Lue keskustelun säännöt.
nukkuminen
10.08.2023 |
Onko AV:lla ketään, joka nukkuisi kerran (pari viikossa), esimerkiksi niin, että huonoimmillaan nukkuisi 2-6 h viikossa. Tai yleisesti viikossa alle 10 h.
Tai sellaisia ihmisiä, jotka valvovat monta vuorokautta putkeen.
Olisin kiitollinen mistä tahansa kokemuksista tai tiedosta. Pahojen uniongelmien kanssa on niin yksin.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Apllä on tuo Unettomuus!-ketju myös tänään käytössä.
Ei kovin väsynyt voi olla jos pystyy kahta ketjua pitämään silmällä ja kirjoittamaan molempiin.
En sitten tiedä, miten muilla, mutta mä olen sitä aktiivisempi mitä enemmän valvon. Lisäksi olen "tuskainen" ja "ärtynyt", pelokas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hitsi kun voisin sua jotenkin paremmin auttaa (olen vastaillut aiempiin ketjuihin.) Olen ollut aika samanlaisessa jamassa, sulla on varmaan se "perusahdistus" tilanteestasi ja päälle lääkkeiden vieroitusoireita päälle, se on aivan helvetillinen kombo. Tulee just pahoja pelkotiloja ja niitä looppeja on vaikea saada katki. Mutta muista nyt hei oikeasti että sun tilanne ei missään nimessä ole toivoton. Onko sieltä psykan polilta ollut ollenkaan harkinnassa psykoterapia? Vai kattooko ne että olet siihen liian huonossa kunnossa? Ja siis tuo kuvio on saatava poikki että asut edelleen vanhempien kanssa, jos muuttaisit isommalle paikkakunnalle omillesi niin voisit saada esim. tukihenkilön, sitä psykoterapiaa, sinulla olisi MAHDOLLISUUKSIA kun nyt tuo tilanne vaan jumittaa paikallaan. Tiedän että se ajatus omilleen muuttamisesta voi sua kauhistuttaa, mutta et sinä yksin jäisi! Ennen mitään muuttoa tietty hidas vieroitus lääkkeestä/lääkkeistä. Kun vieroituksen tekee tarpeeksi hitaasti (puhutaan kuukausista) se ei ole tuskainen.
Vierailija kirjoitti:
Voi hitsi kun voisin sua jotenkin paremmin auttaa (olen vastaillut aiempiin ketjuihin.) Olen ollut aika samanlaisessa jamassa, sulla on varmaan se "perusahdistus" tilanteestasi ja päälle lääkkeiden vieroitusoireita päälle, se on aivan helvetillinen kombo. Tulee just pahoja pelkotiloja ja niitä looppeja on vaikea saada katki. Mutta muista nyt hei oikeasti että sun tilanne ei missään nimessä ole toivoton. Onko sieltä psykan polilta ollut ollenkaan harkinnassa psykoterapia? Vai kattooko ne että olet siihen liian huonossa kunnossa? Ja siis tuo kuvio on saatava poikki että asut edelleen vanhempien kanssa, jos muuttaisit isommalle paikkakunnalle omillesi niin voisit saada esim. tukihenkilön, sitä psykoterapiaa, sinulla olisi MAHDOLLISUUKSIA kun nyt tuo tilanne vaan jumittaa paikallaan. Tiedän että se ajatus omilleen muuttamisesta voi sua kauhistuttaa, mutta et sinä yksin jäisi! Ennen mitään muuttoa tietty hidas vieroitus lääkkeestä/lääkkeistä. Kun vieroituksen tekee tarpeeksi hitaasti (puhutaan kuukausista) se ei ole tuskainen.
Kiitos pitkästä viestistäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hitsi kun voisin sua jotenkin paremmin auttaa (olen vastaillut aiempiin ketjuihin.) Olen ollut aika samanlaisessa jamassa, sulla on varmaan se "perusahdistus" tilanteestasi ja päälle lääkkeiden vieroitusoireita päälle, se on aivan helvetillinen kombo. Tulee just pahoja pelkotiloja ja niitä looppeja on vaikea saada katki. Mutta muista nyt hei oikeasti että sun tilanne ei missään nimessä ole toivoton. Onko sieltä psykan polilta ollut ollenkaan harkinnassa psykoterapia? Vai kattooko ne että olet siihen liian huonossa kunnossa? Ja siis tuo kuvio on saatava poikki että asut edelleen vanhempien kanssa, jos muuttaisit isommalle paikkakunnalle omillesi niin voisit saada esim. tukihenkilön, sitä psykoterapiaa, sinulla olisi MAHDOLLISUUKSIA kun nyt tuo tilanne vaan jumittaa paikallaan. Tiedän että se ajatus omilleen muuttamisesta voi sua kauhistuttaa, mutta et sinä yksin jäisi! Ennen mitään muuttoa tietty hidas vieroitus lääkkeestä/lääkkeistä. Kun vieroituksen tekee tarpeeksi hitaasti (puhutaan kuukausista) se ei ole tuskainen.
Kiitos pitkästä viestistäsi. <3. Psykoterapiasta ei ole ollut mitään puhetta. Tiedän, että vielä tässä vaiheessa vieroittautumista on turha kysyä, mutta tiedätkö kuinka nopeasti lääkkeen lopetuksen jälkeen kykenen nukahtamaan ilman lääkkeitä? Se olisi merkkipaalu sille, että mun elimistö vielä toimii normaalisti.
En ole vielä kertaakaan onnistunut edes torkahtamaan ilman lääkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hitsi kun voisin sua jotenkin paremmin auttaa (olen vastaillut aiempiin ketjuihin.) Olen ollut aika samanlaisessa jamassa, sulla on varmaan se "perusahdistus" tilanteestasi ja päälle lääkkeiden vieroitusoireita päälle, se on aivan helvetillinen kombo. Tulee just pahoja pelkotiloja ja niitä looppeja on vaikea saada katki. Mutta muista nyt hei oikeasti että sun tilanne ei missään nimessä ole toivoton. Onko sieltä psykan polilta ollut ollenkaan harkinnassa psykoterapia? Vai kattooko ne että olet siihen liian huonossa kunnossa? Ja siis tuo kuvio on saatava poikki että asut edelleen vanhempien kanssa, jos muuttaisit isommalle paikkakunnalle omillesi niin voisit saada esim. tukihenkilön, sitä psykoterapiaa, sinulla olisi MAHDOLLISUUKSIA kun nyt tuo tilanne vaan jumittaa paikallaan. Tiedän että se ajatus omilleen muuttamisesta voi sua kauhistuttaa, mutta et sinä yksin jäisi! Ennen mitään muuttoa tietty hidas vieroitus lääkkeestä/lääkkeistä. Kun vieroituksen tekee tarpeeksi hitaasti (puhutaan kuukausista) se ei ole tuskainen.
Kiitos pitkästä viestistäsi. <3. Psykoterapiasta ei ole ollut mitään puhetta. Tiedän, että vielä tässä vaiheessa vieroittautumista on turha kysyä, mutta tiedätkö kuinka nopeasti lääkkeen lopetuksen jälkeen kykenen nukahtamaan ilman lääkkeitä? Se olisi merkkipaalu sille, että mun elimistö vielä toimii normaalisti.
En ole vielä kertaakaan onnistunut edes torkahtamaan ilman lääkkeitä.
Mutta muista että sä nukuit edes joten kuten silloin ilman niitä lääkkeitä, joten taas se riippuvuus puhuu tuolleen, ohis ja eri
Mulla on koko ajan sellainen alkukantainen pelko päällä, etten nuku tänäänkään (viides vuorokausi menossa). Joskus on käynyt mielessä ottaa yliannostus lääkkeitä, mutta olen silti ottanut niitä annosohjeen mukaisesti.😞. Kyllä tässä nyt mennään syvissä vesissä. Siksi kaikki vertaistuki on paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on koko ajan sellainen alkukantainen pelko päällä, etten nuku tänäänkään (viides vuorokausi menossa). Joskus on käynyt mielessä ottaa yliannostus lääkkeitä, mutta olen silti ottanut niitä annosohjeen mukaisesti.😞. Kyllä tässä nyt mennään syvissä vesissä. Siksi kaikki vertaistuki on paikallaan.
Hommaa poika-/tyttöystävä, saat muuta mietittävää ja käännyt itsestäsi ja ongelmistasi muuhun maailmaan ja ihmisiin, saat ystäviä ja tuo minäminä-asenne ja huolet helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hitsi kun voisin sua jotenkin paremmin auttaa (olen vastaillut aiempiin ketjuihin.) Olen ollut aika samanlaisessa jamassa, sulla on varmaan se "perusahdistus" tilanteestasi ja päälle lääkkeiden vieroitusoireita päälle, se on aivan helvetillinen kombo. Tulee just pahoja pelkotiloja ja niitä looppeja on vaikea saada katki. Mutta muista nyt hei oikeasti että sun tilanne ei missään nimessä ole toivoton. Onko sieltä psykan polilta ollut ollenkaan harkinnassa psykoterapia? Vai kattooko ne että olet siihen liian huonossa kunnossa? Ja siis tuo kuvio on saatava poikki että asut edelleen vanhempien kanssa, jos muuttaisit isommalle paikkakunnalle omillesi niin voisit saada esim. tukihenkilön, sitä psykoterapiaa, sinulla olisi MAHDOLLISUUKSIA kun nyt tuo tilanne vaan jumittaa paikallaan. Tiedän että se ajatus omilleen muuttamisesta voi sua kauhistuttaa, mutta et sinä yksin jäisi! Ennen mitään muuttoa tietty hidas vieroitus lääkkeestä/lääkkeistä. Kun vieroituksen tekee tarpeeksi hitaasti (puhutaan kuukausista) se ei ole tuskainen.
Kiitos pitkästä viestistäsi. <3. Psykoterapiasta ei ole ollut mitään puhetta. Tiedän, että vielä tässä vaiheessa vieroittautumista on turha kysyä, mutta tiedätkö kuinka nopeasti lääkkeen lopetuksen jälkeen kykenen nukahtamaan ilman lääkkeitä? Se olisi merkkipaalu sille, että mun elimistö vielä toimii normaalisti.
En ole vielä kertaakaan onnistunut edes torkahtamaan ilman lääkkeitä.
Mutta muista että sä nukuit edes joten kuten silloin ilman niitä lääkkeitä, joten taas se riippuvuus puhuu tuolleen, ohis ja eri
😞
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on koko ajan sellainen alkukantainen pelko päällä, etten nuku tänäänkään (viides vuorokausi menossa). Joskus on käynyt mielessä ottaa yliannostus lääkkeitä, mutta olen silti ottanut niitä annosohjeen mukaisesti.😞. Kyllä tässä nyt mennään syvissä vesissä. Siksi kaikki vertaistuki on paikallaan.
Aivot alkaa ottaa tuossa vaiheessa hyvin lyhyitä ns. mikrounia. Et huomaa sitä. Ihmisen elimistö on uskomattoman kestäväksi tehty. Etkä sinä mihinkään psykoosiin mene, se olisi tapahtunut jo aiemmin jos olisi tullakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on koko ajan sellainen alkukantainen pelko päällä, etten nuku tänäänkään (viides vuorokausi menossa). Joskus on käynyt mielessä ottaa yliannostus lääkkeitä, mutta olen silti ottanut niitä annosohjeen mukaisesti.😞. Kyllä tässä nyt mennään syvissä vesissä. Siksi kaikki vertaistuki on paikallaan.
Hommaa poika-/tyttöystävä, saat muuta mietittävää ja käännyt itsestäsi ja ongelmistasi muuhun maailmaan ja ihmisiin, saat ystäviä ja tuo minäminä-asenne ja huolet helpottaa.
Hyvä ajatus, mutta tällä hetkellä mun kapasiteetti ei taida riittää. Olen niin jumissa tarvehierarkian alatasolla (syöminen ja nukkuminen), etten pysty noin suuriin hyppäyksiin. Tällä hetkellä yritän lähinnä liikkua ja tehdä arkiaskareita, syödä, sen minkä jaksan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli pahaa unettomuutta vuosina 2015-2018. Oli unilääkkeitä, luontaistuotteita ym. käytössä. Sitten vaan yhtäkkiä aloin nukkumaan normaalisti.
Silti vieläkin, jos joskus sattuu tulemaan huonoja öitä, lähinnä varmaan esivaihdevuosien takia, niin alkaa ahdistamaan ja pelottamaan että taasko se alkaa.
En aiemmin uskonut minkään esim. uniteen voimaan, mutta kyllä se vain auttaa. Monesti käyn vielä iltaisin ylikierroksilla, niin unitee auttaa raihoittumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on koko ajan sellainen alkukantainen pelko päällä, etten nuku tänäänkään (viides vuorokausi menossa). Joskus on käynyt mielessä ottaa yliannostus lääkkeitä, mutta olen silti ottanut niitä annosohjeen mukaisesti.😞. Kyllä tässä nyt mennään syvissä vesissä. Siksi kaikki vertaistuki on paikallaan.
Aivot alkaa ottaa tuossa vaiheessa hyvin lyhyitä ns. mikrounia. Et huomaa sitä. Ihmisen elimistö on uskomattoman kestäväksi tehty. Etkä sinä mihinkään psykoosiin mene, se olisi tapahtunut jo aiemmin jos olisi tullakseen.
Niin. Ei mulle välttämättä psykoosia tule. Silti tuntuu tosi pahalta: elimistö on muussia, mutta aivot ovat ylivireystilassa, sydän hakkaa miten sattuu, kurkkua ja rintakehää puristaa, silmät toimivat miten sattuu...😞
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli pahaa unettomuutta vuosina 2015-2018. Oli unilääkkeitä, luontaistuotteita ym. käytössä. Sitten vaan yhtäkkiä aloin nukkumaan normaalisti.
Silti vieläkin, jos joskus sattuu tulemaan huonoja öitä, lähinnä varmaan esivaihdevuosien takia, niin alkaa ahdistamaan ja pelottamaan että taasko se alkaa.
En aiemmin uskonut minkään esim. uniteen voimaan, mutta kyllä se vain auttaa. Monesti käyn vielä iltaisin ylikierroksilla, niin unitee auttaa raihoittumaan.
Mä en ole koskaan oikein saanut apua melatoniinista, teestä tai muustakaan. Saattaa tosin olla, että kun ihminen on hätätilassa, niin silloin ei oikein mikään auta. Ehkä sitten, jos saisi tilanteen stabiloitua, niin voisi auttaa...😭
Mulla on koko ajan sellainen alkukantainen pelko päällä, etten nuku tänäänkään (viides vuorokausi menossa). Joskus on käynyt mielessä ottaa yliannostus lääkkeitä, mutta olen silti ottanut niitä annosohjeen mukaisesti.😞. Kyllä tässä nyt mennään syvissä vesissä. Siksi kaikki vertaistuki on paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli pahaa unettomuutta vuosina 2015-2018. Oli unilääkkeitä, luontaistuotteita ym. käytössä. Sitten vaan yhtäkkiä aloin nukkumaan normaalisti.
Silti vieläkin, jos joskus sattuu tulemaan huonoja öitä, lähinnä varmaan esivaihdevuosien takia, niin alkaa ahdistamaan ja pelottamaan että taasko se alkaa.
En aiemmin uskonut minkään esim. uniteen voimaan, mutta kyllä se vain auttaa. Monesti käyn vielä iltaisin ylikierroksilla, niin unitee auttaa raihoittumaan.Mä en ole koskaan oikein saanut apua melatoniinista, teestä tai muustakaan. Saattaa tosin olla, että kun ihminen on hätätilassa, niin silloin ei oikein mikään auta. Ehkä sitten, jos saisi tilanteen stabiloitua, niin voisi auttaa...😭
Tuossa olet kyllä oikeassa minunkin kokemuksen mukaan, mäkin nauroin näille pilipali melatoniineille ynnä muille silloin kun olin myös tuollasessa ihan hälytystilassa ja ylivireessä pitkän unettomuuden jälkeen, nyt vuosien toipumisen jälkeen taas oikein hämmästyin kun huomasin että 2X 1,9mg melatooniineilla alkoi ihanasti haukotuttamaan! Sinäkin vielä pääset siihen!
Ei mulla mitään psykoosia ole. Olen tietoinen ajatuksistani ja ympäristöstäni. Mutta en mä voi kuitenkaan sanoa, etten pelkäisi kontrollin menetystä, psykoosia.