Lue keskustelun säännöt.
Mihin kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Lapsi rakastaa kieliä ja on siinä lahjakas. On kasvanut kaksikielisessä perheessä, käynyt kilikylpyluokalla ja puhuu natiivisti komboa suomi-ruotsi-englanti. Tämän lisäksi lukenut saksaa, italiaa ja ranskaa ja kaikissa näissä kiitettåvät arvosanat. Nyt haluaisi opiskelemaan kieliä yliopistoon ja itse tykkään että lapsi opiskelee sitä mistä tykkää mutta työllistyminen huolestuttaa. Ei tule mieleen kuin kääntäjä/tulkki tai opettaja. Kertokaa, mihin kaikkialle kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Kommentit (267)
Lapsen kannattaa valita yliopistossa pääaineeksi joku muu ja opiskella sivutoimisesti kieliä.
Kieliä opiskelemalla pääaineena suuntaudutaan kielitieteilijöiksi, kielen- ja kirjallisuuden sekä kulttuurin osaajiksi, yms. Lisäksi kasvatustieteiden avulla opettajajaksi. Kääntämistä opiskellaan yleensä omassa opinto-ohjelmassaan.
Lisäksi yleinen on tutkinto, jossa opiskellaan jotain kieltä (ehkä kirjallisuus/kulttuuri/historia yms.) ja sitten viestintää. Silloin voi sijoittua erilaisiin asiantuntijatehtäviin, joissa pääpaino on ko. kielialueen viestinnässä. Tai voi ruveta toimittajaksi.
Jos vaikka opiskelee valtsikassa sopivia aineita ja jotain EU-kieltä, niin se soveltuu aika hyvin jonnekin virastoihin ja etenkin EU:n virastojen tehtäviin.
Kansainvälinen politiikka, kehitysmaatematiikka, yhdistettynä kieleen sopii myös eri asiantuntijatehtäviin mm. ulkoministeriössä.
Muutkin aineyhdistelmät ovat mahdollisia, sehän riippuu täysin siitä mistä se "lapsi" on kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhtaasti kielijuttuja:
1. Kääntäjä, tulkki
2. Lingvisti
3. Opettaja
Sitten yhdistelmää muista aineista, jolla erottuu edukseen jos kielitaitoa ja saa hyvää palkkaa ja ns. kunnon ammatin.
4. Jokin kaupallinen ala kansainvälisessä firmassa, joka suuntautuu kieliin. Esim. Duolingolla tai vastaavalla työskentely.
5. NLP-hommat teknisemmältä alalta eli kieliteknologian opiskelu. Monet tekevät kandin jostain kielestä ja sitten maisteriin teknisempää. Ei onnistu Suomessa maisterissa aineenvaihto yleensä vaan ulkomailla.
6. Yhteiskuntatieteellinen ala ja diplomaatiksi.
Kannattaa muuttaa Suomen ulkopuolelle jo opiskeluaikana, sillä täällä ei paljon noita hommia ole, paitsi opettajalle ja kääntäjille jotain nappulafriikkujuttuja.
Itse seitsemää kieltä puhuvana kieli-ihmisenä valitsin vaihtoehdon 4, mutta päädyin tekemään jotain 5 kaltaista ulkomailla.
Minullakin oli haaveena kielten opiskelu, mutta lopulta päädyin vähän sattuman kautta insinööriksi. Minulle on ollut pelkkää etua muista vahvuuksistani ja työhöni kuuluukin paljon kirjoittamista, yhteydenpitoa ulkomaille sekä monenlaista aikataulutusta ja projektien hallintaa varsinaisten insinööritöiden sijaan/lisäksi. Tämä sopii minulle hyvin ja myös työnantajani antaa mielellään minun hoitaa mm. tiedotusta, koska moni muu on kuitenkin niin selkeästi suuntautunut vain tekniikkaan.
Hyviä uutisia ap. Itse kauppatieteiden maisterina ja ulkomailla vuosia asuneena olen lähes kadehtien katsellut kun lingvistiikkaa yliopistolla lukeneet "monikielinero" kaverini ovat työllistyneet niin kansainvälisiin organisaatioihin, lentokentille kuin lähetystöihikin. Ei todellakaan, ellei niin halua, jää pelkiksi tulkin hommiksi. Tiketti kv-uralle on ollut nimenomaan kielitaito. Opiskelun alasta huolimatta eivät nuoret ensimmäisissä typaikoissaan ole niin osaavia, itsekin firmoissa oppinut enemmän kuin yliopistolla. Joten opiskelkoon ihmeessä kieliä. Mahdollisuuksia on moneen.
Englanti on nyt yleiskieli.
Norjalla ja ruotsilla pääsee Norjaan töihin.
Arabialla jne. pääsee sosiaalialoille.
Venäjä, saksa ja kiina hyödylsi yritysmaailmassa.
Ranskalla tarjoilijaksi tai jonnekin EU-virkaan. Tai valtiontalouden tarkastusvirastoon.
Espanjaa, jos työskentely huu mekartellissa kiinnostaa.
Siinä ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totuus on ettei filologeille ole töitä - mutta yhdistettynä johonkin työhön löytyy. Itse osaan itäisen Euroopan kieliä, ja myös Venäjää. Baltiaan pääsen töihin milloin vain, toinen asia on sitten palkkataso. Monasti yksi asia johtaa toiseen ja seuraavaan. Myös sattumilla on osansa työmarkkinoilla, jos hallitset tai osaat "jotain" marginaalikieltä.
Vierailija kirjoitti:
Englanti on nyt yleiskieli.
Norjalla ja ruotsilla pääsee Norjaan töihin.
Arabialla jne. pääsee sosiaalialoille.
Venäjä, saksa ja kiina hyödylsi yritysmaailmassa.
Ranskalla tarjoilijaksi tai jonnekin EU-virkaan. Tai valtiontalouden tarkastusvirastoon.
Espanjaa, jos työskentely huu mekartellissa kiinnostaa.
Siinä ne.
Englantia voi opiskella ihan oikeastikin, siis sellaiselle tasolle, että sen OSAA. Eikä tyytyä paljastamaan hölmöyttään tekeytymällä tankeroenglannin pohjalta amerikkalaisemmaksi kuin amerikkalaiset itse. Suomi ei ainakaan vielä ole Yhdysvaltojen 51. osavaltio, joten ei mitään syytä antaa amerikkalaiselle bisnesmaailmalle vapaaehtoisesti kotikenttäetua Suomen kamaralla.
Ranskan hyöty valtiontalouden tarkastusvirastoon pääsemisessä taitaa olla menneen talven lumia. Muutenkin se oli vain muodollinen oikeutus rekrytointipäätökselle (huom. yksikkömuoto), joka todellisuudessa perustui kohdallaan olleisiin henkilösuhteisiin.
Ja vakavammassa mielessä: minkä tahansa vieraan kielen todellisella osaamisella on merkitystä tehtävissä, joissa hoidetaan suomalaisten ja ao. vierasta kieltä äidinkielenään käyttävien virastojen, firmojen tai henkilöiden välisiä asioita suoraan esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa osapuolet kyllä osaavat englantia mutta asiaan liittyy sellaisia asiakirjoja, joista ei ole englanninkielistä versiota.
Periaatteessa mahdollisia työpaikkoja on tästä näkökulmasta rajattomasti, mutta oikeaan paikkaan osuminen oikeaan aikaan ei tietenkään ole koskaan varmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummastuttaa tuo väitetty venäjän työllistävä vaikutus. Niin sanottiin jo 50 vuotta sitten. Mutta eikös nykyään ole suomessa jo sen verran suomea osaavia venäläisiä, että hommat hoituvat sitä kautta.
Näin on, mutta kun kaksi umpisuom. viranomaista keskustelee työhaastattelussa - ja osaavat esim. lisäksi viroa: Kenet palkataan töihin? On tiettyjä juttuja mitkä ovat auki natiiveille.
Vaikka hankkisi kuinka hyvän taidon kielissä, mutta jos ei saa vieraita kieliä työssään käyttää, niin kielitaito rapistuu nopeasti. Sen tajuaminen on ainakin itselleni tehnyt todella kipeää, kun koulutus on kuitenkin ollut hyvin kielipainotteinen. Englantia sain käyttää, mutta sitäpä en ollut lukion jälkeen opiskellut lainkaan ja työssäkin kelpasi heikohkonlainen kielen taso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka hankkisi kuinka hyvän taidon kielissä, mutta jos ei saa vieraita kieliä työssään käyttää, niin kielitaito rapistuu nopeasti. Sen tajuaminen on ainakin itselleni tehnyt todella kipeää, kun koulutus on kuitenkin ollut hyvin kielipainotteinen. Englantia sain käyttää, mutta sitäpä en ollut lukion jälkeen opiskellut lainkaan ja työssäkin kelpasi heikohkonlainen kielen taso.
Kielitaito rapistuu, jos sen antaa rapistua ja kehittyy jos sen eteen jaksaa nähdä vaivaa. Itse puhun ja ymmärrän esimerkiksi ruotsia paljon paremmin nyt kuin kymmenen vuotta sitten ylioppilaaksi päästessäni. Vapaa-ajallani olen opiskellut ranskaa, italiaa ja espanjaa, joista jälkimmäisessä olen jo varsin haka ja sanavarastooni kuuluu noin 8000 sanaa kyseisellä kielellä.
Töitä teen lähinnä suomeksi. Englantia olen tarvinnut ehkä 5% työtehtävistä, eikä senkään taidon ylläpitäminen ole millään tapaa työstäni kiinni.
Kielitaito kehittyy, jos sitä järjestelmällisesti kehittää ja rapistuu jos sen antaa rapistua. Pelkkä töissä ei-kotimaisella hölöttäminen ei kehitä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka hankkisi kuinka hyvän taidon kielissä, mutta jos ei saa vieraita kieliä työssään käyttää, niin kielitaito rapistuu nopeasti. Sen tajuaminen on ainakin itselleni tehnyt todella kipeää, kun koulutus on kuitenkin ollut hyvin kielipainotteinen. Englantia sain käyttää, mutta sitäpä en ollut lukion jälkeen opiskellut lainkaan ja työssäkin kelpasi heikohkonlainen kielen taso.
Kielitaito rapistuu, jos sen antaa rapistua ja kehittyy jos sen eteen jaksaa nähdä vaivaa. Itse puhun ja ymmärrän esimerkiksi ruotsia paljon paremmin nyt kuin kymmenen vuotta sitten ylioppilaaksi päästessäni. Vapaa-ajallani olen opiskellut ranskaa, italiaa ja espanjaa, joista jälkimmäisessä olen jo varsin haka ja sanavarastooni kuuluu noin 8000 sanaa kyseisellä kielellä.
Töitä teen lähinnä suomeksi. Englantia olen tarvinnut ehkä 5% työtehtävistä, eikä senkään taidon ylläpitäminen ole millään tapaa työstäni kiinni.
Kielitaito kehittyy, jos sitä järjestelmällisesti kehittää ja rapistuu jos sen antaa rapistua. Pelkkä töissä ei-kotimaisella hölöttäminen ei kehitä mitään.
Luetun ymmärtämistä - ja internetin ansiosta nykyään myös kuullun ymmärtämistä - voi kehittää kaikilla haluamillaan kielillä niin paljon kuin mieli tekee ja aikaa riittää.
Itse opiskelemalla voi myös omaksua riittävän sana- ja ilmaisuvaraston pystyäkseen esittämään asiansa suullisesti ja kirjallisesti silloinkin, kun ulkoa opetellut perussanonnat eivät riitä mutta kyse on konkreettiseen asiayhteyteen sidotusta kielenkäyttötilanteesta, jonka etenemisen vaihtoehtoiset skenaariot ovat jossain määrin ennustettavia.
Aidosti aktiivisen kielitaidon hankkimiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan enemmän. Silloin ei riitä, että saa asianmukaisella tavalla hoidetuksi elämässä eteen tulevat erilaiset tilanteet, vaan on kyettävä monipuolisesti, vakuuttavasti ja vaikuttavasti osallistumaan tasavertaisena keskustelukumppanina elävään vuorovaikutustilanteeseen, jossa puheenaihekin elää keskustelun edetessä.
Lähdeviitettä en muista, mutta jossain suomalaisessa tieteellisessä julkaisussa todettiin, että vaikka vieraan kielen osaamistaso yltäisi työssä tai opiskelussa miten korkealle tahansa, työn ja opiskelun ulkopuolella on harvoin kielenkäyttötilanteita, joissa tarvittaisiin pitemmälle menevää osaamista kuin eurooppalaisen viitekehyksen taso A2 tai B1. Tästä voitaneen päätellä pätevästi, että jos työ ei kehitä aktiivista kielitaitoa, sen kehittämiseen B1-tasoa pitemmälle ei small talk riitä. Eikä taida ihan riittää sekään, että hokee asuntonsa seinille ylempien osaamistasojen verkkokielikurssien mallivastauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
RKP:n puheenjohtajaksi toitottamaan, miten ruotsi on portti muihin kieliin.
Vierailija kirjoitti:
RKP:n puheenjohtajaksi toitottamaan, miten ruotsi on portti muihin kieliin.
melko optimistista ajatella tulevansa rekrytoiduksi juuri tuohon tehtävään juuri silloin, kun on aika siirtyä opiskelusta työelämään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata. Kielten opiskelu yliopistossa on sitä paitsi yllättävän ikävää puuhaa peruskouluun ja lukioon verrattuna. Yliopistossa opiskellaan kielitiedettä eikä sitä kieltä samaan tapaan kuin niissä hauskoissa tarinanmuotoon tehdyissä koulun oppikirjoissa.
Itse olen opiskellut todella pitkälle venäjää ja saksaa, mutta tutkintoni on tekniseltä alalta. Töitä on riittänyt hyvin.
Tuplatutkinto kannattaa. Toinen taloustiede, eka otsikossa
Olen suorittanut FM-tutkinnon pääaineena englantilainen filologia noin 25 vuotta sitten. Ainakin silloin opiskelijoiden keskuudessa oli pieni joukko, joka oli lapsesta asti haaveillut kieltenopettajan ammatista, ja sitten valtaenemmistö, joka sanoi, ettei ainakaan opettajaksi koskaan ala. Kymmenen vuoden päästä valtaenemmistö siitä valtaenemmistöstä toimi opettajina ihan siksi, kun ei muutakaan työtä ollut löytynyt. En tiedä, onko tilanne miltään osin muuttunut, mutta veikkaukseni on, että ei ole.
Sekin tosiaan kannattaa huomata, mihin joku jossain aiemmassa kommentissa viittasi, että filologia-aineiden opiskelu ei ole pelkästään varsinaista kielten opiskelua. Itse asiassa kielten opiskelua siinä on yllättävänkin vähän. Opiskellaan mm. kielitiedettä ja kirjallisuutta. Toki käytännön kieltä oppi siinä, kun sitä koko ajan käytettiin ja enemmistö opettajista oli natiiveja. Muistan, kuinka yllättyneitä monet kaverini olivat, jos näytin heille jotain tenttikirjoja tai luentomuistiinpanoja: "tuollaistako siellä opiskellaan?" Ilmeisesti he luulivat, että "englannin opiskelu yliopistossa" olisi ikään kuin lukion englannin jatkokurssi. No, ei ole.
Somaliaa kannattaa opiskella. Tulkkeja tarvitaan aina ja ikuisesti kun kaapuakat ei suomea opi. Sossukäyntien täytyy sujua somaliaksi.
Koulutuksen ja ammatin välillä ei todellakaan tarvitse olla mitään yhteyttä humanistisella alalla. Hämmentävää lukea englannin maistereiden työllistymisestä ainoastaan opetustehtäviin kun ”muutakaan ei ole”. Hyväpalkkaista työtähän on vaikka kuinka paljon. Arvelisin, että suurin osa esim. valtion viroista on avoinna ylemmän korkeakoulututkinnon haltijalle. Toki saattaa tohtorintutkinto olla vaatimuksena esim. asiantuntijatehtäviin, mutta itse olen assyriologian lisensiaattina valtion virassa. Työtehtävillä ei tosin ole mitään tekemistä koulutuksen kanssa, mutta virka on silti hyväpalkkainen (4700 e/kk). Toimistotyö. Humanisti taipuu tosi moneen ja on lisäksi useinmiten varsin yleissivistynyt myös. Harmittaa oikein, kun suoraan ammattiin johtava koulutus on nykyään niin suosittua. Entäs sivistys? Ja oman persoonan toteuttaminen?
Jos puhuu natiivina ruotsia, ei ole mitään ongelmia työllistyä kielen parissa. Suomi on kaksikielinen maa ja valtionhallinnosta kaikki tekstit käännetään pääasiassa suomesta ruotsiin. Lisäksi ruotsinkielistä kirjallisuutta tuetaan ja julkaistaan paljon eli työtä voi löytyä myös esim. kustantamoista jne. Lisäksi yksityiset yritykset ovat usein osa pohjoismaista konsernia.
Samoin ajatellaan että kuka tahansa osaa englantia. Kun ei tajuta niitä virheitä, niin painellaan menemään tyyliin surkealla lukioenkulla asenteella mitä välii.