Reipas ja tunnollinen lammas

Kun umppari puhkesi, niin kännykän akkulaturi unohtui kotiin. Tiesin kyllä, että joudun leikkaukseen, mutta en kuvitellut joutuvani olemaan niin pitkään sairaalassa. Yhden kerran olen päätynyt sairaalaan niin, ettei ollut muuta mukana kuin päälläni olevat vaatteet. En tosin olllut tajuissanikaan, kun ensihoito lähti viemään. Ne kerrat, kun mulla on ollut etukäteen leikkausaika tiedossa, en ole unohtanut mitään. Kännykkä, laturi, kotiavaimet, lompakko ja kyynärsauvat. Muuta en ole niillä reissuilla tarvinnut. Sairaalasta sai vaatteet ja muun, kotiin pystyi palaamaan samoissa vaatteissa kuin sairaalaan menikin.

Nro 10: "Meillä ainakin parkkipaikkojen säännöt estää edelleen vuokrauksen. "

No meillä ei. Ihan olen saanut antaa kenen tahansa pitää autoaan parkkipaikalla, josta minä maksan. Vuokraa en tosin ole ottanut rahana. Mutta otin sen parkkipaikan alunperin siksi, että en voinut vielä tietää, menisinkö joskus autokouluun. Tai alkaisinko seurustella jonkun kanssa, jolla on auto (kuten aloinkin). Tai menisinkö vaikka naimisiin jonkun sellaisen kanssa, jolla on auto. Tai tulisiko mun lapsilleni aikanaan tarvetta autopaikalle. Yhden naapurini, joka pitää autoaan mun parkkiksella, kansa sovin, että tiettyinä aikoina sen paikan pitää olla vapaa. Eli silloin, kun isäni luona käy siivousfirma. Noh, napauri on silloin töissä, joten ei ongelmaa. Vastineeksi tämä naapuri sitten hakee mulle esim puutarhamullat tms. Monesti lapio lummet mun pihasta jne. Taloyhtiötä ei kiinnosta, vaikka pitäisin parkkipaikallani potkukelkkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä ne pitkään asuneet ovat ehtineet saada autopaikan ja uudet tulokkaat joutuvat jonottamaan paikan vapautumista, onko teillä joku eri systeemi taloyhtiössä?

Yleensä parkkipaikkajonoon meno ratkaisee missä järjestyksessä paikat jaetaan, ei asumisvuodet. Joku on voinut olla vuosia ilman autoa, joten ei ole heti muuttaessa ollut ajankohtaista kysellä autopaikkaa

Juuri näin. Eli pitää hakea autopaikkaa ja odottaa omaa vuoroaan. Eikä niin, että ensin asuu 20 vuotta sitten vasta hakee autopaikkaa kuvitellen, että pääsee jonon ohi. Mikä muuten on estänyt hakea autopaikkaa ja sitten, jos ei sitä itse tarvitse, vuokraa sen jollekin, joka tarvitsee? Mä olen asunut tässä taloyhtiössä jo 34 vuotta ja mulla on autopaikka, vaikka ei ole autoa eikä edes ajokorttia. Naapuri maksaa mulle siitä, että saa pitää autoaan mun parkkipaikalla. 

Samalla tavalla kuin aina ennenkin. Ensinnäkin vaikuttaa se, mistä vaaleista on kyse. Eduskunta-, kunta- vai aluevaaleista. Eli mitä ovat ne asiat, joista valitsemani puolue on yleensäkään päättämässä. Sitten arvioin sen hetkisen tilanteen ...siis seuraavaksi kaudeksi eteenpäin.. ja käyn läpi kaikkien puolueiden agendat. Sen jälkeen listaan itse tietyt päätettävissä olevat asiat mulle tärkeysjärjestykseen ja katson, minkä puolueen agenda osuu lähimmäksi omaani ja nimenomaan mun prioriteettini näkökulmasta. Eduskuntavaaleissa ehdokkaan asuinpaikalla ei ole kovin suurta merkitystä, mutta kuntavaaleissa on. Jonkin verrran myös aluevaaleissa. Olen siis poliittisesti sitoutumaton ja periaatteessa voin äänestää mitä puoluetta tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä tuo hevosjuttu!

Multa miehenä kysyttiin kerran ennen joulua, kun kävin baarissa: Mun naapuri ja sitä samaa naisporukkaa mihin kuului:

Mitä sinä (minä) olisit mieltä, jos annettaisiin sille ystävättärelle ruokakassi jouluksi? Sanoin, et en osaa sanoa mitään, kysykää tuolta hänen paremmalta naispuoliselta ystävältään (pitivät keskenään enemmän yhteyttä kuin muihin). Se nainen vastasi: Ei missään nimessä, hän ottaa sen henkilökohtaisena loukkauksena.

Vuosia myöhemmin isä sairastui, soitin sitten hänen siskolleen, et mitä teen, alanko omaishoitajaksi? Hän/täti: älä ala, isäsi on niin ylpeä ihminen ettei siitä tulisi mitään, parempi kun yhteiskunta hoitaa. Niin sitten tein/tehtiin.

Pointti: jotkut ovat ylpeitä eivätkä hyväksy mitään "armonlahjoja", pitää todella hyvin tuntea toinen.

Tuo on ihan totta. Ei kaikki halua mitään armopaloja. Mä olen yhtä poikkeusta lukuunottamatta tuntemattomista avustanut vain sellaisia, jotka ovat jossain ryhmässä olleet nimenomaan hakemassa apua. Se yksi poikkeus sitten sattui tossa lähibaarissa. Tulin töistä kotiin eikä huvittanut yhtään laittaa enää ruokaa, joten menin baariin ja tilasin sieltä itselleni sapuskat. Samana päivänä oli tullut vähän isompi summa osinkoja. Kun seisoin baaritiskillä tilaamassa ruokaa, kuulin, miten selkäni takana olevassa pöydässä  kaksi miestä jutteli. Toinen sanoi, että olispa edes kerran elämässään 100 € ylimääräistä. Mä en yleensä kanna isoja summia käteistä lompakossani, mutta koska oli just joulunalusviikko, olin nostanut pari tonnia , jotta voin antaa lähisuvun nuorisolle joululahjat rahana. Käännyn ja sanoin sille miehelle, että anteeksi, mutta kuulin, mitä äsken sanoit. Ojensin hänelle kaksi viidenkympin seteliä ja toivotin hyvää joulua. Antaessani kyllä mietin, että saattaa mennä koko raha kaljaan ja tupakkaan, mutta seuraavana päivnä tulikin mua tossa kaupassa vastaan ja keräsi ihan oikeaa ruokaa ostoskärryynsä. Vaikka tästä on jo 13 vuotta aikaa, hän kutsuu mua edelleen Joulumuoriksi :)