Lue keskustelun säännöt.
Miksei mummoudesta puhuta missään, siis isovanhemmuuden ihanuudesta keki-iässä? Jauhetaan vaan sekisuhteista ym of-paskaa
10.09.2025 |
Johtuuko siitä että toimittajat elää helsi kiläisrssä kuplassa ja ovat enimmäkseen nuoria (kuvista päätellen) ja lapsettomia, vai johtuuko siitä että ns. "menestyjien" lapset ovat veloja tai asuvat ulkomailla tai vähintäänkin asuvat muutoin kaukana jos heillä on lapsia? Isoäiti on perheessä vain hahmo jota nähdään lomilla, jos silloinkaan, ei perheenjäsen?
Oon vain melko tuoreena mummona (tänä vuonna tulin mummoksi🥰) ihmetellyt että kaikesta turhasta ja sairaasta kyllä väännetään mediassa juttuja, aina niistö samoista aiheista vielä, mutta näin perimmäisestä asiasta ihmiselämässä kuin isovanhemmuudesta, ei puhuta koskaan mitään, vaikka tämä on elämän paras juttu.
Mikään tinder, ura tai seksihehkutus ei ihmiselle voi tuoda suurempaa iloa tai tarpeellisuuden tunnetta elämään kuin mummous (ehkä pappuus myös). Ja meillä "huonommilla ihmisillä", jotka emme ole "menestyneet" rahallisesti, mummot yleensä kuuluvat edelleen oleellisena osana perherakenteeseen, ja jopa isomummot. Minulla on aikaa mummoilla 24/7, koska olen kotona, minä autan aina kun tarvitaan lastani ja lapsenlasta, ja ihan muutenkin olen joka päivä tukena vähintään näköpuhelun välityksellä. Onneksi välimatkaa ei ole paljon, naapurikunnissa asutaan. Oomme miettineet että jossain vaiheessa muutetaan samaan taloon tai pihapiiriin, lapsen olisi helppo tulla mummolaan kun äiti ja isä on töissä, koulun jälkeen esim ja muutenkin vain. Mummon syli on aina lämmin ja avoin. 🥰
En tiennyt että mummona voi tuntea näin suurta hoivaviettiä ja rakkautta, mutta nähtävästi tämä on hyvin tärkeä virka luonnon mukaan, ja sitähän se onkin. Monissa eläinlaumoissa myös, kuten muinaisten ihmistenkin laumoissa. Ei ihme että moni lapsiperhe voi niin huonosti, kun mummot loistaa poissaolollaan. Mummojen avullahan perheet on ennenvanhaankin olleet pitkälti toimintakykyisiä, eihän tuoreet äidit ratkea kaikkeen, vaikka supervahvoja ovatkin.
Terkkuja kaikille mummoutta arvostaville.
N52
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ketään ei kiinnosta toisen mummous. Jutelkaa vaan keskenänne. Niin minäkin teen koiraihmisenä, juttelen koirista muiden samanhenkisten kanssa. Maailmassa on muutkin kuin lapset.
Kyllä meitä mummoja kiinnostaa mummous. Ihmisyyteen kuuluu myös isovanhemmuus, se on osa lauman hierarkiaa, pidit sinä siitä lapsettomana koiraihmisenä tai et. Kai sinullakin on joku suhde ollut mummoihisi tai edes toiseen, vai mikä noin pännii. Itselleni oli ainakin mummo tosi tärkeä ja rakas, hoisi minua ennen kuin aloitin koulun ja koulusta menin aina, suoraan mumnolaan, ennen kuin vanhemnat pääs töistä. Toinenkin mummo oli rakas mutta asui kauempana eikä ollut niin läheinen, kun kärsi mielisairaudesta ja saattoi välillä jutella outoja, mutta teki maailman parhaita ruokia, oli entinen kokki. Viisas ja mielenkiintoinen mummi. Mutta se mummoni joka asui samalla paikkakunnalla, oli perhettä ja ai
Olen eri, mutta käsittääkseni esim. Kotiliesi, Kodin Kuvalehti, Eeva ym. on lehtiä joissa mummoudestakin puhutaan joissain haastatteluissa joissa aikuiset naiset kertovat elämästään. Myös Hesarissa on mummoudestakin juttuja: kun laitoin HS-sovelluksen hakuun "isoäitiys", niin tuli esim. Ringa Ropon haastattelu jossa kertoo isoäitiydestään. Tuli juttu myös "aktivistimummoista" joiden perustajajäseniä yhdistää nimenomaan isoäitiys.
Enempää en nyt tähän hätään ala etsimään, mutta näiden kaikkien Helena Ahti-Hallbergien ja Elina Pekkaristen sekä yllä mainittujen haastattelujen perusteella voi hyvin olla, että palstan mummojen ja seksi-juttuihin kyllästyneiden keski-ikäisten naisten pitäisi vaan päästä pois Iltalehti-tyyppisestä median kuluttamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana ketju - niin täynnä syvää elämänviisautta.
Jotenkin kauniisti moni on tuonut esiin ns. luonnollisen elämänkaaren. Olet ensin lapsi, sitten aikuinen, sitten vanhempi ja lopulta isovanhempi. Kaikilla vaiheilla on merkityksenä ja kaikki ovat erilaisia, mutta kaikki tärkeitä. Ne mahdollistaa kasvun ihmisinä.
Kiitos tästä!
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Kuten ketjussa moni muukin jo todennut, niin lapsia hankitaan nykyisin myöhemmin ja siten moni on isovanhemmaksi tullessaan jo 60+.
Mummoutta sekin on. En ymmärrä pointtiasi tähän keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet kotona 24/7 jos olet kuitenkin niin terve, että pystyt huolehtimaan jatkuvasti lapsenlapsesta? Silloin olisit kykenevä töihinkin ja tuon ikäinen aivan liian nuori eläkeläiseksi.
Sinänsä kyllä uskon mummouden olevan ihanaa, mutta en kyllä vielä nelikymppisenä haluaisi olla mummo. Miksi ei viisikymppisen elämään voisi sisältyä sekä lapsenlapsia että kuuma seksielämä? Ei ole tainnut koskaan saada oikein hyvää seksiä jos jo pelkkä aiheesta puhuminen ällöttää. Seksiä on tarvittu myös niiden lasten ja lastenlasten tekemiseen, ja ihana rentoutumisen ja fyysisen rakkauden muoto myös lisääntymisiän jälkeen.
En ymmärrä katkeruuttasi siitä, kun joillakin on aikaa keskittyä mummouteen 24/7 ja ei ole pakko töitä tehdä. Ei kuulu sinulle se, miksi joku ei töissä käy! -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Ihan ku keski-iässä pitäis elää nykyään parikymppisen elämää, seksiseksiseksi taikka elää rahalle ja matkustelulle yms, ne on sitä rahakkaiden unelmakeski-ikää, kliinistä mammonan palvontaa. Mulle tärkein tässä iässä ainakin on perhe, enemmän kuin koskaan, eli lapset ja eritoten lastenlapset, joita on siunaantunut 2 söpöliiniä, mummun murut.
Onnellinen mummu
Seksi kuuluu parisuhteeseen. Moni tykkää matkustamisesta. Ei se ole vain nuorille. Ei kaikki ole varakkaita.
Joo, samoilla ihmisillä voi olla viiskymppisenä lapsenlapset, työt, omat menot ja harrastukset, perhe ja ystäväpiiri, seksielämä puolison kanssa, matkustelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Kuten ketjussa moni muukin jo todennut, niin lapsia hankitaan nykyisin myöhemmin ja siten moni on isovanhemmaksi tullessaan jo 60+.
Mummoutta sekin on. En ymmärrä pointtiasi tähän keskusteluun.
Pointti on se, että 60+ ei ole keski-ikäinen. Tämän ketjun otsikossa puhuttiin keski-ikäisistä mummoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen paras ikä on vaihdevuosien jälkeen. Ei enää kuukautisia, ei kuumia aaltoja, ei pelkoa raskaudesta, lapset lentämässä pesästä, asuntolainat maksettu, taloudellinen tilanne hyvä.
On se kumma, jos naisen juuri tuossa elämänsä parhaassa vaiheessa pitäisi ruveta täysipäiväiseksi mummoksi.
Tai entä tämä: 30v, ei lapsia, sterilisaatio, kierukka, ei kuukautisia, taloudellinen riippumattomuus, asunto maksettu, asunnossa tilaa itselle ja ehkä puolisollekin, vuosikymmeniä hyvää elämää edessä, terveys, katkeamattomat 8h yöunet taattu, yms yms...
Miksi odottaa, että naisen vapaus koittaa vasta eläkeiän kynnyksellä kun se voi alkaa jo vuosikymmeniä aiemmin?
Kuulostaa tosi köyhältä henkisesti. Ihan oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummi ei edes aina muista lastenlapsien nimiä, vaikka ei ole muistisairautta. Kun lapsia on 9 ja lastenlapsia 47, niin kuva mummosta lastenlasten hoitajana muuttuu kummasti.
Ja omalla äidillään oli 12 lasta ja 80 lastenlasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen paras ikä on vaihdevuosien jälkeen. Ei enää kuukautisia, ei kuumia aaltoja, ei pelkoa raskaudesta, lapset lentämässä pesästä, asuntolainat maksettu, taloudellinen tilanne hyvä.
On se kumma, jos naisen juuri tuossa elämänsä parhaassa vaiheessa pitäisi ruveta täysipäiväiseksi mummoksi.
Tai entä tämä: 30v, ei lapsia, sterilisaatio, kierukka, ei kuukautisia, taloudellinen riippumattomuus, asunto maksettu, asunnossa tilaa itselle ja ehkä puolisollekin, vuosikymmeniä hyvää elämää edessä, terveys, katkeamattomat 8h yöunet taattu, yms yms...
Miksi odottaa, että naisen vapaus koittaa vasta eläkeiän kynnyksellä kun se voi alkaa jo vuosikymmeniä aiemmin?
Kuulostaapa ihanalta, NOT.
Tyhjää olemassaoloa minun mielestä, en kutsuisi hyväksi elämäksi vaan kolkoksi. Mikä tollaisessa onttoudessa lisäö terveyttä. Tai miten ylipäätö kukaan voi sairauksia ennustaa. Pitkässä juoksussa tuollanen nainen jokatapauksessa kärsii yksinäisyydestä ja tarpeettomuuden tunteesta, se on nähty. Sitten voikin hehkuttaa mediassa viisikymppisenä, kuinka helppoa ja ihanaa on tehdä pornoa onlyfansissa tms. Sääliksi käy jo valmiiksi. Sitävastoin isovanhemmuus lisää oikeasti terveyttä, koska se tuottaa niin paljon iloa, ja ilo taas tuottaa endorfiinejä, jotka ovat hyväksi ihmiselle. Olen huomannut ihan itsestäni monisairaana, että ihan kuin olisin puolta terveempi yhtäkkiä kun minusta tuli mummo. Virtaa mulla riittää kun on lapsenlapsesta kyse, olen niin onnellinen aina kun ollaan yhdessä. Oikein hehkun eikä mikään paikka kolota kuten yksin ollessa.
Jokainen kuitenkin elää oman elämänsä, kaikilla se on erilainen. Sanonpa vaan sen, että mummous on ihanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Kuten ketjussa moni muukin jo todennut, niin lapsia hankitaan nykyisin myöhemmin ja siten moni on isovanhemmaksi tullessaan jo 60+.
Mummoutta sekin on. En ymmärrä pointtiasi tähän keskusteluun.
Pointti on se, että 60+ ei ole keski-ikäinen. Tämän ketjun otsikossa puhuttiin keski-ikäisistä mummoista.
Virallisia määritelmiä ei ole, mutta kuusikymppistä voi pitää myöhäisessä kesi-iässä olevana.
Varhaisen vanhuuden kynnyksellä tietysti.
Itse olen tällainen haukuttu seksisekoilija lapseton nelikymppinen nainen. Minusta on hienoa, että meidänlaisille on nyt paikka yhteiskunnassa ja meitä on nostettu mediassa ja somessa esiin, koska vielä pari vuosikymmen sitten ei muusta puhuttukaan kuin ydinperheestä ja isovanhemmista, yhteiskunta oli niin traditionaalinen. Olette edelleen selviö ja lähtöolettama, siksi perusperheen mallia ei tarvitse niin huudella klikkiotsikoissa. Antakaa meidän marginaali-ihmisten äänten kuulua kerrankin. Sitten vielä tuo, että perinteisemmätkin ihmiset hankkii lapsia nykyään lähempänä neljääkymppiä, joten eivät tule mummoiksi kuin vasta eläkeiässä. Normaalin mittapuu on siirtynyt, jotkut saa esikoisenkin kun nainen vaikka 42 ja mies 45.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kanssa ylipäätään tätä uutta ja outoa keski-ikäisen naisen mediakuvaa.
Suurin osa keski-ikäisistä naisista yrittää jotenkin pätsäillä töiden, lastenhoidon ja kenties vapaa-ajan harrastusten viidakossa. Siihen vielä päälle parisuhteen kiemurat, niin eipä jää aikaa tinderöintiin tai muuhun keekoiluun.
Mummous on takuulla ihana osa keski-ikäisyyttä, sitäkään ei kaikille suoda.
Nykyään on niin kapea ihmiskäsitys ja tuo seksin korostaminen on jotain ihan tolkutonta. Jos on ihana seksielämä, onko siitä pakko niin kauheasti huudella ympäriinsä. Tai huudella irtosuhteista jne. Ihan kuin ihmiskuva olisi pinnallistunut. Yht'äkkiä on maailman tärkeintä muka näyttää hyvältä, saada ikuista huomiota vastakkaiselta sukupuolelta ja elää jotain ikuista nuoruutta. Kouhkata ja nostaa omaa egoa jossain somessa, joka lopulta on pelkkä nopeasti poksahtava kupla.
Mihin on unohtunut se, että ihmis
Mitä vtun sairasta paskaa jauhat.
50-vuotiaan naisen lapset on vasta parikymppisiä sinkkuja ja opiskelijoita.
Siinä kohtaa voi, saa ja pitää viimein ajatella jo itseään.
Miehethän ei mitään muuta koskaan ajattelekaan.
En halua mummuksi (se on lasten asia, hankkivatko niitä, eikä määritä minua tai heitä) enkä olla kenenkään vaimo vaan olen viimein minä, vapaa ja onnellinen. Elän omaa elämääni itselleni.
Lapsi- ja lapsenlapsihöpinät on tekosyy juosta itseä karkuun ja piileksiä patriarkaatin hyväksymässä (TM) roolissa.
N60
Vierailija kirjoitti:
Ap on 54v, eikä ole ymmärtääkseni töissä, kun kerran on kotona 24/7. Harva keski-ikäinen nainen on samassa asemassa. Tavallisesti ollaan täysillä työelämässä, omat ja puolison vanhemmat ikääntyvät vauhdilla ja lapset ovat koulu-tai opiskeluikäisiä.
En tosielämässä tunne yhtään noin nuorta mummoa. Ja taas - missä ovat ukit? Aina se on nainen, jonka pitää venyä ensin lasten hoitoon, sitten omien vanhempien ja lastenlasten hoivaamiseen. Ja ukit sen kun porskuttavat.
Itse jo mummu, omia lapsia 2. Naimisissa olen miehen kanssa, joka on ollut läsnä niin omien lastensa, kuin lapsenlapsen elämässä. Teen vuorotyötä ja mieheni on kyennyt olemaan isä ja pappa ilman minun läsnäoloa. Kykenee huolehtimaan myös vanhemmastani, jolla alzheimer, toki minä tuossa pääroolissa, mieheni saunottaa ja huolehtii pesut. N54
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana kirjoitus AP! Lapsesi ja lapsenlapsesi ovat onnekkaita, että mummo haluaa olla arjessa apuna. Se kantaa pitkälle tulevaisuuteen, läheiset suhteet luodaan kun lapset ovat pieniä, ja he aikuisenakin haluavat vuorostaan huolehtia mummosta.
T. Uupunut ruuhkavuosimamma, jonka lasten toiset isovanhemmat asuvat eri maassa ja omia vanhempia ei kiinnosta
Vierailija kirjoitti:
Naisen paras ikä on vaihdevuosien jälkeen. Ei enää kuukautisia, ei kuumia aaltoja, ei pelkoa raskaudesta, lapset lentämässä pesästä, asuntolainat maksettu, taloudellinen tilanne hyvä.
On se kumma, jos naisen juuri tuossa elämänsä parhaassa vaiheessa pitäisi ruveta täysipäiväiseksi mummoksi.
Mulla ei oo vielä vaihtareita, mummona ollut jo 10 vuotta. Omat lapset, lapsenlapsi tai työ ei ole estänyt minua elämästä. N54
Miksi pitäisi jotenkin arvostaa "mummoutta" ?
Tuo on jotain vtun marttyyrikruunun kiillottelua taas.
Jos 50-60-vuotias ei mitään muuta ole kuin itsensä suhteessa lähimmäisiinsä määrittelevä oman elämänsä sivuhenkilö, pakko sääliä.
Jos minä joskus tulen mummuksi, olen silti minä, kokonainen ja aito. Ylpeä siitä mitä olen ja teen.
Ehkä teillä mummoilijoilla ei ole saavutuksia?
"Tai entä tämä: 30v, ei lapsia, sterilisaatio, kierukka, ei kuukautisia, taloudellinen riippumattomuus, asunto maksettu, asunnossa tilaa itselle ja ehkä puolisollekin, vuosikymmeniä hyvää elämää edessä, terveys, katkeamattomat 8h yöunet taattu, yms yms...
Miksi odottaa, että naisen vapaus koittaa vasta eläkeiän kynnyksellä kun se voi alkaa jo vuosikymmeniä aiemmin?"
Siksi, että jossain vaiheessa ihminen ymmärtää sen, että itse asiassa vapaus ei olekaan elämän ns. eliksiiri. Itsekin kuvittelin näin aina nelikymppiseksi saakka, kunnes tajusin mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiseksi apn kaltaiseksi mummoksi voi ryhtyä vain tyttären äiti. Jos lapsenlapsi on pojan, halutaan päinvastoin pitää anoppi loitolla.
Itse en kyllä olisi halunnut edes oman äitini olevan aina käytettävissä oleva mummi. Hänellä oli oma työ ja harrastukset.
Minun lapsenlapsi on pojan ja olen kuin ap. N54
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen paras ikä on vaihdevuosien jälkeen. Ei enää kuukautisia, ei kuumia aaltoja, ei pelkoa raskaudesta, lapset lentämässä pesästä, asuntolainat maksettu, taloudellinen tilanne hyvä.
On se kumma, jos naisen juuri tuossa elämänsä parhaassa vaiheessa pitäisi ruveta täysipäiväiseksi mummoksi.
Tai entä tämä: 30v, ei lapsia, sterilisaatio, kierukka, ei kuukautisia, taloudellinen riippumattomuus, asunto maksettu, asunnossa tilaa itselle ja ehkä puolisollekin, vuosikymmeniä hyvää elämää edessä, terveys, katkeamattomat 8h yöunet taattu, yms yms...
Miksi odottaa, että naisen vapaus koittaa vasta eläkeiän kynnyksellä kun se voi alkaa jo vuosikymmeniä aiemmin?
Kuulostaa tosi köyhältä henkisesti. Ihan oikeasti.
Tuli sama mieleen. Ikävän tuntuista elämää, ei lämpimiä perhesiteitä ja oma kehokin jotenkin tärvelty. Kuvittelee myös näköjään, että 8h yöunet ja terveys on näillä keikoin taattuja loppuelämän, voi voi sentään. Voi tulla yllätyksenä keski-ikä ja sen tuomat jutut (esim pissihätä öisin) 30v kirjottajalle aikanaan. Oli lapsia tai ei elämässä, ihmisen keho vanhenee.
Niinhän me tässä jutullaankin. Mitä sinä "koiraihminen" tänne tuppaudut?