Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Profile picture for user Reipas ja tunnollinen lammas

Reipas ja tunnollinen lammas

Seurattavat (1) Seuraajat (1)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

63/89 |
19.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu varmasti ihmisestä ja tilanteesta. Mun äitini kuoli 2 kuukautta sitten. En ole itkenyt kertaakaan hänen kuolemansa jälkeen. Mutta mä itkin ja surin jo vuosi sitten, kun äidin muistisairaus oli edennyt niin pitkälle, ettei hän tunnistanut enää minua, siskoani eikä isääkään. Mulle ei ole tullut äidin kuoleman jälkeen  kertaakaan sellaista ajatusta, että "soitanpa äidille" ja sitten huomaisin, että enhän mä voikaan. Noita ajatuksia tuli jonkin aikaa silloin, kun äitini ei enää kyennyt käyttämään puhelinta. Mutta sitten totuin siihen, että vaikka äitini vielä elääkin, mulla ei ole enää äitiä, jolle soittaa. Mulla ei ollut enää äitiä, joka mut nähdessään olisi edes tiennyt, että olen hänen tyttärensä. Menetin äitini jo vuosi sitten ja jäljelle jäi äidistä vain kuori, jossa vahva sydän vain jatkoi sykkimistään. 

Äiti olisi täyttänyt viime kuussa 97 vuotta. Äidin kuolema oli juuri sellainen kuin mitä hän oli aina toivonutkin: kotona omassa sängyssä, ilman kipuja ja isäni äidin vieressä kuoleman hetkellä. Viimeisen vuoden aikana äiti halusi vain kotiin eli lapsuudenkotiinsa. Isänsä, äitinsä, siskonsa ja veljiensä luokse. Siis ihmisten, jotka olivat jo aikoja sitten kuolleet, mutta äiti ei enää muistanut, että he olivat kuolleet. Nyt äiti on kotipaikkakunnallaan samalla hautausmaalla kuin ne ihmiset, joita hän viimeisen elinvuotensa aikana kaipasi. En osaa olla surullinen siitä. 

82/86 |
19.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valtaosa mun tuntemistani miehistä - iästä riippumatta - ei koe tarpeelliseksi haahuilla päämäärättömästi kaupungilla tai kaupoissa. Kauppaan mennään, jos on tarvetta ostaa jotain, mutta ei huvin vuoksi kiertelemään ja katselemaan, mitä on olemassa. Nykyisin vielä aika monet asiat tilataan netistä ja netistä löytää varsinkin elektroniikalle tarkemmat tuoteselosteet kuin mitä on esillä myymälässä. Asun pk-seudulla lähiössä ja kun lähden koiran kanssa iltalenkille, vastaan tulee aika paljonkin nuoria miehiä. Joko oman koiransa kanssa tai juoksulenkillä. Myös tuossa lähikaupassa näkee välillä nuoria miehiä ostamassa ruokaa. 

Näytä aiemmat lainaukset

Nro 351: "Suurin kannustinloukku on pieni palkka"

Juuri näin! Osa-aikatyön pitäisi koskea vain niitä jotka sellaista haluavat. Kokopäivätyöstä ei koskaan pitäisi maksaa vähemmän tai saman verran  kuin mitä yksi ihminen saa yhteiskunnan tukia. Mielestäni työnantajan tehtävä ei kuitenkaan ole maksaa palkkaa sen mukaan, miten monta elätettävää työntekijällä on. Tämä - jos niin halutaan - on yhteiskunnan tehtävä. Vielä 1980-luvulla Suomessa oli perheverotus, lapsivähennykset ja yksinhuoltajavähennys. Työnantaja maksoi ihan saman summan joka kuukausi, mutta verottaja sitten huolehti, kun lapsiluku kasvoi tai puoliso päätti häipyä. 

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kannustin loukku on se kun työttömänä saa enemmän rahaa kuin työssäkäyvänä, kotiin jääminen on vaihtoehto ja työttömänä pystyy tulemaan toimeen ja pärjäämään ilman että tarvitsee tehdä töitä.

Juuri näin. Mutta tähän pitää heti perään heittää kysymys, että jos työtön saa sen alle 600€/kk  ja mahdollisesti muutaman satasen asumistukea, miksi meillä palkat ovat niin pienet, ettei työnteolla saa enempää? Olen itse ollut sikäli onnekas - tosin olenkin jo dinosaurus -  että ihan jokaisessa työssäni (myös aikoinaan HYKSin Lastenklinikalla sairaala-apulaisena eli siivoojana) olen tienannut enemmän kuin jos olisin ollut yhteiskunnan tukien varassa. Niitä "isoja" tukia saa Suomessa vain ne, jotka sikiää kuin kanit. Anteeksi kielenkäyttöni. Mutta yksin asuvan tuet on niin pienet, että jos työnantaja ei halua maksaa yhtään  enempää palkkaa, vika ei ole mun mielestä työttömässä vaan työnantajassa.

Ja ennenkuin kukaan alkaa vikistä, että mä olisin joku ay-aktivisti tai muukaan punakaartilainen , niin mä olen osakas yrityksessä, jossa työskentelen. Olen myös yrityksen hallituksessa ja myös päättämässä, keitä meille palkataan. Ei ole ollut koskaan ongelmaa saada hyviä työntekijöitä. Ongelma on ollut siinä, että kuka monesta erinomaisesta hakijasta valitaan, kun sillä hetkellä paikkoja on vain yksi. Tämän 17 vuoden aikana, mitä olen tässä firmassa ollut, vain yksi työntekijä on vaihtanut toiseen työpaikkaan. Muut, jotka ovat lähteneet, ovat jääneet eläkkeelle (kuten minäkin 2 vuoden päästä). En edes kehtaisi palkata ketään millään "orjapalkalla". 

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ainoa tapa saada Suomen talous kuntoon, on palata siihen verojärjestelmään, jossa palkka- ja pääomatuloja verotetaan samalla prosentilla.

Joku kirjoitti ylempänä, että tuloerot lähtivät kasvuun Sipilän hallituksen aikana. Totta kai, kun Sipilän hallituksen aikana luotiin mm. listaamattomien osakeyhtiöiden verovapaa osinkotulo 150.000 euroon asti. Jos palkkatulona tienaisit tuon vuodessa, veroja ja veroluontoisia maksuja menisi ainakin puolet. Tosi reilua...

Osa työnantajille kuuluneista maksuista siirrettiin palkansaajien maksettavaksi, mikä rokotti erityisesti matalapalkka-alojen työntekijöitä.

Minun mielestä Juha Sipilä oli Suomen kieroin pääministeri, joka ajoi vain todella varakkaiden etua tässä maassa, ja samaan aikaan mm. koulutuksesta leikattiin satoja miljoomia euroja. Ei tarvitse ihmetellä, miksi Suomen koulutustaso on laskenut keskikastiin.

Itseasissa nyt ei ole enää täysin verovapaata 150 000 €:oon asti vaan siitä menee 7% veroa. Mutta ihan naurettavan vähän. Saan itse tällaisia osinkoja (joita en toimeentullakseni edes oikeasti tarvitsisi) ja tottakai se on mulle itselleni ihan kiva juttu, mutta kun ajattelen, että olen osasyyllinen siihen, että joku sairas tai työkyvytön ihminen joutuu menemään sen vuoksi jonottamaan leipäjonoon, niin ei se mun kaltaiselleni ihmiselle mikään ylpeilyn aihe ole. 

Olen poliittisesti sitoutumaton ja mun mielestä ihan jokaisella puolueella on agendassaan hyviäkin asioita. Ihan kuten on huonojakin. Tällä hetkellä Suomessa puuttuu poliittiselta  rintamalta sellainen konsensus, jolla pyrittäisiin tekemään jokaisen kansalaisen elämästä parempaa. Ollaan niin polarisoituneita, ettei edes haluta enää ajatella muita kuin itseä ja omiensa kaltaisia. Koskee niin oikeaa kuin vasempaakin laitaa. 

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.