Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa kivikautisia käytäntöjä työelämästä
Mun edellisessä työpaikassa tehdyt työtunnit piti kirjoittaa ruutupaperille ja joka kuukauden viimeinen päivä piti erikseen ajaa päivän päätteeksi toimistolle viedäkseen se lappu. En voinut käsittää miksei kukaan ollut äkännyt, että internet on keksitty. Lopulta vaan laitoin ne tunnit sähköpostilla.
Kommentit (769)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehityskeskustelu. Joka vuosi.
Siitäkin voi kieltäytyä.
Sano esimiehellesi, että; "Työasioita ei ole, ja yksityisasioistani en puhu sinulle mitään"
Tuollaisen vastauksen jälkeen työasioita ei varmasti enää olekaan. Pääsee listalle, josta otetaan ekat yt-pudotettavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehityskeskustelu. Joka vuosi.
Siitäkin voi kieltäytyä.
Sano esimiehellesi, että; "Työasioita ei ole, ja yksityisasioistani en puhu sinulle mitään"
Tuollaisen vastauksen jälkeen työasioita ei varmasti enää olekaan. Pääsee listalle, josta otetaan ekat yt-pudotettavat.
Kuule, nykyaikana Jeesuskin joutuisi jossain vaiheessa elämäänsä YT-listalle.
Kuntouttavassa työssä olevien täytyy yhä edelleen täyttää käsin paperinen lomake toteutuneista työtoimintapäivistä, joka täytyy lähettää etanapostilla työvoiman palvelukeskukseen työpaikan vastuuhenkilön allekirjoittamana. Joka kuukausi. Ylipäätään kaikki asiat täytyy hoitaa etanapostilla.
Jos joku on työssä työvoiman palvelukeskuksessa tai vastaavassa organisaatiossa, joka lähettää pitkäaikaistyöttömiä kuntouttavaan työtoimintaan esim. kuntien yksiköihin, koettakaa saada pomonne tajuamaan, että tällainen on aivan naurettavaa. Yrittäkää edes tulla ulos 90-luvulta.
Tietyt paikat kahvihuoneessa. Eka päivä uudessa työpaikassa ja menin johonkin. 5min ja joku tuli että khröm oot mun paikalla. Kysyin että missä tässä on sinun nimi, ei näy? Kuitenkin iso n. 60m2 huone.
Sitten istuin viikon perimmäisessä nurkassa. Viimein alkoi viimein selvitä mitkä paikat on ns. vapaita ja mitkä varattuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jo olemassa sellaisia ostoskärryjä joissa tuote otetaan hyllystä, skannataan ja kun se laitetaan kärryyn, niin se onkin jo sähköisessä ostoskorissa? Siinä nimittäin muuttuvat itsepalvelukassatkin turhiksi.
Ruoan hintaanhan nämä muutokset eivät ikinä tulisi vaikuttamaan alentavasti. Mikä on käsittämätöntä.Eihän tämä tarkoita sitä, että henkilökuntaa ei tarvita, vaikkakaan ei ihan samaan. Mutta asiakas voi tarvita apua/otti väärän tuotteen hyllystä/ehti jo maksaa väärän tuotteen/ei olekaan rahaa kassalla/on ikärajatuote/paistossa on irtotuotteita - ihan tavalliseen ruokakauppaan ei voi yhtäkkiä leikata henkilökuntaa puoleen ja olettaa, että kaikki toimii oikein kuin itsestään. Joihinkin myymälöihin voi tämä itseskannaaminen sopia.
Eikös juurikin asiat mene vain vaikeammaksi, kun asiakkaat itse joutuvat kaikki asiat suorittamaan vs se, että menee vaan kassalle, ja siinä vaiheessa useimmat ovat jo ostopäätökset tehneet, kassahenkilö tarkistaa tarvittaessa nämä ikäraja-asiat ym.?
Mutta niin kuin sanottu, on hyvä, kun on vaihtoehtoja, kunhan kaikkia ei pakoteta samaan muottiin ja muistetaan käytännön toteutusongelmat (miten esim. ikärajoja noudatetaan/valvotaan, kun asiakkaat itse skannaavat?), eli sopiiko teknologiakehitys ihan joka paikkaan. Onhan kaikki varmaan toteutettavissa, mutta...
Ainakin täältä av:lta on saanut sen käsityksen, että kassalla työskentely on helppoa ja kassahenkilöt tyhmiä joilla ei riitä äly muuhun hommaan ja asiakkaat on AINA oikeassa joka ikisessä asiassa ja tietää paremmin. :D Ei siis mitään ongelmaa.
Mikä on av lyhennys?
nimim. tyhmä ei ole se joka kysyy, vaan se joka ei
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kääk kääk kirjoitti:
Tietyt paikat kahvihuoneessa. Eka päivä uudessa työpaikassa ja menin johonkin. 5min ja joku tuli että khröm oot mun paikalla. Kysyin että missä tässä on sinun nimi, ei näy? Kuitenkin iso n. 60m2 huone.
Sitten istuin viikon perimmäisessä nurkassa. Viimein alkoi viimein selvitä mitkä paikat on ns. vapaita ja mitkä varattuja.
.
Tää on hyvä. Ja voi niitä ilmeitä, kun istut jonkun paikalla, joka ei sano mitään...
Meillä oli vielä 2001 työpaikan kahvihuoneessa 2 isoa pyöreää pöytää. Toinen naisille toinen miehille. Kahvilla oltiin joustavasti työtilanteen mukaan. Joskus minä 1 nainen ja 1 mies. Huudeltiin sit viereisiin pöytiin... joskus menin "rohkeasti" miesten pöytään, en muista nähneeni koskaan miestä naisten pöydässä 4 vuoteen.
.
Sama muuten kylässä joskus: mihin istun kahvipöydässä? Ei meillä ole mitään paikkoja. Ja se ISÄNNÄN ILME! jos istut hänen tuolissaan.
Ja sa...ng puhelin. Miksi ihmeessä pilkku on vasta toisella sivulla näppiksessä, piste sentään ekalla. Molempia tarvitaan normi kirjoituksessa paljon...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä verovaroilla kustannetussa puljussa ei anneta potkuja käytännössä kellekään eikä mistään syystä. Tämä myös tiedetään ja sitä hyvöksi härskisti käytetään. Meillä vaihtuvuus tulee parhaiden työntekijöiden työpaikan ja ehkä koko alan vaihdon taikka eläköitymisen kautta.
Tottakai ne surkeimmat ja laiskimmat eivät hae mihinkään muualle, koska missään muualla ei saisi kohtuuhyvää kuukausipalkkaa noin vähällä eikä heitä (=työn välttely, negatiivisuus ja ahkerampien
työn haukkuminenn) muutenkaan missään tulosvastuullisessa paikassa katseltaisi.Näitä ihmisiä on sitten kertynyt vuosikymmenten varrella tähän suojatyöpaikkaan ja kun on riittävä prosentti tällaisia niin koko työyhteisö on kuin halvaantunut. Esimiehen toiveet ja suoranaiset käskytkään eivät heitä jostain syystä velvoita.
Esimiestyö on täysin hampaatonta. Ongelmista keskustellaan vasta jos on aivan pakko ja tietenkään mikään ei muutu kun mitään sanktiota ei ole tiedossa.
Kaikki vaikea ja kiusallinen lakaistaan maton alle ja räikeää epäoikeudenmukaisuutta (työn määrä toisilla hyvin suuri, toisilla vähäinen ja senkin tekevät aina mutkat oikoen ja täysin samalla tavalla tilanteesta riippumatta) kaunistellaan työntekijöiden persoonien erilaisuudella.
Tekemätön työ ei ole erilaisuutta. Ihmiset jotka on olleet meillä muutamia vuosikymmeniä ovat täysin sopimattomia mihinkään oikeaan, oikean työelämän pelisäännöillä toimivaan työpaikkaan.
Olet varmaan minun työkaverini. Kaikki nämä tyypit eivät ole edes mitään eläkeikää lähestyviä vaan osa on oppinut talon tavoille ihan hetkessä. Niille, jotka tekevät töitä sälytetään koko ajan lisää töitä ja ihmetellään, että miksi se nyt lähti. Osalle ei ole mitään sääntöjä tai vaatimuksia työn suhteen. Kun tulee joku uusi homma, on hyvin rajallinen joukko ihmisiä, joille se annetaan. Lusmujen kohdalla on itsestään selvää, että lisävastuita ei anneta. Näinhän se jossain normaalissakin työpaikassa menisi, mutta meillä ei vaikuta palkkaan mitenkään se, että toinen on käytännössä vapautettu työtehtävistä ja toinen hukkuu niihin. Uupujalle kerrotaan, että töitä pitää osata priorisoida. Esimiehelle ei kuuly sen miettiminen, miten tämän voi tehdä tai mitä voisi tehdä vähemmän tai huonommin. Kun tulee joku uusi tehtävä, se nakitetaan jollekin ahkerista. Lusmu saa ottaa työyhteisössä roolin, jossa päivät kuluvat tekevien työtä arvostellen.
Kuulostaa sinunkin kertomasi todella tutulta, taidamme olla työkavereita :)
Just! Olin kerran työpaikassa, missä oli vain yksi lusmu, mutta sitäkin pahempi. Pomotti meitä muita, vietti tunteja netissä katsellen asuntoja yms. Kehuskeli naureskellen, miten isi maksaa kaiken... siis ISÄ kolmekymppisen naisen elämän... kun tiimiin tuli lisää töitä, ne nakitettiin muille. Oli varmaan täys narsisti. Yksi kerrallaan muut meistä lähti. Ja viimeisenä lusmu, joka kuitenkin palasi pian takaisin. Miksi otettiin? Pomoihin päin lipo, eikä tilanteeseen vaikuttanut mitenkään se, että lähtösyyksi useimmat mainitsivat lusmun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähinnä ihmetyttää ne tyypit jotka edelleen kuvittelee että etätöissä voi vaan vetää lonkkaa, ilmeisesti jokin taikaolento käy hoitamassa ne työt sitten koska eihän ne mihinkään katoa etätöissäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehityskeskustelu. Joka vuosi.
Siitäkin voi kieltäytyä.
Sano esimiehellesi, että; "Työasioita ei ole, ja yksityisasioistani en puhu sinulle mitään"
Tuollaisen vastauksen jälkeen työasioita ei varmasti enää olekaan. Pääsee listalle, josta otetaan ekat yt-pudotettavat.
Kuule, nykyaikana Jeesuskin joutuisi jossain vaiheessa elämäänsä YT-listalle.
Jos muistatte, Jeesus joutui omana aikanaan ei pelkästään irtisanottavien listalle, vaan teloitettavien listalle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä verovaroilla kustannetussa puljussa ei anneta potkuja käytännössä kellekään eikä mistään syystä. Tämä myös tiedetään ja sitä hyvöksi härskisti käytetään. Meillä vaihtuvuus tulee parhaiden työntekijöiden työpaikan ja ehkä koko alan vaihdon taikka eläköitymisen kautta.
Tottakai ne surkeimmat ja laiskimmat eivät hae mihinkään muualle, koska missään muualla ei saisi kohtuuhyvää kuukausipalkkaa noin vähällä eikä heitä (=työn välttely, negatiivisuus ja ahkerampien
työn haukkuminenn) muutenkaan missään tulosvastuullisessa paikassa katseltaisi.Näitä ihmisiä on sitten kertynyt vuosikymmenten varrella tähän suojatyöpaikkaan ja kun on riittävä prosentti tällaisia niin koko työyhteisö on kuin halvaantunut. Esimiehen toiveet ja suoranaiset käskytkään eivät heitä jostain syystä velvoita.
Esimiestyö on täysin hampaatonta. Ongelmista keskustellaan vasta jos on aivan pakko ja tietenkään mikään ei muutu kun mitään sanktiota ei ole tiedossa.
Kaikki vaikea ja kiusallinen lakaistaan maton alle ja räikeää epäoikeudenmukaisuutta (työn määrä toisilla hyvin suuri, toisilla vähäinen ja senkin tekevät aina mutkat oikoen ja täysin samalla tavalla tilanteesta riippumatta) kaunistellaan työntekijöiden persoonien erilaisuudella.
Tekemätön työ ei ole erilaisuutta. Ihmiset jotka on olleet meillä muutamia vuosikymmeniä ovat täysin sopimattomia mihinkään oikeaan, oikean työelämän pelisäännöillä toimivaan työpaikkaan.
Olet varmaan minun työkaverini. Kaikki nämä tyypit eivät ole edes mitään eläkeikää lähestyviä vaan osa on oppinut talon tavoille ihan hetkessä. Niille, jotka tekevät töitä sälytetään koko ajan lisää töitä ja ihmetellään, että miksi se nyt lähti. Osalle ei ole mitään sääntöjä tai vaatimuksia työn suhteen. Kun tulee joku uusi homma, on hyvin rajallinen joukko ihmisiä, joille se annetaan. Lusmujen kohdalla on itsestään selvää, että lisävastuita ei anneta. Näinhän se jossain normaalissakin työpaikassa menisi, mutta meillä ei vaikuta palkkaan mitenkään se, että toinen on käytännössä vapautettu työtehtävistä ja toinen hukkuu niihin. Uupujalle kerrotaan, että töitä pitää osata priorisoida. Esimiehelle ei kuuly sen miettiminen, miten tämän voi tehdä tai mitä voisi tehdä vähemmän tai huonommin. Kun tulee joku uusi tehtävä, se nakitetaan jollekin ahkerista. Lusmu saa ottaa työyhteisössä roolin, jossa päivät kuluvat tekevien työtä arvostellen.
Kuulostaa sinunkin kertomasi todella tutulta, taidamme olla työkavereita :)
Just! Olin kerran työpaikassa, missä oli vain yksi lusmu, mutta sitäkin pahempi. Pomotti meitä muita, vietti tunteja netissä katsellen asuntoja yms. Kehuskeli naureskellen, miten isi maksaa kaiken... siis ISÄ kolmekymppisen naisen elämän... kun tiimiin tuli lisää töitä, ne nakitettiin muille. Oli varmaan täys narsisti. Yksi kerrallaan muut meistä lähti. Ja viimeisenä lusmu, joka kuitenkin palasi pian takaisin. Miksi otettiin? Pomoihin päin lipo, eikä tilanteeseen vaikuttanut mitenkään se, että lähtösyyksi useimmat mainitsivat lusmun.
Minuakin ehkä pidetään lusmuna. Aiemmin olin normaalihyvä työntekijä. Osasin työni, ohjeet ja tietokoneohjelman käytön.
Sitten tietokoneohjelmat alkoivat muuttua toisiin enkä vaan kai oppinut niitä yhtä hyvin kuin vanhoja ohjelmia. Työmenetelmiäkin muutettiin koko ajan. Ketään ei näyttänyt kiinnostavan, opittiinko uudet ohjelmat ja ohjeet kunnolla vai ei. Ei edes esimiestä. Joka päivä yritän parhaani ja tiedän, että se ei ole tarpeeksi. Ikåvä tunne. Kesätyöntekijöitä koulutetaan joka vuosi, olisinpa minäkin päässyt sellaiseen koulutukseen silloin, kun aloin pudota kärryiltä. En tiedä ketä tällainen systeemi palvelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräässä työpaikassani oli pedanttinen keski-ikäinen rouva, joka aina saatuaan sähköpostia tai lähetettyään sitä, tulosti sähköpostiviestin printterillä liitteineen ja mapitti sen.
Jos häneltä kysyttiin jotain jostain sähköpostista, hän kääntyi mappirivistöään päin, katsoi mappien selkiin kirjoitetuista tarroista halutun ajankohdan, avasi ko. mapin ja selasi sieltä kyseisen viestin.
"Kas tässä! Näin ne asiat pysyvät järjestyksessä!" hän sanoi ylpeänä täsmällisyydestään.
Mulla eräs vanhempi kollega lähetti tapansa mukaan sähköpostin, josta ei saanut mitään selvää. Kun soitin ja kysyin, että mitä hän tällä tarkoittaa, tajusi lähettäneensä tällä kertaa väärälle henkilölle. Sitten pyysi lähettämään sen meilin takaisin.
Huonon johtamisen firmoja löytyy todella paljon tästä maasta:
- ainoastaan omistajan sana pätee. Muodon vuoksi kyselee (itse nimittämiltään) johtohenkilöiltä ajatuksia, mutta niillä ei ole mitään merkitystä. Omistaja haluaa itse päättää KAIKEN - toimiston kukkasista resursseihin. Yllättäen johtoryhmässä vaihtuu jäsenet tiuhaan.
- Esimies huutaa ja pelottelee. Toisten mollaamista ja haukkumista yleisissä palavereissa, ei siis puhettakaan että annettaisiin palautetta kahden kesken, vaan siinä muiden noloina katsellessa vieressä.
- Pienistä asioista nillittäminen. Toimistolle ei voi ostaa vaikkapa keksejä kahvin kaveriksi (firman piikkiin), mutta hetkessä lennätetään uusi myyntipäällikkö toiselle puolen maapalloa jotain oppia saamaan.
- Mikromanageeraus. Muodollisesti annetaan esimiehelle päätösvalta jostain, mutta oikeasti ei saa päättää asiaa, vaan pitää varmistaa aina ylempää arvoasteikolta (ja katso kohta 1)
- Kehityskeskustelut - ei pidetä edes joka vuosi. Esimiehet vaihtuu tiuhaan, aina aloitetaan nollasta uuden pomon kanssa. Edellisvuoden sovittuja asioita ei ikinä seurata ennen kuin vasta vuoden päästä seuraavassa keskustelussa (jos sellainen pidetään). Siinä sitten todetaan että jaa, eipäs sitten tehty näitäkään asioita.
- Esimies kerää ympärilleen hovin, joka tietää asioista - muut eivät tiedä mitään. Ehkä heille sopivassa kohdin kerrotaan, ehkä ei.
- Toksinen positiivisuus - firman somepostaukset ovat pelkkää sydäntä ja hattaraa vaikka työntekijät voivat huonosti, johtaminen on surkeaa ja vaihtuvuus on suurta. Sitten viestintävastaava ihmettelee, mikseivät oman talon väki tykkäile ja jaa näitä hehkutuksia somessa! Postaukset myös antavat todella valheellisen kuvan - työpaikkailmoituksissa kerrotaan että jee, me taas kasvetaan ja rekrytään vaikka tosiasiassa taas on porukkaa irtisanoutunut ja tarvitaan uutta tilalle. *oksetus*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tuo avokonttori ole jo aika kivikautinen, kun etänä työtkin luistaa paremmin, mutta joku hinku pomoilla on saada ihmiset takaisin sinne avokarsinaan vahdittaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehityskeskustelu. Joka vuosi.
Siitäkin voi kieltäytyä.
Sano esimiehellesi, että; "Työasioita ei ole, ja yksityisasioistani en puhu sinulle mitään"
Tuollaisen vastauksen jälkeen työasioita ei varmasti enää olekaan. Pääsee listalle, josta otetaan ekat yt-pudotettavat.
Kuule, nykyaikana Jeesuskin joutuisi jossain vaiheessa elämäänsä YT-listalle.
No joutuihan aikoinaankin..
Tytäryhtiön tilinpäätöstietoja kuljetettiin disketillä pääkonttoriin pihan halki kävellen, ikävä noita aikoja.
Aivan sama mitä tänne kirjoittaa. Oikeita ihmisiä ei ole vastaamassa kuin ehkä murto-osa. Silkkaa ajanhukkaa, kuin koko Vauva-lehti itsessäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä verovaroilla kustannetussa puljussa ei anneta potkuja käytännössä kellekään eikä mistään syystä. Tämä myös tiedetään ja sitä hyvöksi härskisti käytetään. Meillä vaihtuvuus tulee parhaiden työntekijöiden työpaikan ja ehkä koko alan vaihdon taikka eläköitymisen kautta.
Tottakai ne surkeimmat ja laiskimmat eivät hae mihinkään muualle, koska missään muualla ei saisi kohtuuhyvää kuukausipalkkaa noin vähällä eikä heitä (=työn välttely, negatiivisuus ja ahkerampien
työn haukkuminenn) muutenkaan missään tulosvastuullisessa paikassa katseltaisi.Näitä ihmisiä on sitten kertynyt vuosikymmenten varrella tähän suojatyöpaikkaan ja kun on riittävä prosentti tällaisia niin koko työyhteisö on kuin halvaantunut. Esimiehen toiveet ja suoranaiset käskytkään eivät heitä jostain syystä velvoita.
Esimiestyö on täysin hampaatonta. Ongelmista keskustellaan vasta jos on aivan pakko ja tietenkään mikään ei muutu kun mitään sanktiota ei ole tiedossa.
Kaikki vaikea ja kiusallinen lakaistaan maton alle ja räikeää epäoikeudenmukaisuutta (työn määrä toisilla hyvin suuri, toisilla vähäinen ja senkin tekevät aina mutkat oikoen ja täysin samalla tavalla tilanteesta riippumatta) kaunistellaan työntekijöiden persoonien erilaisuudella.
Tekemätön työ ei ole erilaisuutta. Ihmiset jotka on olleet meillä muutamia vuosikymmeniä ovat täysin sopimattomia mihinkään oikeaan, oikean työelämän pelisäännöillä toimivaan työpaikkaan.
Olet varmaan minun työkaverini. Kaikki nämä tyypit eivät ole edes mitään eläkeikää lähestyviä vaan osa on oppinut talon tavoille ihan hetkessä. Niille, jotka tekevät töitä sälytetään koko ajan lisää töitä ja ihmetellään, että miksi se nyt lähti. Osalle ei ole mitään sääntöjä tai vaatimuksia työn suhteen. Kun tulee joku uusi homma, on hyvin rajallinen joukko ihmisiä, joille se annetaan. Lusmujen kohdalla on itsestään selvää, että lisävastuita ei anneta. Näinhän se jossain normaalissakin työpaikassa menisi, mutta meillä ei vaikuta palkkaan mitenkään se, että toinen on käytännössä vapautettu työtehtävistä ja toinen hukkuu niihin. Uupujalle kerrotaan, että töitä pitää osata priorisoida. Esimiehelle ei kuuly sen miettiminen, miten tämän voi tehdä tai mitä voisi tehdä vähemmän tai huonommin. Kun tulee joku uusi tehtävä, se nakitetaan jollekin ahkerista. Lusmu saa ottaa työyhteisössä roolin, jossa päivät kuluvat tekevien työtä arvostellen.
Kuulostaa sinunkin kertomasi todella tutulta, taidamme olla työkavereita :)
Just! Olin kerran työpaikassa, missä oli vain yksi lusmu, mutta sitäkin pahempi. Pomotti meitä muita, vietti tunteja netissä katsellen asuntoja yms. Kehuskeli naureskellen, miten isi maksaa kaiken... siis ISÄ kolmekymppisen naisen elämän... kun tiimiin tuli lisää töitä, ne nakitettiin muille. Oli varmaan täys narsisti. Yksi kerrallaan muut meistä lähti. Ja viimeisenä lusmu, joka kuitenkin palasi pian takaisin. Miksi otettiin? Pomoihin päin lipo, eikä tilanteeseen vaikuttanut mitenkään se, että lähtösyyksi useimmat mainitsivat lusmun.
Minuakin ehkä pidetään lusmuna. Aiemmin olin normaalihyvä työntekijä. Osasin työni, ohjeet ja tietokoneohjelman käytön.
Sitten tietokoneohjelmat alkoivat muuttua toisiin enkä vaan kai oppinut niitä yhtä hyvin kuin vanhoja ohjelmia. Työmenetelmiäkin muutettiin koko ajan. Ketään ei näyttänyt kiinnostavan, opittiinko uudet ohjelmat ja ohjeet kunnolla vai ei. Ei edes esimiestä. Joka päivä yritän parhaani ja tiedän, että se ei ole tarpeeksi. Ikåvä tunne. Kesätyöntekijöitä koulutetaan joka vuosi, olisinpa minäkin päässyt sellaiseen koulutukseen silloin, kun aloin pudota kärryiltä. En tiedä ketä tällainen systeemi palvelee.
Sun itsesi vastuulla on nostaa tämä asia esiin, että kaipaat lisää tukea, koulutusta jne. järjestelmiin. Jos sulla on luottotyökaveri, pyydä että perehdyttää sua miten mitäkin käytetään, jos muunlaista koulutusta ei ole saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jo olemassa sellaisia ostoskärryjä joissa tuote otetaan hyllystä, skannataan ja kun se laitetaan kärryyn, niin se onkin jo sähköisessä ostoskorissa? Siinä nimittäin muuttuvat itsepalvelukassatkin turhiksi.
Ruoan hintaanhan nämä muutokset eivät ikinä tulisi vaikuttamaan alentavasti. Mikä on käsittämätöntä.Eihän tämä tarkoita sitä, että henkilökuntaa ei tarvita, vaikkakaan ei ihan samaan. Mutta asiakas voi tarvita apua/otti väärän tuotteen hyllystä/ehti jo maksaa väärän tuotteen/ei olekaan rahaa kassalla/on ikärajatuote/paistossa on irtotuotteita - ihan tavalliseen ruokakauppaan ei voi yhtäkkiä leikata henkilökuntaa puoleen ja olettaa, että kaikki toimii oikein kuin itsestään. Joihinkin myymälöihin voi tämä itseskannaaminen sopia.
Eikös juurikin asiat mene vain vaikeammaksi, kun asiakkaat itse joutuvat kaikki asiat suorittamaan vs se, että menee vaan kassalle, ja siinä vaiheessa useimmat ovat jo ostopäätökset tehneet, kassahenkilö tarkistaa tarvittaessa nämä ikäraja-asiat ym.?
Mutta niin kuin sanottu, on hyvä, kun on vaihtoehtoja, kunhan kaikkia ei pakoteta samaan muottiin ja muistetaan käytännön toteutusongelmat (miten esim. ikärajoja noudatetaan/valvotaan, kun asiakkaat itse skannaavat?), eli sopiiko teknologiakehitys ihan joka paikkaan. Onhan kaikki varmaan toteutettavissa, mutta...
Ainakin täältä av:lta on saanut sen käsityksen, että kassalla työskentely on helppoa ja kassahenkilöt tyhmiä joilla ei riitä äly muuhun hommaan ja asiakkaat on AINA oikeassa joka ikisessä asiassa ja tietää paremmin. :D Ei siis mitään ongelmaa.
Mikä on av lyhennys?
nimim. tyhmä ei ole se joka kysyy, vaan se joka ei
AV = Aihe Vapaa, eli tämä palsta jolle tässä juuri kirjoitellaan. :)
Meidän tiimissä on yksi sairasteleva henkilö, jolla on jokaisessa tiimin vapaamuotoisessa Teams-tapaamisessa kerrottavanaan uusia jännittäviä vaiheita sairaskertomuksessa. On ollut kummallista päänsärkyä, flunssan oireita ja ziljoonas käynti koronatestissä, vatsassa on outoa myllerrystä, koronarokote aiheutti ihmeellisiä oireita (myös auton radiossa) ja nilkkakin nyrjähti.
Meillä on kamerat päällä etäkahvituntien aikana, ja on huvittavaa katsella, miten toisten katse lasittuu tai muuttuu keskittyneeksi, kun Sairasteleva Työkaveri aloittaa pitkän tarinansa. Silloin koko joukko vastailee sähköposteihinsa tai selailee Twitteriä tai päivän lehtiä.