Ystävä kuormittaa puhetulvallaan
Mulla on kaveri, jota näin muutaman kuukauden tauon jälkeen viikonloppuna. Kiva ihminen, mutta.
Se puhetulva on aivan järkyttävä! Hän puhuu koko ajan ja vain itsestään. Selostaa yksityiskohtaisesti ja luetellen ja kerraten oman elämänsä kuulumisia ja suunnitelmia. Hän ei koskaan kysy, mitä minulle kuuluu. Jos yritän saada sanottua jotakin väliin, hän kuuntelee ehkä pari lausetta, keskeyttää sitten ja kääntää puheen itseensä. Ja hän puhuu lähes taukoamatta. Oikeasti, katsoin kerran kellosta, että istuttuaan autoon kyytiini hän puhui 25 minuuttia taukoamatta itsestään, en saanut sanaakaan väliin!
Olen näiden tapaamisten jälkeen tosi väsynyt ja ärtynyt, kaikkea muuta kuin hyvällä mielellä. Ei tee mieli nähdä koko ihmistä.
Kuinka joku voi olla noin järkyttävän itsekeskeinen? Kuinka ei huomaa, että ystävä ei ole saanut sanottua sanaakaan parituntisen tapaamisen aikana?
Kommentit (232)
Kiva ihminen on hän . Mutta sehän oli vale aloituksen perusteella.
Samoja kokemuksia, joten ymmärrän sinua hyvin.
Mä huomasin tuttavassani saman ärsyttävän piirteen kun lopetin tupakanpolton! Ennen pääsin häntä pakoon aina parvekkeelle mutta sitten kun ei ollut enää asiaa ulos, en pystynyt enää tapailemaan häntä lainkaan. Niin rasittavaa se omien asioiden selostaminen. Eikä aina edes omiensakaan, kerran koko kahvikupillisen ajan hän jauhoi jostain miehensä siskon jonninjoutavasta mukamas huonosta teosta ja haukkui siis tämän henkilön ihan pystyyn. Voi kun olisinkin päässyt pakenemaan kesken sen sanatulvan.
Lisäksi hän teki usein sitä että jos keskeytin hänen juttunsa omillani, niin hän pyöräytti silmiään merkiksi kuinka minä kehtasinkaan häntä häiritä.
Johan loppui treffailut tuollaisen kanssa...
Lopeta tuttavuus kokonaan, niin minäkin tein enkä ole katunut hetkeäkään. Ei kiinnostanut enää kuunnella puhelimessa parin-kolmen tunnin monologeja monta kertaa viikossa. Kun yritti jotain omaa asiaansa sanoa väliin niin puhe oli minuutissa siirtynyt takaisin häneen. Väsyin ihan kokonaan ja lopulta vain katkaisin kaiken yhteydenpidon koska se ei antanut minulle yhtään mitään, palkästään väsytti.
Näiltä puhetta tulee ja tulee... Kaikkein pahinta on kun jotain samaa juttua jauhetaan joka on ennenkin jo jauhettu puhki...
Siinä sitä on kuulijalla olo, että olenko minä se tyhmä joka viitsii tätä kuunnella vai onko tuo tosiaan niin tyhmä ettei muista tästä jo jauhaneen moneen kertaan...
Tunnistan. Välttelen tätä ihmistä nykyään koska en jaksa kuunnella. Ainut vaihtoehto on olla tapaamisen ajan autopilotilla ja kuunnella vain puolella korvalla tai sitten ei kannata tavata ollenkaan. Ainakin kaikki odotukset vastavuoroisuudesta kannattaa unohtaa.
Toiset on minä minä keskeisiä, jos et saa mitään irti ystävyydestä hänen kanssaan niin miksi edes yllä pitää moista. Asetelma tuskin tulee muuttumaan vaikka asian ottaisi puheeksi, tai hetkellisesti hän saattaa teennäisesti kuunnella kunnes palaa omaksi itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Näiltä puhetta tulee ja tulee... Kaikkein pahinta on kun jotain samaa juttua jauhetaan joka on ennenkin jo jauhettu puhki...
Siinä sitä on kuulijalla olo, että olenko minä se tyhmä joka viitsii tätä kuunnella vai onko tuo tosiaan niin tyhmä ettei muista tästä jo jauhaneen moneen kertaan...
Se muuten on hauska tunne kun toinen alkaa tohkeissaan selostaa jotain asiaa ja sitten olet ihan wtf tuo juttu on kerrottu jo! Että jauhaako se noin samoin sanavalinnoin sitä kaikille muillekin ettei muista juuri sulle kertoneensa vai mikä... Itse en jaksa samoja juttuja kertoa edes eri ihmisille, saati sama juttu samalle ihmiselle moneen kertaan :D
On oikeasti kiva ihminen. Siis ns järkevä ja fiksu tyyppi, ihan huumorintajuinen, ei pätkääkään ylimielinen ja pitää kaikkia ihmisiä samanarvoisina, hyväsydäminen. Mutta se järkyttävä puhetulva. En vaan jaksa enää. AP
Hankala ihmistyyppi, tunnen samanlaisen. Hän korostaa jatkuvasti itseään ja kertoo myös omien tuttaviensa asiat joita minä en tunne.
Tiedän tyypin, omassa tuttavapiirissäni taitaa olla yksi samanlainen.
En tiedä, millainen tämä sun tuttavasi on, mutta mun kaverilla on sellainen jännä piirre, että tämä monologi omista asioista ja itsestä tulee esiin vain silloin, kun ollaan kaksin tai jossakin hyvin pienessä ja tutussa porukassa. Jos koolla on enemmän ihmisiä, hän on oikeastaan hyvin hiljainen. Niinpä mä kutsun hänet aina pikkujoulubileisiin ja vappubrunssille, mutta en tapaa enää oikeastaan koskaan kaksin tai pienellä porukalla. Kaveruus on säilynyt, mutta mun ei tarvitse kuormittaa itseäni monologilla.
Vierailija kirjoitti:
On oikeasti kiva ihminen. Siis ns järkevä ja fiksu tyyppi, ihan huumorintajuinen, ei pätkääkään ylimielinen ja pitää kaikkia ihmisiä samanarvoisina, hyväsydäminen. Mutta se järkyttävä puhetulva. En vaan jaksa enää. AP
Ymmärtäisikö tämä ihminen jos ihan nätisti huomauttaisit asiasta?
Vierailija kirjoitti:
On oikeasti kiva ihminen. Siis ns järkevä ja fiksu tyyppi, ihan huumorintajuinen, ei pätkääkään ylimielinen ja pitää kaikkia ihmisiä samanarvoisina, hyväsydäminen. Mutta se järkyttävä puhetulva. En vaan jaksa enää. AP
Onko hän yksineläjä? Autistinen? Oletko sanonut suoraan?
Vierailija kirjoitti:
On oikeasti kiva ihminen. Siis ns järkevä ja fiksu tyyppi, ihan huumorintajuinen, ei pätkääkään ylimielinen ja pitää kaikkia ihmisiä samanarvoisina, hyväsydäminen. Mutta se järkyttävä puhetulva. En vaan jaksa enää. AP
No tavallaan hän ei kyllä käytöksellään anna ymmärtää että pitäisi kaikkia samanarvoisina. Muutoin ei jauhaisi vain itsestään ja veisi kaikkea tilaa tapaamisista.
Vaikea itsellä käsittää, miten joku voi keksiä sanottavaa yhtäjaksoisesti 25 minuutin ajaksi. Itse olen äänessä varmaan yhteenlaskettuna 25 minuuttia koko kuukauden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Hah hah, aika hyvin 25 minuuttia. Tunnen yhden melkein samanlaisen, mutta ei ihan yhtä paha.
No tunsin ihmisen, joka pystyi puhumaan taukoamatta tunteja. Kun pysähdyin juttusille, kerran seisottiin siinä 5 tuntia. En montaa suunvuoroa saanut. No tuohan ei soitellut perään, kun muutin pois, niin sai jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hah hah, aika hyvin 25 minuuttia. Tunnen yhden melkein samanlaisen, mutta ei ihan yhtä paha.
No tunsin ihmisen, joka pystyi puhumaan taukoamatta tunteja. Kun pysähdyin juttusille, kerran seisottiin siinä 5 tuntia. En montaa suunvuoroa saanut. No tuohan ei soitellut perään, kun muutin pois, niin sai jäädä.
Lisään, että tuolla naisella oli onneksi hyvät jutut. En pitkästynyt. Ihan mukavasti siinä meni melkein kokonainen päivä.
Mulla on samanlainen ystävä. Vasta liki nelikymppisenä tajusin, ettei mun ole pakko kuunnella häntä eikä hän ikinä tule muuttumaan. Pari vuotta jaksoi ihmetellä miksi ei enää tavata juuri koskaan, nyt ei enää edes kysele. Joku muu saa kuunnella nyt narsistista itsekehuskelua, mua ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea itsellä käsittää, miten joku voi keksiä sanottavaa yhtäjaksoisesti 25 minuutin ajaksi. Itse olen äänessä varmaan yhteenlaskettuna 25 minuuttia koko kuukauden aikana.
Mun faija voi puhua tuntikausia yhtäjaksoisesti ilman mitään asiaa. Ainoa mikä keskeyttää on vanhan miehen kuselle pakottava eturauhanen.
Hah hah, aika hyvin 25 minuuttia. Tunnen yhden melkein samanlaisen, mutta ei ihan yhtä paha.