Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa kivikautisia käytäntöjä työelämästä
Mun edellisessä työpaikassa tehdyt työtunnit piti kirjoittaa ruutupaperille ja joka kuukauden viimeinen päivä piti erikseen ajaa päivän päätteeksi toimistolle viedäkseen se lappu. En voinut käsittää miksei kukaan ollut äkännyt, että internet on keksitty. Lopulta vaan laitoin ne tunnit sähköpostilla.
Kommentit (769)
Palaveripulla. Aikoinaan työelämään siirtyessäni ihmettelin, miksi neuvotteluja varten piti olla aina kahvia ja pullaa, kun kukaan ei niitä kuitenkaan ottanut. Kupin kahvia ehkä ja pöydällä pari tuntia kuivuneet pullat tuotiin sitten kahvihuoneen (miksi kahvihuone ylipäätään edes on, mutta ei taukohuonetta jossa voisi oikeasti huilata vaikka makuuasennossa?) pöydälle lokittavaksi. Käytäntö ei ole vuosikymmenien aikana muuttunut mihinkään. Nyt tarjolle laitetaan ehkä wrap tms. jota ei oikeastaan kannattaisi parin tunnin huoneenlämmössä tarjolla olon jälkeen laittaa suuhun vaan biojätteeseen koska majoneesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei varsinaisesti ole vanha käytäntö vaan niin, että ennen oli parempi.
Rakennustyömailla ammattimiesten pitää kaikkien siivota omat roskat. Siellä on siis siivoojia mutta ne vaan kuljailee siellä ja seisoo parvekkeella röökillä ym. ja ammattimiehet joilla olisi oikeasti parempaakin tekemistä konttaavat jotain nippusiteen pätkiä lattialta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä sanellaan! Eikä ole kyse lääkärin sanelusta, vaan ihan konttorihommista.
Menin alkuaikoinani toimistotarvikekaapille hakemaan jotain kynää tai vastaavaa ja huomasin hyllyllä minikokoisia magneettinauhakasetteja. Hihittelin ja ajattelin niiden jääneen sinne jostain muinaisuudesta käyttämättömänä. Ei suinkaan! Ne ovat käytössä yhä ja sihteerit purkavat sanelut paperille.
Nämä sanelijajäärät eivät ole kai tietoisia, että suoraan Word-tiedostoonkin voi sanella. Samoin sähköpostin voi sanella.
Olin muutama kesä sitten opiskelijana asiakaspalvelutehtvävissä ja työparini (myös lähiesimieheni) oli eläköitymistä lähestyvä täti-/mummoihminen. Sen sijaan, että hän olisi asiakkaille lähettänyt hommiinsa kuuluvat sähköpostit, hän pisti minut lähettämään viestit ja SANELI ne minulle -_____- En ole koskaan tuntenut vastaavaa kyykytystä työelämässä kuin tuolloin, ihan naurettavaa. Jos olisin ollut rohkeampi tuolloin, olisin avannut suuni jollekin isommalle pomolle.
Kyykytystä?
Varmaan monessakin työpaikassa koulutuspäivä/ päivät, joiden tarkoitus on vain maksaa korkeaa palkkaa kouluttajille. Ketjujohtoisissa firmoissa yrittäjän päiviä hukkaan. Samat asiat voisi lähettää sähköpostiin eikä niiden lukeminen veisi kuin puoli tuntia.
Toinen on tykypäivä. Mieluummin sitä liikkuisi ihan omalla ajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkeilijä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tarvitaanko sitä työntekijöitä kohta kovin monessa paikassa?"
Kaikki (lähestulkoon) on korvattavissa automaateilla ja roboteilla. Jo nyt. Tällä hetkellä ovat vain niin kalliita, ettei niitä kovin suuressa määrin ole hankittu. Mutta kehityksen suunta on selvä.
Esim. nykyaikaisissa autotehtaissa ei näy enää ristin sielua saleissa. Koneet vain paukuttavat autoja menemään 24/7.
Ei varmaan tarvita kohta enää kovin montaa työntekijää, vain pomot ja heidän suosimat huipputyöntekijänsä. Toisaalta, jos työttömiä alkaa olla tarpeeksi, esiintyy myös rauhattomuutta ja tyytymättömyyttä, jota ei pitäisi aliarvioida. Rahattomalla ei ole myöskään varaa kuluttaa, eli ostaa laitteita/autoja tai palveluita, joten tilanne saattaa johtaa lopulta siihenkin, ettei näille huipputyöntekijöillekään ole enää töitä ja täten valtioilla ei ole varaa enää maksaa sosiaalietuuksia ja valtioilla sekä ihmisillä alkaa mennä huonosti. Toki valtiot voivat verottaa, mutta kaikkeen eivät ihmisetkään suostu. Toisaalta maapallomme ei tule kestämään tätä jatkuvaa kulutusta ja korona on näyttänyt, että luonto korjaa myös meitä pois. Tässä voi vain toivoa, että ihmiset ottavat järjen käyttöönsä ja tilaavat oikean siivojan siivousrobotin sijaan tai menevät oikean kassapalvelijan jonoon robottikassan sijaan ostoksilla ollessa tai jättävät ostamatta turhia tavaroita, muuten meitä ihmisiä ei kohta enää tarvita. Empatiakyky ja järjellä ajatteleminen voisi olla valttia, jos sitä enää löytyy.
Komenttia muuten arvioimatta täytyy kyllä todeta, että kun otat sen oikean kassan itsepalvelun sijaan päätät samalla, että jonkun tehtävä on istua koko päivä vähän huonolla ergonomialla ja rannekivuilla (ammattitauti) sen sijaan, että tämäkin henkilö voitaisiin vapauttaa vaikka hyllyttämään.
Ei kuluttavia ja typeriä työpaikkoja kannata ylläpitää vain työpaikkojen tähden. Valitsisitko talon perustuksissakin mieluummin kymmenen lapiomiestä kuin kaivinkoneen?
t. entinen kassa
Vierailija kirjoitti:
Meillä verovaroilla kustannetussa puljussa ei anneta potkuja käytännössä kellekään eikä mistään syystä. Tämä myös tiedetään ja sitä hyvöksi härskisti käytetään. Meillä vaihtuvuus tulee parhaiden työntekijöiden työpaikan ja ehkä koko alan vaihdon taikka eläköitymisen kautta.
Tottakai ne surkeimmat ja laiskimmat eivät hae mihinkään muualle, koska missään muualla ei saisi kohtuuhyvää kuukausipalkkaa noin vähällä eikä heitä (=työn välttely, negatiivisuus ja ahkerampien
työn haukkuminenn) muutenkaan missään tulosvastuullisessa paikassa katseltaisi.Näitä ihmisiä on sitten kertynyt vuosikymmenten varrella tähän suojatyöpaikkaan ja kun on riittävä prosentti tällaisia niin koko työyhteisö on kuin halvaantunut. Esimiehen toiveet ja suoranaiset käskytkään eivät heitä jostain syystä velvoita.
Esimiestyö on täysin hampaatonta. Ongelmista keskustellaan vasta jos on aivan pakko ja tietenkään mikään ei muutu kun mitään sanktiota ei ole tiedossa.
Kaikki vaikea ja kiusallinen lakaistaan maton alle ja räikeää epäoikeudenmukaisuutta (työn määrä toisilla hyvin suuri, toisilla vähäinen ja senkin tekevät aina mutkat oikoen ja täysin samalla tavalla tilanteesta riippumatta) kaunistellaan työntekijöiden persoonien erilaisuudella.
Tekemätön työ ei ole erilaisuutta. Ihmiset jotka on olleet meillä muutamia vuosikymmeniä ovat täysin sopimattomia mihinkään oikeaan, oikean työelämän pelisäännöillä toimivaan työpaikkaan.
Olet varmaan minun työkaverini. Kaikki nämä tyypit eivät ole edes mitään eläkeikää lähestyviä vaan osa on oppinut talon tavoille ihan hetkessä. Niille, jotka tekevät töitä sälytetään koko ajan lisää töitä ja ihmetellään, että miksi se nyt lähti. Osalle ei ole mitään sääntöjä tai vaatimuksia työn suhteen. Kun tulee joku uusi homma, on hyvin rajallinen joukko ihmisiä, joille se annetaan. Lusmujen kohdalla on itsestään selvää, että lisävastuita ei anneta. Näinhän se jossain normaalissakin työpaikassa menisi, mutta meillä ei vaikuta palkkaan mitenkään se, että toinen on käytännössä vapautettu työtehtävistä ja toinen hukkuu niihin. Uupujalle kerrotaan, että töitä pitää osata priorisoida. Esimiehelle ei kuuly sen miettiminen, miten tämän voi tehdä tai mitä voisi tehdä vähemmän tai huonommin. Kun tulee joku uusi tehtävä, se nakitetaan jollekin ahkerista. Lusmu saa ottaa työyhteisössä roolin, jossa päivät kuluvat tekevien työtä arvostellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entisen henkilöstöjohtajan aikaan meillä oli aivan käsittämätön läsnäolopakko aina maanantaisin ja perjantaisin eli ko. päivinä sai olla vain joko asiakkaalla tai toimistolla, mutta ei etänä. 😂 Olemme IT-talo, jossa käytännössä kaikki toimistotyöntekijät voivat ongelmitta hoitaa työnsä myös etänä.
Korona-aikaan ko. henkilöstöjohtaja sai potkut, kaikki tekivät töitä jatkuvasti etänä ja firman tulos sekä työtyytyväisyys paranivat roimasti.
Vierailija kirjoitti:
Entisen henkilöstöjohtajan aikaan meillä oli aivan käsittämätön läsnäolopakko aina maanantaisin ja perjantaisin eli ko. päivinä sai olla vain joko asiakkaalla tai toimistolla, mutta ei etänä. 😂 Olemme IT-talo, jossa käytännössä kaikki toimistotyöntekijät voivat ongelmitta hoitaa työnsä myös etänä.
Korona-aikaan ko. henkilöstöjohtaja sai potkut, kaikki tekivät töitä jatkuvasti etänä ja firman tulos sekä työtyytyväisyys paranivat roimasti.
Ai tämä malli on muillakin ollut käytössä 😁 Meillä perusteluksi kerrottiin, että jollakin meistä voi olla alkoholiongelma. Tietääkseni kellään ei ollut, mutta ehkä tämä ma ja pe läsnäolopakko esti meitä alkoholisoitumasta 😁😁😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että yksityisellä lomapäiviksi luetaan edelleen lauantait
Yritin korjata IT-yrityksen ongelmia ja parantaa tuottavuutta. Usein kehityskeskusteluissa esitin pomolleni pitkälle jalostettuja ideoitani ja tapoja ratkaista työryhmämme toistuvia ongelmia, joissa tuhraantui työtehoa ja paljon aikaa. Pomo ei koskaan esittänyt olevansa edes kiinnostunut, mutta kirjasi jotain tietokoneelle ylös keskustelusta. Vajaa kymmenen vuotta ehdin olla töissä kun sain kenkää tuotannollisiin syihin vedoten (korona) ja sen jälkeen kuulin myös pomoni saaneen kenkää ylemmän tahon toimesta. En usko, että ikinä mikään ideani lähti eteenpäin käytäntöön, koska en saanut työtäni takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palaveripulla. Aikoinaan työelämään siirtyessäni ihmettelin, miksi neuvotteluja varten piti olla aina kahvia ja pullaa, kun kukaan ei niitä kuitenkaan ottanut. Kupin kahvia ehkä ja pöydällä pari tuntia kuivuneet pullat tuotiin sitten kahvihuoneen (miksi kahvihuone ylipäätään edes on, mutta ei taukohuonetta jossa voisi oikeasti huilata vaikka makuuasennossa?) pöydälle lokittavaksi. Käytäntö ei ole vuosikymmenien aikana muuttunut mihinkään. Nyt tarjolle laitetaan ehkä wrap tms. jota ei oikeastaan kannattaisi parin tunnin huoneenlämmössä tarjolla olon jälkeen laittaa suuhun vaan biojätteeseen koska majoneesi.
En kanssa ikinä ymmärtänyt palaveripullaa IT-alan töissä.
Meillä myös aikanaan oli rentouttava taukohuone kaikkine ääntä- ja kaikua poistavine tekstiilielementteineen. Oli erillisiä kivoja syvennyksiä ja lehtitelineitä ja pehmeitä tuoleja. Tämä muokattiin pomon toimesta yhdeksi isoksi kulmikkaaksi huoneeksi, jossa oli kahvinkeittimiä, mutta ei enää paikkaa, jossa rauhoittua ja rentoutua. Tarjottiin enää vain yksi jättikokoinen pöytä ja vanerisia kovia tuoleja, joissa ei ole mitään pehmustetta. Kahvitauon aikaan huoneesta tuli myös meluisa koska mikään ei poistanut kaikua.
Etätöistä täytyi tehdä a4 paperi johon listattiin päiväsuunnitelma (kloaika ja työtehtävät). Tämä sitten hyvissä ajoin kiikutetaan hallintojohtajalle hyväksyttäväksi. Ja hyväksynnän sai jos oli pätevä syy pitää se etäpäivä :D Jos ei ollut, etäpäivää ei saanut. Vaikka työtehtävät pystyi täysin tekemään myös etänä.
Jäin tuolta pois ennen koronakriisiä, mutta veikkaanpa että korona-ajan etätyöpaine toi aikamoisen digi- ja etätyöloikan vanhaan kuppaiseen julkisalan organisaatioon. Toivottavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun meillä meni duunista nettiyhteydet poikki, koska kaivinkone katkaisi valokaapelin.
Etänä ei saanut työskennellä ja konttorilla ei pystynyt hommiin.
Lopputuloksena pomo sanoi että voit lähteä kotiin, mutta tunnit vähennetään liukumista.. jäin sitten ”siivoamaan varastoa” eli odotin että esimies lähtee kotiin ja istuin puhelimeesa lopun ajan.
Käsittämätön paikka.
Yhdessä yrityksessä kaikki paperit kopioitiin kolmena kappaleena, arkistoitiin nimen mukaan ja päivämäärän mukaan jne. Päätettiin rationalisoida ja hävittää paperi arkisto. Ennen arkiston hävittämistä otettiin varmuuden vuoksi yhdet valokopiot kaikista papereista.
Radiopuhelimet firman sisäisessä viestinnässä.
Ei niin kovin kivaa kuunnella jatkuvasti huutelua ja huhuilua siitä onko milloin Martti ja milloin Mirva kuulolla. Joutavaa lätinää ja asiakkaiden kuullen.
Olin ollut yrityksessä työssä 20 vuotta, ja laatinut muiden töitteni ohessa itsenäisesti tarjoukset tuotteistamme asiakkaille. Yrityksen pomo vaihtui minun jatkaessani omaa työtäni.
Uusi pomo ei periaatteessa epäillyt työtaitoani, mutta halusi kuitenkin päteä. Tuntui naurettavalta,
kun hän kirjoitti ensin käsin sanasta sanaan kaikkine koukeroineen tarjoukset, jotka minä sitten
puhtaaksikirjoitin, jopa korjaillen niiden virheitä.
Tuntui hölmöltä, että hän tuhlasi aikaansa moiseen, jonka homman osasin muutenkin käden käänteessä.
Jotenkin tunsi itseni typeräksi.
Vierailija kirjoitti:
Olin ollut yrityksessä työssä 20 vuotta, ja laatinut muiden töitteni ohessa itsenäisesti tarjoukset tuotteistamme asiakkaille. Yrityksen pomo vaihtui minun jatkaessani omaa työtäni.
Uusi pomo ei periaatteessa epäillyt työtaitoani, mutta halusi kuitenkin päteä. Tuntui naurettavalta,
kun hän kirjoitti ensin käsin sanasta sanaan kaikkine koukeroineen tarjoukset, jotka minä sitten
puhtaaksikirjoitin, jopa korjaillen niiden virheitä.
Tuntui hölmöltä, että hän tuhlasi aikaansa moiseen, jonka homman osasin muutenkin käden käänteessä.
Jotenkin tunsi itseni typeräksi.
Tuossa tilanteessa ei korjailla pomon virheitä, vaan kirjoitetaan ne puhtaaksi ja annetaan mennä ;)
Vuonna 2005 Ausseissa isossa sairaalassa liksa maksettiin 2 viikon välein perjantaisin shekkeinä. Uskomatonta.
Olin muutama kesä sitten opiskelijana asiakaspalvelutehtvävissä ja työparini (myös lähiesimieheni) oli eläköitymistä lähestyvä täti-/mummoihminen. Sen sijaan, että hän olisi asiakkaille lähettänyt hommiinsa kuuluvat sähköpostit, hän pisti minut lähettämään viestit ja SANELI ne minulle -_____- En ole koskaan tuntenut vastaavaa kyykytystä työelämässä kuin tuolloin, ihan naurettavaa. Jos olisin ollut rohkeampi tuolloin, olisin avannut suuni jollekin isommalle pomolle.