Lue keskustelun säännöt.
Mihin kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Lapsi rakastaa kieliä ja on siinä lahjakas. On kasvanut kaksikielisessä perheessä, käynyt kilikylpyluokalla ja puhuu natiivisti komboa suomi-ruotsi-englanti. Tämän lisäksi lukenut saksaa, italiaa ja ranskaa ja kaikissa näissä kiitettåvät arvosanat. Nyt haluaisi opiskelemaan kieliä yliopistoon ja itse tykkään että lapsi opiskelee sitä mistä tykkää mutta työllistyminen huolestuttaa. Ei tule mieleen kuin kääntäjä/tulkki tai opettaja. Kertokaa, mihin kaikkialle kieliä opiskelemalla voisi työllistyä?
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Tämä. Sinänsä AP:n lapsella kuulostaa olevan ihan kiitettävä valikoima työkieliä, ei pidä paikkaansa etteikö natiivikombolle ruotsi-suomi-englanti (ja muut päälle) olisi käyttöä kääntäjänä. Mutta en voi suositella. Jo lapsena halusin kääntäjäksi. Täpinöissäni luin kieliä ja lukion jälkeen hain yliopistoon... Ja kaikki kurssit olikin sitten sen hokemista että kääntäjän elämä on syvältä: Kukaan ei arvosta tai hahmota kääntäjän ammattitaitoa. Palkkiot on poljettu syvimpään Siperian suohon koska arvostuksenpuutteen ja internetin takia kilpailet sekä kouluttamattomien kanssa että niiden jotka asuvat rutkasti halvemmissa maissa kuin Suomi. Tekoäly vie ison osan toimeksiannoista jo nyt, jatkossa vielä enemmän, ja jäljelle jäävät hommat ovat puuduttavia. Ihan kaikki toiveet työsuhteisuudesta voit unohtaa, valtaosa on freelancereina eli pienyrittäjiä. Duuniin kuuluu kiinteänä osana kädenväännöt toimeksiantajien kanssa jotka vaativat että "korjaat" oikean käännöksen vääräksi, koska luulevat lukioenkulla osaavansa yhtä hyvin kuin koulutettu ammattikääntäjä, aivan sama monenko vuoden kokemus on taustalla. Alalle jää kituuttamaan vain ne joilla on intohimo kääntämiseen... Sellaiset tollot kuin minä jotka laittoivat kaikki munansa samaan koriin eivätkä uskalla tai jaksa tai muutoin pysty aloittamaan alusta.
Jos AP:n lapsi nyt aivan välttämättä haluaa tehdä nimenomaan kielien kanssa jotain, suosittelen hänelle tulkkaamista, pedagogiaa, journalismia tai matkailualaa.
Pedagogiikkaa.
Anteeksi, mutta aiheen ollessa kielet en voinut vastustaa kiusausta heiluttaa punakynää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään kieltenopiskelu ei missään nimessä ole turhaa!
Itse opiskelin yliopistossa Itä-Aasian tutkimusta (nykyään taitaa olla jo lakkautettu koko pääaine), ts. japania, koreaa ja lisäksi vuoden verran klassista tiibetiä. Taustalla englanti, ruotsi, pitkä saksa ja lyhyt ranska, ja mielestäni kohtalaisen hyvä kielipää.
Muistan, että ensimmäisenä päivänä yliopistolla yksi laitoksemme lehtoreista(!) sanoi suoraan meille fukseille, että teidän on turha tältä pohjalta haaveilla muusta kuin korkeintaan Marimekon myymisestä turisteille lentokentällä. Kuulemma kiina olisi ollut ainoa jollain lailla varteenotettava vaihtoehto, ja vähintäänkin olisi syytä huolehtia, että sivuaineet olisivat jotain "hyödyllistä", ts. ei-humanistista. En tästä säikähtänyt, vaan kielten ohella opiskelin mm. käännöstiedettä, elokuva- ja televisiotutkimusta ja aluetutkimusta. Kaikenlaista hyödyntä ja humanistista.
Työllistyin suoraan koulusta rakennusalan vientiyritykseen yksinomaan kielitaitoni ansiosta, vaikka rakentamisesta saati kansainvälisestä kaupankäynnistä en tajunnut yhtään mitään. Jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä kannattanut tehdä jotain kaupallisen alan opintoja, mutta ilmankin on pärjätty.
Työelämässä olen saanut käyttää ihan jokaista osaamaani kieltä (paitsi sitä klassista tiibetiä, mutta se onkin kuollut kieli). Tämän kirjoituksen pointti on, että kieliosaaminen ja siihen liittyvä kulttuurintuntemus on todella arvokasta liike-elämässä, eikä omaa osaamistaan pidä missään nimessä väheksyä. Kauppatieteiden maisteri ei pitkälle pötki vientimarkkinoilla, jos kulttuurintuntemus puuttuu. Monilla aloilla työtehtävään liittyvän substanssin oppii tekemällä ja kollegoilla - kunhan uskaltaa hakea rohkeasti erilaisia töitä.
Vierailija kirjoitti:
Jos opiskelee kaupallisen tutkinnon yliopistossa, voinee laajalla kielitaidolla työelämässä päästä hyväpalkkaisiin kansainvälisiin tehtäviin ympäri maailman. Sivuaineena joku poliittinen suuntaus, niin pitää oven auki isopalkkaisiin ja helppoihin virkoihin.
Vastaus oli täysin oikea mutta ei se mitä kysyttiin. Kaupallinen tai poliittinen korkeakoulututkinto JA parin "oikean" harvinaisen kielen taito on avain hyväpalkkaiseen hommaan. Kielten opiskelu pääaineena on avain pätkätöihin nollatuntisopimuksella.
PakkoR:n takia suomalaiset ovat jääneet metsäläisiksi joita estetään opiskelemasta oikeasti hyödyllisiä kieliä joten lähes tahansa tankeroenglannin lisäksi hallittu kieli on meillä automaattisesti eksoottinen.
Näitä kahta skandinaavista mongerrusta ei nykyään tarvita enää edes Suomessa tai Ruotsissa kun meillä pärjää englannilla ja lahden takana dominoivat pian kielet joihin ei tarvita vokaaleja ensinkään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos opiskelee kaupallisen tutkinnon yliopistossa, voinee laajalla kielitaidolla työelämässä päästä hyväpalkkaisiin kansainvälisiin tehtäviin ympäri maailman. Sivuaineena joku poliittinen suuntaus, niin pitää oven auki isopalkkaisiin ja helppoihin virkoihin.
Vastaus oli täysin oikea mutta ei se mitä kysyttiin. Kaupallinen tai poliittinen korkeakoulututkinto JA parin "oikean" harvinaisen kielen taito on avain hyväpalkkaiseen hommaan. Kielten opiskelu pääaineena on avain pätkätöihin nollatuntisopimuksella.
PakkoR:n takia suomalaiset ovat jääneet metsäläisiksi joita estetään opiskelemasta oikeasti hyödyllisiä kieliä joten lähes tahansa tankeroenglannin lisäksi hallittu kieli on meillä automaattisesti eksoottinen.
Näitä kahta skandinaavista mongerrusta ei nykyään tarvita enää edes Suomessa tai Ruotsissa kun meillä pärjää englannilla ja lahden takana dominoivat pian kielet joihin ei tarvita vokaaleja ensinkään
No, mun tyttöni innostui Ruotsin kielestä kun se pakollisena aineena tuli ja kun myöhemmin muutti Saksaan, oli sitä mieltä että hyvästä Ruotsista oli valtava etu kun piti oppia saksaa.
Kielten opiskelu on takuuvarma tie surkeapalkkaisiin töihin ellei sitten opiskele jotain Suomessa harvinaista kieltä kuten hindiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Tämä. Sinänsä AP:n lapsella kuulostaa olevan ihan kiitettävä valikoima työkieliä, ei pidä paikkaansa etteikö natiivikombolle ruotsi-suomi-englanti (ja muut päälle) olisi käyttöä kääntäjänä. Mutta en voi suositella. Jo lapsena halusin kääntäjäksi. Täpinöissäni luin kieliä ja lukion jälkeen hain yliopistoon... Ja kaikki kurssit olikin sitten sen hokemista että kääntäjän elämä on syvältä: Kukaan ei arvosta tai hahmota kääntäjän ammattitaitoa. Palkkiot on poljettu syvimpään Siperian suohon koska arvostuksenpuutteen ja internetin takia kilpailet sekä kouluttamattomien kanssa että niiden jotka asuvat rutkasti halvemmissa maissa kuin Suomi. Tekoäly vie ison osan toimeksiannoista jo nyt, jatkossa vielä enemmän, ja jäljelle jäävät hommat ovat puuduttavia. Ihan kaikki toiveet työsuhteisuudesta voit unohtaa, valtaosa on freelancereina eli pienyrittäjiä. Duuniin kuuluu kiinteänä osana kädenväännöt toimeksiantajien kanssa jotka vaativat että "korjaat" oikean käännöksen vääräksi, koska luulevat lukioenkulla osaavansa yhtä hyvin kuin koulutettu ammattikääntäjä, aivan sama monenko vuoden kokemus on taustalla. Alalle jää kituuttamaan vain ne joilla on intohimo kääntämiseen... Sellaiset tollot kuin minä jotka laittoivat kaikki munansa samaan koriin eivätkä uskalla tai jaksa tai muutoin pysty aloittamaan alusta.
Jos AP:n lapsi nyt aivan välttämättä haluaa tehdä nimenomaan kielien kanssa jotain, suosittelen hänelle tulkkaamista, pedagogiaa, journalismia tai matkailualaa.
Pedagogiikkaa.
Anteeksi, mutta aiheen ollessa kielet en voinut vastustaa kiusausta heiluttaa punakynää.
Olet oikeassa! Pahoittelen virhettä, tunnekuohuni sai minusta vallan
Vierailija kirjoitti:
Kielten opiskelu on takuuvarma tie surkeapalkkaisiin töihin ellei sitten opiskele jotain Suomessa harvinaista kieltä kuten hindiä.
Miten sillä hindin taidolla ajattelit Suomessa rikastua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti lahjakkaan tai useita kieliä osaavan ei kannata opiskella kieliä. Kannattaa opiskella jotain työllistävää, kuten vaikka kauppatieteitä, ja kerätä tulevaisuudessa pisteet kaikista työhaastatteluista laajalla kielitaidolla.
Voi kuinka toivon, että lukion opo olisi kertonut minulle tämän. T. kielipää
Tämä. Sinänsä AP:n lapsella kuulostaa olevan ihan kiitettävä valikoima työkieliä, ei pidä paikkaansa etteikö natiivikombolle ruotsi-suomi-englanti (ja muut päälle) olisi käyttöä kääntäjänä. Mutta en voi suositella. Jo lapsena halusin kääntäjäksi. Täpinöissäni luin kieliä ja lukion jälkeen hain yliopistoon... Ja kaikki kurssit olikin sitten sen hokemista että kääntäjän elämä on syvältä: Kukaan ei arvosta tai hahmota kääntäjän ammattitaitoa. Palkkiot on poljettu syvimpään Siperian suohon koska arvostuksenpuutteen ja internetin takia kilpailet sekä kouluttamattomien kanssa että niiden jotka asuvat rutkasti halvemmissa maissa kuin Suomi. Tekoäly vie ison osan toimeksiannoista jo nyt, jatkossa vielä enemmän, ja jäljelle jäävät hommat ovat puuduttavia. Ihan kaikki toiveet työsuhteisuudesta voit unohtaa, valtaosa on freelancereina eli pienyrittäjiä. Duuniin kuuluu kiinteänä osana kädenväännöt toimeksiantajien kanssa jotka vaativat että "korjaat" oikean käännöksen vääräksi, koska luulevat lukioenkulla osaavansa yhtä hyvin kuin koulutettu ammattikääntäjä, aivan sama monenko vuoden kokemus on taustalla. Alalle jää kituuttamaan vain ne joilla on intohimo kääntämiseen... Sellaiset tollot kuin minä jotka laittoivat kaikki munansa samaan koriin eivätkä uskalla tai jaksa tai muutoin pysty aloittamaan alusta.
Jos AP:n lapsi nyt aivan välttämättä haluaa tehdä nimenomaan kielien kanssa jotain, suosittelen hänelle tulkkaamista, pedagogiaa, journalismia tai matkailualaa.
Pakko todeta tähän, että vaikka varmasti nämä kaikki haittapuolet pitävät paikkansa, nykyään myös käännösten määrä on valtava. Kaikki pikkuputiikitkin tuottavat hirveät määrät käännettävää tekstiä jopa englanniksi, vaikka sitäkin kieltä kuulemma kaikki muka osaavat. Käännöstoimistot silti porskuttaa menemään, koska ei niitä käännöksiä kuitenkaan kukaan talojen sisällä osaa tai aina ehdi tehdä. Itse käännän tylsästi lähinnä englanti-suomi-englanti, ja laskutusta on tullut tälläkin surkealla kielivalikoimalla edellisen vuoden aikana n. 4000 euroa kuussa. Töitä olisi enemmän kuin viitsii tehdä. Joten turha ampua alas lapsen uratoiveita - kielilläkin voi työllistyä. Tosin nopea pitää olla, ja tarkka.
Jos ruotsi sujuu oikeasti natiivitasolla niin Åbo Akademiin pääsee melko varmasti. Sitä kautta pääsee mukaan ruotsinkielisille piireihin ja saattaa työllistyä.
Kääntäjän opinnot eivät kannata. Opettajaksi opiskeleminen on ok. Työllistyminen voi kestää kauan, mutta jos on valmis vaihtamaan paikkakuntaa, töitä löytyy. Varmempi tosiaan olisi opiskella jotakin ihan muuta. Jos teillä rahkeet riittävät ja korona joskus hellittää, opiskelu ulkomailla on järkevä vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin kieliä + sivuainekombo jotain muuta. Työllistyin alalle, jossa tarvitsee kieliä, mutta ei ole ns. kieliammatti.
Jos opettajaksi meinaa, niin harvinaisemmat kielet mieletön plussa hakiessa töitä, mutta pelkästään niillä ei työllisty. Edes saksa ei enää riitä. Käytännössä ainoa työllistävä on en+ru. Ja sitten bonuksena voi parantaakseen vielä haluttavuutta työmarkkinoilla lukea siihen espanjan, italian, ranskan tai vaikka venäjän. Usein juuri koulussa olisi muutama tunti jotain vaikka italiaa, eikä siihen saa pätevää, ellei joku englannin opettaja pysty opettamaan niitä tunteja. Ne muutama tunti sitä erikoisempaa kieltä on usein rehtorin murheenkryyni vuodesta toiseen.
Jos taas ei halua opettajaksi, niin joku esimerkiksi kaupallinen tai tekninen ala yhdistettynä oikeaan kielitaitoon vaikka espanjasta. Itseasiassa sitä kieltä ei tarvi edes opiskella yliopistossa, kunhan puhuu sujuvasti. Tiedän useampia heti alusta hyvän potkun uralleen saaneita insinöörejä/dipolomi-insinöörejä, ekonomeja yms., jotka ovat puhuneet jotain tuollaista ei niin tyypillistä kieltä Suomessa vaikka sen takia, että ovat lapsena asuneet vuosia ko. maassa isän työkomennuksen takia. Heillä oli heti hyvät duunit. Mutta usein juuri myynnissä/markkinoinnissa/asiakasrajapinnassa. Eli pitää olla sosiaalinen tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo kaikki kielet ovat sellaisia, joita osaa tosi moni muukin. Venäjä ja kiina olisivat paljon hyödyllisemmät yhdistettynä juurikin kauppatieteisiin, niiden osaajista on pulaa. Ja työpaikan voi melkeinpä valita.
Tätä olin tulossa myös kirjoittamaan. Olen töissä kv.pörssiyhtiössä ja venäjänkieli sekä kiinankieli olisi todella tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos opiskelee kaupallisen tutkinnon yliopistossa, voinee laajalla kielitaidolla työelämässä päästä hyväpalkkaisiin kansainvälisiin tehtäviin ympäri maailman. Sivuaineena joku poliittinen suuntaus, niin pitää oven auki isopalkkaisiin ja helppoihin virkoihin.
Vastaus oli täysin oikea mutta ei se mitä kysyttiin. Kaupallinen tai poliittinen korkeakoulututkinto JA parin "oikean" harvinaisen kielen taito on avain hyväpalkkaiseen hommaan. Kielten opiskelu pääaineena on avain pätkätöihin nollatuntisopimuksella.
PakkoR:n takia suomalaiset ovat jääneet metsäläisiksi joita estetään opiskelemasta oikeasti hyödyllisiä kieliä joten lähes tahansa tankeroenglannin lisäksi hallittu kieli on meillä automaattisesti eksoottinen.
Näitä kahta skandinaavista mongerrusta ei nykyään tarvita enää edes Suomessa tai Ruotsissa kun meillä pärjää englannilla ja lahden takana dominoivat pian kielet joihin ei tarvita vokaaleja ensinkään
No, mun tyttöni innostui Ruotsin kielestä kun se pakollisena aineena tuli ja kun myöhemmin muutti Saksaan, oli sitä mieltä että hyvästä Ruotsista oli valtava etu kun piti oppia saksaa.
Sehän on hienoa, mutta olisi voinut käydä niinkin, että ilman pakkoruotsia tyttäresi olisi valinnut saksan opiskelun jo koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei missään nimessä kannata!
Tämän olisin toivonut, että joku sanoo. Ajattelin että ranskaa tarvitaan EU:ssa, huippujärjestöissä, kv-firmoissa ja vaikka missä.
Totuus on, kyllä, ranskan osaajia tarvitaan. Mutta työnsaantiin vaaditaan pääaineena muuta osaamista, esim. viestintä, kauppis, oikis, valtiotiede...
Mun vuosikurssilta on valmistuttu työttömäksi ja melkein kaikki ovat myöhemmin täydentäneet opintojaan tai opiskelleet jotain muuta, vaihtaneet alaa puutarhurista puheterapeuttiin.
Mihin voi valmistua kielen tutkinnolla? Tutkijaksi tai opettajaksi. Eikä edes opettajalle ole työtä, ellei toinen opetettava kieli ole englanti. Tulkkaus- ja käännöstyöt hoidetaan nykyään tosi usein puolivirallisesti ja palkkiot ovat laskeneet hurjasti.
Tuntuu ettei kielten tutkintoa ja siitä saatua osaamista arvosteta oikein missään. Itsekin olen opiskellut FM tutkinnon jälkeen monta jatkokurssia esim. avoimessa ja tuntuu että aina vaaditaan lisää. Olen todella uupunut ja katkeroitunut. Ja toivon, että tämän tulevaisuuden näkymän joku olisi nuorelle minulle kertonut, eikä olisi vaan ollut hehkutusta: susta tulee vaikka mitä.
Kannattaa opiskella monta alaa, ei missään tapauksessa pelkästään kieliä, ne ovat työnsaannin kannalta vain lisäetu. Kääntäjille ei ole läheskään niin paljon kysyntää, kuin mitä heitä koulutetaan. Leipätyönsä saa suurin osa kääntämistä opiskelleista hakea muualta kalliilla oppirahoilla. Kun on valmistunut kääntäjäksi velkataakka niskassa, on aika työlästä opiskella toista, työllistävämpää alaa, kun siinä vaiheessa alkaa monella olla jo perhettäkin.
Opiskelen kahta kieltä yliopistossa. Työskentelen diplomaattina ulkoministeriössä.
Kaupallista alaa ja sivuaineena kiinaa. Sitten saat viimeistään eläkkeellä ollessasi lahjaksi oman talon lapseltasi, joka tienaa miljoonia.
Kauppatiede ainakin jos aikoo kaupparatsuksi ulkomaille myyrävää.esiitelyä jne
Kaupallinen tai sosiaaliala. Niissä kielten osaamisesta on hyötyä. Fiksuja valintoja opeteltaviksi kieliksi: venäjä, kiina, arabia, ranska ja espanja.
Toki, jos työllistyminen on sivuseikka, niin kyllähän sitä voi ruveta vaikka sanskritia tai muita muinaiskieliä opiskelemaan...
Kieliopintoihin yliopistotasolla eivät rahkeet tosiaan välttämättä riittäisikään.