Muita luusereita, joilla opinnot jäi kesken graduvaiheessa?
Tässä sitä sitten ollaan: monta vuotta hukattu opinnoissa turhaksi ja minulle täysin epäsopivaksi todetulla alalla, jäljellä ei enää kovin paljon muuta kuin gradu, mutta en sitä aio tehdä. En ole tarpeeksi älykäs yliopistoon, enkä etenkään tälle alalle. Humanistikin vielä, että eipä se FM paljon painaisi sekään...
Miten te, jotka jätitte opinnot kesken suorittamatta maisteria loppuun, olette myöhemmin elämässä pärjänneet? Haitteko myöhemmin uudestaan opiskelemaan, vai pääsittekö "kunnon työelämään" vai jäittekö työttömiksi kandeiksi vai teettekö hanttihommia vai mitä?
Kommentit (185)
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:04"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:29"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:00"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:58"]
Miksi et halua tehdä gradua? Onko syynä siis puhdas kiinnostuksen puute vai se, ettet ole omasta mielestäsi tarpeeksi älykäs? En tietysti voi asettua toisen asemaan, mutta mä tekisin ihan vain minimivaatimukset täyttävän gradun vaikka väkisin jostain diipadaapasta, koska valmis tutkinto on aina valmis, vaikkei ala tuntuiskaan omalta.
[/quote]
Syitä ovat nuo molemmat. Väärä ala, ei kiinnostusta, en osaa enkä ole tarpeeksi älykäs, lisäksi ala on sen verran turha että oikeastaan ihan sama valmistuuko tältä vai ei! Siis jos ei ole oikeasti kiinnostusta ko. alaa kohtaan, niin tutkinnolla ei tee kerrassaan mitään. -ap
[/quote]
Voit kuitenkin hakea monenlaisiin työpaikkoihin, vaikka sun tutkintosi olisi ihan toisesta asiasta! Mutta vain jos sulla on se tutkinto, kesken jätetyt opinnot eivät ole mikään valttikortti työmarkkinoilla. Erityisesti humanistisen puolen valmistuneilla on aika monenlainen työkenttä, josta osa ei liity edes koulutukseen mitenkään.
[/quote]
Humanistien työkenttä on lähinnä siivoojina ja kaupan kassalla, jos tuuria on senkään vertaa.
-ap
[/quote]
Tuolla asenteella et toki voi olettaakaan pääseväsi tekemään mitään. Itse tunnen yhden historiaa opiskelleen joka on ihan toisella alalla aika mukavassa työssä.
Ja todellakin, jos ajattelit vaihtaa jonkun seksikkäämmän tiedekunnan maisteriohjelmaan, voit kuopata ajatuksen samantien, sinne hakee paljon muitakin joilla on kyseiseltä alalta kandi tehtynä.
[/quote]
Siis onko oikeasti maisteriohjelmiin tulevilla kandi haettavassa aineessa?
[/quote]
No todellakin on, tai saman alan ammattikorkeakoulututkinto. Väärän alan AMK:lla tai kandilla ei pääse. Jos on ns. lähitieteestä kyse (yleensä saman tiedekunnan sisällä oleva), voi saman tieteen kandittomuuden korvata tulevan pääaineen perus- ja aineopinnoilla, jotka ovat n. 60 op. Sen jälkeen voi jatkaa laudatur-opintoihin, jotka maisteriohjelman kyseessä ollessa ovat gradu ja maisterintutkinnon muut opinnot.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:54"]
lukion käynyt muuta ei, olen kansainvälisen yhtiön markkinointipäällikkö.
[/quote]
Ja ikää oli se 68 vuotta :D Nykypäivä on aiak tavalla toisenlainen kuin elämä ylioppilaslakilla 40 vuotta sitten. Nykyään siitä on hyötyä vain vappuisin.
59 lisää vielä, että se syy miksi lopulta motivoidun gradun tekemiseen oli se, että tajusin etten koskaa saa muita kuin epämääräisiä pätkiä tai alipalkattuja hommia, jos en saa sitä maisteria kasaan. Kyllä sen tajuamisessa sitten kestikin, mutta parempi myöhän kuin ei milloinkaan :)
En minäkään ole maisterin papereilla tehnyt toistaiseksi mitään, mutta on se silti kiva olla valmistunut. Mulla ainakin kaikki keskeneräinen painaa koko ajan mielessä. En sitten tiedä, jos opinto-oikeudesta luopuu, eli virallisesti lopettaa opiskelun, niin vaivaako se sitten samassa määrin. Mutta toisaalta olet maininnut toisen alan maisterinopinnot mahdollisuutena, eli elät vieläkin siinä toivossa, että saat joskus maisterin tutkinnon kouraan. Et siis ole luopunut kokonaan opiskelusta, vaikka nyt uhoatkin muuta. Minä vääntäisin sen gradun, vaikka sitten aidanseipäästä. Ei se oikeasti niiiiin vaikeaa ole, jos sitä vaan järjestelmällisesti alkaa tekemään. Vähän kerrallaan, mutta säännöllisesti, niin hyvä tulee. Tai ainakin läpi pääsee. Kaikki tuntuu vaikeammalta, kun sitä välttelee.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:55"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:04"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:29"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:13"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:00"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:58"]
Miksi et halua tehdä gradua? Onko syynä siis puhdas kiinnostuksen puute vai se, ettet ole omasta mielestäsi tarpeeksi älykäs? En tietysti voi asettua toisen asemaan, mutta mä tekisin ihan vain minimivaatimukset täyttävän gradun vaikka väkisin jostain diipadaapasta, koska valmis tutkinto on aina valmis, vaikkei ala tuntuiskaan omalta.
[/quote]
Syitä ovat nuo molemmat. Väärä ala, ei kiinnostusta, en osaa enkä ole tarpeeksi älykäs, lisäksi ala on sen verran turha että oikeastaan ihan sama valmistuuko tältä vai ei! Siis jos ei ole oikeasti kiinnostusta ko. alaa kohtaan, niin tutkinnolla ei tee kerrassaan mitään. -ap
[/quote]
Voit kuitenkin hakea monenlaisiin työpaikkoihin, vaikka sun tutkintosi olisi ihan toisesta asiasta! Mutta vain jos sulla on se tutkinto, kesken jätetyt opinnot eivät ole mikään valttikortti työmarkkinoilla. Erityisesti humanistisen puolen valmistuneilla on aika monenlainen työkenttä, josta osa ei liity edes koulutukseen mitenkään.
[/quote]
Humanistien työkenttä on lähinnä siivoojina ja kaupan kassalla, jos tuuria on senkään vertaa.
-ap
[/quote]
Tuolla asenteella et toki voi olettaakaan pääseväsi tekemään mitään. Itse tunnen yhden historiaa opiskelleen joka on ihan toisella alalla aika mukavassa työssä.
Ja todellakin, jos ajattelit vaihtaa jonkun seksikkäämmän tiedekunnan maisteriohjelmaan, voit kuopata ajatuksen samantien, sinne hakee paljon muitakin joilla on kyseiseltä alalta kandi tehtynä.
[/quote]
Siis onko oikeasti maisteriohjelmiin tulevilla kandi haettavassa aineessa?
[/quote]
No todellakin on, tai saman alan ammattikorkeakoulututkinto. Väärän alan AMK:lla tai kandilla ei pääse. Jos on ns. lähitieteestä kyse (yleensä saman tiedekunnan sisällä oleva), voi saman tieteen kandittomuuden korvata tulevan pääaineen perus- ja aineopinnoilla, jotka ovat n. 60 op. Sen jälkeen voi jatkaa laudatur-opintoihin, jotka maisteriohjelman kyseessä ollessa ovat gradu ja maisterintutkinnon muut opinnot.
[/quote]
Jos näin on, hakukriteereissä johdetaan harhaan. Niissähän kerrotaan, että haettavassa aineesa pitää olla aineopinnot tehtyinä. Sehän on aivan eri asia kuin kandin tutkinto.
Siis jos on saanut johonkin yliopistoon tutkinnonsuoritusoikeuden, niin voi jatkaa suoraan maisterivaiheeseen ilman muuta.
Mutta nämä maisteriohjelmat ovat eri asia mielestäni. Sorry, voi olla että olen väärässä. Vielä en kuitenkaan käsitä, miten voi olla, että maisteriohjelmaan menijöillä on jo kandi juuri ko. aineessa.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 08:28"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 21:37"]
Jos ap on hädin tuskin minimivaatimuksilla saanut kandin puristettua, niin ei varmasti ole mielekästä lähteä tekemään kolme kertaa kovatöisempää gradua. Se on hänen valintansa. Ei hän käsittääkseni kysellyt neuvoja siitä, miten gradu kirjoitetaan, vaan muiden kokemuksia opintojen keskeyttämisestä.
[/quote]
Niin, eli susta ihmisen kyvyt ovat staattisia ja muuttumattomia...? Mä ainakin olen ainakin edistynyt tieteellisessä kirjoittamisessa ihan helvetisti kandia ja gradua vertailtaessa enkä ole ainoa. Tieteellinen kirjoittaminen on sen konventioiden opettelua, argumentointia ja oikean aiheen valintaa - tästä haetaan lähteet ja kirjoitetaan itselleen sopivalla aikataululla. Siihen pystyy oppimaan jos haluaa. Jos.
Se on aika hiton tyhmää mitätöidä vuosien koulutus vain yhden puuttuvan osan takia. Muutenkin ap yrittää häivyttää oman vastuunsa elämästään, "jäi kesken graduvaiheessa" kun oikeampi ilmaisu olisi "jätin opiskelut kesken etten joutuisi tekemään gradua".
Täällä nyt kenties vanhemmat ja viisaammat yrittävät kertoa, että kannattaisi saattaa loppuun koulutus, jonka aloitti. Se on myös yhteiskunnan varojen ja yliopistoinstituution resurssien hukkaamista vuosien ajan jos opiskelija ei valmistu.
[/quote]
No ihan kyllä otan vastuun teoistani, jos jätän opinnot kesken. En ole sitä vielä tehnyt. Aika monella ne opinnot on kuitenkin vain jääneet kesken (elämässä tuli jotain muuta vastaan, ikuinen opiskeluoikeus, ei sitten jatkanutkaan -> opinnot jäivät kesken ilman tietoista päätöstä). Heidän kokemuksiaanhan minä kyselin, mutta kieltämättä otsikko oli huono kun itsenikin ängin tuohon samaan kategoriaan.
Ongelmahan tässä nyt on siis motivaation puute, koska alani on aivan turha ja kaikkeen siihen vaivaan nähden (koska minulla ei todellakaan ole halua tehdä gradua) en vain keksi syitä, miksi gradu pitäisi tehdä, jos ilmankin elämässään pärjää.
Veroja olen minäkin maksanut ja tulen maksamaan jatkossakin.
-ap
[/quote]
Halusit kokemuksia kesken jättämisestä. Minulla henk.koht ei ole, mutta olen lukenut tukinet.netistä keskusteluja, jossa joku pitää pitkää ketjua siitä, kun ei valmistunutkaan. En viitsi linkata, sen löytää kyllä. Aikuisen elämää keskusteluissa ja taistelua päivästä toiseen on ketjun nimi. Se on hirvittävän surullinen. Pieni pätkä sieltä: "Olin vähällä valmistua unelmieni ammattiin kymmenkunta vuotta sitten. Mutta ahdistuksen ja pelkojen vuoksi en saanut lopputyötä tehtyä. Ja niin kaikki valui hukkaan. En surrut sitä aluksi, olin vaan helpottunut kun pääsin pakenemaan töihin ja lakata yrittämästä, Mutta nyt asiasta on tullut todella kipeä kohta minun mieleeni. Ajatukseni jauhavat koko ajan sitä miten kaikki olisi toisin jos olisin valmistunut, Palkka olisi parempi, itsetunto olisi kohdallaan, työ olisi mielenkiintoista...Nämä ajatukset todellakin piinaavat minua lähes koko ajan."
Itselläni on gradu kesken ja todellakin meinaan valmistua, vaikka se nyt onkin hirveää tervanjuontia. En ole saanut kunnon ohjausta ja seminaarit nosti kynnystä vielä korkeammalle. Jos ap sinä pystyt omassa mielessäsi varmasti tekemään päätöksen hyvällä mielellä, että lopettaminen on kohdallasi ok, niin hyvä niin. Mutta ole varma, tosi varma siitä. Tiedän useita, jotka ovat tuossa vaiheessa luovuttaneet ja on se surullista. Ihan käytännön asiatkin, palkka on monta sataa pienempi. Ja kyllä sen näkee ja kuulee ihmisestä, että lopettamisen kanssa ei olla sujut.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:49"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:46"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:41"]
Tässä sitä sitten ollaan: monta vuotta hukattu opinnoissa turhaksi ja minulle täysin epäsopivaksi todetulla alalla, jäljellä ei enää kovin paljon muuta kuin gradu, mutta en sitä aio tehdä. En ole tarpeeksi älykäs yliopistoon, enkä etenkään tälle alalle. Humanistikin vielä, että eipä se FM paljon painaisi sekään...
Miten te, jotka jätitte opinnot kesken suorittamatta maisteria loppuun, olette myöhemmin elämässä pärjänneet? Haitteko myöhemmin uudestaan opiskelemaan, vai pääsittekö "kunnon työelämään" vai jäittekö työttömiksi kandeiksi vai teettekö hanttihommia vai mitä?
[/quote]
Luettuani koko ketjun olen varma siitä, että sinua ei kannata palkata edes hanttihommiin. Tylsissä töissä pitää olla sitkeyttä ja likaisissa töissä sietokykyä - sinulla ei ole kumpaakaan. Ihme ruikuttaja.
[/quote]
Höpö höpö. Mikäs sinä olet kenestäkään mitään sanomaan tuntemattasi ihmistä ollenkaan. Oletko opiskellut jotain, oletko tehnyt väärän valinnan ja yrittänyt kuitenkin motivoitua? Yleensä tällaiset heittelijät ovat niitä, joilla ei ole oikein kokemusta mistään.
[/quote]
Olen kirjoittaja numero 7, joka tympääntyi jo toisen sivun lopussa aloittajan saamattomuuteen ja itsesääliin. Tunnistan kyllä turhia selittelevän laiskurin, kun sellaisen näen. Ennen näin sellaisen peilistäkin.
Mä jätin gradun kirjoittamatta ja otin kandin paperit pois, alana myös huuhaa ilman työllistymistä. Tuntuu, että se asia oli paljon isompi muille kuin mulle, en ole koskaan kokenut itseäni akatemiseksi tai älyköksi ja opiskelukin hoitui aina työn lomassa.
En tiedä, harmittaako 20 vuoden päästä, mutta tällä hetkellä olen hyvissä töissä, jossa viihdyn. Niin paljon on saanut lukea ylikoulutettujen työllistymisongelmia, että sekin jo painoi päätöksessäni lopettaa yliopisto kesken. Motivaatiota ei kertakaikkiaan ollut, koska työllistymismahdollisuudet alallani olivat mitättömät (tietenkin väärillä sivuaineillakin). Vuoden yritin vääntää gradua kotona, mutta jännästi ajan sai kulumaan kaikkeen muuhun.
Muiden on helppo huudella, että ei se 60 sivua nyt vaikea ole kirjoittaa ja nopeasti sen vääntää. Juu, lueppa siihen taustamateriaalit, keksi tutkimisaihe jnejnejne. Ja tämä kaikki ilman mielenkiintoa ja motivaatiota.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:49"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:46"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:41"]
Tässä sitä sitten ollaan: monta vuotta hukattu opinnoissa turhaksi ja minulle täysin epäsopivaksi todetulla alalla, jäljellä ei enää kovin paljon muuta kuin gradu, mutta en sitä aio tehdä. En ole tarpeeksi älykäs yliopistoon, enkä etenkään tälle alalle. Humanistikin vielä, että eipä se FM paljon painaisi sekään...
Miten te, jotka jätitte opinnot kesken suorittamatta maisteria loppuun, olette myöhemmin elämässä pärjänneet? Haitteko myöhemmin uudestaan opiskelemaan, vai pääsittekö "kunnon työelämään" vai jäittekö työttömiksi kandeiksi vai teettekö hanttihommia vai mitä?
[/quote]
Luettuani koko ketjun olen varma siitä, että sinua ei kannata palkata edes hanttihommiin. Tylsissä töissä pitää olla sitkeyttä ja likaisissa töissä sietokykyä - sinulla ei ole kumpaakaan. Ihme ruikuttaja.
[/quote]
Höpö höpö. Mikäs sinä olet kenestäkään mitään sanomaan tuntemattasi ihmistä ollenkaan. Oletko opiskellut jotain, oletko tehnyt väärän valinnan ja yrittänyt kuitenkin motivoitua? Yleensä tällaiset heittelijät ovat niitä, joilla ei ole oikein kokemusta mistään.
[/quote]
Olen kirjoittaja numero 7, joka tympääntyi jo toisen sivun lopussa aloittajan saamattomuuteen ja itsesääliin. Tunnistan kyllä turhia selittelevän laiskurin, kun sellaisen näen. Ennen näin sellaisen peilistäkin.
[/quote]
Ok, sinulla on kokemusta. Silti ilman toisen ihmisen parempaa tuntemista, on vaikea analysoida ja nähdä, mistä kiikastaa. Kun asiat menevät jumiin, asianosainen ei välttämättä näe enää valoa. Silloin ei ole oikea keino lyödä vaan tuoda uusia näkökulmia. Asiat eivät yleensä ole niin huonosti kuin luulee.
Minulla henk.koht ei ole, mutta olen lukenut tukinet.netistä keskusteluja, jossa joku pitää pitkää ketjua siitä, kun ei valmistunutkaan. En viitsi linkata, sen löytää kyllä. Aikuisen elämää keskusteluissa ja taistelua päivästä toiseen on ketjun nimi. Se on hirvittävän surullinen. Pieni pätkä sieltä: "Olin vähällä valmistua unelmieni ammattiin kymmenkunta vuotta sitten. Mutta ahdistuksen ja pelkojen vuoksi en saanut lopputyötä tehtyä. Ja niin kaikki valui hukkaan. En surrut sitä aluksi, olin vaan helpottunut kun pääsin pakenemaan töihin ja lakata yrittämästä, Mutta nyt asiasta on tullut todella kipeä kohta minun mieleeni. Ajatukseni jauhavat koko ajan sitä miten kaikki olisi toisin jos olisin valmistunut, Palkka olisi parempi, itsetunto olisi kohdallaan, työ olisi mielenkiintoista...Nämä ajatukset todellakin piinaavat minua lähes koko ajan."
Tätä ei omalla kohdallani tapahtuisi, vaikka gradun jonkin ihmeen voimalla saisin väännettyä. Hiukan hankala samaistua ihmiseen, joka ilmeisesti opiskeli unelmiensa alaa, mutta ahdistuksen vuoksi ei kyennyt jatkamaan.
-ap
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 11:10"]
Minulla henk.koht ei ole, mutta olen lukenut tukinet.netistä keskusteluja, jossa joku pitää pitkää ketjua siitä, kun ei valmistunutkaan. En viitsi linkata, sen löytää kyllä. Aikuisen elämää keskusteluissa ja taistelua päivästä toiseen on ketjun nimi. Se on hirvittävän surullinen. Pieni pätkä sieltä: "Olin vähällä valmistua unelmieni ammattiin kymmenkunta vuotta sitten. Mutta ahdistuksen ja pelkojen vuoksi en saanut lopputyötä tehtyä. Ja niin kaikki valui hukkaan. En surrut sitä aluksi, olin vaan helpottunut kun pääsin pakenemaan töihin ja lakata yrittämästä, Mutta nyt asiasta on tullut todella kipeä kohta minun mieleeni. Ajatukseni jauhavat koko ajan sitä miten kaikki olisi toisin jos olisin valmistunut, Palkka olisi parempi, itsetunto olisi kohdallaan, työ olisi mielenkiintoista...Nämä ajatukset todellakin piinaavat minua lähes koko ajan."
Tätä ei omalla kohdallani tapahtuisi, vaikka gradun jonkin ihmeen voimalla saisin väännettyä. Hiukan hankala samaistua ihmiseen, joka ilmeisesti opiskeli unelmiensa alaa, mutta ahdistuksen vuoksi ei kyennyt jatkamaan.
-ap
Ok, halusin vain tarjota kokemusnäkökulmaa. Mutta sinun tilanteesi on toinen. Jollakin tavalla minusta silti tuntuu, ettet vielä ihan ok ole päätöksesi kanssa, otsikossakin nimität itseäsi luuseriksi? Mieti asiaa ja kun olet tehnyt päätöksesi elä rupea katumaan. Mikään ei ole kamalampaa, kuin se että jälkikäteen harmittelee. Tsemppiä.
Näitä keskeyttämisiä kun miettii, kannattaa ottaa huomioon se seikka, että Kela ei ole keskeyttäjän ystävä ja voit joutua maksamaan kaikki saamasi opintotuet takaisin. Ja oikein tylynä, Kela ei myöskään palauta tukikuukausia, vaikka saamasi tuet maksaisitkin.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:33"]
"
Opiskelija saa eläkettä tutkinnosta
Saat eläkettä myös tutkintoon johtavasta opiskelusta. Eläkettä karttuu ikään kuin opiskelija saisi reilun 706,87 euron (v. 2014) kuukausipalkkaa. Summa on lainsäätäjien sopima, ja se tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.
Eläkettä kertyy
ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta enintään kolmelta vuodelta ammattikorkeakoulututkinnosta enintään neljältä vuodelta alemmasta korkeakoulututkinnosta enintään kolmelta vuodelta ylemmästä korkeakoulututkinnosta enintään viideltä vuodelta.
Opinnot kerryttävät eläkettä enintään viiden vuoden ajan. Siksi kaksi eritasoista tutkintoa suorittaneelle karttuu eläkettä viideltä vuodelta, vaikka opinnot yhteenlaskettuna kestävät kauemmin.
Opiskelusta alkoi saada eläkettä 1.1.2005 alkaen. Eläkettä ei kartu takautuvasti, vaikka opinnot olisivat alkaneet sitä aiemmin.
Eläkettä työstä ja opinnoista
Työnteko opintojen ohella kartuttaa työeläkettä ihan normaalisti. Opiskelijana voit siis kartuttaa eläkettä sekä opiskelusta että työskentelystä. Samoin omaa lastaan kotona hoitava opiskelija saa hyväkseen myös lastenhoitoajan eläkekarttuman.
Aivan pelkän opiskelun perusteella ei eläkettä aikanaan makseta. Tutkinnon suorittamisen lisäksi on tehtävä työeläkevakuutettua työtä ennen eläkkeen alkamista yhteensä 16 965 euron verran (v. 2014 tasossa)."
[/quote]
OHO! Enpäs ole moista huomannutkaan, kun ei kosketa perhettä juuri nyt. Että opiskelusta eläkettä, jo on aikoihin eletty! Itse kun olen syntynyt -66 ja mun ikäluokalle ei kertynyt mistään eläkettä alle 23-vuotiaana. Siis ei mistään töistä eikä taatusti opinnoista tuon iän jälkeenkään. Jotkut ammattikoulun käyneet ehtivät siis olla noin puoli vuosikymmentä työelämässä, ennen kuin eläke alkoi karttua. Ja me yliopistolaiset ei saatu mitään eläkekertymää välivuosien tuloista, kesätöistä jne. Ja lainalla vielä opiskeltiinkin. Kehitys kehittyy, näemmä...
[/quote]
Minä olen alunperin valmistunut yo-pohjaiselta ammattilinjalta ajalta ennen AMK:ta. AMK.ksi täydensin 2001. Sitten olen opiskellut työnohessa kandin ja nyt ylemmän AMK tutkinnot enemmän harrastuksena. Saan siis nämä opiskelusta tulevat eläkkeet palkkasta kentyneen eläkkeen lisäksi.
Tutkinto
Eläkettä enintään
Eläke €
Ylempi korkeakoulututkinto
5 vuodelta (60 kk)
noin 53 €
Ammattikorkeakoulututkinto
4 vuodelta (48 kk)
noin 42 €
Alempi korkeakoulututkinto tai
ammatillinen perustutkinto
3 vuodelta (36 kk)
noin 31 €
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 18:53"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:33"]
"
Opiskelija saa eläkettä tutkinnosta
Saat eläkettä myös tutkintoon johtavasta opiskelusta. Eläkettä karttuu ikään kuin opiskelija saisi reilun 706,87 euron (v. 2014) kuukausipalkkaa. Summa on lainsäätäjien sopima, ja se tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.
Eläkettä kertyy
ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta enintään kolmelta vuodelta ammattikorkeakoulututkinnosta enintään neljältä vuodelta alemmasta korkeakoulututkinnosta enintään kolmelta vuodelta ylemmästä korkeakoulututkinnosta enintään viideltä vuodelta.
Opinnot kerryttävät eläkettä enintään viiden vuoden ajan. Siksi kaksi eritasoista tutkintoa suorittaneelle karttuu eläkettä viideltä vuodelta, vaikka opinnot yhteenlaskettuna kestävät kauemmin.
Opiskelusta alkoi saada eläkettä 1.1.2005 alkaen. Eläkettä ei kartu takautuvasti, vaikka opinnot olisivat alkaneet sitä aiemmin.
Eläkettä työstä ja opinnoista
Työnteko opintojen ohella kartuttaa työeläkettä ihan normaalisti. Opiskelijana voit siis kartuttaa eläkettä sekä opiskelusta että työskentelystä. Samoin omaa lastaan kotona hoitava opiskelija saa hyväkseen myös lastenhoitoajan eläkekarttuman.
Aivan pelkän opiskelun perusteella ei eläkettä aikanaan makseta. Tutkinnon suorittamisen lisäksi on tehtävä työeläkevakuutettua työtä ennen eläkkeen alkamista yhteensä 16 965 euron verran (v. 2014 tasossa)."
[/quote]
OHO! Enpäs ole moista huomannutkaan, kun ei kosketa perhettä juuri nyt. Että opiskelusta eläkettä, jo on aikoihin eletty! Itse kun olen syntynyt -66 ja mun ikäluokalle ei kertynyt mistään eläkettä alle 23-vuotiaana. Siis ei mistään töistä eikä taatusti opinnoista tuon iän jälkeenkään. Jotkut ammattikoulun käyneet ehtivät siis olla noin puoli vuosikymmentä työelämässä, ennen kuin eläke alkoi karttua. Ja me yliopistolaiset ei saatu mitään eläkekertymää välivuosien tuloista, kesätöistä jne. Ja lainalla vielä opiskeltiinkin. Kehitys kehittyy, näemmä...
[/quote]
Minä olen alunperin valmistunut yo-pohjaiselta ammattilinjalta ajalta ennen AMK:ta. AMK.ksi täydensin 2001. Sitten olen opiskellut työnohessa kandin ja nyt ylemmän AMK tutkinnot enemmän harrastuksena. Saan siis nämä opiskelusta tulevat eläkkeet palkkasta kentyneen eläkkeen lisäksi.
Tutkinto Eläkettä enintään Eläke € Ylempi korkeakoulututkinto 5 vuodelta (60 kk) noin 53 € Ammattikorkeakoulututkinto 4 vuodelta (48 kk) noin 42 € Alempi korkeakoulututkinto tai
ammatillinen perustutkinto 3 vuodelta (36 kk) noin 31 € [/quote]
Ei tuosta paljoa jää verojen jälkeen mutta kyllä sillä muutaman maitolitran ostaa kuukaudessa, jos nyt eläkkeelle asti edes elää tai sitä on jaossa.
Äitini jätti opinnot kandivaiheen jälkeen, eli gradu melkein pelkästään jäi tekemättä. Jonkun työllistymiskurssin kautta pääsi harjoitteluun mediataloon ja sinne jäi. Erittäin vahva ammattitaito nykyään, vaikka aivan eri asiaa opiskeli. Ollut mukana lähes internetin suosion nousun alusta asti. MUTTA esimies kuulemma on huomauttanut maisterin puuttumisesta. En ymmärrä. Se gradu tai tutkinto ei liity millään tapaan nykyiseen työhön. Hiton koulutuksen yliarvostus.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 11:25"]
Näitä keskeyttämisiä kun miettii, kannattaa ottaa huomioon se seikka, että Kela ei ole keskeyttäjän ystävä ja voit joutua maksamaan kaikki saamasi opintotuet takaisin. Ja oikein tylynä, Kela ei myöskään palauta tukikuukausia, vaikka saamasi tuet maksaisitkin.
[/quote]
Ei todellakaan kela peri opintotukia takaisin keskeyttämisen takia. Perintä tulee kysymykseen silloin, jos suorituksia ei ole tai tekee liikaa töitä (yli 500 e/kk).
Ihanaa verorahojen tuhlausta, että kätevästi tässä vaiheessa alat laiskotella. Jos olisit tajunnu aikaisemmin olisi resussit mennä sellainen käyttöön kuka ne ansaitsee. Olisit menny veroja maksavaksi Siwan kassaksi. Oma mokasi mennä opiskelemaan jotain humanisti paskaa. Itse pidin välivuoden ja tarkkaan mietin mihin haen. Luuseri. Ei se yhden gradun tekeminen ole niin vaikeaa. Näyttää aika paskalta CV:ssä että olet jättänyt kesken, turha väittää vastaan. Vaikka koiranulkoiluttajaksi hakisit, koko tutkinto on se pointti.
Mä kanssa kannustan palauttamaan vaikka minkä vuosisadan paskimman gradun. Ajattele, että tämä on hirveätä aikaa, mutta kohta se loppuu. Laita deadline itsellesi ja hanki sinne odottamaan joku palkinto. Itse ajattelen että sidon itseni vaikka tuolinjalkaan kiinni tekstiä suoltamaan, jos ei muu auta. Ja ikinä en enää avaa yhtään tämän alan kirjaa. Olen pohjamudissa, mutta lapioin päivä ja kappale kerrallaan gradua eteenpäin. Ei se ole sen pahempi kuin muutama hanttihomma joita tuli tehtyä, kun joka aamu heräsin vihaisena ja laskin tunteja iltaan.
Kaikkien alojen rekryssä katsotaan aina sitä yhtä samaa seikkaa: saatko asiat loppuun asti tehtyä. Tutkinnon alalla tai gradun laadulla ei niinkään väliä. Maisterina voit kääntää kaiken voitoksi – siis työnhakutarinasi on parempi, vaikka siihen liittää faktan että etsit vielä sitä "omaa" alaasi. Luultavasti pääset seuraaviin opintoihinkin sisään helpommin. Katso jotain konkreettisempaa alaa (miksei tämä löytyisi työharjoittelun kautta?), vaikka ulkomailta missä on mielenkiintoisia poikkitieteellisiä tutkintoja. EU-maissa ne eivät maksa sen enempää kuin maan omille kansalaisille, ja vaikka pohjoismaissa taitaa olla ilmaiset opinnot, ja suurin osa englanniksi.
Haluan tsempata kaikkia "gradua vaille valmiita". Olin itse tuossa vaiheessa useita vuosia kunnes vain pakotin itseni tekemään sen. Koko ajan tekeminen oli kuin tervanjuontia ja aikaa meni lähes vuosi. Mutta päälle kolmikymppisenä vihdoin valmistuin! Tekin pystytte siihen! Onnea ja pitkäjänteisyyttä teille!
Mulla meinasi jäädä roikkumaan, koska en vain saanut aikaiseksi. Jälkeenpäin olen analysoinut itseäni tuossa elämäntilanteessa ja joutunut toteamaan, että masentunuthan minä olin. Muhun kohdistui niin valtava määrä odotuksia, että se lamautti pahasti. Ja se, että ei saanut aikomiaan juttuja tehtyä, lamautti ja masensi vielä enemmän.
Olisin varmaan pärjännyt paremmin silloin, jos olisin hakenut ammattiapua. Mulla oli oikeasti tosi paha olla, parisuhdekin oli tämän takia koetuksella. Oli päiviä, jolloin oikeasti en saanut aikaiseksi yhtään mitään, vaikka yritin.
Jostain revin kuitenkin voimaa ja sitkeyttä tehdä homman loppuun asti ja lisäksi sain vielä hyvän arvosanankin, eli lopussa kaikki kuitenkin meni hyvin. Mutta ymmärrän kyllä nykyään varsin hyvin niitä, joilla gradu pyörii vuosiakin tekemättömänä.
Jos henkinen terveys tuntuu olevan vaakalaudalla, kannattaa hakea apua. Itse en tätä silloin ymmärtänyt, onneksi ei käynyt mitään pahempaa.