Muita luusereita, joilla opinnot jäi kesken graduvaiheessa?

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:02"]

Gradua ei pidä ottaa minään itseisarvona. Jos valmistumisella ei saavuta mitään, niin miksi väkisin valmistua? Jos kokee, että gradun kirjoittaminen on mahdoton ponnistus, niin ehkä rohkeaa onkin juuri jättää opinnot ja mennä elämässä muulla tavoin eteenpäin. Gradu vaatii noin 1000 tuntia työskentelyä, eikä välttämättä sekään riitä. Ei gradu ole mikään ihan pikku juttu, vaan vähintään 60-sivuinen tutkielma.

[/quote]

Mutta en usko, että gradu on kenellekään mahdoton ponnistus. 

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:06"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:04"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:34"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:29"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:13"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:58"]

Miksi et halua tehdä gradua? Onko syynä siis puhdas kiinnostuksen puute vai se, ettet ole omasta mielestäsi tarpeeksi älykäs? En tietysti voi asettua toisen asemaan, mutta mä tekisin ihan vain minimivaatimukset täyttävän gradun vaikka väkisin jostain diipadaapasta, koska valmis tutkinto on aina valmis, vaikkei ala tuntuiskaan omalta.

[/quote]

Syitä ovat nuo molemmat. Väärä ala, ei kiinnostusta, en osaa enkä ole tarpeeksi älykäs, lisäksi ala on sen verran turha että oikeastaan ihan sama valmistuuko tältä vai ei! Siis jos ei ole oikeasti kiinnostusta ko. alaa kohtaan, niin tutkinnolla ei tee kerrassaan mitään. -ap

[/quote]

Voit kuitenkin hakea monenlaisiin työpaikkoihin, vaikka sun tutkintosi olisi ihan toisesta asiasta! Mutta vain jos sulla on se tutkinto, kesken jätetyt opinnot eivät ole mikään valttikortti työmarkkinoilla. Erityisesti humanistisen puolen valmistuneilla on aika monenlainen työkenttä, josta osa ei liity edes koulutukseen mitenkään.

[/quote]

Humanistien työkenttä on lähinnä siivoojina ja kaupan kassalla, jos tuuria on senkään vertaa.

-ap

[/quote]

Tuolla asenteella et toki voi olettaakaan pääseväsi tekemään mitään. Itse tunnen yhden historiaa opiskelleen joka on ihan toisella alalla aika mukavassa työssä.

Ja todellakin, jos ajattelit vaihtaa jonkun seksikkäämmän tiedekunnan maisteriohjelmaan, voit kuopata ajatuksen samantien, sinne hakee paljon muitakin joilla on kyseiseltä alalta kandi tehtynä.

[/quote]

Siis onko oikeasti maisteriohjelmiin tulevilla kandi haettavassa aineessa?

[/quote]

Niin ja eikös niitä ole sellaisiakin maisteriohjelmia, joita ei voi kandivaiheessa edes pääaineena opiskella?

[/quote]

Onhan niitä. Jatkan vielä tuohon edelliseen kysymykseeni, että miten hakijalla noin yleensä olisi kandi haettavassa aineessa, kun hän on tehnyt kandin toiseen aineeseen? Jos hänellä olisi kandi haettavaan aineeseen, niin eikö hänellä olisi jo opiskeluoikeus maisterivaiheeseen? Vai onko olemassa jotain sivukandeja? Olen nyt ollut yliopistolla aika vähän ja olen ehkä tippunut kärryiltä jossain asioissa.

Minunkin neuvoni on, että gradu kannattaa tehdä. Katson asiaa nykyisin työnanatajan näkökulmasta ja gradun arvosanaa en muista koskaan katsotun rekrytointitilanteissa, ei paljon edes aineyhdistelmää. Pääasia, että tutkinto on, koska kelpoisuusvaatimukset edellyttävät sitä.

Itse olen myös HuK ja gradua vaille valmis FM. Gradua on kirjoitettuna 40 sivua, liki 30 vuotta sitten! Tuli sitten tehtyö kolmas lapsi eikä gradua. Kesätöiden kautta pääsin kuitenkin alalle, jossa olen päässyt tälläkin koulutuksella etenenään ihan mukavasti ja työn kautta on ollut erilaista täsmäkoulutusta mukavasti.

Alun alkaenkin pidin yliopistokoulutusta enemmän henkisenä pääomana, jonka ansiosta olen elänyt onnellisempaa elämää kuin ilman koulutusta.

Ap ei todellakaan ole ainakaan liian tyhmä gradun tekoon; jos pystyy noin hyvään analyysiin omasta tilanteestaan ja osaa kirjoittaa noin hyvin, pystyy sen gradunkin tekemään. Tsemppiä, minkä tien valitsetkin!

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:42"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:37"]

Suosittelen tekemään vaikka ihan paskan gradun mistä tahansa aiheesta, kunhan se tulee tehtyä. Siis valitse mahdollisimman helppo aihe, ihan sama vaikka on täysin vanhan toistoa. Moni asia nimittäin vaikeutuu, jos sitä tutkintoa ei saa ulos. Esim. jos jäät työttömäksi, sinut katsotaan opiskelijaksi. Tai nykyisellä opintosysteemillä kun joudut luopumaan opiskelupaikasta liian monen viivyttelyvuoden jälkeen, et ehkä enää pääsekään enää palauttamaan gradua. Ei ole niinkään väliä, saatko sillä gradulla työpaikkaa - tänä päivänä mikään ei ole varmaa - mutta ainakin voit sanoa niillä ainaisille kyselijöille, että olet valmistunut.

T. yksi heistä, joka teki gradunsa 20 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen. Olin erinomainen opiskelija siihen saakka kunnes valitsin väärän (liian vaikean) graduaiheen.

[/quote]

Opinto-oikeuteni vanhenee vuonna 2017 - ei kai minua enää sen jälkeen opiskelijaksi katsota, oli gradu tehty tai ei! Valitettavasti alallani ei voi valita helppoa aihetta, siis minulle helppoa. Gradu tuntuu täysin mahdottomalta ja lisäksi täysin turhalta.

-ap

[/quote]

Opinto-oikeus on mahdollista palauttaa, ja lähes kaikki saavat halutessaan lisä-aikaa.

Toisen tiedekunnan (tai oman, mutta eri alan) maisteriohjelmiin vaaditaan yleensä vähintään aineopinnot maisteriohjelman pääaineessa. Voivat siis olla sivuaineena aiemmassa tutkinnossa tai suoritettuna erikseen avoimessa. Tämän olen todennut selviteltyäni omia mahdollisuuksiani humanistisesta muun alan maisteriopintoihin.

Gradu ei todellakaan ole mikään vaikea juttu, tottakai yliopisto-opiskelijalta sellainen onnistuu. Laiskuutta se vaan on jos ei onnistu. Gradun tekoon löytää oppaita, kursseja, tukiryhmiä ja tärkeimpänä proffa jonka kanssa voi neuvotella tuen tarpeesta ja ohjauksesta. Gradunhan voi olla vaikka kirjallisuuskatsaus, eli ei ole mikään vaikea. Tutkinnottomuudella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, sinulta puuttuu pätevyys julkiselle puolelle ja yksityisetkin työnantajat karsastavat. Sukujuhlissa sinusta supistaan ja olet mustalammas. Aina joutuu selittelemään.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:21"]

Gradu ei todellakaan ole mikään vaikea juttu, tottakai yliopisto-opiskelijalta sellainen onnistuu. Laiskuutta se vaan on jos ei onnistu. Gradun tekoon löytää oppaita, kursseja, tukiryhmiä ja tärkeimpänä proffa jonka kanssa voi neuvotella tuen tarpeesta ja ohjauksesta. Gradunhan voi olla vaikka kirjallisuuskatsaus, eli ei ole mikään vaikea. Tutkinnottomuudella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, sinulta puuttuu pätevyys julkiselle puolelle ja yksityisetkin työnantajat karsastavat. Sukujuhlissa sinusta supistaan ja olet mustalammas. Aina joutuu selittelemään.

[/quote]

Samaa mieltä. Jos on kandi tehtynä, niin samalla systeemillä menee gradukin. Ja onhan opintoihin varmasti kuulunut esseiden kirjoittamista ja gradua voi ajatella pitkänä esseenä.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:33"]

https://www.tyoelake.fi/fi/nainelakemuodostuu/mistaelakekertyy/opiskelijalleelakettatutkinnosta/Sivut/default.aspx

"

Opiskelija saa eläkettä tutkinnosta

Saat eläkettä myös tutkintoon johtavasta opiskelusta. Eläkettä karttuu ikään kuin opiskelija saisi reilun 706,87 euron (v. 2014) kuukausipalkkaa. Summa on lainsäätäjien sopima, ja se tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Eläkettä kertyy

ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta enintään kolmelta vuodelta ammattikorkeakoulututkinnosta enintään neljältä vuodelta alemmasta korkeakoulututkinnosta enintään kolmelta vuodelta ylemmästä korkeakoulututkinnosta enintään viideltä vuodelta.

Opinnot kerryttävät eläkettä enintään viiden vuoden ajan. Siksi kaksi eritasoista tutkintoa suorittaneelle karttuu eläkettä viideltä vuodelta, vaikka opinnot yhteenlaskettuna kestävät kauemmin.

Opiskelusta alkoi saada eläkettä 1.1.2005 alkaen. Eläkettä ei kartu takautuvasti, vaikka opinnot olisivat alkaneet sitä aiemmin.

Eläkettä työstä ja opinnoista

Työnteko opintojen ohella kartuttaa työeläkettä ihan normaalisti. Opiskelijana voit siis kartuttaa eläkettä sekä opiskelusta että työskentelystä. Samoin omaa lastaan kotona hoitava opiskelija saa hyväkseen myös lastenhoitoajan eläkekarttuman.

Aivan pelkän opiskelun perusteella ei eläkettä aikanaan makseta. Tutkinnon suorittamisen lisäksi on tehtävä työeläkevakuutettua työtä ennen eläkkeen alkamista yhteensä 16 965 euron verran (v. 2014 tasossa)."

[/quote]

OHO! Enpäs ole moista huomannutkaan, kun ei kosketa perhettä juuri nyt. Että opiskelusta eläkettä, jo on aikoihin eletty! Itse kun olen syntynyt -66 ja mun ikäluokalle ei kertynyt mistään eläkettä alle 23-vuotiaana. Siis ei mistään töistä eikä taatusti opinnoista tuon iän jälkeenkään. Jotkut ammattikoulun käyneet ehtivät siis olla noin puoli vuosikymmentä työelämässä, ennen kuin eläke alkoi karttua. Ja me yliopistolaiset ei saatu mitään eläkekertymää välivuosien tuloista, kesätöistä jne. Ja lainalla vielä opiskeltiinkin. Kehitys kehittyy, näemmä...

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:02"]

"Gradua vaille valmis" ei ole yli kolmikymppiselle koskaan positiivinen määritelmä.

[/quote]

Ei ehkä, mutta ei se välttämättä mikään kuolemantuomiokaan ole. Minä olen gradua vaille valmis, vakituisessa työssä ja tienaan 7000€/kk.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:15"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:42"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:37"]

Suosittelen tekemään vaikka ihan paskan gradun mistä tahansa aiheesta, kunhan se tulee tehtyä. Siis valitse mahdollisimman helppo aihe, ihan sama vaikka on täysin vanhan toistoa. Moni asia nimittäin vaikeutuu, jos sitä tutkintoa ei saa ulos. Esim. jos jäät työttömäksi, sinut katsotaan opiskelijaksi. Tai nykyisellä opintosysteemillä kun joudut luopumaan opiskelupaikasta liian monen viivyttelyvuoden jälkeen, et ehkä enää pääsekään enää palauttamaan gradua. Ei ole niinkään väliä, saatko sillä gradulla työpaikkaa - tänä päivänä mikään ei ole varmaa - mutta ainakin voit sanoa niillä ainaisille kyselijöille, että olet valmistunut.

T. yksi heistä, joka teki gradunsa 20 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen. Olin erinomainen opiskelija siihen saakka kunnes valitsin väärän (liian vaikean) graduaiheen.

[/quote]

Opinto-oikeuteni vanhenee vuonna 2017 - ei kai minua enää sen jälkeen opiskelijaksi katsota, oli gradu tehty tai ei! Valitettavasti alallani ei voi valita helppoa aihetta, siis minulle helppoa. Gradu tuntuu täysin mahdottomalta ja lisäksi täysin turhalta.

-ap

[/quote]

Opinto-oikeus on mahdollista palauttaa, ja lähes kaikki saavat halutessaan lisä-aikaa.

[/quote]

Lisäaikaa saa helposti ja voi myös kirjautua poissaolevaksi, mikä voi olla hyvä ratkaisu gradun teossa. Mutta opinto-oikeuden palauttaminen kun sen kerran on menettänyt ei olekaan enää itsestään selvää. Vanhalla systeemillä se onnistui, mutta nyt ei ole varmaa. On mahdollista, että joutuu hakemaan pääsykokeen kautta uudelleen opiskelijaksi.

Oikeasti?! Kamalaa luettavaa! Nyt valitset jonkun kivan ja helpon aiheen tyyliin "x opiskelijoiden käsityksiä työelämästä" tai jotain muuta helppo alaasi sopivaa ja tee joka ilta tästä päivästä lähtien munakellon kanssa 2h per pvä ja vkl vapaat ja tadaa! se on sulla jo 3 kk valmis ja allekin :) alat vaan kirjottaa ja tavotteesna 60s ei laadukas teksti ja lopulta muokkaat ulkoasun ja palautat:D T. Just palautin graduni, 100s ja vuoden tein, olenkin hikke

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:11"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:02"]

Jätin gradun kesken laiskuuden ja tyhmyyden vuoksi ja menin töihin. Se, että olin käytännössä heittänyt hukkaan monen vuoden opiskelun, oli lopulta liikaa: palasin häntä koipien välissä proffan eteen, valitsin mahdollisimman yksinkertaisen aiheen ja tein graduni muutamassa kuukaudessa. Nyt ei ainakaan paina hermoja, selkärankaa ja itsetuntoa enää. Suosittelen. "Gradua vaille valmis" ei ole yli kolmikymppiselle koskaan positiivinen määritelmä.

[/quote]

Ihanaa, noin minäkin aion tehdä. Vaikka valmiilla paperilla en mitään tekisikään, niin omassa mielessä loppuun tehty työ antaa mielenrauhan. Näin uskoisin. Nyt on vaan höntti olo, kuin olisin jäänyt oven väliin, enkä pääse eteenpäin. Haluan valmiiksi. kiitos sinulle, annoit uskoa.

[/quote]

Mulle myös. Itse räin tällä hetkellä ilman motivaatiota gradua eteenpäin. Väärä ala ja väärä aihe koko graduun. Teen tämän loppuun pelkällä raivolla. On jo tekstiä se 50 sivua, niin ei kehttaa enää kesken jättää. Sitten vielä joku essee ja yks kirjatentti puuttuu. Koko opiskelu, lukeminen ja kirjoittaminen vituttaa just nyt niin armottomasti.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:41"]

Tässä sitä sitten ollaan: monta vuotta hukattu opinnoissa turhaksi ja minulle täysin epäsopivaksi todetulla alalla, jäljellä ei enää kovin paljon muuta kuin gradu, mutta en sitä aio tehdä. En ole tarpeeksi älykäs yliopistoon, enkä etenkään tälle alalle. Humanistikin vielä, että eipä se FM paljon painaisi sekään...

Miten te, jotka jätitte opinnot kesken suorittamatta maisteria loppuun, olette myöhemmin elämässä pärjänneet? Haitteko myöhemmin uudestaan opiskelemaan, vai pääsittekö "kunnon työelämään" vai jäittekö työttömiksi kandeiksi vai teettekö hanttihommia vai mitä?

[/quote]

Luettuani koko ketjun olen varma siitä, että sinua ei kannata palkata edes hanttihommiin. Tylsissä töissä pitää olla sitkeyttä ja likaisissa töissä sietokykyä - sinulla ei ole kumpaakaan. Ihme ruikuttaja.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:43"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:11"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:02"]

Jätin gradun kesken laiskuuden ja tyhmyyden vuoksi ja menin töihin. Se, että olin käytännössä heittänyt hukkaan monen vuoden opiskelun, oli lopulta liikaa: palasin häntä koipien välissä proffan eteen, valitsin mahdollisimman yksinkertaisen aiheen ja tein graduni muutamassa kuukaudessa. Nyt ei ainakaan paina hermoja, selkärankaa ja itsetuntoa enää. Suosittelen. "Gradua vaille valmis" ei ole yli kolmikymppiselle koskaan positiivinen määritelmä.

[/quote]

Ihanaa, noin minäkin aion tehdä. Vaikka valmiilla paperilla en mitään tekisikään, niin omassa mielessä loppuun tehty työ antaa mielenrauhan. Näin uskoisin. Nyt on vaan höntti olo, kuin olisin jäänyt oven väliin, enkä pääse eteenpäin. Haluan valmiiksi. kiitos sinulle, annoit uskoa.

[/quote]

Mulle myös. Itse räin tällä hetkellä ilman motivaatiota gradua eteenpäin. Väärä ala ja väärä aihe koko graduun. Teen tämän loppuun pelkällä raivolla. On jo tekstiä se 50 sivua, niin ei kehttaa enää kesken jättää. Sitten vielä joku essee ja yks kirjatentti puuttuu. Koko opiskelu, lukeminen ja kirjoittaminen vituttaa just nyt niin armottomasti.

[/quote]

Tsemppiä! Olen itse suunnilleen samassa vaiheessa. Ala ei myöskään kiinnosta. Haluan olla vapaa näistä opinnoista.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:46"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:41"]

Tässä sitä sitten ollaan: monta vuotta hukattu opinnoissa turhaksi ja minulle täysin epäsopivaksi todetulla alalla, jäljellä ei enää kovin paljon muuta kuin gradu, mutta en sitä aio tehdä. En ole tarpeeksi älykäs yliopistoon, enkä etenkään tälle alalle. Humanistikin vielä, että eipä se FM paljon painaisi sekään...

Miten te, jotka jätitte opinnot kesken suorittamatta maisteria loppuun, olette myöhemmin elämässä pärjänneet? Haitteko myöhemmin uudestaan opiskelemaan, vai pääsittekö "kunnon työelämään" vai jäittekö työttömiksi kandeiksi vai teettekö hanttihommia vai mitä?

[/quote]

Luettuani koko ketjun olen varma siitä, että sinua ei kannata palkata edes hanttihommiin. Tylsissä töissä pitää olla sitkeyttä ja likaisissa töissä sietokykyä - sinulla ei ole kumpaakaan. Ihme ruikuttaja.

[/quote]

Höpö höpö. Mikäs sinä olet kenestäkään mitään sanomaan tuntemattasi ihmistä ollenkaan. Oletko opiskellut jotain, oletko tehnyt väärän valinnan ja yrittänyt kuitenkin motivoitua? Yleensä tällaiset heittelijät ovat niitä, joilla ei ole oikein kokemusta mistään.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:00"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:58"]

Miksi et halua tehdä gradua? Onko syynä siis puhdas kiinnostuksen puute vai se, ettet ole omasta mielestäsi tarpeeksi älykäs? En tietysti voi asettua toisen asemaan, mutta mä tekisin ihan vain minimivaatimukset täyttävän gradun vaikka väkisin jostain diipadaapasta, koska valmis tutkinto on aina valmis, vaikkei ala tuntuiskaan omalta.

[/quote]

Syitä ovat nuo molemmat. Väärä ala, ei kiinnostusta, en osaa enkä ole tarpeeksi älykäs, lisäksi ala on sen verran turha että oikeastaan ihan sama valmistuuko tältä vai ei! Siis jos ei ole oikeasti kiinnostusta ko. alaa kohtaan, niin tutkinnolla ei tee kerrassaan mitään. -ap
[/quote]
Paitsi että loppuun saatettu kertoo, että pystyt viemään asioita loppuun. Kesken jäänyt jää melkein aina stressaamaan. Kannattaisiko pääaineen vaihto vielä?

Kokemuksen syvä rintaääni täällä: Ap, tee se gradu!

Mä valmistuin keväällä huuhaa-aineesta maisteriksi, kun 10 vuoden jälkeen väsäsin gradun kasaan. Gradun aineiston olin hankkinut ja läpikäynyt muutama vuosi sitten, mutta sitten tulin hieman yllättäen raskaaksi ja se jäi siihen. Joulukuussa otin proffaan yhteyttä, tammi-helmikuussa kahlasin aineiston läpi ja tein suunnitelman, maalis-huhtikuussa intensiivisesti kirjoitin ja toukokuussa rypistin kirjoituksen kasaan ja viimeistelin muotoseikat ja muut. Missään nimessä kovin erikoinen tieteellinen tuotos se ei ole, mutta sain ihan kelvollisen arvosanan, koska aineistoni oli hyvä ja perusteltu ja muotoseikat kunnossa, vaikka johtopäätökset sitten vähän köykäisemmiksi jäivätkin.

Mulle se gradun roikkuminen 10 vuotta oli suunnaton taakka henkisesti, vaikken koskaan ole kuvitellut mitään tutkija-tyyppiä olevanikaan eikä mulla todellakaan ole mitään akateemista kunnianhimoa. Nyt kun mulla oli motivaatiota, gradu syntyi yllättävän helposti, se vaati vain sen että istuu alas ja keskittyy, TEKEE sitä eikä vain ajattele tekevänsä. Eli prosessi oli näin jälkeenpäin ajateltuna jopa naurettavan yksinkertainen (mutta ei suinkaan helppo, kyllä se kirjoittaminen oli aika tuskallista välillä), ja tuntuu tosi tyhmältä, että annoin sen roikkua noinkin kauan.

Olin tuon kymmenen vuotta hyvissä työpaikoissa asiantuntijatehtävissä (kyllä niitä löytyy, humanisteillekin!) ja olen edelleen, ja kyllä maisterin tutkinto tuo varmuutta työmarkkinoilla. Oli se sitten ihan minkä tahansa alan maisterin tutkinto ja millä gradun arvosanalla vaan. Toki useimpiin paikkoihin kelpuutetaan "soveltuva korkeakoulututkinto" eli kandikin tarvittaessa kelpaa, mutta käytännössä työnhaussa maisterit menevät ohi. Lisäksi työt oli määräaikaisuuksia määräaikaisuuksien perään, eli pelkällä kandilla oli aika turha haaveilla vakituisesta paikasta. Olen myös ollut työpaikassa, jossa palkkani olisi ollut yli 300 euroa parempi, jos mulla olisi ollut maisterin tutkinto eikä kandia. Eli on siitä maisterin tutkinnosta ihan konkreettisestikin hyötyä. Ainoastaan jos ap varmaksi tiedät, että tulet aina olemaan duunarina (esim. kaupan kassalla tai bussikuskina tms.), voisin kuvitella että tutkinnosta ei olisi sulle hyötyä, mutta muissa tapauksissa se kannattaisi kyllä tehdä. 

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:47"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:43"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:11"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:02"]

Jätin gradun kesken laiskuuden ja tyhmyyden vuoksi ja menin töihin. Se, että olin käytännössä heittänyt hukkaan monen vuoden opiskelun, oli lopulta liikaa: palasin häntä koipien välissä proffan eteen, valitsin mahdollisimman yksinkertaisen aiheen ja tein graduni muutamassa kuukaudessa. Nyt ei ainakaan paina hermoja, selkärankaa ja itsetuntoa enää. Suosittelen. "Gradua vaille valmis" ei ole yli kolmikymppiselle koskaan positiivinen määritelmä.

[/quote]

Ihanaa, noin minäkin aion tehdä. Vaikka valmiilla paperilla en mitään tekisikään, niin omassa mielessä loppuun tehty työ antaa mielenrauhan. Näin uskoisin. Nyt on vaan höntti olo, kuin olisin jäänyt oven väliin, enkä pääse eteenpäin. Haluan valmiiksi. kiitos sinulle, annoit uskoa.

[/quote]

Mulle myös. Itse räin tällä hetkellä ilman motivaatiota gradua eteenpäin. Väärä ala ja väärä aihe koko graduun. Teen tämän loppuun pelkällä raivolla. On jo tekstiä se 50 sivua, niin ei kehttaa enää kesken jättää. Sitten vielä joku essee ja yks kirjatentti puuttuu. Koko opiskelu, lukeminen ja kirjoittaminen vituttaa just nyt niin armottomasti.

[/quote]

Tsemppiä! Olen itse suunnilleen samassa vaiheessa. Ala ei myöskään kiinnosta. Haluan olla vapaa näistä opinnoista.

[/quote] Kiitos. Mua kanssa kyllästyttää tämä opiskelijaelmä. Töitä toivoisin, mutta en tiedä onko niin hyvä tuuri, että löytää edes etäisesti omaa alaa muistuttavaa. Harjoittelu multa myös puuttuu, sen suunnittelin suorittavani kesällä. Nythän niitä paikkoja alkaa jo tipotellen tulla, joten pitää olla valppaana. Itse asiassa ihan mikä tahansa duuni kuulostaa just nyt paremmalta kuin tämä opiskelu. Ajattelin juurikin, että se opiskelujen loppuunvieminen ainakin kertoo siitä jaksamisesta ja pitkäjänteisestä työskentelystä, jos ei muusta. Tsempit sinnekin!

lukion käynyt muuta ei, olen kansainvälisen yhtiön markkinointipäällikkö.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:49"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:46"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:41"]

Tässä sitä sitten ollaan: monta vuotta hukattu opinnoissa turhaksi ja minulle täysin epäsopivaksi todetulla alalla, jäljellä ei enää kovin paljon muuta kuin gradu, mutta en sitä aio tehdä. En ole tarpeeksi älykäs yliopistoon, enkä etenkään tälle alalle. Humanistikin vielä, että eipä se FM paljon painaisi sekään...

Miten te, jotka jätitte opinnot kesken suorittamatta maisteria loppuun, olette myöhemmin elämässä pärjänneet? Haitteko myöhemmin uudestaan opiskelemaan, vai pääsittekö "kunnon työelämään" vai jäittekö työttömiksi kandeiksi vai teettekö hanttihommia vai mitä?

[/quote]

Luettuani koko ketjun olen varma siitä, että sinua ei kannata palkata edes hanttihommiin. Tylsissä töissä pitää olla sitkeyttä ja likaisissa töissä sietokykyä - sinulla ei ole kumpaakaan. Ihme ruikuttaja.

[/quote]

Höpö höpö. Mikäs sinä olet kenestäkään mitään sanomaan tuntemattasi ihmistä ollenkaan. Oletko opiskellut jotain, oletko tehnyt väärän valinnan ja yrittänyt kuitenkin motivoitua? Yleensä tällaiset heittelijät ovat niitä, joilla ei ole oikein kokemusta mistään.
[/quote]
Mä olen. Tajusin suunnilleen kolmantena opiskeluvuotena, että no way. Puursin kuitenkin amk-tutkinnon lopputöineen ja harjoitteluineen. Jos nyt joku sanoo, että amk ei ole vaativa, niin voin sen kertoa, että sielläpä ei kirjatenteillä päästä läpi mistään ja läsnäoloa oli aina 80%. Eli aika tylsäksi menee, jos vain läpi vetää.

Sittemmin menin yliopistoon ja nyt olisi iso G aluillaan.