Lue keskustelun säännöt.
Mihin kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Lapsi rakastaa kieliä ja on siinä lahjakas. On kasvanut kaksikielisessä perheessä, käynyt kilikylpyluokalla ja puhuu natiivisti komboa suomi-ruotsi-englanti. Tämän lisäksi lukenut saksaa, italiaa ja ranskaa ja kaikissa näissä kiitettåvät arvosanat. Nyt haluaisi opiskelemaan kieliä yliopistoon ja itse tykkään että lapsi opiskelee sitä mistä tykkää mutta työllistyminen huolestuttaa. Ei tule mieleen kuin kääntäjä/tulkki tai opettaja. Kertokaa, mihin kaikkialle kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eu-tehtävissä tarvitaan kielitaitoa, esim. tulkit.
Niin, siis kaikilla virkamiehillä on oltava kielitaito kunnossa. Ei töitä tehdä tulkkien välityksellä, vaan itse on osattava. EUparlamentin jäseniltä ei vaadita yhtään mitään osaamista eikä ulkopuolisilta kokouksiin osallistuvilta.
Ja ne tulkit ovat free lancereita. Kääntäjät sitten erikseen. Kauhean monet eivät näihn hommiin työllisty, joten ... Ja ihan oikeasti, näistä monet opiskelleet ihan muuta kuin kieliä pääaineenaan.
Tämä ei kyllä pidä paikkansa. Ovat päätoimisia tulkkeja joilta vaaditaan useamman EU-kielen ammattiosaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sivuilta toissa.fi voi katsoa mihin eri tulkinnoilla on työllistytty. Kielillä on menty kääntämisen, tulkkaamisen ja opettamisen lisäksi kaupalliselle alalle, järjestötyöhön, virkamieheksi. Ministeriöt palkkaavat hyvin monipuolisella koulutustaustalla, osaamista voi kerryttää muuallakin kuin opiskelemalla. Syvää kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä on vaikeampi opettaa muutamalla kielikurssilla vaikka markkinoinnin opiskelijalle kuin opettaa työn vaatima substanssi ihmiselle, jolla on vuosien opintojen kautta kehittynyt ajattelu.
Ehdottomasti lapsen tulee muuttaa pois Suomesta. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa olisi vaikka kuinka töitä kielitaitoiselle ihmiselle. Ja tosiaan, kannattaa niiden kielien ohella opiskella jotain muuta esim. kauppatieteitä tai yhteiskuntatieteitä. Tai jos teknisemmat alat kiinnostaa, niin voisi vaikka opiskella datatieteitä ja spesialisoitua esim. luonnollisen kielen prosessointiin (NLP) tai kääntämiseen (käännösmallien rakentamiseen jne.)
Mahdollisuuksia on vaikka mihin!
UM:n, suurlähetystöjen, konsulaattien (mitä näitä on) työntekijäksi, esim. "puhelinvaihteeseen".
Diplomaatiksi. Relocation agent (mikä tää nyt olis suomeksi).
TE-keskus. Tännä ulk. Tarvitaan kielitaitoisia tulkkeja.
Arabia, somali, kurdi, ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos opiskelee kaupallisen tutkinnon yliopistossa, voinee laajalla kielitaidolla työelämässä päästä hyväpalkkaisiin kansainvälisiin tehtäviin ympäri maailman. Sivuaineena joku poliittinen suuntaus, niin pitää oven auki isopalkkaisiin ja helppoihin virkoihin.
Vastaus oli täysin oikea mutta ei se mitä kysyttiin. Kaupallinen tai poliittinen korkeakoulututkinto JA parin "oikean" harvinaisen kielen taito on avain hyväpalkkaiseen hommaan. Kielten opiskelu pääaineena on avain pätkätöihin nollatuntisopimuksella.
PakkoR:n takia suomalaiset ovat jääneet metsäläisiksi joita estetään opiskelemasta oikeasti hyödyllisiä kieliä joten lähes tahansa tankeroenglannin lisäksi hallittu kieli on meillä automaattisesti eksoottinen.
Näitä kahta skandinaavista mongerrusta ei nykyään tarvita enää edes Suomessa tai Ruotsissa kun meillä pärjää englannilla ja lahden takana dominoivat pian kielet joihin ei tarvita vokaaleja ensinkään
No, mun tyttöni innostui Ruotsin kielestä kun se pakollisena aineena tuli ja kun myöhemmin muutti Saksaan, oli sitä mieltä että hyvästä Ruotsista oli valtava etu kun piti oppia saksaa.
Nämä pakkoR:n puolustelijoiden perustelut ovat jo totaalisen absurdeja.
Tyttö ei tarvitse ruotsia mihinkään vaan saksaa mutku silti on niinku parempi että se haaskaa vuosikausia ruotsin lukemiseen sen sijaan että olisi saanut lueka saksaa ja jotain toista hyödyllistä kieltä alusta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Näin se on valitettavasti on, humanistinen on tosi huonosti työllistävä tiedekunta. Mäkin olen siis kielipää humanisti, puhun viittä kieltä.
Nykyisillä tiedoillani opiskelisin varmaankin tekniselle alalle ja harrastaisin paljon kieliä sivussa. Ihan oikeasti, rahallakin on elämässä väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teki mitä teki, toivottavasti on onnellinen.
Kannattaa luoda suhteita ja olla sosiaalinen. Se auttoi minulla vakityöhön kansainväliseen firmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanha luokkakaveri opiskeli englantia ja erikoistui oikeustieteelliseen kieleen ja työskentelee isossa lakiasiaintoimistossa.
Kielitaidosta ei nykyään makseta yhtään mitään. Meillä laitettiin nimineulaan merkki kaikista kielistä mitä osaa. Minä sain sen jälkeen vaivoikseni kaikki kehitysmaista tulleet ilkeät äijät, joita harmittaa kun naiset ovat täällä korkeissa viroissa ja päätösvaltaisia. No en sitten voi näyttää kielitaitojani ,joudun tekemään muitten puolesta likaiset työt. Minun työssä on vain haittaa jos esimies huomaa vahingossa kielitaitoni. Olen vaihtanut osastoa , enkä enää " osaakaan " nyt kieliä.. Vapaalla puhun mitä lystää. Suomi on kyllä tosi outo paikka. Kielet not, not.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se into siihen mitä opiskelee ratkaisee aika paljon.Myyntityö tuntuu ilmeisen helpolta monen mielestä.Sitähän se ei ole. Kaupan kassaltakin vaaditaan paljon nykyisin että pärjää vauhdissa mukana.
Se on helppo katsomosta huudella mikä on se paras tie opiskella.Yksi asia on selvä.Se mikä oikeasti kiinnostaa.Monenlaista voi tehdä opiskelujen aikana elääkseen vaan täytyy olla intohimo opiskeluun ja siihen mitä opiskelee.
Me vanhemmat ihmiset emme näe maailmaa samoin silmin mitä nuoret.En menisi neuvomaan kovin vaan kannustaisin etsimään oman tiensä.
Menestyneen urheilijan takana hyvä valmentaja ja menestyvän opiskelijan takana häneen uskovat taustajoukot ja kannustavat myös eli vanhemmat.Näin minä sen näen ja ammatinvalinta ensin voi olla yksi monista mitä sitten tekevät loppuelämänsä aikana. Niinkuin itsekkin olen tehnyt.
Kieliä opiskelemalla ei tule diplomaatiksi.. Hotellin saunaan pääsee töihin. Palkka on pienempi kuin siivojan. Saman saa ilma tötäkin, Ruotsinkielinen saa aina paikan Vaasassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse opiskelin harvinaisia kieliä yliopistolla. Kaikki sukulaiset pyörittelivät silmiään ja huokailivat, että mihinkä meinaat työllistyä. Suoritin opiskeluaikana harjoittelun, jonka kautta työllistyin kustantamoon kustannustoimittajaksi. Vaikka sain työpaikan, ei niitä ole kuitenkaan tarjolla älyttömästi. Monet opiskelutoverit opiskelivat opettajiksi. Lisäksi venäjää opiskellut siskoni työskenteli suurlähetystössä, mutta jatkoi opiskeluja myöhemmin muulla alalla.
En minäkään suosittele kielten opiskelua pääaineena, ellei aio opettajaksi. Mikäli kuitenkin lähtee tälle tielle, parantavat opiskeluaikaiset harjoittelut työllistymisen mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos opiskelee kaupallisen tutkinnon yliopistossa, voinee laajalla kielitaidolla työelämässä päästä hyväpalkkaisiin kansainvälisiin tehtäviin ympäri maailman. Sivuaineena joku poliittinen suuntaus, niin pitää oven auki isopalkkaisiin ja helppoihin virkoihin.
Vastaus oli täysin oikea mutta ei se mitä kysyttiin. Kaupallinen tai poliittinen korkeakoulututkinto JA parin "oikean" harvinaisen kielen taito on avain hyväpalkkaiseen hommaan. Kielten opiskelu pääaineena on avain pätkätöihin nollatuntisopimuksella.
PakkoR:n takia suomalaiset ovat jääneet metsäläisiksi joita estetään opiskelemasta oikeasti hyödyllisiä kieliä joten lähes tahansa tankeroenglannin lisäksi hallittu kieli on meillä automaattisesti eksoottinen.
Näitä kahta skandinaavista mongerrusta ei nykyään tarvita enää edes Suomessa tai Ruotsissa kun meillä pärjää englannilla ja lahden takana dominoivat pian kielet joihin ei tarvita vokaaleja ensinkään
No, mun tyttöni innostui Ruotsin kielestä kun se pakollisena aineena tuli ja kun myöhemmin muutti Saksaan, oli sitä mieltä että hyvästä Ruotsista oli valtava etu kun piti oppia saksaa.
Ruotsista on apua saksan oppimiseen, mutta vielä parempi saksan oppisen kannalta on tietysti jos opiskelee alun alkaen saksaa eikä jotakin sivureittejä kulkien (vielä pitemmälle vietynä ruotsin avulla oppii tanskaa ja norjaa, ja vasta niiden jälkeen opiskelisi saksaa, jonka pitäisi olla sitten helpompaa, jos jaksaa tehdä kaikki välivaiheet). Mieluummin opiskelemaan suoraan sitä kieltä, mitä on tavoite oppia.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen kahta kieltä yliopistossa. Työskentelen diplomaattina ulkoministeriössä.
Tuo ei taida olla koko totuus. Jos oikeasti työskentelet - etkä ole vain harjoittelija tms. - diplomaattina UM:ssä, sinulla lienee jo jokin maisterintutkinto pohjalla?
Vierailija kirjoitti:
Eu-tehtävissä tarvitaan kielitaitoa, esim. tulkit.
Hakijoita lienee "hieman enemmän" kuin paikkoja, joten kannattaa olla varasuunnitelma. Itse hain joskus Suomen EU-taipaleen alkupuolella mm. kääntäjän tehtävään, toimipaikka olisi muistaakseni ollut Bryssel. En tullut tuolloin valituksi, mutta ei kai se ihme ollut, kun paikkoja oli yksi ja hakijoita parisensataa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana ekana kannattaa huomata se, että kielien opiskelu yliopistossa ei ole yhtään samaa kuin opetella kieliä käytössä tai lukemalla sanoja ja kielioppia. Siellä käydään läpi kielitiedettä ja mietitään jotain 1500-luvun munkkiranskaa, josta joku nykykielen sana pohjautuu.
Jotkut tykkäävät, jotkut eivät. Omalle viittä kieltä osaavalle lapselleni en missään tapauksessa suosittelisi kieliopintoja, koska hänellä riittää rahkeet ja pää muuhunkin.
Kääntäjän ja tulkin töistä ei juurikaan nykyaikana makseta. TV-sarjojen tekstitykset on lukiolaisten tekemiä jne.
Eli joku työllistävä koulutus ja siihen päälle lukee kieliä niin paljon kuin ikinä tahtoo.
Riittää rahkeet ja pää muuhunkin? Kovasti nyt vähättelet kielitiedettä. Suomessa ei kyllä yhtään arvosteta mitään tällaista, turhauttavaa.
Kyseessä voi olla tahallinen provo, kun tuo aiempi heittää asian ikään kuin nuo muut aineet olisivat jotenkin vaativampia. Itse asiassa kielet voivat olla hyvinkin vaativampia, mutta pelkästään niillä on kuitenkin vaikea työllistyä, eli tämän voisi kääntää niin päin, provoa (?) käänteisesti lainaten, että työllistymisnäkökulmasta voi olla hyvä opiskella muuta(kin), vaikka rahkeet ja pää riittäisivät kieliopintoihinkin.
Kannattaa olla realisti ja katsoa netistä kuinka paljon osumia tulee työpaikkoihin sanalla "saksa" . On hyvin harvinaista, että sen taitoa oikeasti pidettäisiin kriteerinä mihinkään hommaan. Olen itse tehnyt siitä maisterin ja tsägällä päässyt käännöstöihin firmaan, joka palkkasi vakinaiseksi, kun työn ohessa kouluttauduin lisää muulta alalta. #59