Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Resurssointiin ei koskaan voida laskea jokaisen saikkupäiviä ja vessataukoja. Ei myöskään sitä, että joku lapsi on 10x työläämpi kuin toinen. Ihan samalla lailla muuallakin on per työntekijä mitoituksia. Itselläni esim. on 35 lasta mitoitettuna, mutta kukaan ei sijaista. Eli palvelu toteutuu useimmiten arkisin teoriassa, mutta ei esim. kesäloman aikaan tai sairaslomilla tai palavereissa. t: sosiaalitoimesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia on vähemmän kuin ikinä ja hoitajia enemmän kuin koskaan. Kukaan vaan ei halua hoitaa lapsia vaan opettaa

Näin on! Mielestäni pieni lapsi tarvitsee sitä lämmintä hoivaa enempi kuin ns opetusta. Koko loppuelämän voi oppia vaikka mitä, mutta jos hoivaaminen jää toiselle sijalle on seuraukset ikävät.

Hoiva ei poissulje opetusta eikä opetus hoivaa. Painotus vaan on eri 1-vuotiaalla ja eskarilla. Ja oppiskykyä on aivan kaiken ikäisillä.

Jestas taas tätä vastakkainasettelua!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia on vähemmän kuin ikinä ja hoitajia enemmän kuin koskaan. Kukaan vaan ei halua hoitaa lapsia vaan opettaa

Näin on! Mielestäni pieni lapsi tarvitsee sitä lämmintä hoivaa enempi kuin ns opetusta. Koko loppuelämän voi oppia vaikka mitä, mutta jos hoivaaminen jää toiselle sijalle on seuraukset ikävät.

Hoiva ei poissulje opetusta eikä opetus hoivaa. Painotus vaan on eri 1-vuotiaalla ja eskarilla. Ja oppiskykyä on aivan kaiken ikäisillä.

Jestas taas tätä vastakkainasettelua!!!

Mihin ne alle eskari-ikäiset tarvitsee opetusta?

Taisi jari sinkkonen olla sitä mieltä taannoin että varhaiskasvatus pedagogiikka on ihan ****.

Olen ihan samaa mieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia on vähemmän kuin ikinä ja hoitajia enemmän kuin koskaan. Kukaan vaan ei halua hoitaa lapsia vaan opettaa

Näin on! Mielestäni pieni lapsi tarvitsee sitä lämmintä hoivaa enempi kuin ns opetusta. Koko loppuelämän voi oppia vaikka mitä, mutta jos hoivaaminen jää toiselle sijalle on seuraukset ikävät.

Hoiva ei poissulje opetusta eikä opetus hoivaa. Painotus vaan on eri 1-vuotiaalla ja eskarilla. Ja oppiskykyä on aivan kaiken ikäisillä.

Jestas taas tätä vastakkainasettelua!!!

Painotus oli sanassa ’enempi’ ja kuten ymmärrät hoivaaminen kehittää/tyydyttää enempi tunneperäisiä tarpeita, jotka muokkaa tervettä sisäistä itsetuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Taisi jari sinkkonen olla sitä mieltä taannoin että varhaiskasvatus pedagogiikka on ihan ****.

Olen ihan samaa mieltä. 

Hän myös on sanonut, että on parempi kotona ryypeksivä isä, kuin eroperhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisi jari sinkkonen olla sitä mieltä taannoin että varhaiskasvatus pedagogiikka on ihan ****.

Olen ihan samaa mieltä. 

Hän myös on sanonut, että on parempi kotona ryypeksivä isä, kuin eroperhe.

Niinkö missä? Linkkaappa juttu tähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia on vähemmän kuin ikinä ja hoitajia enemmän kuin koskaan. Kukaan vaan ei halua hoitaa lapsia vaan opettaa

Näin on! Mielestäni pieni lapsi tarvitsee sitä lämmintä hoivaa enempi kuin ns opetusta. Koko loppuelämän voi oppia vaikka mitä, mutta jos hoivaaminen jää toiselle sijalle on seuraukset ikävät.

Hoiva ei poissulje opetusta eikä opetus hoivaa. Painotus vaan on eri 1-vuotiaalla ja eskarilla. Ja oppiskykyä on aivan kaiken ikäisillä.

Jestas taas tätä vastakkainasettelua!!!

Mihin ne alle eskari-ikäiset tarvitsee opetusta?

Ilmeisesti suurimmalle osalle ongelma nyt on se, että opettajan titteli on opettaja. Varhaiskasvatuksen opettajia tarvitaan joka ryhmässä, eikä se tarkoita sitä että 1-vuotiaille opetetaan suomen historiaa ja biologiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisi jari sinkkonen olla sitä mieltä taannoin että varhaiskasvatus pedagogiikka on ihan ****.

Olen ihan samaa mieltä. 

Hän myös on sanonut, että on parempi kotona ryypeksivä isä, kuin eroperhe.

Niinkö missä? Linkkaappa juttu tähän.

Jossain tv-ohjelmassa. En löytänyt kun etsin. Ihmettelin silloin itsekin sitä kovasti. Mutta sanoi niin, että vähemmän haittaa tuottaa kotona tissutteleva isä kuin ero

Tuskin hän kuitenkaan mitään känniriehujaa tuolla tarkoitti. Mutta en silti oikein osaa arvostaa tuollaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisi jari sinkkonen olla sitä mieltä taannoin että varhaiskasvatus pedagogiikka on ihan ****.

Olen ihan samaa mieltä. 

Hän myös on sanonut, että on parempi kotona ryypeksivä isä, kuin eroperhe.

Niinkö missä? Linkkaappa juttu tähän.

Jossain tv-ohjelmassa. En löytänyt kun etsin. Ihmettelin silloin itsekin sitä kovasti. Mutta sanoi niin, että vähemmän haittaa tuottaa kotona tissutteleva isä kuin ero

Tuskin hän kuitenkaan mitään känniriehujaa tuolla tarkoitti. Mutta en silti oikein osaa arvostaa tuollaista. 

Juu ei, itselläni ei ole moiselle toleranssia lainkaan, näin alkoholistin aikuisena lapsena se on ihan selviö, ettei vanhemman minkäänlainen läträys kuningasalkoholin kanssa ole lapselle hyväksi. Jos ei kohtuus onnistu, niin siinä tapauksessa se alko vie voiton lapsesta ja silloin kys vanhempi saa painua hevonkuuseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia on vähemmän kuin ikinä ja hoitajia enemmän kuin koskaan. Kukaan vaan ei halua hoitaa lapsia vaan opettaa

Näin on! Mielestäni pieni lapsi tarvitsee sitä lämmintä hoivaa enempi kuin ns opetusta. Koko loppuelämän voi oppia vaikka mitä, mutta jos hoivaaminen jää toiselle sijalle on seuraukset ikävät.

Hoiva ei poissulje opetusta eikä opetus hoivaa. Painotus vaan on eri 1-vuotiaalla ja eskarilla. Ja oppiskykyä on aivan kaiken ikäisillä.

Jestas taas tätä vastakkainasettelua!!!

Mihin ne alle eskari-ikäiset tarvitsee opetusta?

No ihan esim. omatoimisuustaitoihin (pukeminen, syöminen, vessassa käyminen). Lisäksi mm. karkea- ja hienomotoriset taidot (kuperkeikan tekeminen tai saksilla leikkaaminen), sosiaaliset taidot (oman vuoron odottaminen, toisten huomioon ottaminen, käytöstavat, yhteisen leikina aloittaminen, pettymyksen sietokyky kun toiset lapset eivät teekään juuri niin kuin yksi haluaisi), matemaattiset taidot (numerot, laskeminen, muodot), kielelliset taidot (kirjaimet, lukeminen, kirjoittaminen, puhe) kiinnostavat todella monia lapsia jo ennen eskari-ikää - totta kai näiden opetteluun pitäisi tarttua siinä vaiheessa, kun lapsen oma kiinnostus herää! Yleensä jo 2-3-vuotiaat alkavat kiinnostua värien opettelusta tai riviin laitettujen pikkuautojen laskemisesta, ei kaikkea voi jättää eskarin varaan. 

Ja totta kai näitä moni lapsi opettelee kotona vanhempien kanssa, mutta on myös todella paljon perheitä, joissa ei osata tai välitetä. Siksi koko ajan halutaan haalia lapsia varhaiskasvatukseen ja tavoitellaan yhä nuorempien osallistumista esiopetukseen (koska se on lain mukaan pakollista), ettei koulun aloittaessa lasten tasoerot olisi niin suuret.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia on vähemmän kuin ikinä ja hoitajia enemmän kuin koskaan. Kukaan vaan ei halua hoitaa lapsia vaan opettaa

Näin on! Mielestäni pieni lapsi tarvitsee sitä lämmintä hoivaa enempi kuin ns opetusta. Koko loppuelämän voi oppia vaikka mitä, mutta jos hoivaaminen jää toiselle sijalle on seuraukset ikävät.

Hoiva ei poissulje opetusta eikä opetus hoivaa. Painotus vaan on eri 1-vuotiaalla ja eskarilla. Ja oppiskykyä on aivan kaiken ikäisillä.

Jestas taas tätä vastakkainasettelua!!!

Mihin ne alle eskari-ikäiset tarvitsee opetusta?

No ihan esim. omatoimisuustaitoihin (pukeminen, syöminen, vessassa käyminen). Lisäksi mm. karkea- ja hienomotoriset taidot (kuperkeikan tekeminen tai saksilla leikkaaminen), sosiaaliset taidot (oman vuoron odottaminen, toisten huomioon ottaminen, käytöstavat, yhteisen leikina aloittaminen, pettymyksen sietokyky kun toiset lapset eivät teekään juuri niin kuin yksi haluaisi), matemaattiset taidot (numerot, laskeminen, muodot), kielelliset taidot (kirjaimet, lukeminen, kirjoittaminen, puhe) kiinnostavat todella monia lapsia jo ennen eskari-ikää - totta kai näiden opetteluun pitäisi tarttua siinä vaiheessa, kun lapsen oma kiinnostus herää! Yleensä jo 2-3-vuotiaat alkavat kiinnostua värien opettelusta tai riviin laitettujen pikkuautojen laskemisesta, ei kaikkea voi jättää eskarin varaan. 

Ja totta kai näitä moni lapsi opettelee kotona vanhempien kanssa, mutta on myös todella paljon perheitä, joissa ei osata tai välitetä. Siksi koko ajan halutaan haalia lapsia varhaiskasvatukseen ja tavoitellaan yhä nuorempien osallistumista esiopetukseen (koska se on lain mukaan pakollista), ettei koulun aloittaessa lasten tasoerot olisi niin suuret.

Tämä varhaiskasvatuksen idea tuntuu olevan, että perusjutut jaotellaan kuin oppiaineet (hienomotoriset taidot, karkeamotoriset taidot, matemaattiset taidot, kielelliset taidot, sosiaaliset taidot jne) ja sitten ollaan pitävinään lapsille "koulua" niistä. Jumppakaan ei ole varhaiskasvatuksessa jumppaa vaan se on karkeamotorisia taitoja. Ajatus on, että vaikka lähes kuka tahansa voi pitää jumppaa lapsille niin karkeamotoristen taitojen opettamiseen vaaditaankin jo sitten korkeakoulutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia on vähemmän kuin ikinä ja hoitajia enemmän kuin koskaan. Kukaan vaan ei halua hoitaa lapsia vaan opettaa

Näin on! Mielestäni pieni lapsi tarvitsee sitä lämmintä hoivaa enempi kuin ns opetusta. Koko loppuelämän voi oppia vaikka mitä, mutta jos hoivaaminen jää toiselle sijalle on seuraukset ikävät.

Hoiva ei poissulje opetusta eikä opetus hoivaa. Painotus vaan on eri 1-vuotiaalla ja eskarilla. Ja oppiskykyä on aivan kaiken ikäisillä.

Jestas taas tätä vastakkainasettelua!!!

Mihin ne alle eskari-ikäiset tarvitsee opetusta?

No ihan esim. omatoimisuustaitoihin (pukeminen, syöminen, vessassa käyminen). Lisäksi mm. karkea- ja hienomotoriset taidot (kuperkeikan tekeminen tai saksilla leikkaaminen), sosiaaliset taidot (oman vuoron odottaminen, toisten huomioon ottaminen, käytöstavat, yhteisen leikina aloittaminen, pettymyksen sietokyky kun toiset lapset eivät teekään juuri niin kuin yksi haluaisi), matemaattiset taidot (numerot, laskeminen, muodot), kielelliset taidot (kirjaimet, lukeminen, kirjoittaminen, puhe) kiinnostavat todella monia lapsia jo ennen eskari-ikää - totta kai näiden opetteluun pitäisi tarttua siinä vaiheessa, kun lapsen oma kiinnostus herää! Yleensä jo 2-3-vuotiaat alkavat kiinnostua värien opettelusta tai riviin laitettujen pikkuautojen laskemisesta, ei kaikkea voi jättää eskarin varaan. 

Ja totta kai näitä moni lapsi opettelee kotona vanhempien kanssa, mutta on myös todella paljon perheitä, joissa ei osata tai välitetä. Siksi koko ajan halutaan haalia lapsia varhaiskasvatukseen ja tavoitellaan yhä nuorempien osallistumista esiopetukseen (koska se on lain mukaan pakollista), ettei koulun aloittaessa lasten tasoerot olisi niin suuret.

Voi hyvä luoja sentään.

Kyllä on elämä saatu vaikeaksi ja teoreettiseksi ja työlääksi.

Ja nää tietenkin kirjataan tarkasti?

Eron vaikutusta lapsiin usein vähätellään ja Sinkkosen kommentti minusta hyvä näpäytys näille pikkuporvareille. Ellei kyseessä ole väkivaltainen ja vakavasti alkoholisoitunut henkilö joka on päihtyneenä lasten kanssa, olen samaa mieltä Sinkkosen kanssa. Lapsi rakastaa vanhempiaan ja perheen eheys ja yhdessäolo on tärkeimpiä asioita ongelmista huolimatta. Ihmiset jotka eivät tunne alkoholismia sairautena syvemmin usein ajattelevat sitä rajuinta vaihetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia on vähemmän kuin ikinä ja hoitajia enemmän kuin koskaan. Kukaan vaan ei halua hoitaa lapsia vaan opettaa

Näin on! Mielestäni pieni lapsi tarvitsee sitä lämmintä hoivaa enempi kuin ns opetusta. Koko loppuelämän voi oppia vaikka mitä, mutta jos hoivaaminen jää toiselle sijalle on seuraukset ikävät.

Hoiva ei poissulje opetusta eikä opetus hoivaa. Painotus vaan on eri 1-vuotiaalla ja eskarilla. Ja oppiskykyä on aivan kaiken ikäisillä.

Jestas taas tätä vastakkainasettelua!!!

Mihin ne alle eskari-ikäiset tarvitsee opetusta?

No ihan esim. omatoimisuustaitoihin (pukeminen, syöminen, vessassa käyminen). Lisäksi mm. karkea- ja hienomotoriset taidot (kuperkeikan tekeminen tai saksilla leikkaaminen), sosiaaliset taidot (oman vuoron odottaminen, toisten huomioon ottaminen, käytöstavat, yhteisen leikina aloittaminen, pettymyksen sietokyky kun toiset lapset eivät teekään juuri niin kuin yksi haluaisi), matemaattiset taidot (numerot, laskeminen, muodot), kielelliset taidot (kirjaimet, lukeminen, kirjoittaminen, puhe) kiinnostavat todella monia lapsia jo ennen eskari-ikää - totta kai näiden opetteluun pitäisi tarttua siinä vaiheessa, kun lapsen oma kiinnostus herää! Yleensä jo 2-3-vuotiaat alkavat kiinnostua värien opettelusta tai riviin laitettujen pikkuautojen laskemisesta, ei kaikkea voi jättää eskarin varaan. 

Ja totta kai näitä moni lapsi opettelee kotona vanhempien kanssa, mutta on myös todella paljon perheitä, joissa ei osata tai välitetä. Siksi koko ajan halutaan haalia lapsia varhaiskasvatukseen ja tavoitellaan yhä nuorempien osallistumista esiopetukseen (koska se on lain mukaan pakollista), ettei koulun aloittaessa lasten tasoerot olisi niin suuret.

Kaikki luettelemasi asiat on ihan perusasioita lapsen kanssa, eikä niitä tarvitse erikseen suunnitella, opettaa, havainnoida, tarkkailla, raportoida tai mitään muutakaan.

Lapselle riittää hyvin viskari ja eskari eli jos nyt halutaan hioa jotain niin vähitellen alkaa siinä eskaria edeltäcänä vuonna enemmän koulumaista sisältöä.

Ihan käsittämättömän vaikeaksi teoriaksi saadaan yksinkertainen asia.

Vierailija kirjoitti:

Eron vaikutusta lapsiin usein vähätellään ja Sinkkosen kommentti minusta hyvä näpäytys näille pikkuporvareille. Ellei kyseessä ole väkivaltainen ja vakavasti alkoholisoitunut henkilö joka on päihtyneenä lasten kanssa, olen samaa mieltä Sinkkosen kanssa. Lapsi rakastaa vanhempiaan ja perheen eheys ja yhdessäolo on tärkeimpiä asioita ongelmista huolimatta. Ihmiset jotka eivät tunne alkoholismia sairautena syvemmin usein ajattelevat sitä rajuinta vaihetta.

Aloin epäillä, että tuo hänen kommenttinsa oli sittenkin jostain kirjasta, ja koitin vielä etsiä. Nyt olen selaillut tässä paria kirjaansa, ja huomaan, että hänen tyylinsä on selvästi vähän provosoiva .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä oli järkyttäviä, joko joku päättäjä on tarttunut asiaan?

Hah😆!!

Niin kauan kun ei omaa persettä tarpeeksi kiusaa niin ei tähän kukaan tartu. Johan se on lastensuojelussakin nähty, edes kuolemantapaukset eivät riitä tässä maassa muutokseen.

Aamen ☹️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Usein välipalan jälkeen ryhmästä lähtee aamuvuoroon tullut työntekijä. Miksi kotona olevat vanhemmat ei voi hakea silloin lapsiaan kotiin? Henkilökunta on äärirajoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia on vähemmän kuin ikinä ja hoitajia enemmän kuin koskaan. Kukaan vaan ei halua hoitaa lapsia vaan opettaa

Näin on! Mielestäni pieni lapsi tarvitsee sitä lämmintä hoivaa enempi kuin ns opetusta. Koko loppuelämän voi oppia vaikka mitä, mutta jos hoivaaminen jää toiselle sijalle on seuraukset ikävät.

Hoiva ei poissulje opetusta eikä opetus hoivaa. Painotus vaan on eri 1-vuotiaalla ja eskarilla. Ja oppiskykyä on aivan kaiken ikäisillä.

Jestas taas tätä vastakkainasettelua!!!

Mihin ne alle eskari-ikäiset tarvitsee opetusta?

No ihan esim. omatoimisuustaitoihin (pukeminen, syöminen, vessassa käyminen). Lisäksi mm. karkea- ja hienomotoriset taidot (kuperkeikan tekeminen tai saksilla leikkaaminen), sosiaaliset taidot (oman vuoron odottaminen, toisten huomioon ottaminen, käytöstavat, yhteisen leikina aloittaminen, pettymyksen sietokyky kun toiset lapset eivät teekään juuri niin kuin yksi haluaisi), matemaattiset taidot (numerot, laskeminen, muodot), kielelliset taidot (kirjaimet, lukeminen, kirjoittaminen, puhe) kiinnostavat todella monia lapsia jo ennen eskari-ikää - totta kai näiden opetteluun pitäisi tarttua siinä vaiheessa, kun lapsen oma kiinnostus herää! Yleensä jo 2-3-vuotiaat alkavat kiinnostua värien opettelusta tai riviin laitettujen pikkuautojen laskemisesta, ei kaikkea voi jättää eskarin varaan. 

Ja totta kai näitä moni lapsi opettelee kotona vanhempien kanssa, mutta on myös todella paljon perheitä, joissa ei osata tai välitetä. Siksi koko ajan halutaan haalia lapsia varhaiskasvatukseen ja tavoitellaan yhä nuorempien osallistumista esiopetukseen (koska se on lain mukaan pakollista), ettei koulun aloittaessa lasten tasoerot olisi niin suuret.

Tämä varhaiskasvatuksen idea tuntuu olevan, että perusjutut jaotellaan kuin oppiaineet (hienomotoriset taidot, karkeamotoriset taidot, matemaattiset taidot, kielelliset taidot, sosiaaliset taidot jne) ja sitten ollaan pitävinään lapsille "koulua" niistä. Jumppakaan ei ole varhaiskasvatuksessa jumppaa vaan se on karkeamotorisia taitoja. Ajatus on, että vaikka lähes kuka tahansa voi pitää jumppaa lapsille niin karkeamotoristen taitojen opettamiseen vaaditaankin jo sitten korkeakoulutus.

Noinhan se taitaa olla, eikä tässä kai nyt oikein edetä lapsen tarpeiden mukaan vaan ajatuksena taitaa olla juuri tuo että yritetään saada perusasioiden opettelu/opettaminen kuulostamaan hienommalta ja monimutkaisemmalta kuin se onkaan. Meneekö se sitten niin että hoitajan pitämä liikuntatuokio on jumppaa mutta jos opettaja toteuttaa samankaltaisen tuokion niin se on sitä karkeamotoristen taitojen harjoittamista? Joka tapauksessa kumpikin varmasti huomaa jos joku ei vaikka jaksa keskittyä tms. ja pyrkii lasta tukemaan jos jotain haasteita on. Molemmat todennäköisesti saavat tuokion suoritettua mutta onko erona sitten se että opettajalla on lisäksi vastuullaan raportoiminen ja arvioiminen?

Varhaiskasvatusopeja valmistuu sekopäisestä Helsingin yliopistosta.