Lue keskustelun säännöt.
Mihin kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Lapsi rakastaa kieliä ja on siinä lahjakas. On kasvanut kaksikielisessä perheessä, käynyt kilikylpyluokalla ja puhuu natiivisti komboa suomi-ruotsi-englanti. Tämän lisäksi lukenut saksaa, italiaa ja ranskaa ja kaikissa näissä kiitettåvät arvosanat. Nyt haluaisi opiskelemaan kieliä yliopistoon ja itse tykkään että lapsi opiskelee sitä mistä tykkää mutta työllistyminen huolestuttaa. Ei tule mieleen kuin kääntäjä/tulkki tai opettaja. Kertokaa, mihin kaikkialle kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Kommentit (267)
Itse puhun 7 eri kieltä eli koulussa opiskelin kaikki kielet, joita oli saatavilla. Minulla on siis hyvä kielipää ja minusta on aina ollut ennen kaikkea mukava ymmärtää muita kieliä ja osata käyttää niitä.
Itse miellän vieraat kielet enemmänkin "työkaluiksi", joista on mahdollisesti hyötyä sitten työelämässä. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri eikä kielitaidosta ole ainakaan koskaan ollut haittaa. Ihan kaikkia osaamiani kieliä en ole tähän mennessä päässyt työssä käyttämään, mutta varsinkin venäjää käytän työssäni lähes viikottain.
Monta kertaa on kuitenkin tullut vastaan sellaisia tilanteita, joissa sen oman peruskoulutuksen kanssa on monta työnhakijaa samalla viivalla ja silloin tuo kielitaito saattaa olla juuri sen asia, joka ratkaisee valinnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
A2-kielen on voinut valita jo hyvin pitkään, eli kieliä on pystynyt valitsemaan hyvinkin laajasti. Ruotsi on niin helppo kieli, että se ei kenenkään kielipäisen opiskelua muissa kielissä hidasta, ja sitten taas tarttuu ei niin kielelliseenkin ihan kohtalaisesti perusteet, jotta voi virkamiehenä maassamme toimia.
Aivan turhaa rutina jostain pakkoruotsista.
Pääaine ja sivuaine kannattaa tosiaan valita sen mukaan, mihin ammattiin haluaa pyrkiä.
Jos haluaa EU:hun, sivuaineeksi vieras kieli tai useampi ja pääaineena jotain muuta (esim. valtiotieteitä). Kääntäjäksi haluavan kannattaa opiskella edes hieman kääntämistä, koska opinnoissa käydään läpi paljon muutakin (harjoitellaan eri käännösohjelmien käyttöä, opiskellaan suomen kielioppia, tutustutaan eri erikoisaloihin, saadaan neuvoja käytännön prosesseihin kuten työn hinnoitteluun ja ammattimaiseen viestintään jne.). Olen liian usein törmännyt kääntäjiin, jotka tekevät työn hutaisten tai eivät ilmoita tekstin myöhästymisestä. Muilta aloilta voi toki onnistuneesti siirtyä kääntäjäksi, mutta siinä tapauksessa pitää olla varma, että suomen kielen taito ja käännöstyön päävaatimukset ovat hallussa.
Itse entisenä kääntämisen opiskelijana tienaan hyvin asiatekstien kääntäjänä (suunnitelmissa piakkoin talon ostaminen) ja saman vuosikurssin ihmiset työskentelevät mm. aikuiskoulutuksessa, projektipäällikköinä (sekä käännöstoimistoissa että muilla aloilla), viestintähommissa ja kulttuurialoilla.
Ruotsin kieli on suomalaiselle tärkein. Se että oppivelvollisille on annettu mahdollisuus opiskella ensimmäisenä vieraana kielenä jotain muuta on silkkaa typeryyttä.
Vierailija kirjoitti:
Esim diplomatia kiinnostaako? Kielipäätä voi hyödyntää monella tapaa. Tuossa väylänä olisi yhteiskuntatiede ja sivuaineena kieli. Tai jotain muuta, kannattaa miettiä mikä työ kiinnostaa.
Äkkipoika sanoisi että opiskelisi kieltä jota ei aivan kaikki hallitse. japani, Kiina, Venäjä, Espanja. Ulkomaan kaupalta voisi helposti löytää työtä viennin firmoilta/messuilta. Tulkkinakin on aikasen raskasta jos se on sitten vain sitä. Jotain kaupallista siihen. Firmoilta jos jopa kysyt näin etukäteen? Toinen mainio ja tulevaisuuden kieli robotiikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohjelmointikieliä. Yksi kova sana on Siemens S7 logiikkaohjemoinnin FBD-kieli. Työntekijöistä on suorastaan pulaa.
Ihmistulkkien uhkana ovat koko ajan kehittyvät tietokonekääntäjät, kuten Google translator. Vaikka nämä ei tee virheetöntä käännöstä, niin kuitenkin riittävän hyvää.
Olen omassa työssäni käännellyt tietokoneohjelmien tekstejä englannista venäjäksi Googlen translatorilla. Kun sitten firmassa on oikeastikin venäjäntaitoinen, niin työni tehtyä hän tarkistaa. Yli 90 % teksteistä menee riittävän oikein, että ei tarvitse korjata. Toki laatu ei varmaan ole paras mahdollinen, mutta välttää venäläiselle asiakkaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohjelmointikieliä. Yksi kova sana on Siemens S7 logiikkaohjemoinnin FBD-kieli. Työntekijöistä on suorastaan pulaa.
Nuo ovat aika lyhytikäisiä. Kukaan ei mitään S7:ää muistakaan parin vuosikymmenen päästä.
Olen useammaltakin taholta kuullut, että natiivitasoista ruotsia puhuvista on pulaa asiakaspalveluhommissa. Kannattaa myös miettiä Hankenille, Åbo Akademiin tms. ruotsinkieliseen koulutukseen pyrkimistä. (Ja käsittääkseni ainakin Åbo Akademiin pääsee suomenkielinenkin, jos on vahvat taidot pitkässä lukioruotsissa.) Voi myös hakeutua hommiin Ruotsiin (tai Norjaan/Tanskaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja haluaisin siis kääntämään muistakin kielistä kuin vain ranskasta sillä oon opiskellut myös muita vieraita kieliä.:-) Viron kielen osaaminen on mulla aika hyvä tällä hetkellä myös. T: se ranskan pääaineopiskelija HY:ltä
Suomentajan ammatti olisi luultavasti unelmatyöni, jos palkka olisi edes kolminkertainen parhimpaan nykyiseen verrattuna ja pääsisi siten pärjäämisrajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjelmointikieliä. Yksi kova sana on Siemens S7 logiikkaohjemoinnin FBD-kieli. Työntekijöistä on suorastaan pulaa.
Nuo ovat aika lyhytikäisiä. Kukaan ei mitään S7:ää muistakaan parin vuosikymmenen päästä.
Totta kai täytyy opiskella uusia ohjelmointikieliä sitä mukaa kun ne muuttuvat. Mutta kyllä niillä vanhoillakin on käyttöä niin kauan kuin vanhoja järjestelmiä käytetään. Vielä usein tulee eteen 1980-luvulla tehtyjä. Hyvin toimivat, niin miksi muuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvällä kielitaidolla voi lähteä töihin ulkomaille. Jos tätä kirottua koronaa ei olisi, niin matkailuala olisi hyvä vaihtoehto. Mikäs se täällä Suomessa pidättelee, jos on hyvä kielitaito.
Kaikkien negakommenttien vastapainoksi: olin nuorempana tosi hyvä kielissä, opiskelin ruotsin ja englannin lisäksi esimerkiksi saksaa ja espanjaa. Opiskelin yliopistossa kansainvälisiä suhteita ja teen nyt töitä Saksassa politiikan konsulttina, työkielinä ruotsi, saksa, englanti ja suomi. Alalla on paljon kaltaisiani ihmisiä, jotka opiskelivat kieliä yliopistossa sivuaineina tai ovat opiskelleet tutkinnon ulkomailla (näin itsekin tein, eli maisteriopinnot englanniksi). Kielivalintojen ei välttämättä tarvitse olla erikoisia: kuten jo aiemmin sanottu, kieli voi olla myös työkalu eikä työskentelyn pääasia kuten kääntäjillä tai tulkeilla. Tsemppiä ja iloa kieltenopiskeluun! Niin se maailma avautuu :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjelmointikieliä. Yksi kova sana on Siemens S7 logiikkaohjemoinnin FBD-kieli. Työntekijöistä on suorastaan pulaa.
Nuo ovat aika lyhytikäisiä. Kukaan ei mitään S7:ää muistakaan parin vuosikymmenen päästä.
Totta kai täytyy opiskella uusia ohjelmointikieliä sitä mukaa kun ne muuttuvat. Mutta kyllä niillä vanhoillakin on käyttöä niin kauan kuin vanhoja järjestelmiä käytetään. Vielä usein tulee eteen 1980-luvulla tehtyjä. Hyvin toimivat, niin miksi muuttamaan.
Meillä koodataan edelleen fortran 77:lla.
Kiinaa kannattattai osata, samoin Venäjää. Harva länsimaalainen kun osaa.
Ei missään tapauksessa kannata kouluttautua yliopistossa mennäkseen töihin puhelinvaihteeseen. AMK- insinöörit ovat haluttua väkeä ja työssä pääsee etenemään osaamalla kieliä. Lähellä on paljon suomalaisen kanssa naimisissa olevia kielitaitoisia miehiä, eivät suomalaiset halua ulkomaalaisia työtovereita. Monet heistä ovat yrittäjiä. En tiedä mistä kiikastaa. Sanokaa mikä juttu siinä on.