Lue keskustelun säännöt.
Muita luusereita, joilla opinnot jäi kesken graduvaiheessa?
09.12.2014 |
Tässä sitä sitten ollaan: monta vuotta hukattu opinnoissa turhaksi ja minulle täysin epäsopivaksi todetulla alalla, jäljellä ei enää kovin paljon muuta kuin gradu, mutta en sitä aio tehdä. En ole tarpeeksi älykäs yliopistoon, enkä etenkään tälle alalle. Humanistikin vielä, että eipä se FM paljon painaisi sekään...
Miten te, jotka jätitte opinnot kesken suorittamatta maisteria loppuun, olette myöhemmin elämässä pärjänneet? Haitteko myöhemmin uudestaan opiskelemaan, vai pääsittekö "kunnon työelämään" vai jäittekö työttömiksi kandeiksi vai teettekö hanttihommia vai mitä?
Kommentit (185)
Olen samassa jamassa. Miten sitä voisi vaan myöntää itselleen, että yliopisto ei ole mua varten. Opiskelu on kuitenkin aika kätevä suojaverkko, voi kuitenkin väittää tekevänsä jotain "mielekästä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauskaan saumaan tuli tämä viestisi, ap. Olen itse yrittämässä gradua parhaillaan, mutta aihe/ala ei kiinnosta, eikä myöskään työllistä tulevaisuudessa. Motivaatiota ei siis ole pätkän vertaa ja mietinkin kannattaisiko vain erota yliopistosta samantein. Pääsisi ainakin työttömyysetuuden piiriin, jollei muuta.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:58"]
Miksi et halua tehdä gradua? Onko syynä siis puhdas kiinnostuksen puute vai se, ettet ole omasta mielestäsi tarpeeksi älykäs? En tietysti voi asettua toisen asemaan, mutta mä tekisin ihan vain minimivaatimukset täyttävän gradun vaikka väkisin jostain diipadaapasta, koska valmis tutkinto on aina valmis, vaikkei ala tuntuiskaan omalta.
[/quote]
Syitä ovat nuo molemmat. Väärä ala, ei kiinnostusta, en osaa enkä ole tarpeeksi älykäs, lisäksi ala on sen verran turha että oikeastaan ihan sama valmistuuko tältä vai ei! Siis jos ei ole oikeasti kiinnostusta ko. alaa kohtaan, niin tutkinnolla ei tee kerrassaan mitään. -ap
Jätin gradun kesken laiskuuden ja tyhmyyden vuoksi ja menin töihin. Se, että olin käytännössä heittänyt hukkaan monen vuoden opiskelun, oli lopulta liikaa: palasin häntä koipien välissä proffan eteen, valitsin mahdollisimman yksinkertaisen aiheen ja tein graduni muutamassa kuukaudessa. Nyt ei ainakaan paina hermoja, selkärankaa ja itsetuntoa enää. Suosittelen. "Gradua vaille valmis" ei ole yli kolmikymppiselle koskaan positiivinen määritelmä.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:46"]
Hauskaan saumaan tuli tämä viestisi, ap. Olen itse yrittämässä gradua parhaillaan, mutta aihe/ala ei kiinnosta, eikä myöskään työllistä tulevaisuudessa. Motivaatiota ei siis ole pätkän vertaa ja mietinkin kannattaisiko vain erota yliopistosta samantein. Pääsisi ainakin työttömyysetuuden piiriin, jollei muuta.
[/quote]
Lopettaa aion itsekin, turha vääntää gradua kun ei ole motivaatiota ja tutkinto muutenkin aivan yhtä tyhjän kanssa... luuserifiilis tästä vaan tietysti tulee. Mutta sen kanssa on sitten vaan elettävä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:02"]
Jätin gradun kesken laiskuuden ja tyhmyyden vuoksi ja menin töihin. Se, että olin käytännössä heittänyt hukkaan monen vuoden opiskelun, oli lopulta liikaa: palasin häntä koipien välissä proffan eteen, valitsin mahdollisimman yksinkertaisen aiheen ja tein graduni muutamassa kuukaudessa. Nyt ei ainakaan paina hermoja, selkärankaa ja itsetuntoa enää. Suosittelen. "Gradua vaille valmis" ei ole yli kolmikymppiselle koskaan positiivinen määritelmä.
[/quote]
Ei onnistu enää ihan noin helposti, koska opiskeluoikeus ei nykyisin enää ole ikuinen vaan vanhenee ja sittenpä sinne on turha yrittää enää luikerrella takaisin.
-ap
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:02"]
Jätin gradun kesken laiskuuden ja tyhmyyden vuoksi ja menin töihin. Se, että olin käytännössä heittänyt hukkaan monen vuoden opiskelun, oli lopulta liikaa: palasin häntä koipien välissä proffan eteen, valitsin mahdollisimman yksinkertaisen aiheen ja tein graduni muutamassa kuukaudessa. Nyt ei ainakaan paina hermoja, selkärankaa ja itsetuntoa enää. Suosittelen. "Gradua vaille valmis" ei ole yli kolmikymppiselle koskaan positiivinen määritelmä.
[/quote]
Ei onnistu enää ihan noin helposti, koska opiskeluoikeus ei nykyisin enää ole ikuinen vaan vanhenee ja sittenpä sinne on turha yrittää enää luikerrella takaisin.
-ap
[/quote]
Sitä opiskeluoikeutta voi hakea ja sen melko varmasti saa takaisin, jos syy on gradu ja suunnitelma sen toteuttamiseen on hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaa nyt lusikka kauniiseen käteen. Voin syvällä rintaäänellä vakuuttaa, että se gradu on taatusti helpompi tehdä alle kolmikymppisenä suoraan opintoputkessa kuin surkutella graduttomuuttaan 15 vuotta (and still counting...) lapsiperheen äitinä. Olisi paljon mukavampaa, jos olisi hoitanut asian silloin pulkkaan tympäännyksestä huolimatta. Nyt se kolkuttaa omaatuntoa välillä vieläkin ja kuvittelen edelleen gradun vielä joskus tekeväni. Oi miksi kukaan ei puhunut mulle järkeä 25-vuotiaana, kun motivaatio oli hukassa ja proffa-vitutus tapissa! t. Graduton raukka 40 v.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:08"]
Ottakaa nyt lusikka kauniiseen käteen. Voin syvällä rintaäänellä vakuuttaa, että se gradu on taatusti helpompi tehdä alle kolmikymppisenä suoraan opintoputkessa kuin surkutella graduttomuuttaan 15 vuotta (and still counting...) lapsiperheen äitinä. Olisi paljon mukavampaa, jos olisi hoitanut asian silloin pulkkaan tympäännyksestä huolimatta. Nyt se kolkuttaa omaatuntoa välillä vieläkin ja kuvittelen edelleen gradun vielä joskus tekeväni. Oi miksi kukaan ei puhunut mulle järkeä 25-vuotiaana, kun motivaatio oli hukassa ja proffa-vitutus tapissa! t. Graduton raukka 40 v.
[/quote]
No itse ajattelin että haen varmaan myöhemmin johonkin toiseen maisteriohjelmaan, jos jää graduttomuus hampaankoloon. En näe mitään järkeä hukata aikaa, vaivaa ja rahaa turhaan tutkintoon enää yhtään tämän enempää.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:02"]
Jätin gradun kesken laiskuuden ja tyhmyyden vuoksi ja menin töihin. Se, että olin käytännössä heittänyt hukkaan monen vuoden opiskelun, oli lopulta liikaa: palasin häntä koipien välissä proffan eteen, valitsin mahdollisimman yksinkertaisen aiheen ja tein graduni muutamassa kuukaudessa. Nyt ei ainakaan paina hermoja, selkärankaa ja itsetuntoa enää. Suosittelen. "Gradua vaille valmis" ei ole yli kolmikymppiselle koskaan positiivinen määritelmä.
[/quote]
Ihanaa, noin minäkin aion tehdä. Vaikka valmiilla paperilla en mitään tekisikään, niin omassa mielessä loppuun tehty työ antaa mielenrauhan. Näin uskoisin. Nyt on vaan höntti olo, kuin olisin jäänyt oven väliin, enkä pääse eteenpäin. Haluan valmiiksi. kiitos sinulle, annoit uskoa.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:02"]
Jätin gradun kesken laiskuuden ja tyhmyyden vuoksi ja menin töihin. Se, että olin käytännössä heittänyt hukkaan monen vuoden opiskelun, oli lopulta liikaa: palasin häntä koipien välissä proffan eteen, valitsin mahdollisimman yksinkertaisen aiheen ja tein graduni muutamassa kuukaudessa. Nyt ei ainakaan paina hermoja, selkärankaa ja itsetuntoa enää. Suosittelen. "Gradua vaille valmis" ei ole yli kolmikymppiselle koskaan positiivinen määritelmä.
[/quote]
Ei onnistu enää ihan noin helposti, koska opiskeluoikeus ei nykyisin enää ole ikuinen vaan vanhenee ja sittenpä sinne on turha yrittää enää luikerrella takaisin.
-ap
[/quote]
Sitä opiskeluoikeutta voi hakea ja sen melko varmasti saa takaisin, jos syy on gradu ja suunnitelma sen toteuttamiseen on hyvä.
[/quote]
Tällä hetkellä on kai noin, vaan kun koko ajan kiristetään meininkiä, niin en yhtään ihmettelisi vaikka tuokin ihan lähivuosina muuttuisi.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi 32-vuotias, joka nyt painaa gradua kymmenen vuoden äheltämisen jälkeen loppuun. Nyt menee loppuun asti, koska on jo lähes valmis. Samalla olen tehnyt viimeisiä puuttuvia kursseja, ja nyt se gradu on Oikeasti ainoa joka puuttuu. En minäkään tiedä teenkö oikeasti tutkinnollani (FM) mitään, mutta sisu ei vaan antanut periksi jättää kesken!
Mä en edes ole juuri ollut töissä tässä välillä, jotain pätkiä vaan, kun olen koko ajan ollut "viimeistelemässä opintojani", joten minä tunnen kyllä itseni luuseriksi. Mut ei se mitään, nyt olen jo aika iloisella mielellä :-)
Ei minulla ainakaan vielä ole varoiteltu tuosta opinto-oikeuden menettämisestä; kun on aloittanut opinnot ennen tutkinnonuudistusta, ei ne opinto-oikeuden aikarajat päde. Enkä aio enää olla kirjoilla kuin ensi lukukauden, vannon...!
Tsemppiä meille, paistaa se aurinko risukasaankin! Ja mukava tietää, etten ole ainoa, siltä se nimittäin monesti tuntuu. Ja muuten, mua potkaisi yhtä-äkkiä eteen päin graduryhmä, joka oli just meitä varten, joilla työ on venynyt. Sieltä sain erään ratkaisevan vinkinkin aineistooni liittyen, sekä paljon "vertaistukea", tietoa ja neuvoja. Suosittelen kaikille!
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:00"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:58"]
Miksi et halua tehdä gradua? Onko syynä siis puhdas kiinnostuksen puute vai se, ettet ole omasta mielestäsi tarpeeksi älykäs? En tietysti voi asettua toisen asemaan, mutta mä tekisin ihan vain minimivaatimukset täyttävän gradun vaikka väkisin jostain diipadaapasta, koska valmis tutkinto on aina valmis, vaikkei ala tuntuiskaan omalta.
[/quote]
Syitä ovat nuo molemmat. Väärä ala, ei kiinnostusta, en osaa enkä ole tarpeeksi älykäs, lisäksi ala on sen verran turha että oikeastaan ihan sama valmistuuko tältä vai ei! Siis jos ei ole oikeasti kiinnostusta ko. alaa kohtaan, niin tutkinnolla ei tee kerrassaan mitään. -ap
[/quote]
Voit kuitenkin hakea monenlaisiin työpaikkoihin, vaikka sun tutkintosi olisi ihan toisesta asiasta! Mutta vain jos sulla on se tutkinto, kesken jätetyt opinnot eivät ole mikään valttikortti työmarkkinoilla. Erityisesti humanistisen puolen valmistuneilla on aika monenlainen työkenttä, josta osa ei liity edes koulutukseen mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:10"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:08"]
Ottakaa nyt lusikka kauniiseen käteen. Voin syvällä rintaäänellä vakuuttaa, että se gradu on taatusti helpompi tehdä alle kolmikymppisenä suoraan opintoputkessa kuin surkutella graduttomuuttaan 15 vuotta (and still counting...) lapsiperheen äitinä. Olisi paljon mukavampaa, jos olisi hoitanut asian silloin pulkkaan tympäännyksestä huolimatta. Nyt se kolkuttaa omaatuntoa välillä vieläkin ja kuvittelen edelleen gradun vielä joskus tekeväni. Oi miksi kukaan ei puhunut mulle järkeä 25-vuotiaana, kun motivaatio oli hukassa ja proffa-vitutus tapissa! t. Graduton raukka 40 v.
[/quote]
No itse ajattelin että haen varmaan myöhemmin johonkin toiseen maisteriohjelmaan, jos jää graduttomuus hampaankoloon. En näe mitään järkeä hukata aikaa, vaivaa ja rahaa turhaan tutkintoon enää yhtään tämän enempää.
-ap
[/quote]
Luuletko pääseväsi johonkin toiseen maisteriohjelmaan, kun sulla on mielinmäärin hukkaan heitettyjä opintopisteitä maisterivaiheesta toisaalla? Toinen seikka, humanistisella kandilla ei paljon maisteriohjelmiin haeta, muihin kuin mitä suoritat nyt.
Minulla gradu nyt kesken kirjoittamisen. Minuakaan tuleva tutkinto ei oikeastaan kiinnosta yhtään. Olisi pitänyt valita paremmin. Mutta pakko tämä nyt on tehdä loppuun. Olen kuluttanut opintoihin sen verran aikaa, että opinto-oikeus on jo ollut katkolla.
Kannustan aloittajaa opiskelemaan maisteriksi. Älystä opinnot eivät varmasti ole kiinni, kun olet päässyt yliopistoon ja selvinnyt loppupuolelle. Toisaalta nykyisin on erillisiä maisteriohjelmia. Sekin on yksi vaihtoehto. jos oma ala ei kiinnosta. Mutta joka tapauksessa opiskele maisteriksi!
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:11"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:02"]
Jätin gradun kesken laiskuuden ja tyhmyyden vuoksi ja menin töihin. Se, että olin käytännössä heittänyt hukkaan monen vuoden opiskelun, oli lopulta liikaa: palasin häntä koipien välissä proffan eteen, valitsin mahdollisimman yksinkertaisen aiheen ja tein graduni muutamassa kuukaudessa. Nyt ei ainakaan paina hermoja, selkärankaa ja itsetuntoa enää. Suosittelen. "Gradua vaille valmis" ei ole yli kolmikymppiselle koskaan positiivinen määritelmä.
[/quote]
Ei onnistu enää ihan noin helposti, koska opiskeluoikeus ei nykyisin enää ole ikuinen vaan vanhenee ja sittenpä sinne on turha yrittää enää luikerrella takaisin.
-ap
[/quote]
Sitä opiskeluoikeutta voi hakea ja sen melko varmasti saa takaisin, jos syy on gradu ja suunnitelma sen toteuttamiseen on hyvä.
[/quote]
Tällä hetkellä on kai noin, vaan kun koko ajan kiristetään meininkiä, niin en yhtään ihmettelisi vaikka tuokin ihan lähivuosina muuttuisi.
-ap
[/quote]
Mä olen mietiskellyt sitä, että tulevaisuudessa voi aiemmin tehty maisterin tutkinto olla jopa este päästä enää uusiin maisteriopintoihin. Kun opiskeluun liittyviä lakeja muutetaan koko ajan, niin ei voi mistään olla varma. Jos hyviä puolia haluaa etsiä gradun valmiiksi saattamisesta, niin tutkinto kartuttaa eläkettä muutaman kympin. Ei se siis ihan turha ole.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:15"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:10"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:08"]
Ottakaa nyt lusikka kauniiseen käteen. Voin syvällä rintaäänellä vakuuttaa, että se gradu on taatusti helpompi tehdä alle kolmikymppisenä suoraan opintoputkessa kuin surkutella graduttomuuttaan 15 vuotta (and still counting...) lapsiperheen äitinä. Olisi paljon mukavampaa, jos olisi hoitanut asian silloin pulkkaan tympäännyksestä huolimatta. Nyt se kolkuttaa omaatuntoa välillä vieläkin ja kuvittelen edelleen gradun vielä joskus tekeväni. Oi miksi kukaan ei puhunut mulle järkeä 25-vuotiaana, kun motivaatio oli hukassa ja proffa-vitutus tapissa! t. Graduton raukka 40 v.
[/quote]
No itse ajattelin että haen varmaan myöhemmin johonkin toiseen maisteriohjelmaan, jos jää graduttomuus hampaankoloon. En näe mitään järkeä hukata aikaa, vaivaa ja rahaa turhaan tutkintoon enää yhtään tämän enempää.
-ap
[/quote]
Luuletko pääseväsi johonkin toiseen maisteriohjelmaan, kun sulla on mielinmäärin hukkaan heitettyjä opintopisteitä maisterivaiheesta toisaalla? Toinen seikka, humanistisella kandilla ei paljon maisteriohjelmiin haeta, muihin kuin mitä suoritat nyt.
[/quote]
Jos siis vain gradun puuttuminen jää kaivelemaan, niin onhan noita maisteriohjelmia joihin hum. kandillakin voi hakea. Miksi ne ylimääräiset opintopisteet haittaisivat?
-ap
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:15"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:10"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:08"]
Ottakaa nyt lusikka kauniiseen käteen. Voin syvällä rintaäänellä vakuuttaa, että se gradu on taatusti helpompi tehdä alle kolmikymppisenä suoraan opintoputkessa kuin surkutella graduttomuuttaan 15 vuotta (and still counting...) lapsiperheen äitinä. Olisi paljon mukavampaa, jos olisi hoitanut asian silloin pulkkaan tympäännyksestä huolimatta. Nyt se kolkuttaa omaatuntoa välillä vieläkin ja kuvittelen edelleen gradun vielä joskus tekeväni. Oi miksi kukaan ei puhunut mulle järkeä 25-vuotiaana, kun motivaatio oli hukassa ja proffa-vitutus tapissa! t. Graduton raukka 40 v.
[/quote]
No itse ajattelin että haen varmaan myöhemmin johonkin toiseen maisteriohjelmaan, jos jää graduttomuus hampaankoloon. En näe mitään järkeä hukata aikaa, vaivaa ja rahaa turhaan tutkintoon enää yhtään tämän enempää.
-ap
[/quote]
Luuletko pääseväsi johonkin toiseen maisteriohjelmaan, kun sulla on mielinmäärin hukkaan heitettyjä opintopisteitä maisterivaiheesta toisaalla? Toinen seikka, humanistisella kandilla ei paljon maisteriohjelmiin haeta, muihin kuin mitä suoritat nyt.
[/quote]
Miten nuo maisterivaiheen opintopisteet vaikuttavat maisteriohjelmaan pääsemiseen? Näin nopeasti ajatellen voisi luulla, että niistä voisi olla hyötyä, jos osa voisi käydä myös siellä maisteriohjelmassa.
Ja miksei hum.kandilla haeta maisteriohjelmiin? Ihanko tiedät jotain vai heittelet vain synkkiä arveluja?
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:19"]
Minulla gradu nyt kesken kirjoittamisen. Minuakaan tuleva tutkinto ei oikeastaan kiinnosta yhtään. Olisi pitänyt valita paremmin. Mutta pakko tämä nyt on tehdä loppuun. Olen kuluttanut opintoihin sen verran aikaa, että opinto-oikeus on jo ollut katkolla.
Kannustan aloittajaa opiskelemaan maisteriksi. Älystä opinnot eivät varmasti ole kiinni, kun olet päässyt yliopistoon ja selvinnyt loppupuolelle. Toisaalta nykyisin on erillisiä maisteriohjelmia. Sekin on yksi vaihtoehto. jos oma ala ei kiinnosta. Mutta joka tapauksessa opiskele maisteriksi!
[/quote]
Ei yliopistoon niin vaikea ollut päästä. Opinnoissani en ole ollut mitenkään kovin menestyksekäs, arvosanat aika heikkoja ja luennoilla koen olevani vain ja ainoastaan tyhmä. Tein kandin aivan minimivaatimuksilla eikä siitä hyvä tullutkaan, mutta läpi meni. Gradun tekemiseen en ole tarpeeksi pätevä, en tällä alalla ainakaan.
-ap
Älä sure! Itse tein gradun, mutta en siltikään ole päässyt koulutusta vastaaviin töihin! Vaihtuvilla hanttihommilla menen varmaankin loppuelämän, mutta tienaan itse leipäni. Luuseriksi en suostu itseäni ajattelemaan. Luuseriutta on kaiken yrittämisen ja työnteon lopettaminen!