Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita lähivanhempia, jotka joutuvat kuuntelemaan jatkuvaa valitusta etävangemmalta elatusavun maksamisesta?
28.10.2021 |
Miten te suhtaudutte siihen?
Olen erityislapsemme lähivanhempi - lapsi käy isänsä luona joka toinen viikonloppu - ja käytännössä huolehdin siis kaikesta yksin. Silti isä jaksaa valittaa siitä, että maksaa ”minulle” 250 € kuukaudessa elatusapua. Hän itse kuitenkin valitsi perustaa perheen uuden puolison kanssa.
Mikä logiikka voi olla tämän valituksen takana? Eikö ihminen todellakaan tajua miten paljon taloudellisia ja henkisiä resursseja lapsen, ja erityisesti erityislapsen, hoitaminen edellyttää?
Vi*uttaa.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis,
En ymmärrä miksei moni etävanhempi ymmärrä, että se lapsi voi joskus olla 100% hänen kontollaan (jos esim. lähivanhemmalle tapahtuu jotain tmv.)
Minusta AP:nmolisi hyvä (vaikka feikata) että on sairas ja lykätä lapsi etälle vaikkapa 2-3kk ajaksi, vielä nii että ko. aikaan osuu talvihaalarin ostamista ymv. jotta se etäkin saa kuvan siitä MIHIN se raha kuluu.
Lapsiin menee koko ajan "pikkusummia" mitä kaikki etävanhemmat eivät välttämättä "ymmärrä" (vaatteet, myös esim. uudet tumput kadonneiden tilalle, kaverisynttärien lahjat, harrastusmaksut, mahdolliset lääkkeet, uusi pulkka, jne. jne.) kun näkevät vain sen lapsen pari kertaa kuussa. Ja kun näkee, ei välttämättä rahaa mene "yhtään" sen enempää, ehkä "keittää pari perunaa enemmän" tai ostaa BigMag aterian kylkeen nugetit tmv. _pientä_, asuntokin usein voi olla huonetta pienempi (=halvempi) mitä lähivanhemmalla.
Mulla on itselläni jo aikuinen lapsi, jonka yksinhuoltaja olin. Lapsellani on lisäksi krooninen sairaus. Tiedän tasan tarkkaan ettei lapsen elättämiseen tarvita tonneja kuussa. Apn lapsen isä varmaan näkee uuden perheensä kanssa että rahaa ei todellakaan tarvita niin paljona mitä lähi on pyytelemässä, mik on merrki siitä että raha valuu muuhun kuin siihen lapseen.
Kukaan ei ole vaatinut tonneja lapsen elareihin. Tyypillisin summa on tietääkseni pari sataa. Tuo summa menee taatusti lapsen menoihin, eikä todellakaan edes riitä.
Olen muuten itse naimisissa lasteni isän kanssa, joten en ole itse vaatimassa elareita lapsilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iske Excelissä lapsen todelliset kulut tuolle valittajalle...Oletan että hiljenisi.
Tätä vaadin lähivanhemmalta vuosia siinä onnistumatta. Vasta kun uhkasin lastenvalvojan avulla oikeudella, hän suostui luomaan oman tilin lasten elatukseen mistä voin itsekin seurata mihin ne rahat katoaa.
Kummasti sitä rahaa onkin jäänyt tilille ja paljon, vaikka aiemmin väitti ettei riitä alkuunkaan. Kuitteja ei vain vaatimuksista huolimatta saanut esitettyä. Käytti aiemmin niitä rahoja myös omaan elämiseensä ja matkusteluun eikä käyttänyt omaa rahaansa lapsiin yhtään.
Onneksi lastenvalvoja otti huoleni todesta parin vuoden jälkeen.
Suosittelen kaikkia etävanhempia vaatimaan kuitit kaikesta, jos yhtään epäilee, että rahoja käytetään lähivanhemman omiin menoihin. Muistakaa, että todistelutaakka on näissä tilanteissa LÄHIVANHEMMALLA!
Kuinkahan tarkasti pitää laskea lasten ruokamenot? Perunan tarkkuudella? Vessapaperin, saippuan, hammastahnan jne osuus? Sähkö, vesi, käytetty laastari?
Onko lapsia kohtaan oikein, että kaikki kulutus pitää todistella toiselle vanhemmalle tai viranomaiselle.
Ainakin meidän ydinperheessä kaikilla on lupa syödä, käydä vesssassa tai suihkussa ilman exel-taulukoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis,
En ymmärrä miksei moni etävanhempi ymmärrä, että se lapsi voi joskus olla 100% hänen kontollaan (jos esim. lähivanhemmalle tapahtuu jotain tmv.)
Minusta AP:nmolisi hyvä (vaikka feikata) että on sairas ja lykätä lapsi etälle vaikkapa 2-3kk ajaksi, vielä nii että ko. aikaan osuu talvihaalarin ostamista ymv. jotta se etäkin saa kuvan siitä MIHIN se raha kuluu.
Lapsiin menee koko ajan "pikkusummia" mitä kaikki etävanhemmat eivät välttämättä "ymmärrä" (vaatteet, myös esim. uudet tumput kadonneiden tilalle, kaverisynttärien lahjat, harrastusmaksut, mahdolliset lääkkeet, uusi pulkka, jne. jne.) kun näkevät vain sen lapsen pari kertaa kuussa. Ja kun näkee, ei välttämättä rahaa mene "yhtään" sen enempää, ehkä "keittää pari perunaa enemmän" tai ostaa BigMag aterian kylkeen nugetit tmv. _pientä_, asuntokin usein voi olla huonetta pienempi (=halvempi) mitä lähivanhemmalla.
Mulla on itselläni jo aikuinen lapsi, jonka yksinhuoltaja olin. Lapsellani on lisäksi krooninen sairaus. Tiedän tasan tarkkaan ettei lapsen elättämiseen tarvita tonneja kuussa. Apn lapsen isä varmaan näkee uuden perheensä kanssa että rahaa ei todellakaan tarvita niin paljona mitä lähi on pyytelemässä, mik on merrki siitä että raha valuu muuhun kuin siihen lapseen.
Kukaan ei ole vaatinut tonneja lapsen elareihin. Tyypillisin summa on tietääkseni pari sataa. Tuo summa menee taatusti lapsen menoihin, eikä todellakaan edes riitä.
Olen muuten itse naimisissa lasteni isän kanssa, joten en ole itse vaatimassa elareita lapsilleni.
Höpäjät. Et taida tietää mitä eron jälkeen tapahtuu raha-asioissa varsinkin jos on tuloeroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iske Excelissä lapsen todelliset kulut tuolle valittajalle...Oletan että hiljenisi.
Tätä vaadin lähivanhemmalta vuosia siinä onnistumatta. Vasta kun uhkasin lastenvalvojan avulla oikeudella, hän suostui luomaan oman tilin lasten elatukseen mistä voin itsekin seurata mihin ne rahat katoaa.
Kummasti sitä rahaa onkin jäänyt tilille ja paljon, vaikka aiemmin väitti ettei riitä alkuunkaan. Kuitteja ei vain vaatimuksista huolimatta saanut esitettyä. Käytti aiemmin niitä rahoja myös omaan elämiseensä ja matkusteluun eikä käyttänyt omaa rahaansa lapsiin yhtään.
Onneksi lastenvalvoja otti huoleni todesta parin vuoden jälkeen.
Suosittelen kaikkia etävanhempia vaatimaan kuitit kaikesta, jos yhtään epäilee, että rahoja käytetään lähivanhemman omiin menoihin. Muistakaa, että todistelutaakka on näissä tilanteissa LÄHIVANHEMMALLA!
Kuinkahan tarkasti pitää laskea lasten ruokamenot? Perunan tarkkuudella? Vessapaperin, saippuan, hammastahnan jne osuus? Sähkö, vesi, käytetty laastari?
Onko lapsia kohtaan oikein, että kaikki kulutus pitää todistella toiselle vanhemmalle tai viranomaiselle.
Ainakin meidän ydinperheessä kaikilla on lupa syödä, käydä vesssassa tai suihkussa ilman exel-taulukoita.
Tämä sen ongelman aiheuttaakin naiset käyttää lapsia hyväkseen nyhtääkseen exältä eron jälkee rahaa. Onko se tosiaan noin mahdoton/vastenmielinen ajatus todistaa mihin ne raha kuluu varsinkin kuin suurimmalta osalta naisista sen raha tuhlaus sujuu hienosti mutta säästäminen on hankalaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iske Excelissä lapsen todelliset kulut tuolle valittajalle...Oletan että hiljenisi.
Tätä vaadin lähivanhemmalta vuosia siinä onnistumatta. Vasta kun uhkasin lastenvalvojan avulla oikeudella, hän suostui luomaan oman tilin lasten elatukseen mistä voin itsekin seurata mihin ne rahat katoaa.
Kummasti sitä rahaa onkin jäänyt tilille ja paljon, vaikka aiemmin väitti ettei riitä alkuunkaan. Kuitteja ei vain vaatimuksista huolimatta saanut esitettyä. Käytti aiemmin niitä rahoja myös omaan elämiseensä ja matkusteluun eikä käyttänyt omaa rahaansa lapsiin yhtään.
Onneksi lastenvalvoja otti huoleni todesta parin vuoden jälkeen.
Suosittelen kaikkia etävanhempia vaatimaan kuitit kaikesta, jos yhtään epäilee, että rahoja käytetään lähivanhemman omiin menoihin. Muistakaa, että todistelutaakka on näissä tilanteissa LÄHIVANHEMMALLA!
Kuinkahan tarkasti pitää laskea lasten ruokamenot? Perunan tarkkuudella? Vessapaperin, saippuan, hammastahnan jne osuus? Sähkö, vesi, käytetty laastari?
Onko lapsia kohtaan oikein, että kaikki kulutus pitää todistella toiselle vanhemmalle tai viranomaiselle.
Ainakin meidän ydinperheessä kaikilla on lupa syödä, käydä vesssassa tai suihkussa ilman exel-taulukoita.Tämä sen ongelman aiheuttaakin naiset käyttää lapsia hyväkseen nyhtääkseen exältä eron jälkee rahaa. Onko se tosiaan noin mahdoton/vastenmielinen ajatus todistaa mihin ne raha kuluu varsinkin kuin suurimmalta osalta naisista sen raha tuhlaus sujuu hienosti mutta säästäminen on hankalaa
Pistäpä sinä itse huviksesi ihan kaikki lapsesi käyttämät asiat ja maksut kuukauden ajan talteen ja tule sitten kertomaan, miten hyvin onnistui. Minulta onnistuisi hyvin, mutta vaatisin, että lasten isä tekee saman omalta osaltaan. Jos mies alkaisi inistä miten helposti lapsen vaatemanoissa säästää ostamalla kaiken kirppareilta, niin odotan, että hän näyttää minulle mallia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä keskustelua naisten ahneudesta. Aloittajan tapauksessa kyllä mies on se joka on ahne.
Ymmärtäisin valituksen äidin toiminnasta jos kyseessä olisi 50/50 -vanhemmuus. Silloin en näe syytä maksaa elatustukea toiselle. Aloittajan tapauksessa on kuitenkin niin, että aloittaja hoitaa lapsen ja lapsi käy isällä kahtena viikonloppuna kuussa. Eli käytännössä isä ei erityisesti lapsen hoitoon osallistu.
Mikä siis olisi reilua? Että isän ei tarvitse osallistua lapsensa hoitamiseen eikä kulujen maksamiseen? Ei kai kukaan nyt tosissaan noin ajattele. Jos lapsen hankkii niin lapsesta on vastuussa. Ei ero ole toiselle osapuolelle joku vapaus-kortti, joka antaa uuden perheen perustamisen jälkeen oikeuden luistaa ensimmäisen lapsen huoltamisesta.
Ja kyllä: uskon, että on olemassa kamalia äitejä jotka yrittävät hyväksikäyttää isää. Kamalia ihmisiä on aina olemassa. Mutta aloittajan tapausta ei millään logiikalla sellaiseksi saa.
Elatusmaksu ei olekaan tarkoitettu oman lapsen hoitopalkaksi. Miten voitte olla näin huonoilla tiedoilla liikkeellä vaikka kaikki löytyy netistä???
Tuttua on.
Selityksiä miksi etä ei voisi tai haluaisi maksaa:
-Minä tienaan enemmän (olen hoitaja ammatiltani, eli tulot eivät päätä huimaa)
-Minulla on aviomies ja parempi elintaso
-Hänellä on uusi perhe uusine lapsineen jota pitää myös elättää (minullakin on toinen lapsi lisäksi mutta sitähän hän ei tietenkään ota huomioon..)
-Minä tämän lapsen alunperin halusinkin
Lapsi on teini-ikäinen ja on isällään lähinnä vain loma-aikoina, mutta ei silloinkaan edes kokonaista viikkoa yhtäjaksoisesti. Mihinkään kuluihin etä ei osallistu, muuten kuin ruokkii lapsen kun siellä on.
Vuoden isä-materiaalia selvästi, jo monena vuotena putkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä sen ongelman aiheuttaakin naiset käyttää lapsia hyväkseen nyhtääkseen exältä eron jälkee rahaa. Onko se tosiaan noin mahdoton/vastenmielinen ajatus todistaa mihin ne raha kuluu varsinkin kuin suurimmalta osalta naisista sen raha tuhlaus sujuu hienosti mutta säästäminen on hankalaa
Kuka nyhtää, kuka ei. Meillä vuoroviikot ja kumpikin maksaa omalla viikolla ruuat, asumisen, reissut, vaatteet. Isompia hankintoja sovittu miten hoidetaan ja lasten äiti maksaa hänen kanssaa tehtävää harrastusta kuluineen, minä maksan minun kanssa tehtävää harrastusta. Emme maksa elareita, mutta etänä maksan nykymallilla enemmän vuodessa kun jos maksaisin vain minun viikoilla ruuat ja reissut. Toki helpottaa, että emme riidelleet yhdessäollessa ja eroon ei liittynyt draamaa. Ero ja eron jälkeiset kuviot ovat sujuneet asiallisesti yhdessäsopien.
Huom: Ylläolevan ei ole tarkoitus olla kehu tai väite, että meidän tapa olisi ainoa oikea. Se on toiminut meillä, mutta toimivuus koskee vain meitä.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö etävanhemman nykyään maksaa henkisistäkin resursseista?
No näinhän lähit asian ymmärtävät. Jonkun pitää maksaa heille heidän OMAN lapsen hoidosta koulun jälkeen(ydinperheelle ei maksa kukaan) jonkun pitää nostaa heidän elintasoaan vastaamaan exmiehen elintasoa, He luulevat että elari plus lapsilisä pitää riittää lapsen koko elatukseen, omat rahat sitten omaan elämiseen. Lisäksi pahasta mielestä pitää maksaa ekstramaksua kuukausittain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iske Excelissä lapsen todelliset kulut tuolle valittajalle...Oletan että hiljenisi.
Tätä vaadin lähivanhemmalta vuosia siinä onnistumatta. Vasta kun uhkasin lastenvalvojan avulla oikeudella, hän suostui luomaan oman tilin lasten elatukseen mistä voin itsekin seurata mihin ne rahat katoaa.
Kummasti sitä rahaa onkin jäänyt tilille ja paljon, vaikka aiemmin väitti ettei riitä alkuunkaan. Kuitteja ei vain vaatimuksista huolimatta saanut esitettyä. Käytti aiemmin niitä rahoja myös omaan elämiseensä ja matkusteluun eikä käyttänyt omaa rahaansa lapsiin yhtään.
Onneksi lastenvalvoja otti huoleni todesta parin vuoden jälkeen.
No 250 e ei kummosiin riitä. asuminen, ruoka, vaatteet, lelut, liikuntavälineet, vakuutukset, lääkärit ym ym.
Sinun kuuluu maksaa oma osasi myös. Ei ole tarkoitus että lapsi maksetaan luoksesi kokonaan. 250€ plus oma osasi 250€ on jo 500€. Siihen lisää 150 e lapsilisä niin luulisi että yksi tenava jo eläisi 650 eurolla kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä keskustelua naisten ahneudesta. Aloittajan tapauksessa kyllä mies on se joka on ahne.
Ymmärtäisin valituksen äidin toiminnasta jos kyseessä olisi 50/50 -vanhemmuus. Silloin en näe syytä maksaa elatustukea toiselle. Aloittajan tapauksessa on kuitenkin niin, että aloittaja hoitaa lapsen ja lapsi käy isällä kahtena viikonloppuna kuussa. Eli käytännössä isä ei erityisesti lapsen hoitoon osallistu.
Mikä siis olisi reilua? Että isän ei tarvitse osallistua lapsensa hoitamiseen eikä kulujen maksamiseen? Ei kai kukaan nyt tosissaan noin ajattele. Jos lapsen hankkii niin lapsesta on vastuussa. Ei ero ole toiselle osapuolelle joku vapaus-kortti, joka antaa uuden perheen perustamisen jälkeen oikeuden luistaa ensimmäisen lapsen huoltamisesta.
Ja kyllä: uskon, että on olemassa kamalia äitejä jotka yrittävät hyväksikäyttää isää. Kamalia ihmisiä on aina olemassa. Mutta aloittajan tapausta ei millään logiikalla sellaiseksi saa.
Elatusmaksu ei olekaan tarkoitettu oman lapsen hoitopalkaksi. Miten voitte olla näin huonoilla tiedoilla liikkeellä vaikka kaikki löytyy netistä???
Ei tässä väitetty, että elatusmaksu olisi tarkoitettu lapsen hoitopalkaksi. Elatusmaksut ovat lapsen kuluihin ja ne ovat Suomessa hyvin matalia moneen muuhun maahan verrattuna.
Edellisessä kirjoituksessa vai nostettiin toisena epäkohtana esiin, että eron myötä moni isä kuvittelee saavansa vapautuksen omien lastensa hoidosta. On äärimmäisen epäreilua jättää toinen vanhempi vastaamaan yksin erityislapsen hoidosta. Mielestäni ero ei saisi vaikuttaa vanhemman vastuuseen lapsensa hoidosta. Laki on mielestäni käsittämättömän löysä näitä hoitovastuutaan pakenevia kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä homma meni lyhykäisyydessään näin:
Kaksi lasta ja avioero. Sovittiin yhteishuoltajuuresta. Kaikki sujui hyvin kunnes ex vaimo hpksasi sen että lapsilla pitäö olla samanlaiset olot ja edut molemmissa kodeissa. Hän vaati että minun pitäisi maksaa kompensaatiota koska minä tienaan yrittäjänä n 7500 euroa ja hän 2800e.
No lain mukaanhan se näin meneekin. Minun ratkaisu oli että nostan nyt sitten joka kuukausi firmastani palkkaa sentilleen saman kuin ex vaimo ja nostan kaikki säästyneet rahat 7-vuoden päästä pääomana kun nuorimmainen täyttää 18 vuotta.
Summasummarum... Ahdeudella ei saanut mitään ja pilasi välinsä minuun ja omiin lapsiinsa. Lapset eivät enään halua mennä äidilleen.Tämä kommentti tuo hyvin esille erään Suomen järjestelmässä olevan ongelman. Jos ydinperheessä toinen vanhempi tienaa reilusti enemmän kuin toinen, on ihan ok että perheen yleinen elintaso on säästäväinen. Mutta sitten eron jälkeen elintason tulisikin olla korkeiden tulojen mukainen. Väitän että tässä maassa on tapahtunut joskus sellaistakin että puolisonsa "pihistelyyn" kyllästynyt on ottanut eron nostaakseen elintasoa.
Sairaalloisen pihi vahtii myös koko perheen rahankäyttöä. Jos oma puoliso vahtisi ja valittaisi mitä minä omalla palkallani teen, kitisisi veden ja sähkön käytöstä, ei suostuisi maksamaan kunnollisesta ruuasta vaan kaiken pitäisi olla halvinta, kieltäytyisi maksamasta osaansa lasten vaatteista ja harrastuksista, niin todellakin ottaisin eron. Aivan varmasti tuolloin eron jälkeen oma elintaso ja elämisen taso nousisi ja paljon.
Sairaalloisen puhut ovat oma lajinsa.
Täysin eri asia Ovat nämä henkilöt joilla on hyvät tulot mutta jotka haluavat säästösyistä elää kuitenkin normi palkansaajan budjetilla. Eli jos perheen yhteinen elintaso on vaikka ollut toisen vanhemman 2000 euron palkan mukainen, niin eron jälkeen periaatteessa toisen vanhemman 10 000 euron palkka tarkoittaisi sitä että viranomaisten mielestä lasten tulisi saada huomattavasti korkeampi elintaso kuin mitä ydinperheessä on ollut.
Tätä juuri itarkoitetaa nsillä että toisen vanhemman taloudelliset oikeudet poistetaan, ja entinen puoliso määrää paljonko rahaa hänelle ojennetaan kouraan. Tämä on väkivaltaa etävanhempaa kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä homma meni lyhykäisyydessään näin:
Kaksi lasta ja avioero. Sovittiin yhteishuoltajuuresta. Kaikki sujui hyvin kunnes ex vaimo hpksasi sen että lapsilla pitäö olla samanlaiset olot ja edut molemmissa kodeissa. Hän vaati että minun pitäisi maksaa kompensaatiota koska minä tienaan yrittäjänä n 7500 euroa ja hän 2800e.
No lain mukaanhan se näin meneekin. Minun ratkaisu oli että nostan nyt sitten joka kuukausi firmastani palkkaa sentilleen saman kuin ex vaimo ja nostan kaikki säästyneet rahat 7-vuoden päästä pääomana kun nuorimmainen täyttää 18 vuotta.
Summasummarum... Ahdeudella ei saanut mitään ja pilasi välinsä minuun ja omiin lapsiinsa. Lapset eivät enään halua mennä äidilleen.Tämä kommentti tuo hyvin esille erään Suomen järjestelmässä olevan ongelman. Jos ydinperheessä toinen vanhempi tienaa reilusti enemmän kuin toinen, on ihan ok että perheen yleinen elintaso on säästäväinen. Mutta sitten eron jälkeen elintason tulisikin olla korkeiden tulojen mukainen. Väitän että tässä maassa on tapahtunut joskus sellaistakin että puolisonsa "pihistelyyn" kyllästynyt on ottanut eron nostaakseen elintasoa.
Sairaalloisen pihi vahtii myös koko perheen rahankäyttöä. Jos oma puoliso vahtisi ja valittaisi mitä minä omalla palkallani teen, kitisisi veden ja sähkön käytöstä, ei suostuisi maksamaan kunnollisesta ruuasta vaan kaiken pitäisi olla halvinta, kieltäytyisi maksamasta osaansa lasten vaatteista ja harrastuksista, niin todellakin ottaisin eron. Aivan varmasti tuolloin eron jälkeen oma elintaso ja elämisen taso nousisi ja paljon.
Sairaalloisen puhut ovat oma lajinsa.
Täysin eri asia Ovat nämä henkilöt joilla on hyvät tulot mutta jotka haluavat säästösyistä elää kuitenkin normi palkansaajan budjetilla. Eli jos perheen yhteinen elintaso on vaikka ollut toisen vanhemman 2000 euron palkan mukainen, niin eron jälkeen periaatteessa toisen vanhemman 10 000 euron palkka tarkoittaisi sitä että viranomaisten mielestä lasten tulisi saada huomattavasti korkeampi elintaso kuin mitä ydinperheessä on ollut.
Tätä juuri itarkoitetaa nsillä että toisen vanhemman taloudelliset oikeudet poistetaan, ja entinen puoliso määrää paljonko rahaa hänelle ojennetaan kouraan. Tämä on väkivaltaa etävanhempaa kohtaan.
Vanhemmat sopivat elatusmaksuista joko yhdessä tai oikeus määrää ne. Lähivanhemmalla ei siis ole mitään valtaa niitä määrätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edellisessä kirjoituksessa vai nostettiin toisena epäkohtana esiin, että eron myötä moni isä kuvittelee saavansa vapautuksen omien lastensa hoidosta. On äärimmäisen epäreilua jättää toinen vanhempi vastaamaan yksin erityislapsen hoidosta. Mielestäni ero ei saisi vaikuttaa vanhemman vastuuseen lapsensa hoidosta. Laki on mielestäni käsittämättömän löysä näitä hoitovastuutaan pakenevia kohtaan.
Toisaalta parisuhteessakin se hoitovastuu voi ja jakautuukin epätasaisesti. Viime kädessä se hoitaa, jota kiinnostaa tai kokee velvollisuudekseen. Ellei kumpaakaan kiinnosta, niin lastensuojelu puuttunee asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä homma meni lyhykäisyydessään näin:
Kaksi lasta ja avioero. Sovittiin yhteishuoltajuuresta. Kaikki sujui hyvin kunnes ex vaimo hpksasi sen että lapsilla pitäö olla samanlaiset olot ja edut molemmissa kodeissa. Hän vaati että minun pitäisi maksaa kompensaatiota koska minä tienaan yrittäjänä n 7500 euroa ja hän 2800e.
No lain mukaanhan se näin meneekin. Minun ratkaisu oli että nostan nyt sitten joka kuukausi firmastani palkkaa sentilleen saman kuin ex vaimo ja nostan kaikki säästyneet rahat 7-vuoden päästä pääomana kun nuorimmainen täyttää 18 vuotta.
Summasummarum... Ahdeudella ei saanut mitään ja pilasi välinsä minuun ja omiin lapsiinsa. Lapset eivät enään halua mennä äidilleen.Tämä kommentti tuo hyvin esille erään Suomen järjestelmässä olevan ongelman. Jos ydinperheessä toinen vanhempi tienaa reilusti enemmän kuin toinen, on ihan ok että perheen yleinen elintaso on säästäväinen. Mutta sitten eron jälkeen elintason tulisikin olla korkeiden tulojen mukainen. Väitän että tässä maassa on tapahtunut joskus sellaistakin että puolisonsa "pihistelyyn" kyllästynyt on ottanut eron nostaakseen elintasoa.
Sairaalloisen pihi vahtii myös koko perheen rahankäyttöä. Jos oma puoliso vahtisi ja valittaisi mitä minä omalla palkallani teen, kitisisi veden ja sähkön käytöstä, ei suostuisi maksamaan kunnollisesta ruuasta vaan kaiken pitäisi olla halvinta, kieltäytyisi maksamasta osaansa lasten vaatteista ja harrastuksista, niin todellakin ottaisin eron. Aivan varmasti tuolloin eron jälkeen oma elintaso ja elämisen taso nousisi ja paljon.
Sairaalloisen puhut ovat oma lajinsa.
Täysin eri asia Ovat nämä henkilöt joilla on hyvät tulot mutta jotka haluavat säästösyistä elää kuitenkin normi palkansaajan budjetilla. Eli jos perheen yhteinen elintaso on vaikka ollut toisen vanhemman 2000 euron palkan mukainen, niin eron jälkeen periaatteessa toisen vanhemman 10 000 euron palkka tarkoittaisi sitä että viranomaisten mielestä lasten tulisi saada huomattavasti korkeampi elintaso kuin mitä ydinperheessä on ollut.
Tätä juuri itarkoitetaa nsillä että toisen vanhemman taloudelliset oikeudet poistetaan, ja entinen puoliso määrää paljonko rahaa hänelle ojennetaan kouraan. Tämä on väkivaltaa etävanhempaa kohtaan.
Ei määrää. Elatusmaksuihin on olemassa säännökset, joiden mukaan elatusmaksu lasketaan. Yritä nyt edes selvittää tosiasiat tuon provoamisen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä keskustelua naisten ahneudesta. Aloittajan tapauksessa kyllä mies on se joka on ahne.
Ymmärtäisin valituksen äidin toiminnasta jos kyseessä olisi 50/50 -vanhemmuus. Silloin en näe syytä maksaa elatustukea toiselle. Aloittajan tapauksessa on kuitenkin niin, että aloittaja hoitaa lapsen ja lapsi käy isällä kahtena viikonloppuna kuussa. Eli käytännössä isä ei erityisesti lapsen hoitoon osallistu.
Mikä siis olisi reilua? Että isän ei tarvitse osallistua lapsensa hoitamiseen eikä kulujen maksamiseen? Ei kai kukaan nyt tosissaan noin ajattele. Jos lapsen hankkii niin lapsesta on vastuussa. Ei ero ole toiselle osapuolelle joku vapaus-kortti, joka antaa uuden perheen perustamisen jälkeen oikeuden luistaa ensimmäisen lapsen huoltamisesta.
Ja kyllä: uskon, että on olemassa kamalia äitejä jotka yrittävät hyväksikäyttää isää. Kamalia ihmisiä on aina olemassa. Mutta aloittajan tapausta ei millään logiikalla sellaiseksi saa.
Elatusmaksu ei olekaan tarkoitettu oman lapsen hoitopalkaksi. Miten voitte olla näin huonoilla tiedoilla liikkeellä vaikka kaikki löytyy netistä???
Ei tässä väitetty, että elatusmaksu olisi tarkoitettu lapsen hoitopalkaksi. Elatusmaksut ovat lapsen kuluihin ja ne ovat Suomessa hyvin matalia moneen muuhun maahan verrattuna.
Edellisessä kirjoituksessa vai nostettiin toisena epäkohtana esiin, että eron myötä moni isä kuvittelee saavansa vapautuksen omien lastensa hoidosta. On äärimmäisen epäreilua jättää toinen vanhempi vastaamaan yksin erityislapsen hoidosta. Mielestäni ero ei saisi vaikuttaa vanhemman vastuuseen lapsensa hoidosta. Laki on mielestäni käsittämättömän löysä näitä hoitovastuutaan pakenevia kohtaan.
Jos äiti ei jaksa lapsen kanssa, eikä isäkään suostu häntä ottamaan, niiin lapsi voidaan antaa huostaan. Turha väittää että pakotetaan olemaan oman lapsen kanssa. Ei ole pakko jos ei pysty eikä jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä homma meni lyhykäisyydessään näin:
Kaksi lasta ja avioero. Sovittiin yhteishuoltajuuresta. Kaikki sujui hyvin kunnes ex vaimo hpksasi sen että lapsilla pitäö olla samanlaiset olot ja edut molemmissa kodeissa. Hän vaati että minun pitäisi maksaa kompensaatiota koska minä tienaan yrittäjänä n 7500 euroa ja hän 2800e.
No lain mukaanhan se näin meneekin. Minun ratkaisu oli että nostan nyt sitten joka kuukausi firmastani palkkaa sentilleen saman kuin ex vaimo ja nostan kaikki säästyneet rahat 7-vuoden päästä pääomana kun nuorimmainen täyttää 18 vuotta.
Summasummarum... Ahdeudella ei saanut mitään ja pilasi välinsä minuun ja omiin lapsiinsa. Lapset eivät enään halua mennä äidilleen.Tämä kommentti tuo hyvin esille erään Suomen järjestelmässä olevan ongelman. Jos ydinperheessä toinen vanhempi tienaa reilusti enemmän kuin toinen, on ihan ok että perheen yleinen elintaso on säästäväinen. Mutta sitten eron jälkeen elintason tulisikin olla korkeiden tulojen mukainen. Väitän että tässä maassa on tapahtunut joskus sellaistakin että puolisonsa "pihistelyyn" kyllästynyt on ottanut eron nostaakseen elintasoa.
Sairaalloisen pihi vahtii myös koko perheen rahankäyttöä. Jos oma puoliso vahtisi ja valittaisi mitä minä omalla palkallani teen, kitisisi veden ja sähkön käytöstä, ei suostuisi maksamaan kunnollisesta ruuasta vaan kaiken pitäisi olla halvinta, kieltäytyisi maksamasta osaansa lasten vaatteista ja harrastuksista, niin todellakin ottaisin eron. Aivan varmasti tuolloin eron jälkeen oma elintaso ja elämisen taso nousisi ja paljon.
Sairaalloisen puhut ovat oma lajinsa.
Täysin eri asia Ovat nämä henkilöt joilla on hyvät tulot mutta jotka haluavat säästösyistä elää kuitenkin normi palkansaajan budjetilla. Eli jos perheen yhteinen elintaso on vaikka ollut toisen vanhemman 2000 euron palkan mukainen, niin eron jälkeen periaatteessa toisen vanhemman 10 000 euron palkka tarkoittaisi sitä että viranomaisten mielestä lasten tulisi saada huomattavasti korkeampi elintaso kuin mitä ydinperheessä on ollut.
Tätä juuri itarkoitetaa nsillä että toisen vanhemman taloudelliset oikeudet poistetaan, ja entinen puoliso määrää paljonko rahaa hänelle ojennetaan kouraan. Tämä on väkivaltaa etävanhempaa kohtaan.
Vanhemmat sopivat elatusmaksuista joko yhdessä tai oikeus määrää ne. Lähivanhemmalla ei siis ole mitään valtaa niitä määrätä.
Kyllä on. Hän käy itekmässä lastenvalvojalle miten hän on aina kaiken maksanut. Juuri tällaista eroa todistan tällä hetkellä, joten ihan turha väittää ettei ole totta. On se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellisessä kirjoituksessa vai nostettiin toisena epäkohtana esiin, että eron myötä moni isä kuvittelee saavansa vapautuksen omien lastensa hoidosta. On äärimmäisen epäreilua jättää toinen vanhempi vastaamaan yksin erityislapsen hoidosta. Mielestäni ero ei saisi vaikuttaa vanhemman vastuuseen lapsensa hoidosta. Laki on mielestäni käsittämättömän löysä näitä hoitovastuutaan pakenevia kohtaan.
Toisaalta parisuhteessakin se hoitovastuu voi ja jakautuukin epätasaisesti. Viime kädessä se hoitaa, jota kiinnostaa tai kokee velvollisuudekseen. Ellei kumpaakaan kiinnosta, niin lastensuojelu puuttunee asiaan.
Ei kukaan väittänytkään, ettei parisuhteessakin voisi vältellä hoitovastuuta omasta lapsestaan. Minun mielestä on käsittämätöntä, ettei vanhemmalla ole hoivavastuuta omasta lapsestaan. Sitten kun vanhemmista se, joka on pakotettuna koko hoitovastuun saanut taakakseen uupuu, yhteiskunta joutuu maksamaan hoitovastuusta laistaneen uuvatin takia huostaanoton sekä mahdollisesti sairauseläkkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan väittänytkään, ettei parisuhteessakin voisi vältellä hoitovastuuta omasta lapsestaan. Minun mielestä on käsittämätöntä, ettei vanhemmalla ole hoivavastuuta omasta lapsestaan. Sitten kun vanhemmista se, joka on pakotettuna koko hoitovastuun saanut taakakseen uupuu, yhteiskunta joutuu maksamaan hoitovastuusta laistaneen uuvatin takia huostaanoton sekä mahdollisesti sairauseläkkeen.
Ei ole pakotettu. Eiköhän Suomessa voi lapsestaan luopua, jos ei halua häntä hoitaa. Kumpikin vanhempi tekee omalta osaltaa ratkaisun haluanko tai suostunko lastani hoitamaan.
Nämä summat olivat lonkalta heitettyjä, ajatuksena esittää näkyvästi se mitä tarkoitan. Toisin sanoen mikäli toinen vanhempi tienaa Joko työstään tai sijoituksistaan selvästi enemmän kuin toinen, se vaikuttaa elatusmaksuihin korottavasti koska lapsilla on oikeus "elintason säilymiseen" eli käytännössä näin viranomaiset vaativat että hyvätuloinen järjestää lapsilleen erilaisia aktiviteetteja kuin se jolla on pienet tulot.