Painonpudotushaaste vuodelle 2023 - tule mukaan?
Jos siltä tuntuu, olet tervetullut mukaan painonpudotushaasteeseen vuodelle 2023. Ei ole väliä, onko pudotettavia kiloja 1, 10 tai 100, kannustan Sinua mukaan. Tämä ei ole kilpailu, vaan tarkoitus on tukea, jakaa kokemuksia - ja onnistua!
Olen itse m45, pituus 184 ja paino 139,7. Minulla ei ole mitään hyvää tekosyytä sairaalloiselle ylipainolleni, minulla ei ole normaalia painavammat luut eikä aineenvaihduntahäiriötä. Rehellisesti sanottuna syön aivan väärin enkä liiku yhtään. Syön valtavat määrät makeita herkkuja, sekä valmisruokaa. Liikun autolla joka paikkaan. Kaikki tämä on niin väärin ja haluan siihen nyt muutoksen.
Tiedän, että ei ole nopeaa eikä helppoa poppakonstia. Olen valmis pitkään, järkevään ja tasaiseen elämänmuutokseen, jossa poistan ruokavaliostani epäterveelliset osat ja otan tilalle kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita, hyviä rasvoja, proteiinia jne oikeassa suhteessa.
Lisään myös arkiliikuntaa päivittäisissä toimissani ja aloitan säännöllisen liikunnan 2-4 kertaa viikossa, vaihdellen aerobista liikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua sopivassa suhteessa.
Tämä ei nyt ole varsinainen uudenvuodenlupaus, mutta ajankohta auttaa kyllä kun aihe on monella ajankohtainen, joulukilot on monelle harmistuksena ja kuntosaleilla on hyviä aloitustarjouksia. Haluan sitoutua muutoksiin pitkäksi aikaa. Jos haluat olla mukana muutoksessa, jakaa kokemuksia ja tsemppiä, saada hyvän startin vuoteen 2023 ja saada hyvää oloa ja terveyttä niin hienoa! Onnistutaan yhdessä!!
Kommentit (3110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oze kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oze kirjoitti:
Ozempic on auttanut minulla , tammikuun alusta tippunut paino jo 9 kg. Tosin olen huomattavan ylipainoinen joten alussa lähteekin helpommin. Mutta olen niin iloinen tuosta lääkkeestä. Harmi että sitä saa metsästää autolla eestakasii silloin kun sitä erä taas tulee apteekkeihin.
Miten muutit ruokailujasi?
Syön nykyään paljon vähemmän kun ei maistu mikään.
Etkö tosiaan muuta muutosta tehnyt? Syöt sitä samaa ruokaa, joka sut lihottikin. Ei kuulosta kovin järkevältä touhulta.
Riippuu siitä, mikä ruoka on lihottanut. Jos on syönyt ns. normaalia ruokaa mutta liian suuria annoksia, niin pelkkä annosten pienentäminen riittää.
Mikä sitten lieneekään se "normaali"
Se voi olla esimerkiksi suositusruokavalio, suosituksia mukaileva tai jotain muuta. Mutta sellaista, mikä hallituissa määrissä pitää painon aisoissa.
Suositusruokavaliot ja ravitsemusterapeutithan on täällä manattu jo pohjakuiluihin monet kerrat. Kunpa vaan ihmiset ymmärtäväisivät että mitä vain voi syödä mutta määristä se on kiinni onko niillä vaikutusta vai ei.
Tottakai mitä vaan voi syödä, mutta kannattaakohan silti syödä ihan kaikkea. Kyllä se enemmän on ruuan sisällöstä kiinni. Se sisältö vaikuttaa myös määrään. Kunpa vaan sinäkin tämän ymmärtäisit.
Hoh hoijaa, pakko tarttua joka lillukanvarteen taas? Eiköhän jokainen muu tajunnut mitä tekstissäni tarkoitin?
Mitä ihmeen lillukanvarteen tarttumista on todeta, että kaikkea ei todellakaan kannata syödä?
Kieltäminen ei ole menestyksen avain elämäntapamuutoksessa. Herkut on ihan sallittuja satunnaisesti eikä ne laihdutusta kaada ellei sille tielle jää. Mitä enemmän itseltään kieltää asioita, sitä enemmän ne kiusaa.
Kieltäminen on tosiaan typerää. Syömisten valinta onnistuu ilman kieltojakin.
Kysymys kuuluukin, kannattaako itseltään kieltää sellaista mitä kuitenkin haluaisi syödä. Jokaisella meistä on sellaisia herkkuja, mistä ei halua luopua kokonaan, ja mistä joku toinen taas ei tykkää ollenkaan.
Johan tuossa sanottiin, että ei kannata kieltää, vaan tehdä valintoja.
Esimerkiksi valita pienen määrän jotain epäterveellistä, jos siltä tuntuu.
Aivan, ja myös päinvastoin. Vastuu syömisistä annetaan itselle, ei kielloille tai ulkopuoliselle taholle.
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Mitoissa vain pieniä, sentin tai kahden muutoksia, tai ei ollenkaan. Viikon paino -200g. Tällä viikolla mennyt aiempaa enemmän hiilaria ja treenimäärät lisääntyneet, eikä kuitenkaan lisää ole tullut. Menkkaturvotusta myös ilmassa.
Salilla mennyt hyvin ja juoksussa sain taas matkaa hieman lisättyä. Menee kävellen-juosten kombolla, mutta kesää kohti mennään ja metri kerrallaan pidempään. 💪🔥🏃🏋🤸🍓🍒🍉🥥🌶🥬🥑🍆🥜🍵
Fiilikset on korkealla ja vireystila tammikuun aikana kasvanut vaikka mukaan vasta tokalla viikolla.
2cm ero mittanauhassa on jo paljon noin lyhyessä ajassa. Liikunta sitoo nestettä ja kasvattaa lihasmassaa joten tiukka treeni voi jopa nostattaa painoa, lihas painaa enemmän kuin läski. Hyvä sinä!
Kiitos Tuntuu vain kovin mitättömältä, kun samoista lähtöpainoista aloittaneet kertovat neljän kilon pudotuksista ja useiden senttien kapenemisista viikossa, eikä itseltä ole pian kuukauteen kuin se karkea kaksi kiloa lähtenyt. 🙈
onneton kirjoitti:
Mä en enää oikeasti tiedä mitä mä teen. Mulla on 80-100 kg ylipainoa. Siis 80-100 kiloa ylipainoa. Olen yrittänyt laihduttaa koko elämäni 13-vuotiaasta lähtien, sillä seurauksella että olen vain lihonut entisestään.
Olen testannut painonvartijat, kaalikeittodieetit, lentoemäntädieetit, karppauksen, ketoilun, vhh:n, virallisterveelliset, lautasmallit, kämmenmallit, ened:it, pussikeitot, paastot, pätkäpaastot, paleon, ravitsemusterapeutit, verkkovalmennukset, Jutta-dieetit, personal trainerit, hyvinvointivalmentajat. Olen lopettanut kaikki dieetit ja aloittanut kokonaisvaltaisen elämäntaparempan. Monta kertaa.
Olen jo niin lihava, että en pysty elämään ns. normaalia elämää. En pysty menemään lattialle, kun en pääse sieltä enää ylös. En pysty käyttämään kenkiä joiden nauhat pitää solmia tai vetoketjut sulkea. En jaksa seistä kauaa, en pysty kävelemään kuin ehkä 100 metriä kerrallaan. Polvet on rikki, selkä on kipeä. Olen vankina omassa kehossani.
Olen etsinyt apua, olen lukenut miljoona elämäntaparemontti-/syömishäiriö-/lihavuuskirjaa. Osaan varmasti ravitsemuksesta vähintään yhtäpaljon, kuin sitä yliopistossa opiskellut. Olen opiskellut hormonitoiminnat ja ihmisen elimistön ja sairaudet ja kaiken, tiedän ihmisen fysiologian ja kaiken sen tieteellisen mikä siihen liittyy. Olen opiskellut psykologiaa ja muutoksen tekoon liittyviä asioita. Olen aloittanut pienin askelin, isoin askelin, hitaasti, nopeasti. Olen testannut kaikki variantit.
Ja silti. En ikinä onnistu. Olen ihan oikeasti niin epätoivoinen, että tekisi mieli vain itkeä. Haluaisin olla normaalipainoinen, pystyä liikkumaan ja elämään kuten tavalliset ihmiset. En halua olla näin lihava! En enää ymmärrä, miksi en onnistu, miksi en pääse lähellekään normaalipainoa, vaikka se on ainoa asia jota haluan. En enää edes tiedä, mikä tai kuka voisi mua auttaa. En tiedä, mitä hyötyä on tännekään tätä kirjoittaa. Olen vain niin totaalisen loppu.
Ainoat asiat, joita en ole testannut on lihavuusleikkaus ja lääkkeet. Lileen en halua, pelkään nukutusta ja leikkausta ja kaikkia niitä negatiivisia leikkauksen seurauksia: olen seurannut leikattujen ryhmiä somessa pitkään, eikä se ole saanut mua muuttamaan mieltäni. Lääkkeitä haluaisin kokeilla, mutta en ole valmis piikittämään itseäni reilun sadan euron lääkettä loppuelämääni, etenkään kun kukaan ei tiedä mitä vaikutuksia sen pitkäaikaisella käytöllä on. Jos lääkettä voisi käyttää vain vuoden tai kaksi, niin sopii mulle. Mutta kun paino tulee takaisin lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen, huolimatta siitä miten syöt, niin en halua sellaista.
Olen valmis työstämään kaikki mahdolliset syyt ja viat itsessäni, kun joku vain osaisi kertoa mulle, mikä on se juttu miksi mä en vaan onnistu. Olen itse sitä koettanut etsiä vuosikausia, mutta en vain löydä vastausta.
Tarkista ottaako Sami Sundvik uusia asiakkaita. Hänellä vois olla neuvoja. Jos hän ei voi ottaa vastaan, kysy, ketä muuta hän suosittelee. Tarvitset nyt ihan henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Sitä on varmasti saatavissa, kunhan löydät oikean ihmisen. Ilmeisesti tuo omatoiminen elämänmuutospyrkimys on katsottu kohdallasi loppuun. Mutta löytäisitpä oikean, sinulle sopivan henkilökohtaisen asiantuntijan. Toivoa on!
Suuri muutos todellakin tapahtunut asenteessa positiiviseen suuntaan. Muutos on mahdollinen vasta sitten, kun uusi elämäntapa vaikuttaa houkuttelevammalta kun aikaisempi, eli on oma halu tehdä asioita. Lisäksi yleensä tarvitaan tukea lähipiiristä, varsinkin vaikeina hetkinä. Oma suurin motivaationi on terveys, joka alkaa tässä iässä kiinnostaa. Kliseitä tai miten vaan, mutta haluan nähdä 50-v. synttärini, lapsien ja lastenlasten kasvavan jne. Hyvä olo ja terveys ovat niin arvokkaita, että mitta tuli täyteen pelkkää sohvalla makailua ja suklaan mättämistä. Yritän tasapainoilla päättäväisyyden ja kohtuuden kanssa, etten hätäilisi tai olisi kohtuuton minkään syömisen liikunnan kanssa. Nyt olo tuntuu hyvältä, olen energinen ja suunta on oikea. Olen kiitollinen saamastani tuesta. AP
Ihrapossu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Mitoissa vain pieniä, sentin tai kahden muutoksia, tai ei ollenkaan. Viikon paino -200g. Tällä viikolla mennyt aiempaa enemmän hiilaria ja treenimäärät lisääntyneet, eikä kuitenkaan lisää ole tullut. Menkkaturvotusta myös ilmassa.
Salilla mennyt hyvin ja juoksussa sain taas matkaa hieman lisättyä. Menee kävellen-juosten kombolla, mutta kesää kohti mennään ja metri kerrallaan pidempään. 💪🔥🏃🏋🤸🍓🍒🍉🥥🌶🥬🥑🍆🥜🍵
Fiilikset on korkealla ja vireystila tammikuun aikana kasvanut vaikka mukaan vasta tokalla viikolla.
2cm ero mittanauhassa on jo paljon noin lyhyessä ajassa. Liikunta sitoo nestettä ja kasvattaa lihasmassaa joten tiukka treeni voi jopa nostattaa painoa, lihas painaa enemmän kuin läski. Hyvä sinä!
Kiitos Tuntuu vain kovin mitättömältä, kun samoista lähtöpainoista aloittaneet kertovat neljän kilon pudotuksista ja useiden senttien kapenemisista viikossa, eikä itseltä ole pian kuukauteen kuin se karkea kaksi kiloa lähtenyt. 🙈
Mulla sama tahti, 2kg kuukaudessa. Mutta 2 kiloakin on lopulta paljon ja oletettavasti se on myös sitä itseään eli rasvaa kun lähtee maltillisesti. Yritä kääntää asia positiiviseksi - sillä sitähän se on, jokainen kilo on saavutus. Sinä kyllä liikut ja treenaat paljon enemmän kuin minä. Siinä mun pitäisi ryhdistäytyä ettei iho jää roikkumaan ja lihasmassaa pitäisi muutenkin saada kun ikää tulee. Hyvällä tiellä sä oot, paljon tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Mitoissa vain pieniä, sentin tai kahden muutoksia, tai ei ollenkaan. Viikon paino -200g. Tällä viikolla mennyt aiempaa enemmän hiilaria ja treenimäärät lisääntyneet, eikä kuitenkaan lisää ole tullut. Menkkaturvotusta myös ilmassa.
Salilla mennyt hyvin ja juoksussa sain taas matkaa hieman lisättyä. Menee kävellen-juosten kombolla, mutta kesää kohti mennään ja metri kerrallaan pidempään. 💪🔥🏃🏋🤸🍓🍒🍉🥥🌶🥬🥑🍆🥜🍵
Fiilikset on korkealla ja vireystila tammikuun aikana kasvanut vaikka mukaan vasta tokalla viikolla.
2cm ero mittanauhassa on jo paljon noin lyhyessä ajassa. Liikunta sitoo nestettä ja kasvattaa lihasmassaa joten tiukka treeni voi jopa nostattaa painoa, lihas painaa enemmän kuin läski. Hyvä sinä!
Kiitos Tuntuu vain kovin mitättömältä, kun samoista lähtöpainoista aloittaneet kertovat neljän kilon pudotuksista ja useiden senttien kapenemisista viikossa, eikä itseltä ole pian kuukauteen kuin se karkea kaksi kiloa lähtenyt. 🙈
Mulla sama tahti, 2kg kuukaudessa. Mutta 2 kiloakin on lopulta paljon ja oletettavasti se on myös sitä itseään eli rasvaa kun lähtee maltillisesti. Yritä kääntää asia positiiviseksi - sillä sitähän se on, jokainen kilo on saavutus. Sinä kyllä liikut ja treenaat paljon enemmän kuin minä. Siinä mun pitäisi ryhdistäytyä ettei iho jää roikkumaan ja lihasmassaa pitäisi muutenkin saada kun ikää tulee. Hyvällä tiellä sä oot, paljon tsemppiä!
2 kiloa on neljä voipakettia. 5 kk päästä jo 10 kg perunasäkki. Melkoisen pienempi taakka.
https://tukkukauppa.heinontukku.fi/medias/8035492-1200Wx1200H-515Wx515H…
Vierailija kirjoitti:
Suuri muutos todellakin tapahtunut asenteessa positiiviseen suuntaan. Muutos on mahdollinen vasta sitten, kun uusi elämäntapa vaikuttaa houkuttelevammalta kun aikaisempi, eli on oma halu tehdä asioita. Lisäksi yleensä tarvitaan tukea lähipiiristä, varsinkin vaikeina hetkinä. Oma suurin motivaationi on terveys, joka alkaa tässä iässä kiinnostaa. Kliseitä tai miten vaan, mutta haluan nähdä 50-v. synttärini, lapsien ja lastenlasten kasvavan jne. Hyvä olo ja terveys ovat niin arvokkaita, että mitta tuli täyteen pelkkää sohvalla makailua ja suklaan mättämistä. Yritän tasapainoilla päättäväisyyden ja kohtuuden kanssa, etten hätäilisi tai olisi kohtuuton minkään syömisen liikunnan kanssa. Nyt olo tuntuu hyvältä, olen energinen ja suunta on oikea. Olen kiitollinen saamastani tuesta. AP
Tämä onkin meidän ainoa elämä. Tuntuisi hieman surulliselta havahtua siinä kohtaa, kun on jo hieman myöhäistä. Ainoa tilaisuus ihmiselle tehdä ja tavoitella sitä, mitä oikeasti haluaa. Kyllä kannattaa yrittää.
Minua harmittaa, etten oikeasti tehnyt aiemmin sitä mitä olisi pitänyt. Minähän siis lenkkeilin etc mutta sitten nautiskelin ihan liikaa vastapainoksi. Joten en koskaan päässyt oikein ulosmittaamaan liikuntaan laittamaan panostusta. Toisaalta se piti pystyssä ja kannatteli sekä piti mielenkiintoa yllä. Ilman sitä olisin ollut kyllä lirissä.
Nyt sitten päätin antaa itselleni oikean mahdollisuuden, kun ei kaikilta osin ole vielä myöhäistä. Meni 10 v tavallaan hukkaan tämän tajuamisessa.
Paino on siinä sivuseikka, mutta ihana palkinto, kun se väistämättä tippunee muutoksen mukana. Teen itsestäni oman elämäni mittapuulla kovakuntoisen urheilijan. Olisko muita mukana? Mehän voidaan muokata omaa minäkuvaa mieleiseksi, kukapa estää ajattelemasta että olisi vaikka mahtava taiteilija, vaikka akvarellit ei niin kummoisia olisikaan näyttelyssä mutta kotiseinällä ihan makeita. Sana koskee liikuntaa. Jokainen voi ajatella olevansa juoksija, jos molemmat jalat ovat ilmassa yhtä aikaa. Se erottaa juoksun kävelystä. Vauhdilla on vähemmän väliä. Tsemppiä mielenmuutokseen!
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Mitoissa vain pieniä, sentin tai kahden muutoksia, tai ei ollenkaan. Viikon paino -200g. Tällä viikolla mennyt aiempaa enemmän hiilaria ja treenimäärät lisääntyneet, eikä kuitenkaan lisää ole tullut. Menkkaturvotusta myös ilmassa.
Salilla mennyt hyvin ja juoksussa sain taas matkaa hieman lisättyä. Menee kävellen-juosten kombolla, mutta kesää kohti mennään ja metri kerrallaan pidempään. 💪🔥🏃🏋🤸🍓🍒🍉🥥🌶🥬🥑🍆🥜🍵
Fiilikset on korkealla ja vireystila tammikuun aikana kasvanut vaikka mukaan vasta tokalla viikolla.
2cm ero mittanauhassa on jo paljon noin lyhyessä ajassa. Liikunta sitoo nestettä ja kasvattaa lihasmassaa joten tiukka treeni voi jopa nostattaa painoa, lihas painaa enemmän kuin läski. Hyvä sinä!
Kiitos Tuntuu vain kovin mitättömältä, kun samoista lähtöpainoista aloittaneet kertovat neljän kilon pudotuksista ja useiden senttien kapenemisista viikossa, eikä itseltä ole pian kuukauteen kuin se karkea kaksi kiloa lähtenyt. 🙈
Mulla sama tahti, 2kg kuukaudessa. Mutta 2 kiloakin on lopulta paljon ja oletettavasti se on myös sitä itseään eli rasvaa kun lähtee maltillisesti. Yritä kääntää asia positiiviseksi - sillä sitähän se on, jokainen kilo on saavutus. Sinä kyllä liikut ja treenaat paljon enemmän kuin minä. Siinä mun pitäisi ryhdistäytyä ettei iho jää roikkumaan ja lihasmassaa pitäisi muutenkin saada kun ikää tulee. Hyvällä tiellä sä oot, paljon tsemppiä!
Kannustavaa kuulla, että muitakin samalla tahdilla. Itselle liikunta ollut pitkään elämässä tärkeä tekijä, nyt pari vuotta aivan liian vähän (stressaava ja huono työpaikka, raskaus ja vauvavuosi) ja tuntunut ihanalta palauttaa itselle tärkeitä asioita arkeen. Vaunulenkit ei ihan tunnu samalta, kuin kässäritreeni salilla, vauvasirkuksesta vähän samaa fiilistä ja odotan innolla, miten pääsen lapsen kanssa päivä päivältä enemmän touhuamaan. Tämä myös yksi motivaatiotekijä juoksun suhteen - haluan pystyä palloilemaan, leikkimään hippaa ja touhuamaan, enkä väsyä heti ensimetreillä. Salilla taas saa pari kertaa viikossa omaa aikaa.
8 kg on paino pudonnut 2 kuukaudessa minulla. 10 kg oli tavoite mutta voisin nostaa tavoitteen 12 kiloon.
numero 17 kirjoitti:
Uskalsin tänään tilata kaksi tuumaa pienemmät farkut. Sovitin niitä kaupassa ja ne menivät jalkaan, mutta nappi ei mennyt kiinni. Seuraava koko eli nykyistä yksi pienempi meni pakottamalla kiinni, mutta eivät tuntuneet mukavilta. Vähän mietityttää, ovatko nuo tilatut ikuisesti liian pienet, mutta kun peiliin katsoo, pudottamisen varaa on vielä sekä vatsalla että reisissä. Jos oikein muistan, 12-13 kg oli kolme tuumaa farkun koossa ja kun nykyinen koko on hieman väljähkö, ehkä tavoite ei ole aivan toivoton.
Kaivelin tämän vanhan viestini ketjusta, koska tilaus tuli perille ja farkkujen vetoketju ja nappi menevät kiinni! Eivät nuo mukavilta tunnu, mutta jos saan vielä ne nelisen kiloa lähtemään, ovat farkut sitten tosi hyvät. Aika hienoa, jos farkkujen vyötärön koko pienenee 32 tuumasta 27:ään. Motivaatiota lisää se, että nykyiset 29:t ovat liian isot ja 28:a en halua hankkia, kun 27 on niin lähellä.
Mulla turpoilee vatsa aina milloin mistäkin ja se turpoilu on myös ilmeisesti riippuvainen Saturnuksen asennosta joten en oikein halua mitata sitä. Reidet, lantion ja käsivarret tietysti voisin.
Viime punnituksesta paino pudonnut 100g viikonlopusta huolimatta, yhteensä 1.9kg siis 1viikossa. Onhan se painossa noin 2 maitotölkkiä vähemmän repussa raahattavaksi vaikka nestettähän se varmaan vielä on.
Sellainen fiilis että kohtapuoliin jo olisi vähän kevyempi ja helpompi olo, että voisi aloittaa voimaharjoittelun. Tällä hetkellä tuntuu vastenmieliseltä lähteä mihinkään matolle könyämään ja laitteisiin äheltämään. Koska olen liian iso.
Itseasiassa mulla on reisiläskiäkin sen verran että en voi istua "sirosti" vaan joudun istumaan jalat harallaan. Myös kävelyyn vaikuttaa, jalat tukevasti harallaan mennään kuin mikäkin raskaana oleva. Ja tää vaikuttaa lonkkaan, se on ollut jo pitkään enemmän tai vähemmän kipeä. Ainoa mikä siihen kipuun auttaa, on laihtuminen, kun jalat pääsee taas normaaliin asentoon.
Vesijumpassa on esimerkiksi yksi sellainen liike joka mua huvittaa aina. Siinä hypätään, vedetään polvet koukussa eteen (rintaan) samalla kuin kädet läpsäistään yhteen polvitaipeiden alla. Mulla kädet eivät yletä lähellekään koskettamaan toisiaan koska mulla on liian iso maha siihen liikkeeseen 🤣 ehkä joku päivä huomaan, että nyt se läpsähti 😀
Lihavuus todellakin sairastuttaa ihmisen.
Tsemppiä kaikille alkuviikkoon!
Kyselijä kirjoitti:
Mulla turpoilee vatsa aina milloin mistäkin ja se turpoilu on myös ilmeisesti riippuvainen Saturnuksen asennosta joten en oikein halua mitata sitä. Reidet, lantion ja käsivarret tietysti voisin.
Viime punnituksesta paino pudonnut 100g viikonlopusta huolimatta, yhteensä 1.9kg siis 1viikossa. Onhan se painossa noin 2 maitotölkkiä vähemmän repussa raahattavaksi vaikka nestettähän se varmaan vielä on.
Sellainen fiilis että kohtapuoliin jo olisi vähän kevyempi ja helpompi olo, että voisi aloittaa voimaharjoittelun. Tällä hetkellä tuntuu vastenmieliseltä lähteä mihinkään matolle könyämään ja laitteisiin äheltämään. Koska olen liian iso.
Itseasiassa mulla on reisiläskiäkin sen verran että en voi istua "sirosti" vaan joudun istumaan jalat harallaan. Myös kävelyyn vaikuttaa, jalat tukevasti harallaan mennään kuin mikäkin raskaana oleva. Ja tää vaikuttaa lonkkaan, se on ollut jo pitkään enemmän tai vähemmän kipeä. Ainoa mikä siihen kipuun auttaa, on laihtuminen, kun jalat pääsee taas normaaliin asentoon.
Vesijumpassa on esimerkiksi yksi sellainen liike joka mua huvittaa aina. Siinä hypätään, vedetään polvet koukussa eteen (rintaan) samalla kuin kädet läpsäistään yhteen polvitaipeiden alla. Mulla kädet eivät yletä lähellekään koskettamaan toisiaan koska mulla on liian iso maha siihen liikkeeseen 🤣 ehkä joku päivä huomaan, että nyt se läpsähti 😀
Lihavuus todellakin sairastuttaa ihmisen.
Tsemppiä kaikille alkuviikkoon!
Sorry, siis puolessatoista viikossa lähtenyt toi 1.9kg, ei yhdessä viikossa.
Söin eilen vaaleaa leipää ja join maitoa. Vaikkei maito aiheutakaan itselläni muuta kuin turvotusta niin hyi hitto miten tunsin kuitenkin loppuillan, että olen juonut maitoa. On se maidon maku suussa ja turvonnut vatsa (kuin pallo) ja sitä se oli vielä aamulla. Joo, mulle taitaa sopia parhaiten että käytän kauratuotteita, juon kahvin mustana ja maitoa käytän lähinnä joskus jogurtissa ja juustona.
Ihrapossu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Mitoissa vain pieniä, sentin tai kahden muutoksia, tai ei ollenkaan. Viikon paino -200g. Tällä viikolla mennyt aiempaa enemmän hiilaria ja treenimäärät lisääntyneet, eikä kuitenkaan lisää ole tullut. Menkkaturvotusta myös ilmassa.
Salilla mennyt hyvin ja juoksussa sain taas matkaa hieman lisättyä. Menee kävellen-juosten kombolla, mutta kesää kohti mennään ja metri kerrallaan pidempään. 💪🔥🏃🏋🤸🍓🍒🍉🥥🌶🥬🥑🍆🥜🍵
Fiilikset on korkealla ja vireystila tammikuun aikana kasvanut vaikka mukaan vasta tokalla viikolla.
2cm ero mittanauhassa on jo paljon noin lyhyessä ajassa. Liikunta sitoo nestettä ja kasvattaa lihasmassaa joten tiukka treeni voi jopa nostattaa painoa, lihas painaa enemmän kuin läski. Hyvä sinä!
Kiitos Tuntuu vain kovin mitättömältä, kun samoista lähtöpainoista aloittaneet kertovat neljän kilon pudotuksista ja useiden senttien kapenemisista viikossa, eikä itseltä ole pian kuukauteen kuin se karkea kaksi kiloa lähtenyt. 🙈
Mulla sama tahti, 2kg kuukaudessa. Mutta 2 kiloakin on lopulta paljon ja oletettavasti se on myös sitä itseään eli rasvaa kun lähtee maltillisesti. Yritä kääntää asia positiiviseksi - sillä sitähän se on, jokainen kilo on saavutus. Sinä kyllä liikut ja treenaat paljon enemmän kuin minä. Siinä mun pitäisi ryhdistäytyä ettei iho jää roikkumaan ja lihasmassaa pitäisi muutenkin saada kun ikää tulee. Hyvällä tiellä sä oot, paljon tsemppiä!
Kannustavaa kuulla, että muitakin samalla tahdilla. Itselle liikunta ollut pitkään elämässä tärkeä tekijä, nyt pari vuotta aivan liian vähän (stressaava ja huono työpaikka, raskaus ja vauvavuosi) ja tuntunut ihanalta palauttaa itselle tärkeitä asioita arkeen. Vaunulenkit ei ihan tunnu samalta, kuin kässäritreeni salilla, vauvasirkuksesta vähän samaa fiilistä ja odotan innolla, miten pääsen lapsen kanssa päivä päivältä enemmän touhuamaan. Tämä myös yksi motivaatiotekijä juoksun suhteen - haluan pystyä palloilemaan, leikkimään hippaa ja touhuamaan, enkä väsyä heti ensimetreillä. Salilla taas saa pari kertaa viikossa omaa aikaa.
Stressi varmaan konkretisoi muutenkin koko elämänhallinnan suunnan? Mulla 5 vuodessa tullut ero, molemmat vanhempani olen "saattohoitanut", selvittänyt kuolinpesää ja lopulta väsymys ja masennus oli ajaa vuoteeseen. Ja söin. Kaikkea roskaa mitä oli helposti saatavilla, ja paljon. Turrutin tunteita. Nyt kun aikaa on itselle, olen aloittanut terapian ja sen avulla saanut voimia arkeenkin ja ruokailutottumuksiin. Elossa olen, se riittää tällä hetkellä ja pikkuhiljaa opettelen pitämään itsestänimuuten huolta, ensin ravinto ja sitten liikunta.
BBBE ja OMAD. Mikään muu ei toiminut.
Kyykkyyn sai tänään lisätä 5kg, olen tyytyväinen, vatsikset taas jäi tekemättä kun tuli kiire hakemaan lasta. Viikon treeneistä tehty kuitenkin 2/5, huomenna kävelylenkki ja torstaina työreissun vuoksi lepopäivä.
-Aamupalaksi meni pari ruisleipää korppukinkulla, kasviksia, munakasta ja kahvia
-lounaaksi tonnikalasalaatti ja vettä
-treenin päälle palautusjuoma
-Kaupassa iski laiskuus ja keräsin salaatin ja ostin valmisbroileria
-iltapalaksi tiedossa kauraleipää, munakasta, leikkelettä, kasviksia ja vihreää teetä
🌞
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Mitoissa vain pieniä, sentin tai kahden muutoksia, tai ei ollenkaan. Viikon paino -200g. Tällä viikolla mennyt aiempaa enemmän hiilaria ja treenimäärät lisääntyneet, eikä kuitenkaan lisää ole tullut. Menkkaturvotusta myös ilmassa.
Salilla mennyt hyvin ja juoksussa sain taas matkaa hieman lisättyä. Menee kävellen-juosten kombolla, mutta kesää kohti mennään ja metri kerrallaan pidempään. 💪🔥🏃🏋🤸🍓🍒🍉🥥🌶🥬🥑🍆🥜🍵
Fiilikset on korkealla ja vireystila tammikuun aikana kasvanut vaikka mukaan vasta tokalla viikolla.
2cm ero mittanauhassa on jo paljon noin lyhyessä ajassa. Liikunta sitoo nestettä ja kasvattaa lihasmassaa joten tiukka treeni voi jopa nostattaa painoa, lihas painaa enemmän kuin läski. Hyvä sinä!
Kiitos Tuntuu vain kovin mitättömältä, kun samoista lähtöpainoista aloittaneet kertovat neljän kilon pudotuksista ja useiden senttien kapenemisista viikossa, eikä itseltä ole pian kuukauteen kuin se karkea kaksi kiloa lähtenyt. 🙈
Mulla sama tahti, 2kg kuukaudessa. Mutta 2 kiloakin on lopulta paljon ja oletettavasti se on myös sitä itseään eli rasvaa kun lähtee maltillisesti. Yritä kääntää asia positiiviseksi - sillä sitähän se on, jokainen kilo on saavutus. Sinä kyllä liikut ja treenaat paljon enemmän kuin minä. Siinä mun pitäisi ryhdistäytyä ettei iho jää roikkumaan ja lihasmassaa pitäisi muutenkin saada kun ikää tulee. Hyvällä tiellä sä oot, paljon tsemppiä!
Kannustavaa kuulla, että muitakin samalla tahdilla. Itselle liikunta ollut pitkään elämässä tärkeä tekijä, nyt pari vuotta aivan liian vähän (stressaava ja huono työpaikka, raskaus ja vauvavuosi) ja tuntunut ihanalta palauttaa itselle tärkeitä asioita arkeen. Vaunulenkit ei ihan tunnu samalta, kuin kässäritreeni salilla, vauvasirkuksesta vähän samaa fiilistä ja odotan innolla, miten pääsen lapsen kanssa päivä päivältä enemmän touhuamaan. Tämä myös yksi motivaatiotekijä juoksun suhteen - haluan pystyä palloilemaan, leikkimään hippaa ja touhuamaan, enkä väsyä heti ensimetreillä. Salilla taas saa pari kertaa viikossa omaa aikaa.
Stressi varmaan konkretisoi muutenkin koko elämänhallinnan suunnan? Mulla 5 vuodessa tullut ero, molemmat vanhempani olen "saattohoitanut", selvittänyt kuolinpesää ja lopulta väsymys ja masennus oli ajaa vuoteeseen. Ja söin. Kaikkea roskaa mitä oli helposti saatavilla, ja paljon. Turrutin tunteita. Nyt kun aikaa on itselle, olen aloittanut terapian ja sen avulla saanut voimia arkeenkin ja ruokailutottumuksiin. Elossa olen, se riittää tällä hetkellä ja pikkuhiljaa opettelen pitämään itsestänimuuten huolta, ensin ravinto ja sitten liikunta.
Voimia, paljon sinulle lyhyessä ajassa tapahtunut. Mutta tunnistan tuon syömisen ja stressin yhdistymisen, niin ne kilot itsellekin tuli vaikka aiemmin pysyi enempiä pohtimatta vuodesta toiseen samassa painossa. Töissä saattoi olla aamukuudesta ilta seiskaan syömättä ja kotona (tai jo paluumatkalla) imi kaiken mahdollisen, stressiä helpotti napostelemalla ja ahdistuksessa koki ansaitsevansa ulkona syömistä. Yöunet keskeytyi toistuvasti työasioiden vuoksi jne. Nyt onneksi ihanassa työpaikassa, missä hyvä työyhteisö, kannustava ja empaattinen esimies ja työt jää työpaikalle.
Ihrapossu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Mitoissa vain pieniä, sentin tai kahden muutoksia, tai ei ollenkaan. Viikon paino -200g. Tällä viikolla mennyt aiempaa enemmän hiilaria ja treenimäärät lisääntyneet, eikä kuitenkaan lisää ole tullut. Menkkaturvotusta myös ilmassa.
Salilla mennyt hyvin ja juoksussa sain taas matkaa hieman lisättyä. Menee kävellen-juosten kombolla, mutta kesää kohti mennään ja metri kerrallaan pidempään. 💪🔥🏃🏋🤸🍓🍒🍉🥥🌶🥬🥑🍆🥜🍵
Fiilikset on korkealla ja vireystila tammikuun aikana kasvanut vaikka mukaan vasta tokalla viikolla.
2cm ero mittanauhassa on jo paljon noin lyhyessä ajassa. Liikunta sitoo nestettä ja kasvattaa lihasmassaa joten tiukka treeni voi jopa nostattaa painoa, lihas painaa enemmän kuin läski. Hyvä sinä!
Kiitos Tuntuu vain kovin mitättömältä, kun samoista lähtöpainoista aloittaneet kertovat neljän kilon pudotuksista ja useiden senttien kapenemisista viikossa, eikä itseltä ole pian kuukauteen kuin se karkea kaksi kiloa lähtenyt. 🙈
Mulla sama tahti, 2kg kuukaudessa. Mutta 2 kiloakin on lopulta paljon ja oletettavasti se on myös sitä itseään eli rasvaa kun lähtee maltillisesti. Yritä kääntää asia positiiviseksi - sillä sitähän se on, jokainen kilo on saavutus. Sinä kyllä liikut ja treenaat paljon enemmän kuin minä. Siinä mun pitäisi ryhdistäytyä ettei iho jää roikkumaan ja lihasmassaa pitäisi muutenkin saada kun ikää tulee. Hyvällä tiellä sä oot, paljon tsemppiä!
Kannustavaa kuulla, että muitakin samalla tahdilla. Itselle liikunta ollut pitkään elämässä tärkeä tekijä, nyt pari vuotta aivan liian vähän (stressaava ja huono työpaikka, raskaus ja vauvavuosi) ja tuntunut ihanalta palauttaa itselle tärkeitä asioita arkeen. Vaunulenkit ei ihan tunnu samalta, kuin kässäritreeni salilla, vauvasirkuksesta vähän samaa fiilistä ja odotan innolla, miten pääsen lapsen kanssa päivä päivältä enemmän touhuamaan. Tämä myös yksi motivaatiotekijä juoksun suhteen - haluan pystyä palloilemaan, leikkimään hippaa ja touhuamaan, enkä väsyä heti ensimetreillä. Salilla taas saa pari kertaa viikossa omaa aikaa.
Stressi varmaan konkretisoi muutenkin koko elämänhallinnan suunnan? Mulla 5 vuodessa tullut ero, molemmat vanhempani olen "saattohoitanut", selvittänyt kuolinpesää ja lopulta väsymys ja masennus oli ajaa vuoteeseen. Ja söin. Kaikkea roskaa mitä oli helposti saatavilla, ja paljon. Turrutin tunteita. Nyt kun aikaa on itselle, olen aloittanut terapian ja sen avulla saanut voimia arkeenkin ja ruokailutottumuksiin. Elossa olen, se riittää tällä hetkellä ja pikkuhiljaa opettelen pitämään itsestänimuuten huolta, ensin ravinto ja sitten liikunta.
Voimia, paljon sinulle lyhyessä ajassa tapahtunut. Mutta tunnistan tuon syömisen ja stressin yhdistymisen, niin ne kilot itsellekin tuli vaikka aiemmin pysyi enempiä pohtimatta vuodesta toiseen samassa painossa. Töissä saattoi olla aamukuudesta ilta seiskaan syömättä ja kotona (tai jo paluumatkalla) imi kaiken mahdollisen, stressiä helpotti napostelemalla ja ahdistuksessa koki ansaitsevansa ulkona syömistä. Yöunet keskeytyi toistuvasti työasioiden vuoksi jne. Nyt onneksi ihanassa työpaikassa, missä hyvä työyhteisö, kannustava ja empaattinen esimies ja työt jää työpaikalle.
Kiitos ja kiva kuulla että sinullakin on nyt asiat paremmin. Suunta ylöspäin ja paino vastakkaiseen suuntaan. 👍😊
Tsempit taas kaikille!
Minulla yksi mittari jakku + housut, joita aion kokeilla aina kuukauden välein. TULOS: eipä ole vielä mukavat.
Painoa on lähtenyt kuukaudessa kuulkaa niinkin reilusti kuin 8-10 kg. Siinä on kyllä varmaan nyt pikkuisen semmoista harhaa, että silloin alussa on ollut joulukauden suolaisten jäljiltä nestettä reilusti kehossa. Mutta siis ehdottomasti oikea suunta, vaikka paino ei minulla se ykköskriteeri olekaan.
Liikunta maistuu, ruokailuissa vähän ailahtelua. Hyvää on aamupalat ja lounaat; silloin menee paljon tuoretta ja proteiini on laadukasta (esim. keitetty muna, kalaa) mutta sit iltaruoalla lipsahtelee välillä suolaa aikamoisia satseja. Minulla siis suolan vähentäminen ykkösprioriteetti - sushi soijakylvyllä ei ihan ole sitä mitä pitäisi, mutta jumalaare että oli hyvää.
KASVIKSIA VAJAA 1 KG/PVÄ: toteutuu
SUOLAA SUOSITUSMÄÄRÄ: ei toteudu (ylittyy jos ei joka päivä niin useina päivinä viikossa)
LIIKUNTAA 100 % RANNEEKKEEN MUKAAN: toteutuu melkien joka päivä ja viikkotasolla ylittyy
TAVOITEASU: ei toteudu
Esimerkiksi valita pienen määrän jotain epäterveellistä, jos siltä tuntuu.