siinäpä ne.
Just vaihdoin lapselle nastarenkast fillariin. Jos olisin ostanut työn, mun olis pitänyt viedä pyörä jonnekin, odotella tunti tai ajella hakemaan pyörä seuraavana päivänä. Ja maksaa ajanhaaskuusta ja kilometreistä?
Nyt likkakin näki ettei fillarin huolto ole hankalaa, sen voi oppia kuka vaan eikä "miestentöihin" tarvita penistä.Etkö syö?
Miten niin? En useinkaan palveluna... Ravintolassa käydään joskus reissussa.
Sanoit, ettet keksi mitään palveluita, jota voisi kuluttaa.
Okei. Sanotaan että laitan vaikka 500 euroa/kk siihen että käydään perheen kanssa useammin ulkona syömässä. En oikein usko tulevani siitä onnellisemmaksi. Ja miten pian Turun kokoisen kaupungin ravintolat on käyty muutamaan kertaan läpi (ei nyt puhuta kepappiloista, vaan kotiruokaa vastaavasta terveellisesmmästä ruuasta), pitääkö jo syksyllä ajaa naapurikaupunkiin syömään, jotta elämys pysyy elämyksenä?
Tai tuo yllä mainittu hieronta....en vain usko saavani nautintoa/rahoille vastinetta mistään hoidoista.
Polttopuut voisi tilata klapeina pihaan, mutta kun tuo mun mies nauttii metsähommista ja tekee ne klapit siinä samalla.... Fiskarsin kirveskin on jo 15-vuotias, että ei sitä tavaraakaan huvikseen ostella.
No Turussahan on vaikka kuinka paljon palveluita joita voi käyttää. Elokuvat, uimahallit, luistelukentät, urheiluhallit, vimma, museot, kielikurssit, työväenopistot, jokilaivat, kosmetologit, suutarit, kampaamot, kiipeilypuistot, kahvilat, Megazone, kylpylät jne. Itse tällaisessa tuppukylässä asuvana kadehdin tuota Turun ja sen kokoisten kaupunkien palveluntarjoajien määrää.
ehkä se vika on sitten siinä, kaikki tuo on ollut saatavilla koko ajan, niin ei kiinnosta enää. Leffatkin on kivampi katsoa töllöstä kalsarisillaan. Kuka muuten lopulta kahmii finnkinon voitot, jääkö suomeen?
Kesällä kadehdin koillismaalaisia heidän hienoista, ilmaisista, uimavesistään....
Sen verran tuli tälle vuodelle muutosta, että uusi auto on vietävä liikkeeseen huoktoon. Jälleenmyyntiarvo on pidettävä kondiksessa sen aikaa kun autosta on velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen päättänyt alkaa kuluttamaan. Tavaraa en kaipaa, joten palveluita sitten. Ainoa tapa toipua, jotta talous ei lähde laskuun ja työttömyys lisäänny. Se kierre kun alkaa, niin tapahtuu pelkästään huonoa.
Mä en oikein keksi mitä palveluita voisin edes haluta. Sukulaislapsia toki viedään synttärikrääsän sijaan kiipeilemään tai laskettelemaan. Itse käyn parturissa....siinäpä ne.
Just vaihdoin lapselle nastarenkast fillariin. Jos olisin ostanut työn, mun olis pitänyt viedä pyörä jonnekin, odotella tunti tai ajella hakemaan pyörä seuraavana päivänä. Ja maksaa ajanhaaskuusta ja kilometreistä?
Nyt likkakin näki ettei fillarin huolto ole hankalaa, sen voi oppia kuka vaan eikä "miestentöihin" tarvita penistä.Etkö syö?
Miten niin? En useinkaan palveluna... Ravintolassa käydään joskus reissussa.
Sanoit, ettet keksi mitään palveluita, jota voisi kuluttaa.
Okei. Sanotaan että laitan vaikka 500 euroa/kk siihen että käydään perheen kanssa useammin ulkona syömässä. En oikein usko tulevani siitä onnellisemmaksi. Ja miten pian Turun kokoisen kaupungin ravintolat on käyty muutamaan kertaan läpi (ei nyt puhuta kepappiloista, vaan kotiruokaa vastaavasta terveellisesmmästä ruuasta), pitääkö jo syksyllä ajaa naapurikaupunkiin syömään, jotta elämys pysyy elämyksenä?
Tai tuo yllä mainittu hieronta....en vain usko saavani nautintoa/rahoille vastinetta mistään hoidoista.
Polttopuut voisi tilata klapeina pihaan, mutta kun tuo mun mies nauttii metsähommista ja tekee ne klapit siinä samalla.... Fiskarsin kirveskin on jo 15-vuotias, että ei sitä tavaraakaan huvikseen ostella.
No Turussahan on vaikka kuinka paljon palveluita joita voi käyttää. Elokuvat, uimahallit, luistelukentät, urheiluhallit, vimma, museot, kielikurssit, työväenopistot, jokilaivat, kosmetologit, suutarit, kampaamot, kiipeilypuistot, kahvilat, Megazone, kylpylät jne. Itse tällaisessa tuppukylässä asuvana kadehdin tuota Turun ja sen kokoisten kaupunkien palveluntarjoajien määrää.
ehkä se vika on sitten siinä, kaikki tuo on ollut saatavilla koko ajan, niin ei kiinnosta enää. Leffatkin on kivampi katsoa töllöstä kalsarisillaan. Kuka muuten lopulta kahmii finnkinon voitot, jääkö suomeen?
Kesällä kadehdin koillismaalaisia heidän hienoista, ilmaisista, uimavesistään....
Sen verran tuli tälle vuodelle muutosta, että uusi auto on vietävä liikkeeseen huoktoon. Jälleenmyyntiarvo on pidettävä kondiksessa sen aikaa kun autosta on velkaa.
No mitenkäs teatterit? Turussa niitä kyllä riittää. Niissä pääsylipputulot menee aivan varmasti tekijöille eikä ulkomaille. Kaikki festarit, joita Turussakin järjestetään vaikka kuinka paljon? Telakkakierros? Jääkiekko, pesäpallo tai jalkapallo ottelut?
Turussa on niin paljon juttuja joihin voi kuluttaa rahaa ja joka jää ihan takuuvarmana Turkuun ja pyörittää Turun taloutta ja myös ilmaisia juttuja tekemiseksi, mutta tietenkin jos sitten kuitenkin arvostaa enemmän sitä kotona olemista, niin sitten arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin parhaillaan mitä tekisin erään sohvatyynyn kanssa. Sille ei ole päällistä - eli ostanko päällisen vai hankkiudunko itse tyynystä eroon? Periaatteessa tyyny ei ole tarpeeton mutta ei tietenkään myös loppuelämän kannalta millään tavalla tärkeä. Matkalleni ei sitä voisi ottaa mukaan mutta kaunis tyyny voisi tuoda mulle iloa vielä vuoden, ja sitten sen voisi antaa vaikka kaverille. Tai sen päälliseen kuluvan 10 euroa voisi laittaa säästöön tietenkin.
Tämmöistä pohdintaa on mun vuosi 2019 :). T. Oseaniaan lähtevä
Tee päällinen vanhasta paidasta tai tarpeettomasta muusta kankaasta tai anna se tyyny kaverille hoitoon.
Ahaa mutta netti on välttämätön että pääset avlle kehuskelemaan? vai mitä ap?
Olet ostanut internetpalvelun ja käytät sitä vauva sivuilla kommentointiin, voiko turhempaa asiaa olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin parhaillaan mitä tekisin erään sohvatyynyn kanssa. Sille ei ole päällistä - eli ostanko päällisen vai hankkiudunko itse tyynystä eroon? Periaatteessa tyyny ei ole tarpeeton mutta ei tietenkään myös loppuelämän kannalta millään tavalla tärkeä. Matkalleni ei sitä voisi ottaa mukaan mutta kaunis tyyny voisi tuoda mulle iloa vielä vuoden, ja sitten sen voisi antaa vaikka kaverille. Tai sen päälliseen kuluvan 10 euroa voisi laittaa säästöön tietenkin.
Tämmöistä pohdintaa on mun vuosi 2019 :). T. Oseaniaan lähtevä
Tee päällinen vanhasta paidasta tai tarpeettomasta muusta kankaasta tai anna se tyyny kaverille hoitoon.
Hyvä idea - "harmi" ettei mulla ole kankaita... Eikä oikein ylimääräisiä paitojakaan, kun vaatteet on jo karsittu. Mutta katsotaan josko vaikka joku huivi taipuisi tarkoitukseen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu. Osaksi itse olen samoilla linjoilla että pitää ostaa vain todelliseen tarpeeseen ja vähentää tavaran määrää. Samalla olen tosi huolissani kauppojen sulkemisista ja myyjien jäämisestä työttömiksi. Väkeä vähennetään jatkuvasti kaupanalalla ja ne jotka vielä on työssä, tekevät kahden tai jopa kolmen ihmisen työt ja uupuvat. Miten tuonkin ongelman voisi ratkaista? Surullista lukea näistä päätöksistä vaikka täysin ymmärränkin miksi näin tehdään.
Mielellään ostaisin palveluja, jos olisi varaa. Esimerkiksi mieluummin korjauttaisin pyykkikoneeni kuin ostaisin uuden. Mutta se uusi kone tulee edullisemmaksi kuin vanhan korjauttaminen.
Älkää ihmiset ostako postimyynnistä, etenkään Kiina/Aasiasektorilta! Se on epäekologisuuden huippu: tavara tuodaa yksittäospakattuna Kiinasta, materiaaleissa voi olla mitä vain Euroopassa kiellettyjä kemikaaleja, värejä jne. - ja kivijalkakaupat katoavat.
Samaa kiinakrääsää täällä myydään kaupoissa 200% katteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen jo pitkään ostanut kaikkea harkiten. Joskus olin pihi, joka yritti säästää kaikessa ja osti paljon kaikkea halpaa ja pian turhaksi käyvää. Niitä pyörii vieläkin nurkissa, vaikka olen kirppareille vienyt. Enimmäkseen juuri vaatteita. Nykyään keskityn siihen että ostan vähän ja laadukasta. Ei missään nimessä mitään kiinakrääsää, vaan mahdollisimman suomalaista. Pyrkimykseni ei ole säästää rahaa. Siitä ei ole loppupeleissä edes iloa, kukaan ei niitä rahoja saa mukaansa kun aika jättää. Rahaa säästellessä tulee myös ostettua sitä halpaa, joka hajoaa kohta. En katsele enää pahemmin hintoja. Ostan sellaista mitä tarvin ja mahdollisiman suomalaista laatua, siitä tulee kaikinpuolin hyvä mielikin. En ole myöskään liian tiukka sen suhteen mitä tarvin. Jos olen useamman kuukauden vaikka ajatellut että jotkut tietyt verhot piristäisi mieltä, niin en kiellä itseäni ostamasta sen takia että meillä on jo verhot. Elämänlaatu ja hyvä mieli on myös tärkeää. Ei sekään onnelliseksi tee, että on vain kämppä, sänky, puhelin ja jääkaapissa ruokaa, vaikka sillä pärjäisikin. Sitä en kyllä enää ikinä tee että ostan kaapin täyteen turhia vaatteita ja kenkiä, joista osaa en käytä kuin kerran.
Valitettavasti on pakko todeta että Suomesta ei laatua saa, koska suomalaiset firmat oppivat bilateraalikaupan aikaan tekemään bulkkia premiumhinnalla eikä Suomessa oikeastaan valmisteta enää paljon mitään. Eri juttu toki käsityöläisten tilauksesta valmistamat tuotteet. Vaatteita joita kehtaisi käyttää ei Suomessa enää tehdä.Ei suomalainen "laatu" ole sen parempaa kuin muunmaailanenkaan vaikka ajatusta kovin koitetaan meille tuputtaa.
Olet ihan oikeassa, Suomesta ei laadukasta ompelutyötä saa. Mutta syistä olet erehtynyt. Vanha vaiheompelijoiden ammattikunta on eläkkeellä, eikä nuoria kiinnosta fyysisesti raskas tehdastyö. Esimerkiksi Keiteleen farkkutehdas muutti Viroon, koska ammattitaitoista työvoimaa ei ollut saatavilla.
Jokainen voi koettaa itse, millaista on esimerkiksi miesten kauluspaidan ompelu.
No on se silti parempi ostaa mahdollisimman suomalaista kuin täysin ulkomaalaista. Meillä on muutenkin työttömiä liikaa. Saattaisipa tulla jopa tehtaita jos huomattaisiin että ihmiset on valmiita maksamaan. Nykyään ihmiset ostaa mielumin halpaa ulkomailta. Eipä ne köyhien maiden lasten ompelematkaan mitään priimaa ole, aika muotopuoliakin usein. Eikä se ole kovin eettistä ostaa lapsityövoimalla tehtyä. Jos ei suomalaiset vaatteet miellytä, niin ostaa sitten muuta suomalaista, vaikka suomalaisia huonekaluja Ikean halpisten sijaan. Jos mikään suomalainen ei miellytä, niin voi kysyä että onko omassa asenteessa jotain vikaa. Onko liian merkkiuskollinen ( kelpaa vain joku somessa maailmanlaajuisesti suosittu merkki) vai mistä kiikastaa.
Kuten sanottu, suomalaisia ompelijoita ei enää ole. Jos Suomeen tulisi uusia tekstiilitehtaita, pitäisi niihin värvätä työntekijät ulkomailta, esim. Virosta.
Siksi on järkevämpää, että tehtaat ovat Virossa, missä verotus kevyempi ja palkkataso alhaisempi. Eikä lapsiorja joudu ompelemaan sielläkään.
Itse ainakin ostan tyytyväisenä EU:ssa tehtyjä vaatteita ja kenkiä silloin kun en itse ompele. Ja aina kun ompelen itselleni vaikka mekon, totean ettei ainakaan minun niskani ja selkäni kestäisi ompelijan ammattia.
On aika omituista väittää, että suomalaisia ompelijoita ei ole! Kun vaatetuotanto on itse asiassa piristynyt uudestaan Suomessa. Itse olen päättänyt ostaa ensisijaisesti Suomessa ommeltuja vaatteita ja olen ostanut niitä mm. seuraavilta merkeiltä: Ommellinen, Paapii, Kongaamo. Todella hyvin tehtyjä vaatteita ja kestäviä.
yksikään ei tee kankaita kotimaassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin parhaillaan mitä tekisin erään sohvatyynyn kanssa. Sille ei ole päällistä - eli ostanko päällisen vai hankkiudunko itse tyynystä eroon? Periaatteessa tyyny ei ole tarpeeton mutta ei tietenkään myös loppuelämän kannalta millään tavalla tärkeä. Matkalleni ei sitä voisi ottaa mukaan mutta kaunis tyyny voisi tuoda mulle iloa vielä vuoden, ja sitten sen voisi antaa vaikka kaverille. Tai sen päälliseen kuluvan 10 euroa voisi laittaa säästöön tietenkin.
Tämmöistä pohdintaa on mun vuosi 2019 :). T. Oseaniaan lähtevä
Tee päällinen vanhasta paidasta tai tarpeettomasta muusta kankaasta tai anna se tyyny kaverille hoitoon.
Hyvä idea - "harmi" ettei mulla ole kankaita... Eikä oikein ylimääräisiä paitojakaan, kun vaatteet on jo karsittu. Mutta katsotaan josko vaikka joku huivi taipuisi tarkoitukseen!
Nätti tyynyliina tai vanha lakana käy myös. Pari saumaa voi hyvin ommella käsinkin, ei siihen ompelukonetta tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu. Osaksi itse olen samoilla linjoilla että pitää ostaa vain todelliseen tarpeeseen ja vähentää tavaran määrää. Samalla olen tosi huolissani kauppojen sulkemisista ja myyjien jäämisestä työttömiksi. Väkeä vähennetään jatkuvasti kaupanalalla ja ne jotka vielä on työssä, tekevät kahden tai jopa kolmen ihmisen työt ja uupuvat. Miten tuonkin ongelman voisi ratkaista? Surullista lukea näistä päätöksistä vaikka täysin ymmärränkin miksi näin tehdään.
Mielellään ostaisin palveluja, jos olisi varaa. Esimerkiksi mieluummin korjauttaisin pyykkikoneeni kuin ostaisin uuden. Mutta se uusi kone tulee edullisemmaksi kuin vanhan korjauttaminen.
Kivijalkakaupatkin ovat alkaneet mennä enemmän siihen "myy myy myy"-mantraan. Laatu laskee ja tuotteita tyrkytetään. Minä toki ostan tuotteen vaikka pitkäjänteisesti säästäen, mikäli se on laadukas. En halua ostaa jotain kiinakrääsää nurkkiini hajoamaan. Käyttötavaran tulee kestää ja kivijalkakauppojenkin olisi hyvä keskittyä paljon myös sellaiseen, mitä ihmiset oikeasti tarvitsevat. Toinen puoli tässä tarinassa on, ettei suurimman osan palkka ole ollenkaan riittävä kuluttamaan sitä varantoa laatuun, jolloin taas ollaan tilanteessa, ettei kivijalkakauppa ole kovin kannattava. Kivijalkakaupalla taas ei ole varaa palkata, koska palkkamenot ovat sivukulujen vuoksi aivan järkyttävät. Kivijalkakaupan yksi kulmakivi on ehdottomasti asiantunteva ja rehellinen palvelu. On hyvä osata kertoa tuotteen ja palvelun ominaisuuksista tarkasti. Esimerkki oulusta. Oulussa on tällä hetkellä tietääkseni kaksi akvaariokaloja myyvää kauppaa ja toisessa saat neuvoja ja eivät myy, mikäli katsovat, että viritelmä epäonnistuu tai tuottaa turhaa kärsimystä kaloille. Toisessa taas vaikka vedetään "faktaa" hatusta, jotta myyntiä vain saataisiin tehtyä ja on aivan se ja sama, kuka niitä kaloja kyselee. Tietäjät kyllä tietää, mistä liikkeistä puhutaan, mutten rupea tämän enempää mainostamaan. Arvatkaa siis vain kahdesti kumpaan liikkeeseen asiakkaana mieluummin rahani vien? Aivan, siihen laadukkaaseen ja asiantuntevaan, jonka tehtävänä ei vain yksinkertaisesti ole tuputtaa sitä tuotetta vain tuotto silmissä välkkyen. Palveluita ostaessaan kannattaa etenkin miettiä, kuinka monta työtuntia joudut itse tekemään saadaksesi tämän palvelun ja vertaamaan sitä vaikka palvelun laskuttamaan tuntitaksaan. Sanoisin, että sellainen kipuraja menee ehkä siinä 2 työtuntia 1 palvelutuntia kohden itselläni, mutta olen hankkinut hetkellisiä palveluita myös 7:1 suhteella. Riippuu paljon, onko palvelu kertarykäisy, vai jatkuvasti tarvittava.
Miksi niiin monet naiset ovat ajatuksiltaan ja näiltä päähänpistoiltaan niin mustavalkoisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis mielenkiintoista kuulla miten muilta perheellisiltä onnistuu tämä nk. pihistely. Siis kun taloudessa on useampia rahankäyttäjiä. Meillä on minä, mies, kaksi teiniä ja kaksi vähän pienempää lasta.
Yleensä minä käyn meillä kaupassa (omasta tahdosta). Juuri eilen olevinaan tein tulevan viikon ruokaostokset ja nyt mies ilmoitti hakevansa lähikaupasta tortilla-ainekset, kun kuulemma tekee mieli.... Ja tiedän että ostelee samalla muutakin turhaa. Hankalaa jos ei muilla täällä ole samat ajatukset kuin itsellä. Mulla meni eilen n. 120 euroa kauppaan ja apteekkiin ja tänään siis mies tulee hupuloimaan vähintään 50.🙈
ApVinkkivitonen: Hommaa 30 euroa maksava tortillaprässi ja opettele itse tekemään niitä lättyjä joko vehnästä tai masa harinasta (maissia).Ylimääräiset voi pakastaa.Salsan/tomaattisoosin(pakastettavissa) voi tehdä itse. Juuston voi raastaa ja pakastaa.Päivällisen tähteet voi pakastaa pienissä rasioissa ja pitää joskus pakastimen tyhjennysillan = ylijäämät tortillan väliin ja ääntä kohti, riittää että kotona on kasviksia. Ennakoimalla hieman varmistat ettei miehellä ole mitään asiaa kauppaan ostelemaan turhuuksia. Toimii meillä.
Tortillaprässi?😂 Ei siihen herranjumala mitään laitetta tarvita!
Mua jäi mietityttämään tuon yhden kirjoittajan sisustustyynyongelma. Tuo on just sellainen turhamainen ongelma, johon ei ainakaan kannata käyttää euroakaan. Et sä TARVITSE uutta tyynynpäällistä. Ja toinen oli tuo, joka oli ostanut uuden untuvapeiton.. Itse olen vuosikausia nukkunut kahden peiton kanssa, ei mikään ongelma. Toinen peitosta on ollut mulla lapsuudesta saakka eli noin 30 vuotta ja toinen on viltti, jonka sain anopilta. Ei tulisi mieleenkään ostaa uutta peittoa, kun mulla on jo nämä kaksi täysin toimivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis mielenkiintoista kuulla miten muilta perheellisiltä onnistuu tämä nk. pihistely. Siis kun taloudessa on useampia rahankäyttäjiä. Meillä on minä, mies, kaksi teiniä ja kaksi vähän pienempää lasta.
Yleensä minä käyn meillä kaupassa (omasta tahdosta). Juuri eilen olevinaan tein tulevan viikon ruokaostokset ja nyt mies ilmoitti hakevansa lähikaupasta tortilla-ainekset, kun kuulemma tekee mieli.... Ja tiedän että ostelee samalla muutakin turhaa. Hankalaa jos ei muilla täällä ole samat ajatukset kuin itsellä. Mulla meni eilen n. 120 euroa kauppaan ja apteekkiin ja tänään siis mies tulee hupuloimaan vähintään 50.🙈
ApVinkkivitonen: Hommaa 30 euroa maksava tortillaprässi ja opettele itse tekemään niitä lättyjä joko vehnästä tai masa harinasta (maissia).Ylimääräiset voi pakastaa.Salsan/tomaattisoosin(pakastettavissa) voi tehdä itse. Juuston voi raastaa ja pakastaa.Päivällisen tähteet voi pakastaa pienissä rasioissa ja pitää joskus pakastimen tyhjennysillan = ylijäämät tortillan väliin ja ääntä kohti, riittää että kotona on kasviksia. Ennakoimalla hieman varmistat ettei miehellä ole mitään asiaa kauppaan ostelemaan turhuuksia. Toimii meillä.
Loistoidea! Älä osta mitään 2019 -> osta tortillaprässi!
Hyvin sisäistetty no buyn idea...
Tässä ketjussa ei älyllä juhlita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu. Osaksi itse olen samoilla linjoilla että pitää ostaa vain todelliseen tarpeeseen ja vähentää tavaran määrää. Samalla olen tosi huolissani kauppojen sulkemisista ja myyjien jäämisestä työttömiksi. Väkeä vähennetään jatkuvasti kaupanalalla ja ne jotka vielä on työssä, tekevät kahden tai jopa kolmen ihmisen työt ja uupuvat. Miten tuonkin ongelman voisi ratkaista? Surullista lukea näistä päätöksistä vaikka täysin ymmärränkin miksi näin tehdään.
Mielellään ostaisin palveluja, jos olisi varaa. Esimerkiksi mieluummin korjauttaisin pyykkikoneeni kuin ostaisin uuden. Mutta se uusi kone tulee edullisemmaksi kuin vanhan korjauttaminen.
Älkää ihmiset ostako postimyynnistä, etenkään Kiina/Aasiasektorilta! Se on epäekologisuuden huippu: tavara tuodaa yksittäospakattuna Kiinasta, materiaaleissa voi olla mitä vain Euroopassa kiellettyjä kemikaaleja, värejä jne. - ja kivijalkakaupat katoavat.
Samaa kiinakrääsää täällä myydään kaupoissa 200% katteella.
Voi olla ostamatta kumpaakaan. Suurin osa niistä on tavaroita, joita kukaan ei oikeasti tarvitse.
Kuulostaa mun lapsuudenkodilta. Koskaan ei matkailtu ulkomailla, pari kertaa olen käyny etelässä aikuisiällä eikä kotini sisustus vaihdu trendien mukaan. Puhelin on perusluuri enkä älyuluuria edes halua. Mieluummin korjautan ja huollatan kun ostan uutta. Mulle on ihan sama mitä joku ulkopuolinen mun puhelimesta ajattelee, se on sen ulkopuolisen oma häpeä.