Lue keskustelun säännöt.
nukkuminen
10.08.2023 |
Onko AV:lla ketään, joka nukkuisi kerran (pari viikossa), esimerkiksi niin, että huonoimmillaan nukkuisi 2-6 h viikossa. Tai yleisesti viikossa alle 10 h.
Tai sellaisia ihmisiä, jotka valvovat monta vuorokautta putkeen.
Olisin kiitollinen mistä tahansa kokemuksista tai tiedosta. Pahojen uniongelmien kanssa on niin yksin.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti, nyt jo muakin alkaa epäilyttää että aplla pn joku ihan toinen isompikin ongelma kuin unettomuus. Miksi et jatka entisiin ketjuihin vaan koko ajan pitää tehdä uusia, etkä kuitenkaan vastavuoroisesti jatka kommentointeja että tilanteestasi selviäisi mitään lisää, joten tottakai keskustelut tyrehtyy, ja sitten sama uudelleen :D
En ole löytänyt vielä yhtään ihmistä, jolla olisi oikein pahoja uniongelmia. Tuntuu, että kaikilla on pelkästään lieviä uniongelmia. Kaipaan sitä tunnetta, kun joku tietää tasantarkkaa, miltä susta tuntuu. Ja tuntuu myös siltä, että kukaan ei usko, että olen tehnyt kaikkeni nukkumisen parantamiseksi ):
Ihmiset ovat myös hirveän vihamielisiä, kun yritän tuoda esille mieltäni painavia asioita.Jos tilanne on noin toivottoman tuntuinen niin et siitä millään vertaistuella selviäkään, vaan sun pitää soittaa sairaalaan ja pyytää päästä unitutkimukseen. Siellä voivat laitteillaan todeta olemattoman unen määrän ja ohjata jatkotoimenpiteisiin.
Musta tuntuu, että tuollaisiin unitutkimuksiin on todella vaikea päästä. Millaisia nämä jatkotoimenpiteet ovat?
Voisivatko he auttaa mua (vaikeasti uniongelmaista) vierottautumaan lääkkeistäni?
Ainiin kun sä popsit niitäkin, mitäs kaikkea menikään?
En aio tässä kirjoittaa lääkityksestäni sen enempää. Mulla menee yksi psykoosilääke (antipsykootti) ja bentso. 😞
Ok, onko neurologisia diagnooseja, ADHD? autismi? Sut voi nimittäin olla ns. väärin lääkitty jolloin lääkkeet voi saada sut heittelemään vaan enemmän häränpyllyä ja addiktoitumaan >unettomuus= vieroitusoire
Neurologisia diagnooseja ei ole tehty, mutta kyllä mä hiukan epäilen, etten mä aivan neurotyypillinen ole (ajatuksia pyörii vinhaa vauhtia mielessä). 😭.
Tuo voi ihan hyvin olla ADHD johon kuuluu unihäiriöt ja suurentunut riski riippuvuuksiin, joten sulle on mahdollisesti tehty ISO karhunpalvelus kun on annettu noi lääkkeet! Et ole ainut, eikä ole mitään hävettävää kertoa hoitavalle taholle että nyt tais päästä käymään näin että avun sijaan tulikin riippuvuus joka pahentaa vaan asioita. Oikealla lääkkeellä voit päästä noista entisistä eroon, ja unettomuuskin alkaa luultavasti helpottaa. Luulen ettet yksin saa tuota solmua nyt kyllä auki.
Niin, on syntynyt riippuvuus lääkkeisiin, mikä on pahentanut mun unettomuutta entisestään (ennen lääkkeitä nukuin sentään joka yö 2-4 tuntia). Tuo on totta, etten varmastikaan yksin saa solmua auki. Silti mua pelottaa, ettei mua voi enää tässä tilanteessa (umpisolmu) auttaa.
Siltähän se varmasti tuntuukin, mutta se on se riippuvuus joka sellaista puhuu, kun pelkäät toisaalta että lääkkeet viedään pois, vaikka just niistä myös haluat ja sun tarvitseekin päästä eroon, mutta nyt pitää sisuuntua sen verran että taot itsellesi ettei sua jätetä tyhjän päälle ja vaadit tällä kertaa oikeaa hoitoa. Toi ei ole kaukana siitä kun ADDit itselääkintänä on käyttänyt huumeita, mutta tosi moni pääsee sitten kuitenkin eroon oikella ADHD lääkityksellä. Et ole ainut tollasessa tilanteessa.
Mun on tosi vaikea vaatia hoitoa, kun olen ujo ja varautunut tuntemattomien ihmisten kanssa.😭.
Ymmärrän, sekin on tyypillinen osa nepsyyden haasteita, ja asia on vieläpä vaikea muutenkin, mutta loppupeleissä lääkäreille aihan arkipäiväinen homma, kun jengiä laitetaan vaan kotiin pilleripurkki kourassa perehtymättä kokonaisvaltaisesti alkuperäisen ongelman juurisyihin, ja tottakai sulla on epävarma ja epävakaa mielentila ahdistuksineen nyt muutenkin päällä ihan ton valvomisen takia, tosi harmi että sulle kävi noin, mutta jotenkin pitäisi vaan alkaa silti toimia, voisiko s-postilla asioida, tai kaveri soittamaan tai edes tueksi vierelle tms?
Ehkä mä voisin ottaa tueksi vanhemman tai sisaruksen.😭. Ja voisin myös kirjoittaa jotain ylös paperille. Mitä asioita kannattaisi etenkin kirjoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä selasin Suomi24:sta ja löysin yhden kommentin, jossa kirjoittaja valvoo useita vuorokausia putkeen.:
LAINAUS;
Minulla erittäin pahoja uniongelmia, joita erinlaisilla lääkkeillä ja terapialla ja milloin milläkin poppakonsteilla koitettu saada pois, mutta ilman apua. En nuku koskaan 4h pidempään, ja pahimmillaan viikko voi mennä kahden yön unilla joista molemmat vain max. 2h pitkiä.En tiedä "ennätystäni", mutta 4pv valvominen on vielä "normaalia" (eli tapahtuu 1-2 krt kuukaudessa).
Takana yleensä jo siis valmiiksi unettomuutta ja huonosti nukuttuja öitä. Yleensä tässä vaiheessa suurimman osan ajasta vain itken hysteerisesti, koska haluan nukkumaan, mutta en pysty nukahtamaan. Olen jatkuvassa pelkotilassa, todellisuudentaju erittäin heikko, vainoharhaisuutta, yleensä en uskalla viimeisenä päivänä liikkumaan sohvaltani mihinkään koska pelkään niin paljon kaikkea olematonta.
Näkökenttään tulee paljon mustia varjoja, ensimmäisellä kerralla luulin että olin sokeutumassa.
Vaikka olen kärsinyt unettomuudesta jo viisi vuotta, ei tähän olotilaan koskaan totu. Pelkään aina yhtä paljon lopullista psykoosia, ja viimeiset tunnit ennen nukahtamista ovat helvetilliset.Vaikka olen nuori, en tule koskaan ymmärtämään valvomisen ihannointia nuorten keskuudessa. Antaisin mitä vain jos aamulla herätessäni tietäisin, että yöllä olen taas unten mailla, enkä käymässä läpi mielen helvettiä kolmen yön päästä.
LAINAUKSEN loppu.
Luin myös henkilöstä, joka saattaa nukkua 2-6 h viikossa, mutta kadotin jutun jonnekin.😭.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä selasin Suomi24:sta ja löysin yhden kommentin, jossa kirjoittaja valvoo useita vuorokausia putkeen.:
LAINAUS;
Minulla erittäin pahoja uniongelmia, joita erinlaisilla lääkkeillä ja terapialla ja milloin milläkin poppakonsteilla koitettu saada pois, mutta ilman apua. En nuku koskaan 4h pidempään, ja pahimmillaan viikko voi mennä kahden yön unilla joista molemmat vain max. 2h pitkiä.En tiedä "ennätystäni", mutta 4pv valvominen on vielä "normaalia" (eli tapahtuu 1-2 krt kuukaudessa).
Takana yleensä jo siis valmiiksi unettomuutta ja huonosti nukuttuja öitä. Yleensä tässä vaiheessa suurimman osan ajasta vain itken hysteerisesti, koska haluan nukkumaan, mutta en pysty nukahtamaan. Olen jatkuvassa pelkotilassa, todellisuudentaju erittäin heikko, vainoharhaisuutta, yleensä en uskalla viimeisenä päivänä liikkumaan sohvaltani mihinkään koska pelkään niin paljon kaikkea olematonta.
Näkökenttään tulee paljon mustia varjoja, ensimmäisellä kerralla luulin että olin sokeutumassa.
Vaikka olen kärsinyt unettomuudesta jo viisi vuotta, ei tähän olotilaan koskaan totu. Pelkään aina yhtä paljon lopullista psykoosia, ja viimeiset tunnit ennen nukahtamista ovat helvetilliset.Vaikka olen nuori, en tule koskaan ymmärtämään valvomisen ihannointia nuorten keskuudessa. Antaisin mitä vain jos aamulla herätessäni tietäisin, että yöllä olen taas unten mailla, enkä käymässä läpi mielen helvettiä kolmen yön päästä.
LAINAUKSEN loppu.Luin myös henkilöstä, joka saattaa nukkua 2-6 h viikossa, mutta kadotin jutun jonnekin.😭.
Toisaalta ei ehkä kannattaisi lukea vaikeista tapauksista (unettomuus), sillä ne vain lisäävät ahdistusta ja pelkoa. Mutta toisaalta haluan tietää, ja lukea kirjoituksia vertaistukena.😭.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti, nyt jo muakin alkaa epäilyttää että aplla pn joku ihan toinen isompikin ongelma kuin unettomuus. Miksi et jatka entisiin ketjuihin vaan koko ajan pitää tehdä uusia, etkä kuitenkaan vastavuoroisesti jatka kommentointeja että tilanteestasi selviäisi mitään lisää, joten tottakai keskustelut tyrehtyy, ja sitten sama uudelleen :D
En ole löytänyt vielä yhtään ihmistä, jolla olisi oikein pahoja uniongelmia. Tuntuu, että kaikilla on pelkästään lieviä uniongelmia. Kaipaan sitä tunnetta, kun joku tietää tasantarkkaa, miltä susta tuntuu. Ja tuntuu myös siltä, että kukaan ei usko, että olen tehnyt kaikkeni nukkumisen parantamiseksi ):
Ihmiset ovat myös hirveän vihamielisiä, kun yritän tuoda esille mieltäni painavia asioita.Jos tilanne on noin toivottoman tuntuinen niin et siitä millään vertaistuella selviäkään, vaan sun pitää soittaa sairaalaan ja pyytää päästä unitutkimukseen. Siellä voivat laitteillaan todeta olemattoman unen määrän ja ohjata jatkotoimenpiteisiin.
Musta tuntuu, että tuollaisiin unitutkimuksiin on todella vaikea päästä. Millaisia nämä jatkotoimenpiteet ovat?
Voisivatko he auttaa mua (vaikeasti uniongelmaista) vierottautumaan lääkkeistäni?
Ainiin kun sä popsit niitäkin, mitäs kaikkea menikään?
En aio tässä kirjoittaa lääkityksestäni sen enempää. Mulla menee yksi psykoosilääke (antipsykootti) ja bentso. 😞
Ok, onko neurologisia diagnooseja, ADHD? autismi? Sut voi nimittäin olla ns. väärin lääkitty jolloin lääkkeet voi saada sut heittelemään vaan enemmän häränpyllyä ja addiktoitumaan >unettomuus= vieroitusoire
Neurologisia diagnooseja ei ole tehty, mutta kyllä mä hiukan epäilen, etten mä aivan neurotyypillinen ole (ajatuksia pyörii vinhaa vauhtia mielessä). 😭.
Tuo voi ihan hyvin olla ADHD johon kuuluu unihäiriöt ja suurentunut riski riippuvuuksiin, joten sulle on mahdollisesti tehty ISO karhunpalvelus kun on annettu noi lääkkeet! Et ole ainut, eikä ole mitään hävettävää kertoa hoitavalle taholle että nyt tais päästä käymään näin että avun sijaan tulikin riippuvuus joka pahentaa vaan asioita. Oikealla lääkkeellä voit päästä noista entisistä eroon, ja unettomuuskin alkaa luultavasti helpottaa. Luulen ettet yksin saa tuota solmua nyt kyllä auki.
Niin, on syntynyt riippuvuus lääkkeisiin, mikä on pahentanut mun unettomuutta entisestään (ennen lääkkeitä nukuin sentään joka yö 2-4 tuntia). Tuo on totta, etten varmastikaan yksin saa solmua auki. Silti mua pelottaa, ettei mua voi enää tässä tilanteessa (umpisolmu) auttaa.
Siltähän se varmasti tuntuukin, mutta se on se riippuvuus joka sellaista puhuu, kun pelkäät toisaalta että lääkkeet viedään pois, vaikka just niistä myös haluat ja sun tarvitseekin päästä eroon, mutta nyt pitää sisuuntua sen verran että taot itsellesi ettei sua jätetä tyhjän päälle ja vaadit tällä kertaa oikeaa hoitoa. Toi ei ole kaukana siitä kun ADDit itselääkintänä on käyttänyt huumeita, mutta tosi moni pääsee sitten kuitenkin eroon oikella ADHD lääkityksellä. Et ole ainut tollasessa tilanteessa.
Mun on tosi vaikea vaatia hoitoa, kun olen ujo ja varautunut tuntemattomien ihmisten kanssa.😭.
Ymmärrän, sekin on tyypillinen osa nepsyyden haasteita, ja asia on vieläpä vaikea muutenkin, mutta loppupeleissä lääkäreille aihan arkipäiväinen homma, kun jengiä laitetaan vaan kotiin pilleripurkki kourassa perehtymättä kokonaisvaltaisesti alkuperäisen ongelman juurisyihin, ja tottakai sulla on epävarma ja epävakaa mielentila ahdistuksineen nyt muutenkin päällä ihan ton valvomisen takia, tosi harmi että sulle kävi noin, mutta jotenkin pitäisi vaan alkaa silti toimia, voisiko s-postilla asioida, tai kaveri soittamaan tai edes tueksi vierelle tms?
Ehkä mä voisin ottaa tueksi vanhemman tai sisaruksen.😭. Ja voisin myös kirjoittaa jotain ylös paperille. Mitä asioita kannattaisi etenkin kirjoittaa?
Hyvä sinä! Nyt kuulostaa jo paremmalta! Laita paperille pääpointit tapahtumakulusta aikajärjestyksessä, että alunperin olin hoidon tarpeessa koska X, siihen määrättiin hoitona X, mutta sitten X alkoikin vaan pahentua, ja epäilenkin että oikea ongelma voisikin olla X, tyylillä. Ja varaudu että siellä on kiire, eivätkä taaskaan aio paneutua ongelmaasi ellet painota tai jopa liioittele asiaasi että se nytkään otetaan todesta. Et voi tyytyä mihinkään että minäpä tässä yritän vaan sitten pärjäillä. Hoitoalalla ei ole useinkaan nepsyjä töissä joten niille saa yleensä valitettavasti vääntää rautalangasta tällaisia asioita, että tavoittaa esim oikean neuropsykiatrin eikä mitään perus yleislääkäriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä kaikki unettomat (vaikea unettomuus) ovat, kun harvoin ainakaan täällä AV:lla on ketään paikalla.
Pahojen uniongelmien kanssa on niin yksin.😭.
Tuo emoij kertoo kaiken koko aloituksesta. Nähty jo liian monta kertaa. Ainoa neuvo on, että mene välillä ulos raittiiseen ilmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti, nyt jo muakin alkaa epäilyttää että aplla pn joku ihan toinen isompikin ongelma kuin unettomuus. Miksi et jatka entisiin ketjuihin vaan koko ajan pitää tehdä uusia, etkä kuitenkaan vastavuoroisesti jatka kommentointeja että tilanteestasi selviäisi mitään lisää, joten tottakai keskustelut tyrehtyy, ja sitten sama uudelleen :D
En ole löytänyt vielä yhtään ihmistä, jolla olisi oikein pahoja uniongelmia. Tuntuu, että kaikilla on pelkästään lieviä uniongelmia. Kaipaan sitä tunnetta, kun joku tietää tasantarkkaa, miltä susta tuntuu. Ja tuntuu myös siltä, että kukaan ei usko, että olen tehnyt kaikkeni nukkumisen parantamiseksi ):
Ihmiset ovat myös hirveän vihamielisiä, kun yritän tuoda esille mieltäni painavia asioita.Jos tilanne on noin toivottoman tuntuinen niin et siitä millään vertaistuella selviäkään, vaan sun pitää soittaa sairaalaan ja pyytää päästä unitutkimukseen. Siellä voivat laitteillaan todeta olemattoman unen määrän ja ohjata jatkotoimenpiteisiin.
Musta tuntuu, että tuollaisiin unitutkimuksiin on todella vaikea päästä. Millaisia nämä jatkotoimenpiteet ovat?
Voisivatko he auttaa mua (vaikeasti uniongelmaista) vierottautumaan lääkkeistäni?
Ainiin kun sä popsit niitäkin, mitäs kaikkea menikään?
En aio tässä kirjoittaa lääkityksestäni sen enempää. Mulla menee yksi psykoosilääke (antipsykootti) ja bentso. 😞
Ok, onko neurologisia diagnooseja, ADHD? autismi? Sut voi nimittäin olla ns. väärin lääkitty jolloin lääkkeet voi saada sut heittelemään vaan enemmän häränpyllyä ja addiktoitumaan >unettomuus= vieroitusoire
Neurologisia diagnooseja ei ole tehty, mutta kyllä mä hiukan epäilen, etten mä aivan neurotyypillinen ole (ajatuksia pyörii vinhaa vauhtia mielessä). 😭.
Tuo voi ihan hyvin olla ADHD johon kuuluu unihäiriöt ja suurentunut riski riippuvuuksiin, joten sulle on mahdollisesti tehty ISO karhunpalvelus kun on annettu noi lääkkeet! Et ole ainut, eikä ole mitään hävettävää kertoa hoitavalle taholle että nyt tais päästä käymään näin että avun sijaan tulikin riippuvuus joka pahentaa vaan asioita. Oikealla lääkkeellä voit päästä noista entisistä eroon, ja unettomuuskin alkaa luultavasti helpottaa. Luulen ettet yksin saa tuota solmua nyt kyllä auki.
Niin, on syntynyt riippuvuus lääkkeisiin, mikä on pahentanut mun unettomuutta entisestään (ennen lääkkeitä nukuin sentään joka yö 2-4 tuntia). Tuo on totta, etten varmastikaan yksin saa solmua auki. Silti mua pelottaa, ettei mua voi enää tässä tilanteessa (umpisolmu) auttaa.
Siltähän se varmasti tuntuukin, mutta se on se riippuvuus joka sellaista puhuu, kun pelkäät toisaalta että lääkkeet viedään pois, vaikka just niistä myös haluat ja sun tarvitseekin päästä eroon, mutta nyt pitää sisuuntua sen verran että taot itsellesi ettei sua jätetä tyhjän päälle ja vaadit tällä kertaa oikeaa hoitoa. Toi ei ole kaukana siitä kun ADDit itselääkintänä on käyttänyt huumeita, mutta tosi moni pääsee sitten kuitenkin eroon oikella ADHD lääkityksellä. Et ole ainut tollasessa tilanteessa.
Mun on tosi vaikea vaatia hoitoa, kun olen ujo ja varautunut tuntemattomien ihmisten kanssa.😭.
Ymmärrän, sekin on tyypillinen osa nepsyyden haasteita, ja asia on vieläpä vaikea muutenkin, mutta loppupeleissä lääkäreille aihan arkipäiväinen homma, kun jengiä laitetaan vaan kotiin pilleripurkki kourassa perehtymättä kokonaisvaltaisesti alkuperäisen ongelman juurisyihin, ja tottakai sulla on epävarma ja epävakaa mielentila ahdistuksineen nyt muutenkin päällä ihan ton valvomisen takia, tosi harmi että sulle kävi noin, mutta jotenkin pitäisi vaan alkaa silti toimia, voisiko s-postilla asioida, tai kaveri soittamaan tai edes tueksi vierelle tms?
Ehkä mä voisin ottaa tueksi vanhemman tai sisaruksen.😭. Ja voisin myös kirjoittaa jotain ylös paperille. Mitä asioita kannattaisi etenkin kirjoittaa?
Hyvä sinä! Nyt kuulostaa jo paremmalta! Laita paperille pääpointit tapahtumakulusta aikajärjestyksessä, että alunperin olin hoidon tarpeessa koska X, siihen määrättiin hoitona X, mutta sitten X alkoikin vaan pahentua, ja epäilenkin että oikea ongelma voisikin olla X, tyylillä. Ja varaudu että siellä on kiire, eivätkä taaskaan aio paneutua ongelmaasi ellet painota tai jopa liioittele asiaasi että se nytkään otetaan todesta. Et voi tyytyä mihinkään että minäpä tässä yritän vaan sitten pärjäillä. Hoitoalalla ei ole useinkaan nepsyjä töissä joten niille saa yleensä valitettavasti vääntää rautalangasta tällaisia asioita, että tavoittaa esim oikean neuropsykiatrin eikä mitään perus yleislääkäriä.
Mä olen käynyt aluksi terveyskeskuksessa ja sitten psyk. polilla pidemmän aikaa. 😭. Kiitos pitkästä kommentista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä kaikki unettomat (vaikea unettomuus) ovat, kun harvoin ainakaan täällä AV:lla on ketään paikalla.
Pahojen uniongelmien kanssa on niin yksin.😭.
Tuo emoij kertoo kaiken koko aloituksesta. Nähty jo liian monta kertaa. Ainoa neuvo on, että mene välillä ulos raittiiseen ilmaan.
Mä käyn joka päivä ulkona lenkkeilemässä noin tunnin verran. Halusin vaan nyt hiukan avautua, kun on tosi paha olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse oon tosi huono nukkuja, iän myötä tullut vaiva. Juoksen myös veskissä pitkin yötä.
Unilääkkeisiin en halua koukuttua, mutta joskus otan puolikkaan.
Pari vuotta sitten, loukattuani selkäni, valvoin 3 vuorokautta putkeen, menin psykoosiin. Sairaalassa sain diapamia suoneen, että mut saatiin uneen. Se tunne, kun elät ihan omassa maailmassasi, vailla todellisuutta, on kaamea.
Hae apua, ja hae sitä ajoissa!
Isosti tsemppiä 👍🏻Psykoosia moni uneton tuskin haluaa edes ajatella. Pelottavaa.
Psykoosissa ei onneksi tiedä, nukkuuko vai valvooko, samaa kaaosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tai ihmisiä, jotka saattavat valvoa yli 7 vrk.
Minä valvoin viikon ja sain epileptisen kohtauksen, josta en itse muista mitään. Kouristelut ja vaahto suusta. Sairaalassa meni yli viikko. Mielummin unilääkitys kuin tuollainen vaarallinen kohtaus. Mutta eihän nykyään nuoret lääkärit uskalla unilääkkeitä eikä kipulääkkeitä kirjoittaa, kun Amerikoissa on niin paha lääkeriippuvuusongelma. Suomessa taas ei kerrassaan pysty virallista reittiä pitkin saamaan ylimääräisiä lääkkeitä, kun lääkäri kyttää (sähköinen reseptijärjestelmä), apteekki kyttää, kela kyttää ja Valvira kyttää. Jos joku ostaa jostain kadulta, niin se on toinen juttu, en kyllä ole koskaan kuullut kenenkään näin tekevän. Mistähän ne lääkkeet sinne kadulle tulevat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti, nyt jo muakin alkaa epäilyttää että aplla pn joku ihan toinen isompikin ongelma kuin unettomuus. Miksi et jatka entisiin ketjuihin vaan koko ajan pitää tehdä uusia, etkä kuitenkaan vastavuoroisesti jatka kommentointeja että tilanteestasi selviäisi mitään lisää, joten tottakai keskustelut tyrehtyy, ja sitten sama uudelleen :D
En ole löytänyt vielä yhtään ihmistä, jolla olisi oikein pahoja uniongelmia. Tuntuu, että kaikilla on pelkästään lieviä uniongelmia. Kaipaan sitä tunnetta, kun joku tietää tasantarkkaa, miltä susta tuntuu. Ja tuntuu myös siltä, että kukaan ei usko, että olen tehnyt kaikkeni nukkumisen parantamiseksi ):
Ihmiset ovat myös hirveän vihamielisiä, kun yritän tuoda esille mieltäni painavia asioita.Jos tilanne on noin toivottoman tuntuinen niin et siitä millään vertaistuella selviäkään, vaan sun pitää soittaa sairaalaan ja pyytää päästä unitutkimukseen. Siellä voivat laitteillaan todeta olemattoman unen määrän ja ohjata jatkotoimenpiteisiin.
Musta tuntuu, että tuollaisiin unitutkimuksiin on todella vaikea päästä. Millaisia nämä jatkotoimenpiteet ovat?
Voisivatko he auttaa mua (vaikeasti uniongelmaista) vierottautumaan lääkkeistäni?
Ainiin kun sä popsit niitäkin, mitäs kaikkea menikään?
Diapamia ja jotain skitsofrenia lääkkettä sanoi ominpäin lopetelleensa. Aloittajan kannattaisi nyt heti ottaa kummatkin, näyttää taas lähtevän lapasesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti, nyt jo muakin alkaa epäilyttää että aplla pn joku ihan toinen isompikin ongelma kuin unettomuus. Miksi et jatka entisiin ketjuihin vaan koko ajan pitää tehdä uusia, etkä kuitenkaan vastavuoroisesti jatka kommentointeja että tilanteestasi selviäisi mitään lisää, joten tottakai keskustelut tyrehtyy, ja sitten sama uudelleen :D
En ole löytänyt vielä yhtään ihmistä, jolla olisi oikein pahoja uniongelmia. Tuntuu, että kaikilla on pelkästään lieviä uniongelmia. Kaipaan sitä tunnetta, kun joku tietää tasantarkkaa, miltä susta tuntuu. Ja tuntuu myös siltä, että kukaan ei usko, että olen tehnyt kaikkeni nukkumisen parantamiseksi ):
Ihmiset ovat myös hirveän vihamielisiä, kun yritän tuoda esille mieltäni painavia asioita.Jos tilanne on noin toivottoman tuntuinen niin et siitä millään vertaistuella selviäkään, vaan sun pitää soittaa sairaalaan ja pyytää päästä unitutkimukseen. Siellä voivat laitteillaan todeta olemattoman unen määrän ja ohjata jatkotoimenpiteisiin.
Musta tuntuu, että tuollaisiin unitutkimuksiin on todella vaikea päästä. Millaisia nämä jatkotoimenpiteet ovat?
Voisivatko he auttaa mua (vaikeasti uniongelmaista) vierottautumaan lääkkeistäni?
Ainiin kun sä popsit niitäkin, mitäs kaikkea menikään?
Diapamia ja jotain skitsofrenia lääkkettä sanoi ominpäin lopetelleensa. Aloittajan kannattaisi nyt heti ottaa kummatkin, näyttää taas lähtevän lapasesta.
Taisi olla opamox ja joku levonzin (?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai ihmisiä, jotka saattavat valvoa yli 7 vrk.
Minä valvoin viikon ja sain epileptisen kohtauksen, josta en itse muista mitään. Kouristelut ja vaahto suusta. Sairaalassa meni yli viikko. Mielummin unilääkitys kuin tuollainen vaarallinen kohtaus. Mutta eihän nykyään nuoret lääkärit uskalla unilääkkeitä eikä kipulääkkeitä kirjoittaa, kun Amerikoissa on niin paha lääkeriippuvuusongelma. Suomessa taas ei kerrassaan pysty virallista reittiä pitkin saamaan ylimääräisiä lääkkeitä, kun lääkäri kyttää (sähköinen reseptijärjestelmä), apteekki kyttää, kela kyttää ja Valvira kyttää. Jos joku ostaa jostain kadulta, niin se on toinen juttu, en kyllä ole koskaan kuullut kenenkään näin tekevän. Mistähän ne lääkkeet sinne kadulle tulevat?
Kuullostaa tosi karulta se, mitä sä olet kokenut. Miten sä tällä hetkellä nukut ja voit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti, nyt jo muakin alkaa epäilyttää että aplla pn joku ihan toinen isompikin ongelma kuin unettomuus. Miksi et jatka entisiin ketjuihin vaan koko ajan pitää tehdä uusia, etkä kuitenkaan vastavuoroisesti jatka kommentointeja että tilanteestasi selviäisi mitään lisää, joten tottakai keskustelut tyrehtyy, ja sitten sama uudelleen :D
En ole löytänyt vielä yhtään ihmistä, jolla olisi oikein pahoja uniongelmia. Tuntuu, että kaikilla on pelkästään lieviä uniongelmia. Kaipaan sitä tunnetta, kun joku tietää tasantarkkaa, miltä susta tuntuu. Ja tuntuu myös siltä, että kukaan ei usko, että olen tehnyt kaikkeni nukkumisen parantamiseksi ):
Ihmiset ovat myös hirveän vihamielisiä, kun yritän tuoda esille mieltäni painavia asioita.Jos tilanne on noin toivottoman tuntuinen niin et siitä millään vertaistuella selviäkään, vaan sun pitää soittaa sairaalaan ja pyytää päästä unitutkimukseen. Siellä voivat laitteillaan todeta olemattoman unen määrän ja ohjata jatkotoimenpiteisiin.
Musta tuntuu, että tuollaisiin unitutkimuksiin on todella vaikea päästä. Millaisia nämä jatkotoimenpiteet ovat?
Voisivatko he auttaa mua (vaikeasti uniongelmaista) vierottautumaan lääkkeistäni?
Ainiin kun sä popsit niitäkin, mitäs kaikkea menikään?
En aio tässä kirjoittaa lääkityksestäni sen enempää. Mulla menee yksi psykoosilääke (antipsykootti) ja bentso. 😞
Ok, onko neurologisia diagnooseja, ADHD? autismi? Sut voi nimittäin olla ns. väärin lääkitty jolloin lääkkeet voi saada sut heittelemään vaan enemmän häränpyllyä ja addiktoitumaan >unettomuus= vieroitusoire
Neurologisia diagnooseja ei ole tehty, mutta kyllä mä hiukan epäilen, etten mä aivan neurotyypillinen ole (ajatuksia pyörii vinhaa vauhtia mielessä). 😭.
Tämä on sulle kerrottu jo aiemmissakin aloittamissasi valitusketjuissa: psykoosi.
" ajatuksia pyörii vinhaa vauhtia mielessä". Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti, nyt jo muakin alkaa epäilyttää että aplla pn joku ihan toinen isompikin ongelma kuin unettomuus. Miksi et jatka entisiin ketjuihin vaan koko ajan pitää tehdä uusia, etkä kuitenkaan vastavuoroisesti jatka kommentointeja että tilanteestasi selviäisi mitään lisää, joten tottakai keskustelut tyrehtyy, ja sitten sama uudelleen :D
En ole löytänyt vielä yhtään ihmistä, jolla olisi oikein pahoja uniongelmia. Tuntuu, että kaikilla on pelkästään lieviä uniongelmia. Kaipaan sitä tunnetta, kun joku tietää tasantarkkaa, miltä susta tuntuu. Ja tuntuu myös siltä, että kukaan ei usko, että olen tehnyt kaikkeni nukkumisen parantamiseksi ):
Ihmiset ovat myös hirveän vihamielisiä, kun yritän tuoda esille mieltäni painavia asioita.Jos tilanne on noin toivottoman tuntuinen niin et siitä millään vertaistuella selviäkään, vaan sun pitää soittaa sairaalaan ja pyytää päästä unitutkimukseen. Siellä voivat laitteillaan todeta olemattoman unen määrän ja ohjata jatkotoimenpiteisiin.
Musta tuntuu, että tuollaisiin unitutkimuksiin on todella vaikea päästä. Millaisia nämä jatkotoimenpiteet ovat?
Voisivatko he auttaa mua (vaikeasti uniongelmaista) vierottautumaan lääkkeistäni?
Ainiin kun sä popsit niitäkin, mitäs kaikkea menikään?
En aio tässä kirjoittaa lääkityksestäni sen enempää. Mulla menee yksi psykoosilääke (antipsykootti) ja bentso. 😞
Ok, onko neurologisia diagnooseja, ADHD? autismi? Sut voi nimittäin olla ns. väärin lääkitty jolloin lääkkeet voi saada sut heittelemään vaan enemmän häränpyllyä ja addiktoitumaan >unettomuus= vieroitusoire
Neurologisia diagnooseja ei ole tehty, mutta kyllä mä hiukan epäilen, etten mä aivan neurotyypillinen ole (ajatuksia pyörii vinhaa vauhtia mielessä). 😭.
Tuo voi ihan hyvin olla ADHD johon kuuluu unihäiriöt ja suurentunut riski riippuvuuksiin, joten sulle on mahdollisesti tehty ISO karhunpalvelus kun on annettu noi lääkkeet! Et ole ainut, eikä ole mitään hävettävää kertoa hoitavalle taholle että nyt tais päästä käymään näin että avun sijaan tulikin riippuvuus joka pahentaa vaan asioita. Oikealla lääkkeellä voit päästä noista entisistä eroon, ja unettomuuskin alkaa luultavasti helpottaa. Luulen ettet yksin saa tuota solmua nyt kyllä auki.
Mä luulen, ettei se täällä vauvapalstallakaan aukene.
Apllä on tuo Unettomuus!-ketju myös tänään käytössä.
Ei kovin väsynyt voi olla jos pystyy kahta ketjua pitämään silmällä ja kirjoittamaan molempiin.
Mä selasin Suomi24:sta ja löysin yhden kommentin, jossa kirjoittaja valvoo useita vuorokausia putkeen.:
LAINAUS;
Minulla erittäin pahoja uniongelmia, joita erinlaisilla lääkkeillä ja terapialla ja milloin milläkin poppakonsteilla koitettu saada pois, mutta ilman apua. En nuku koskaan 4h pidempään, ja pahimmillaan viikko voi mennä kahden yön unilla joista molemmat vain max. 2h pitkiä.
En tiedä "ennätystäni", mutta 4pv valvominen on vielä "normaalia" (eli tapahtuu 1-2 krt kuukaudessa).
Takana yleensä jo siis valmiiksi unettomuutta ja huonosti nukuttuja öitä. Yleensä tässä vaiheessa suurimman osan ajasta vain itken hysteerisesti, koska haluan nukkumaan, mutta en pysty nukahtamaan. Olen jatkuvassa pelkotilassa, todellisuudentaju erittäin heikko, vainoharhaisuutta, yleensä en uskalla viimeisenä päivänä liikkumaan sohvaltani mihinkään koska pelkään niin paljon kaikkea olematonta.
Näkökenttään tulee paljon mustia varjoja, ensimmäisellä kerralla luulin että olin sokeutumassa.
Vaikka olen kärsinyt unettomuudesta jo viisi vuotta, ei tähän olotilaan koskaan totu. Pelkään aina yhtä paljon lopullista psykoosia, ja viimeiset tunnit ennen nukahtamista ovat helvetilliset.
Vaikka olen nuori, en tule koskaan ymmärtämään valvomisen ihannointia nuorten keskuudessa. Antaisin mitä vain jos aamulla herätessäni tietäisin, että yöllä olen taas unten mailla, enkä käymässä läpi mielen helvettiä kolmen yön päästä.
LAINAUKSEN loppu.