Kuka muistaa kylman talven 1987?
Mennessani duuniin kavelin Stockan lapi lampimikseni. Matka oli siis asememalta Ludviginkadulle (Erottojan ylapuolella). Ja jossain vaiheessa posket palentui kuitenkin. -37c ja junat kulki mutta ehka vahan myohassa. Olin 21v.
Kommentit (731)
RUK 183 Jaarli-kurssi vietti tammikuussa 1987 15 yötä metsässä teltassa. Melkein kaikki varustukseen kuuluvat vaatteet oli samaan aikaan päällä nukkuessa.
Mentiin silloin Marraskuussa naimisiin, ei ollut lainkaan kylmä.
Eipä tule nyt kyllä mieleen. Muistan kyllä kylmän talven 1939-40, esivanhempieni kertomuksista.
Olin ala-asteikäinen, kuten myös pikkuveljeni. Äiti sääli meitä koululaisia ja tuli potkukelkalla vastaan, kun tulimme koulusta. Koulumatka oli 4,5km, eli liian lyhyt koulukuljetusta varten, eikä perheessä ollut kuin yksi auto. Isä kävi siis töissä sillä autolla. Aamulla päästiin kouluun tunti ennen koulun alkua naapurin kyydissä, odoteltiin sitten koulun pihassa se tunti, kunnes rehtori tajusi, että ollaan siellä joka aamu, ja alkoi tulla vähän aikaisemmin töihin, niin päästiin kouluun sisälle.
Naapurikoulun lämmitysjärjestelmä hajosi, joten ne koululaiset tulivat sitten meidän kouluumme siksi korjausajaksi. Sen verran pieniä (vähäoppilaisia) kyläkouluja molemmat, että silti kaikki saivat olla erillisssä luokissaan... Ei hiihdetty liikuntatunneilla, ja pihalle ei ollut pakko mennä välitunneilla.
Koira kävi vaan äkkiä pissalla ja kakalla naapurin pellolla. Ei tarvinnut lenkittää.
Ton enempää en muista.
Tammikuu '87ja pasilan asemalla jjoka arkiaamu odottamassa junanvaihtoa tikkurilasta leppävaaraan. -30-40 pakkasta ja kylmä merituuli puhalsi aukeaan paikkaan. Junat oli täpösen täynnä kun autot eivät lähteneet käyntiin. Ei sitä voi unohtaa.
Oli muuten arktinen talvi. Asuin silloin Englannissa, ja sielläkin oli pakkasta monta viikkoa ja lunta. Paikalliset olivat paniikissa. Kävin Suomessa tammikuussa; Lauttasaaressa parinsadan metrin matkalla (vastatuuleen kävellessä) bussipysäkiltä kaverin kämpille palellutin nenäni... se muistuttaa vieläkin tuosta kylmimmästä koetusta ajanjaksosta.
Muistan,että istuttiin välkät koulun aulassa, kun pakkasraja oli muistaakseni -25
Muistan Ukki sanoi että se joka nyt ulkona liikkuu ei ole oikealla asialla.
Muistan hyvin. Oli ensimmäinen talveni Helsingissä, olin syksyllä muuttanut opiskelujen takia Itä-Suomesta. Siellä idässä 35 asteen pakkanen oli jokatalvinen vieras, mutta siedettävä, koska sieltä puuttui Helsingin hyytävä merituuli. Kovimpien pakkasten aikaan meri ei ollut vielä ehtinyt jäätyä, joten se kostea viima oli kirjaimellisesti jäätävä. Mummon vanha turkki pelasti, samaa olen kuullut monilta
Taloyhtiömme saunatiloissa puhalsi lämpöpuhallin koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
RUK 183 Jaarli-kurssi vietti tammikuussa 1987 15 yötä metsässä teltassa. Melkein kaikki varustukseen kuuluvat vaatteet oli samaan aikaan päällä nukkuessa.
Mitä tuo nyt on. Sotinpuron harjoituksissa oli -40 astetta ja teltan ulkopuolella paloi halkopino jatkuvasti. Siihen sai mennä välillä lämmittelemään. Tukka jäätyi teltan lattiaan.
Muistanhan minä. Silloinen automme (ensimmäisemme) oli vanha ja onneton lähtemään pakkasella käyntiin. Taloyhtiön lämmitystolpasta sai sähköä kahden tunnin pätkän, jonka sentään pystyi itse ajastamaan sopivaan kohtaan. Noilla pakkasilla se kaksi tuntia esilämmitystä ei meinannut riittää vaan oli todella kankea käynnistys.
Autoa ei myöskään uskaltanut jättää työpaikan parkkipaikalle koko päiväksi. Kävin lounasaikaan ajelulla niin että moottori lämpeni kunnolla. Muuten en olisi ehkä saanut sitä enää käyntiin työpäivän jälkeen.
Muistelen että kuukauden verran olisi pääkaupunkiseudulla ollut -30 tai kylmempää. Ja se viime mereltä teki tuosta aivan karmeaa.
Jo kun joku kuitenkin ihmettelee että mikset pääkaupunkiseudulla kulkenut julkisilla, niin vastaus on lapsen vienti perhepäivähoitoon, joka teki niin ison mutkan muutenkin pitkään työmatkaan että julkinen liikenne ei ollut vaihtoehto. Ja taisi ne bussitkin jäätyillä
Vuosi 85 tammi helmikuu oli koko suomessa kylmin.
Onneksi silloin ei vielä ollut sähköautoja.
Auto ei lähteny käyntiin, mootoorilämmitintä ei ollut, heräsin sit yöllä käyttämään autoa, että pääsin aamulla töihin.
Kundi Nakkilasta kirjoitti:
Muistan, kävelin kylänraitilla ja mittari huiteli -38 paikkeilla.
Laitoin käden taskuun ajatuksena ottaa taskusta hassispaakku yms.tarvikkeet ja
käärästä sätkä. Käsiin tuli todella kylmä ja paakku oli jäätynyt.
Ei tullut mitään käärimisestä eikä paakun sulatuksesta, pakkanen niin puraisi käsiä.
Jäi sitten tötsä vetämättä, sillä kertaa.
Tuliko mieleen lopettaa?
Vierailija kirjoitti:
Muistelen että kuukauden verran olisi pääkaupunkiseudulla ollut -30 tai kylmempää. Ja se viime mereltä teki tuosta aivan karmeaa.
Jaa, tarkistin oman muistini tarkkuuden Ilmatieteen laitoksen tilastoista. Ei ollut kuukautta yli 30 asteen pakkasia. Helsinki-Vantaan havaintoasemalla oli -30 tai kylmempää 6.1.1987 ja 8.-13.1.1987. Tuosta tilastosta ei käynyt ilmi se, miten kylmää sitten muuten oli. Kylmää se oli ja pitkään, mutta ei -30 sentään.
Muistan kyllä. Olin armeijassa. Sissileirillä ei voinut syödä kuin sokeria ja näkkileipää kun ruoka oli jäässä ja tulta ei saanut tehdä. Piti pysyä piilossa. Ei kyllä palellu.
En muista, mut on tehty helmikuussa 😅 Pitääpä kysyä äidiltä muistaako, pitikö isosisaruksiani sisällä, miten koulu- ja eskarimatkat jne.
Pääsin setäni kyydissä Helsinkiin katsomaan Ritari Ässän Suomi-vierailua. Silloin ei hiihtotreeneistä tullut mitään...