Lue keskustelun säännöt.
Mihin kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Lapsi rakastaa kieliä ja on siinä lahjakas. On kasvanut kaksikielisessä perheessä, käynyt kilikylpyluokalla ja puhuu natiivisti komboa suomi-ruotsi-englanti. Tämän lisäksi lukenut saksaa, italiaa ja ranskaa ja kaikissa näissä kiitettåvät arvosanat. Nyt haluaisi opiskelemaan kieliä yliopistoon ja itse tykkään että lapsi opiskelee sitä mistä tykkää mutta työllistyminen huolestuttaa. Ei tule mieleen kuin kääntäjä/tulkki tai opettaja. Kertokaa, mihin kaikkialle kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Kommentit (267)
Siskolle on ollut paljon hyötyä hyvästä saksan kielen taidosta, oli vaihdossa Saksassa. Suomessa on puutetta niistä jotka osaavat hyvin saksaa. Ainakin bisnesalalla parantaa työllistymismahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelen eräällä jenkkisivustolla useita kieliä. On ollut hupaisaa huomata kaikkia jänskiä yksityiskohtia eri kielten välillä, sellaisina taustalla piilevinä stereotypioina:
-ruotsin kieltä opetellessa tulee usein (useammin kuin muissa kielissä) käännettäväksi lauseita mm. ympäristötietoudesta, tasa-arvosta, seks. vähemmistöistä, lagomista ja kanelipullista ja naapureista, Tanskasta, Suomesta ja Norjasta.
-kiinan kieltä opetellessa tulee käännettäväksi usein (useammin kuin muissa kielissä) lauseita joissa jokin 'ei ole sallittu', esim. 'täällä ei ole sallittua puhua englantia'
-italian kieltä opetellessa tulee usein käännettäväksi jotain tunteisiin ja romantiikkaan liittyvää
-venäjän kieltä opetellessa tulee usein käännettäväksi jotain rahaan ja kuluttamiseen liittyvää tai jotain valtaan liittyvää
-saksan kieltä opetellessa tulee usein käännettäväksi jotain teknistä ja käytännöllistä
-ranskan kielen kohdalla en ole huomannut mitään erityisiä painotuksia
Java ja JavaScriptiä opiskelisin itse. Ranskan kielestä mulla tutkinto, töitä riitti just ja just mutta ei juuri mitään ylenemis- tai kehittymismahdollisuuksia.
Lihakunnalle kielen kääntäjäksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä koulua käy lapsena ja kaveripiiri opettaa jo kaikenlaista Diplomaatin tapakasvatusta ja kulltturtiauastaa ei kai opi köhyhässä perheessä.. Ja suomalainen nuori mies on ominut sttuisen olemuksen.
Olisi ehkä viisasta opiskella vain paria eri kieltä sivuaineina ja valita pääaineeksi jokin sellainen aine joka auttaa työllistymään jossakin eurooppalaisessa hyvinvointivaltiossa, kuten Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, Belgiassa tai vaikkapa Hollannissa. On toki muitakin harkinnanarvoisia maita, mutta noista mainitsemistani on hyvät kulkuehteydet Suomeen. Siitäkin voi olla etua. Ehkä jokin työ teknisellä alalla, yritystalous tms voisi myös olla hyvä, voisi vaikka edetä jonkin kansainvälisen yrityksen tai organisaation pohjoismaiseen tai eurooppalaiseen johtoon.
Kaikkihan eivät halua johtotehtäviin, mutta mainitsemani koulutus avaa työpaikkoja erilaisille asiantuntijoille. Energiatalous, energian tuotanto, tulevat olemaan kasvavia juttuja, jotka vaativat osaajia.
Kuvatunlaisissa töissä kielitaito on varmasti plussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu on kääntäjä ja valittaa aina miten huonosti siitä saa palkkaa.
Mä olen opiskellut kieliä ja työllistynyt kääntäjänä ja tulkkina oikein hyvin. Ja mikä parasta nautin työstäni joka ikinen päivä. Jos opiskelee vain varman työllistymisen toivossa, voi päätyä työhön jota vain inhoaa joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuliko Sinusta Javaskriptkiddie? Eikö esim C++ kiinnostanut? Kuinka pitkälle opiskelit Javaa? Älä loukkaannu tuosta alusta, ei se ollut vakavissaan kirjoitettu eikä loukkaukseksi tarkoitettu. Itse liun jonkin verran aikoinani C++, Java, C# ynnä Cisco, network admin, multimedia. Windows, Linux, BSD/Unix ja Mac/Apple tulivat tutuiksi. Se antoi hyvän koulupohjan lähes työttömyyteen: ikää oli liikaa, ei yli nelikymppinen saa juuri töitä.
Siis kuluttakaa koulunpenkkejä jo nuorena!
Vaihdoin kielten opiskelun yliopistossa amk-tutkintoon, enkä voisi olla tyytyväisempi. Hyväpalkkainen vakityö vuorolisillä pian valmistumisen jälkeen. Opettajana varmaan jumittaisin sijaisuuksissa ja määräailaisuuksissa, kääntäjänä ei olisi töitä. Muitakin humanisti-alanvaihtajia tapasin amk:ssa, osa oli valmistunutkin ja teki huonopalkkaista, tylsää työtä jossain asiakaspalvelussa.
Omasta kokemuksestani en suosittelisi kielten opiskelua kenellekään (yliopistossa pääaineena). Opinnot olivat lisäksi kaukana käytännöstä ja vaikka 1500-luvun kirjallisuuden opiskelu oli hauskaa, en nähnyt siinä mitään etua itselleni työelämässä. Kielet ovat hyödyllisiä, mutta kauppista tai kokonaan muuta juttua suosittelen minäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Joskus kannattaa.
T. Kääntäjä
No näinpä. Ottaa päähän nämä kommentoijat jotka sanovat ettei kenenkään kannata tehdä asiaa x, koska just hänen ei kannattanut.
Ns. Hankalammallekin alalle voi työllistyä, jos kokoaa verkostoja jo opiskeluaikana. Tähän voi kysyä apua yliopiston rekrystä, opettajilta jne. He neuvovat oikein mielellään.
T. Toinen kääntäjä
Palkat tulee tutkia jo ennen koulutukseen hakua. Jo yläasteella tutkin palkkoja. Elämäänsä ei kannata pilata olemalla pienipalkkainen.
Toki amk ope tienaa sen 3500...5500 e kk. Tulkki kai 2500, kääntäjä 1500... 2200 e?
Alle 3000 ekk en pidä asiantuntijana. Sen alle on työläisen, sihteerin, apulaisen ja harjoittelijan palkat.
Amk inssi ottaa sen 3000...5500 e kk. Huiput toki KUITTAA ENEMMÄNKIN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä opiskella jotain jossa on jo tosi hyvä ja voi edistää itsekseen lisää? Monipuolisuus on avainsana korkeakoulutettujan työkentällä. Ihan mitä vaan muuta mutta ei niitä kieliä. Aineopettajiakin on jo jonoksi asti.
Jos syy on se että haluaa loistaa siinä missä on hyvä, niin todellakin suosittelen epämukavuusalueelle menemistä.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen eräällä jenkkisivustolla useita kieliä. On ollut hupaisaa huomata kaikkia jänskiä yksityiskohtia eri kielten välillä, sellaisina taustalla piilevinä stereotypioina:
-ruotsin kieltä opetellessa tulee usein (useammin kuin muissa kielissä) käännettäväksi lauseita mm. ympäristötietoudesta, tasa-arvosta, seks. vähemmistöistä, lagomista ja kanelipullista ja naapureista, Tanskasta, Suomesta ja Norjasta.
-kiinan kieltä opetellessa tulee käännettäväksi usein (useammin kuin muissa kielissä) lauseita joissa jokin 'ei ole sallittu', esim. 'täällä ei ole sallittua puhua englantia'
-italian kieltä opetellessa tulee usein käännettäväksi jotain tunteisiin ja romantiikkaan liittyvää
-venäjän kieltä opetellessa tulee usein käännettäväksi jotain rahaan ja kuluttamiseen liittyvää tai jotain valtaan liittyvää
-saksan kieltä opetellessa tulee usein käännettäväksi jotain teknistä ja käytännöllistä
-ranskan kielen kohdalla en ole huomannut mitään erityisiä painotuksia
Mielenkiintoista! Mikä tämä kätevä jenkkisivusto on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Joskus kannattaa.
T. Kääntäjä
No näinpä. Ottaa päähän nämä kommentoijat jotka sanovat ettei kenenkään kannata tehdä asiaa x, koska just hänen ei kannattanut.
Ns. Hankalammallekin alalle voi työllistyä, jos kokoaa verkostoja jo opiskeluaikana. Tähän voi kysyä apua yliopiston rekrystä, opettajilta jne. He neuvovat oikein mielellään.
T. Toinen kääntäjä
Itse olen esimerkki siitä, ettei tarvitse edes osata verkostoitua. Niin vain olen vastoin odotuksia työllistynyt freelancekääntäjäksi ihan vain käymällä alan yliopistokoulutuksen ja lähettämällä umpimähkään hakemuksia. En oikein tutustunut opiskelukavereihini, harmi kyllä.
Tienaaminenkaan ei ole ongelma, jos tyytyy suomalaisten mediaanipalkkatasoon. Käännösala on kyllä ikävä esimerkki "vapaan sopimisen" varjopuolista: lähtökohtaisesti tarjotaan yleensä riistopalkkioita ja neuvotteluissa pitää osata pitää puolensa. Mutta kyllä osaavalle ammattilaiselle maksetaan kohtuullisesti (paitsi kirjallisuuden kääntäjille, se on eri maailma).
Tässäkin ketjussa toisteltu neuvo opiskella kielten lisäksi jotain varmasti työllistävää ei olisi toiminut omalla kohdallani. En pystynyt kuvittelemaan itseäni tekniselle alalle tai yritykseen hoitamaan suhteita. Käännöstiede oli minulle nimenomaan käytännöllinen valinta!
Joku sanoi edellä, että tekoäly hoitaa nykyään ison osan käännöksistä ja ihmiskääntäjille jää tylsät rutiinihommat. Ei todellakaan hoida, vaan konekääntäminen on vielä pieni rajallinen apuväline ja aivan niin kuin muillakin aloilla se nimenomaan vapauttaa kääntäjät rutiinitehtävistä hommiin, jotka vaativat arvostelukykyä ja luovuutta.
Olen itse koulutukseltani englantilaisen filologian maisteri ja tein pitkään hommia in-house-kääntäjänä. Tällä hetkellä työskentelen suuressa kansainvälisessä lääkeyhtiössä teknisen viestinnän parissa ja teen käännöstöitä sivubisneksenä. Lisätyömahdollisuuksia löytyy mm. lääketieteellisen kirjoittamisen parista.
Ohjelmointikieliä. C, C++, Python, Java.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin kielten opiskelun yliopistossa amk-tutkintoon, enkä voisi olla tyytyväisempi. Hyväpalkkainen vakityö vuorolisillä pian valmistumisen jälkeen. Opettajana varmaan jumittaisin sijaisuuksissa ja määräailaisuuksissa, kääntäjänä ei olisi töitä. Muitakin humanisti-alanvaihtajia tapasin amk:ssa, osa oli valmistunutkin ja teki huonopalkkaista, tylsää työtä jossain asiakaspalvelussa.
Omasta kokemuksestani en suosittelisi kielten opiskelua kenellekään (yliopistossa pääaineena). Opinnot olivat lisäksi kaukana käytännöstä ja vaikka 1500-luvun kirjallisuuden opiskelu oli hauskaa, en nähnyt siinä mitään etua itselleni työelämässä. Kielet ovat hyödyllisiä, mutta kauppista tai kokonaan muuta juttua suosittelen minäkin.
Viestini kuulostaa tosi pessimistiseltä. Haluan tarkentaa, että aina kielen opiskelu pääaineena kannattaa jollekin! Mutta tunnen niin harvoja tapauksia verrattuna niihin, joilla kielen opiskelu tutkintona ei kannattanut ja johti työttömäksi aineenopettajaksi tai ylikoulutetuksi johonkin puhelinvaihteeseen. Oli meilläkin huippulahjakas tyyppi, joka työllistyi yliopistoon jo opintojensa aikana ym. menestyjiä. Mutta minulle tuli suurena yllätyksenä kaikki alanvaihtajat, työttömät aineenopettajat, ja humanistisen tutkinnon aliarvostus. En kadu sitä, että lähdin opiskelemaan kielitieteitä ja keskeytin, olihan se opiskelu ihan mukavaa - mutta en olisi lähtenyt, jos olisin etukäteen tiennyt tilanteen. Voi olla tietenkin kyse työelämän muutoksesta ylipäätään - koulutusta vastaavaa työtä ei ole kaikille.
Työelämässä on eri juttu. Haluatko olla kielellisesti lahjakkaana ja eri kieliä osaavana mennä yliopistoon opiskelemaan kieliä? Siellä muutkin on hyvin lahjakkaita täysin samassa asiassa. Mutta jos menisi vaikka opiskelemaan insinööriksi tai kokonaan muulle alalle, on kielitaito siellä sellainen valtti, jota ei kaikilla muilla ole. Jos kielten opiskelu tuntuu omalta, se voi olla vähän niin kuin taiteen opiskelu: voi olla parempi vaihtoehto jättää harrastukseksi ja keksiä jotain työllistävämpää. Nykyaikana se voi olla vaikeaa, mutta ehkä joku lukee tämän ja jättää tekemättä sen virheen, jonka itse tein.
Mita he tekee kulttuurialoilla?