nukkuminen
Onko AV:lla ketään, joka nukkuisi kerran (pari viikossa), esimerkiksi niin, että huonoimmillaan nukkuisi 2-6 h viikossa. Tai yleisesti viikossa alle 10 h.
Tai sellaisia ihmisiä, jotka valvovat monta vuorokautta putkeen.
Olisin kiitollinen mistä tahansa kokemuksista tai tiedosta. Pahojen uniongelmien kanssa on niin yksin.
Kommentit (170)
On usein. Herkästä luonteesta johtuu. Kun muutin yksin asumaan, aloin myös pelätä pimeää. Nyt nukun pieni valo päällä ja laitan unimaskin. Typerää, mutta toimii . Ilman valoa en pysty nukahtamaan. Nukahdan kuitenkin vasta 3 jälkeen ja sitten herään aina yöllä. Olen kyllä ollut aina iltavirkku. Jos on joku stressaava tilanne niin en pysty nukkua lainkaan. Univajetta on runsaasti ja en usein herää koskaan aamulla pirteänä vaan tekee mieli nukkua vielä 4 tuntia. Mutta olen yrittänyt pitää rytmin että herään aina samaan aikaan mikä on vaikeaa koska rytmi siirtyy herkästi, jos en saa esim unta joskus ja joudun ottamaan päiväunet. Oisinpa vaan normaali nukkumisen suhteen. Kadehdin äitiäni joka nukahtaa tasan klo 22.00 ja herää aina 6.00 säännöllisesti. Kävelen ulkona päivittäin N. 3 tunnin lenkin,joskus päivällä ja sitten illalla. Aamulla verhot auki (uusi tapa) heti ensimmäisen vaikka valo inhottaisi. On auttanut kai vähän. Aivoille paljon tekemistä. Älä makaa pedissä ja ole passiivinen päivän aikana. Älä pakota nukahtamista äläkä stressaa siitä. Helpompi sanottu kuin tehty. Itse en nyt pysty olla töissä tämän unitilanteen takia.
Vierailija kirjoitti:
On usein. Herkästä luonteesta johtuu. Kun muutin yksin asumaan, aloin myös pelätä pimeää. Nyt nukun pieni valo päällä ja laitan unimaskin. Typerää, mutta toimii . Ilman valoa en pysty nukahtamaan. Nukahdan kuitenkin vasta 3 jälkeen ja sitten herään aina yöllä. Olen kyllä ollut aina iltavirkku. Jos on joku stressaava tilanne niin en pysty nukkua lainkaan. Univajetta on runsaasti ja en usein herää koskaan aamulla pirteänä vaan tekee mieli nukkua vielä 4 tuntia. Mutta olen yrittänyt pitää rytmin että herään aina samaan aikaan mikä on vaikeaa koska rytmi siirtyy herkästi, jos en saa esim unta joskus ja joudun ottamaan päiväunet. Oisinpa vaan normaali nukkumisen suhteen. Kadehdin äitiäni joka nukahtaa tasan klo 22.00 ja herää aina 6.00 säännöllisesti. Kävelen ulkona päivittäin N. 3 tunnin lenkin,joskus päivällä ja sitten illalla. Aamulla verhot auki (uusi tapa) heti ensimmäisen vaikka valo inhottaisi. On auttanut kai vähän. Aivoille paljon tekemistä. Älä makaa pedissä ja ole passiivinen päivän aikana. Älä pakota nukahtamista äläkä stressaa siitä. Helpompi sanottu kuin tehty. Itse en nyt pysty olla töissä tämän unitilanteen takia.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on koko ajan sellainen alkukantainen pelko päällä, etten nuku tänäänkään (viides vuorokausi menossa). Joskus on käynyt mielessä ottaa yliannostus lääkkeitä, mutta olen silti ottanut niitä annosohjeen mukaisesti.😞. Kyllä tässä nyt mennään syvissä vesissä. Siksi kaikki vertaistuki on paikallaan.
Univaje saa aikaan kummallisia asioita pääkopassa. Itse pelkäsin että kuolen mikä hetkenä hyvänsä sitten myös luulosairauteni paheni. Tuo pelkosi kyllä ylläpitää tuota unettomuuden kierrettä jotenkin. Kehosi on jossain ylivireystilassa. Pitäisi unohtaa ja osata päästää irti. Ajatella, mitäpä siitä vaikka en nuku. En siihen kuole. (tiedän että unettomuus on kyllä haitallista mutta aivot on niin kinkkiset että pitää saada ne ymmärtämään että nyt on huoleton olo) haistattaa pitkät unettomuudelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on koko ajan sellainen alkukantainen pelko päällä, etten nuku tänäänkään (viides vuorokausi menossa). Joskus on käynyt mielessä ottaa yliannostus lääkkeitä, mutta olen silti ottanut niitä annosohjeen mukaisesti.😞. Kyllä tässä nyt mennään syvissä vesissä. Siksi kaikki vertaistuki on paikallaan.
Univaje saa aikaan kummallisia asioita pääkopassa. Itse pelkäsin että kuolen mikä hetkenä hyvänsä sitten myös luulosairauteni paheni. Tuo pelkosi kyllä ylläpitää tuota unettomuuden kierrettä jotenkin. Kehosi on jossain ylivireystilassa. Pitäisi unohtaa ja osata päästää irti. Ajatella, mitäpä siitä vaikka en nuku. En siihen kuole. (tiedän että unettomuus on kyllä haitallista mutta aivot on niin kinkkiset että pitää saada ne ymmärtämään että nyt on huoleton olo) haistattaa pitkät unettomuudelle.
Niin, helpommin sanottu kuin tehty 😞. Mutta ymmärrän, mitä haet takaa.
Onko vielä kokemuksia vaikeasta unettomuudesta?
En oo lukenut koko ketjua. Melotoniinista ilmeisesti on ollut keskustelua, mut onko valeriaana-valmisteet mainittu? Voi olla apua pahempiinkin ongelmiin. Kyseessä on mieto rauhoittava yrtti, vaikuttaa nimenomaan ylikierroksilla käyvään hermostoon, rentouttaa ja sitä kautta helpottaa nukahtamista ja ennen kaikkea pidentää unta sekä unen laatua. Suosittelen kokemuksesta. Ihan pikainen apu ei ole, vaikutukset alkavat tuntua vasta noin viikon käytön jälkeen. Löytyy ihan apteekista reseptivapaana.
Usko nyt että et ole todellakaan ainut! On jo ed.ketjussa sitä sinulle sanottu monta kertaa. Ja tosi monilla menee monen lääkkeen kombo nukkumiseen. Mene vertaisryhmiin jos et muuten usko. Minulla joka ikinen ilta ketipinor, opamox ja stella. Todella huonosti nukun näillä,joskus en yhtään. Joudun varmaankin syömään näitä tabuja loppuelämän. Elämä on.
Vierailija kirjoitti:
En oo lukenut koko ketjua. Melotoniinista ilmeisesti on ollut keskustelua, mut onko valeriaana-valmisteet mainittu? Voi olla apua pahempiinkin ongelmiin. Kyseessä on mieto rauhoittava yrtti, vaikuttaa nimenomaan ylikierroksilla käyvään hermostoon, rentouttaa ja sitä kautta helpottaa nukahtamista ja ennen kaikkea pidentää unta sekä unen laatua. Suosittelen kokemuksesta. Ihan pikainen apu ei ole, vaikutukset alkavat tuntua vasta noin viikon käytön jälkeen. Löytyy ihan apteekista reseptivapaana.
Mä olen kokeillut myös Valeriaanaa melatoniinin lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Usko nyt että et ole todellakaan ainut! On jo ed.ketjussa sitä sinulle sanottu monta kertaa. Ja tosi monilla menee monen lääkkeen kombo nukkumiseen. Mene vertaisryhmiin jos et muuten usko. Minulla joka ikinen ilta ketipinor, opamox ja stella. Todella huonosti nukun näillä,joskus en yhtään. Joudun varmaankin syömään näitä tabuja loppuelämän. Elämä on.
Lupasiko joku jollekin 100-varmaa ratkaisua?
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei pysty valvomaan yli 2 vrk putkeen, se on fysiologinen mahdottomuus. Tuon jälkeen nukkuu väkisinkin. Unitutkimuksiin pääsee, kun varaa ajan omalääkärille, työterveyslääkärille tai yksityislääkärille ( mielellään neurologi, psykiatri tai neurofysiologi) ja kertoo uniongelmastaan. Luultavasti tuo lääkäri yrittää ensin auttaa muuten, mutta jos ongelma jatkuu, voit pyytää lähetettä unitutkimuksiin. Kunnon tutkimuksissa sinut haastatellaan ensin perusteellisesti eli mennään elämänhistoria, kaikki sairaudet ja mahdolliset vammautumiset ja lääkitykset läpi, selvitetään pöihdekäyttö, selvitetään psykososiaalisen stressin aiheet ja tehdään hyvä yleisstatusarvio. Labrakokeita otetaan eli katsotaan verenkuva, tulehdusarvot, sokeritasapaino, maksan tila, elektrolyytit, hormonitilanne, sydänfilmi, kuvataan keuhkot, tarkastetaan nielu jne. Nukut yhden yön unilabrassa piuhat päässäsi ja rintakehälläsi. Myös henkilökunta seuraa nukkumistasi. Mittareiden tuloksia analysoimalla saadaan selville mm. mahdollinen uniapnea tai yölliset epileptiset purkaukset tai parasomniat. Aika usein löydös on, että henkilö kyllä nukkuu, mutta hän itse luulee, ettei nuku. Silloin puhutaan misperception- tilanteesta. Hyvään tutkimukseen kuuluu myös, että psykiatrinen sairaanhoitaja keskustelee tutkittavan kanssa elämäntilanteesta ja mahdolisista huolenaiheista. Nukkumista yleisimmin häiritsevät tekijät näin kyllä löydetään. Sangen usein pitkittyneissä tilanteissa löydös viittaa siihen, että psykososiaaliset tekijät aiheuttavat ilmiön. Siihen auttaa pitkäjänteinen psykoterapia ja ehkä vielä hypnoterapia sen ohessa, ainakin aluksi. Tulevaisuudessa jonkinlainen oikotie parempaan uneen voidaan ehkä saada psykedeliavusteisella lyhytterapialla.
Tämä kommentti keräsi alapeukkuja. Ihmetten sitä, sillä olen työssä tällaisessa unitutkimusyksikössä ja voin vakuuttaa, että tämä teksti on lähtenyt asiantuntijan kynästä.
Vierailija kirjoitti:
Usko nyt että et ole todellakaan ainut! On jo ed.ketjussa sitä sinulle sanottu monta kertaa. Ja tosi monilla menee monen lääkkeen kombo nukkumiseen. Mene vertaisryhmiin jos et muuten usko. Minulla joka ikinen ilta ketipinor, opamox ja stella. Todella huonosti nukun näillä,joskus en yhtään. Joudun varmaankin syömään näitä tabuja loppuelämän. Elämä on.
Kuinka usein et nuku yhtään?
Millä annostuksilla sulla menee nuo lääkkeet? Mullakin oli joskus Ketipinor (200 mg), mutta siitäkin meni ajan kuluessa teho. (kuten nykyisistäkin lääkkeistä on alkanut mennä --psykoosilääke, bentso, antihistamiini--valvon).
Siksi ajattelin vieroittautua lääkkeistäni hitaalla tahdilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei pysty valvomaan yli 2 vrk putkeen, se on fysiologinen mahdottomuus. Tuon jälkeen nukkuu väkisinkin. Unitutkimuksiin pääsee, kun varaa ajan omalääkärille, työterveyslääkärille tai yksityislääkärille ( mielellään neurologi, psykiatri tai neurofysiologi) ja kertoo uniongelmastaan. Luultavasti tuo lääkäri yrittää ensin auttaa muuten, mutta jos ongelma jatkuu, voit pyytää lähetettä unitutkimuksiin. Kunnon tutkimuksissa sinut haastatellaan ensin perusteellisesti eli mennään elämänhistoria, kaikki sairaudet ja mahdolliset vammautumiset ja lääkitykset läpi, selvitetään pöihdekäyttö, selvitetään psykososiaalisen stressin aiheet ja tehdään hyvä yleisstatusarvio. Labrakokeita otetaan eli katsotaan verenkuva, tulehdusarvot, sokeritasapaino, maksan tila, elektrolyytit, hormonitilanne, sydänfilmi, kuvataan keuhkot, tarkastetaan nielu jne. Nukut yhden yön unilabrassa piuhat päässäsi ja rintakehälläsi. Myös henkilökunta seuraa nukkumistasi. Mittareiden tuloksia analysoimalla saadaan selville mm. mahdollinen uniapnea tai yölliset epileptiset purkaukset tai parasomniat. Aika usein löydös on, että henkilö kyllä nukkuu, mutta hän itse luulee, ettei nuku. Silloin puhutaan misperception- tilanteesta. Hyvään tutkimukseen kuuluu myös, että psykiatrinen sairaanhoitaja keskustelee tutkittavan kanssa elämäntilanteesta ja mahdolisista huolenaiheista. Nukkumista yleisimmin häiritsevät tekijät näin kyllä löydetään. Sangen usein pitkittyneissä tilanteissa löydös viittaa siihen, että psykososiaaliset tekijät aiheuttavat ilmiön. Siihen auttaa pitkäjänteinen psykoterapia ja ehkä vielä hypnoterapia sen ohessa, ainakin aluksi. Tulevaisuudessa jonkinlainen oikotie parempaan uneen voidaan ehkä saada psykedeliavusteisella lyhytterapialla.
Tämä kommentti keräsi alapeukkuja. Ihmetten sitä, sillä olen työssä tällaisessa unitutkimusyksikössä ja voin vakuuttaa, että tämä teksti on lähtenyt asiantuntijan kynästä.
Varmaan siksi, että tekstissä väitettiin, ettei ihminen pysty valvomaan yli 2 vrk.
Niin, ehkä mäkin vielä joskus ): Nyt vaan tuntuu niin hirveän kaukaiselta ja kiviseltä.