Lue keskustelun säännöt.
Mulla on alkanut "älä osta mitään" -vuosi
03.01.2019 |
Ainoastaan AIVAN TOTAALISEN välttämättömät ostokset teen, mutten yhtään. Mitään. Muuta.
Vaatteet ja käyttötavarat ostan käytettyinä. Itselle en osta mitään vaatetta. Ainoastaan lapsille sen mitä välttämättä tarvitsevat.
Katsotaan josko tänä vuonna jäisi joku lati säästöönkin ...
Kommentit (536)
Miten lapsiperheet pystyy otsikon mukaiseen elämään? Vinkkejä?
Meillä alakoululainen, eskarilainen ja leikki-ikäinen. Hankintoja tarvitaan varsinkin esikoiselle.
Ostamisen vähentämistä lähinnä voin toteuttaa sekä ostamista käytettynä (sitä tehtykin jo vuosia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsiperheet pystyy otsikon mukaiseen elämään? Vinkkejä?
Meillä alakoululainen, eskarilainen ja leikki-ikäinen. Hankintoja tarvitaan varsinkin esikoiselle.
Ostamisen vähentämistä lähinnä voin toteuttaa sekä ostamista käytettynä (sitä tehtykin jo vuosia).
Ostaa vain sen mitä ilman ei pärjää ja senkin käytettynä jos mahdollista. Samalla opettaa lapsille, ettei kaikkea tarvitse saada ja jos jotain hankitaan se on tarkkaan harkittua, monikäyttöistä ja arvokasta. Pidä listaa hankinnoista. Kun mieleesi tulee tavara joka pitäisi ostaa, laita se listalle ja tee ostopäätös siitä vasta viikon tai kuukauden päästä tavarasta riippuen. Jos vielä tuolloin hankinta on mielestäsi välttämätön, voit ostaa sen.
Mä aloitan sitten, kun olen saanut asunnon laitettua kuntoon ;)
Ostaminen on osittain hyväksikäyttöä myös.
Tietyissä maissa tehdään halvalla vaatetta ym. ja täällä myydään kalliilla.
Myös vaatteiden ostelu aiheuttaa haittaa luonnolle.
Myös se että ihmiset ostaa ruokaa jota rahdataan toiselta puolelta maapalloa!
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ostanut vain sitä tarpeellista - ja silti yllättynyt, miten paljon on pitänyt shoppailla.
Tarpeellisuuksia olen ostanut verenpainelääkkeet, kaksi tuubia hammastahnaa, vaihtopäät sähköhammasharjaan, ison paketin vessapaperia, pari ystävänpäiväkorttia ja uuden termarin (entinen palveli ajoittaisessa käytössä varmaan 20 vuotta, mutta nyt tiivisteet antoivat myöten). Lisäksi olin lomareissulla etelässä, ja sitä varten piti ostaa aurinkovoidetta, maitohappobakteereja, ripulilääkettä, käsidesiä ja uudet uikkarit. Itse asiassa pärjäsin reissun ajan vielä vanhoilla uikkareillani, mutta ne vetävät kyllä viimeisiään. Tykkään kuitenkin käyttää tavarat loppuun aina kun mahdollista.
Reissusta ostin vielä itselleni uudet aurinkolasit. Edelliset ovat halpikset (Nissen, buu) ja linssit ovat olleet viimeisen vuoden lukuisilla naarmuilla. Kyllä niitä vielä käytti, mutta lempiurheilulajiani seuratessa on kyllä ollut vaikea hahmottaa palloa takakentällä. ;) Nyt investoin kalliimpiin merkkiaurinkolaseihin ja toivon käyttäväni niitä seuraavat viisitoista vuotta.
Kuten olen haaveillut, olen ryhtynyt aktiivisesti laittamaan ruokaa. Olen opetellut käyttämään useampaa ruoka-ainetta, joita en ole koskaan ennen käyttänyt: valkoisia papuja, pinaattia, taateleita, chorizoa (aion kyllä jatkossa jättää makkarat kauppaan), paksoita, misotahnaa. Rahaa en varmaan ole säästänyt, mutta hyvin on syöty, sivistytty ja opittu uusia taitoja.
Ruuanlaitossakin kyllä pyörii kaupallisuus. Lehdissä ja netissä pyörivissä ruokaresepteissä on taatusti jonkinlainen salaliitto, joka yllyttää ostamaan kotiin hirvittävän ison maustevalikoiman mitä eksoottisempia tuotteita ja lisukkeita, joista todennäköisimmin suurin osa jää kaappiin pyörimään.
Aiemmin en ole paljon kokannut, ja huomaan kyllä että hyötyisin uusista keittiöhärpäkkeistä. Eniten tekisi mieli isoa ja konepestävää leikkuulautaa, joka ei olisi muovia. Nykyinen lautani vihanneksille ja juureksille on tuhottoman pieni. Toisekseen kokkiveitseni on sekin 20 vuotta vanha ja kaipaisi uusimista. Onnistuin tässä kuussa saamaan ihan ilmaiseksi kunnon raastimen (joka sekin on vuosikymmeniä vanha mutta edelleen priima). Lisäksi jokin maustemittasetti helpottaisi elämää, mutta aion toistaiseksi pärjätä ihan oikeilla tee- ja ruokalusikoilla.
Olen supertyytyväinen, että en ole ostanut mitään turhaa - eikä kauheasti ole sellaista mieli tehnytkään. Parina päivänä olen kuullut uusien luomiväripalettien kutsun, mutta se meni nopeasti ohi ja olen tyytyväisenä käytellyt olemassaolevia.
Hieman harmittaa se, että olen silti joutunut puljaamaan ihan liikaa tavaroiden kanssa. Maaliskuussa ostanen uuden leikkuulaudan (ideoita vastaanotetaan mielellään) ja uuden täkin, sillä nykyisestä on päällyskangas jo haipunut monesta kohtaa puhki. Yritän käyttää valintaan aikaa ja hankkia hyvälaatuisen ja allergiaystävällisen yksilön.
Olipas typerä kirjoitus! Vaikka rahaa on niin ei se tarkoita sitä että ihminen luulee olevansa joku jumala. Tällainen mielikuva on usein ihmisillä joilla ei koskaan ole ollut rahaa että rikkaat saavat kaiken ja pääsevät kaikkialle kun maksetaan "lahjotaan". Rikkaat tietävät oikein hyvin millaisia vaatimuksia on esimerkiksi opiskelemaan haluavalle. Ja olet väärässä myös siinä etteikö rikas voisi olla onnellinen ja omata lämpöisiä ihmissuhteita. Pelkkää satua ja kuvitelmaa koko juttusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jiihaa! Tämän viikon käyttörahoista säästyi 32€. Yksi 4€ hutiostis tuli ruokakaupassa tehtyä, mutta nytpä tiedän, etten sellaista tuotetta enää ostakkaan.
Vanha olkalaukku hajosi. Kirpputorilta uusi, kolme euroa. Aika risa alkoi jo olla, mutta päätin, että kirpparilta on löydyttävä ja laitoin hintarajaksi kolme euroa. Tämä on sellainen, mitä pidän arkisissa hommissa, eli osittain työlaukku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään elää suunniteltua elämää. Teen kauppalistan etukäteen ja suunnittelen viikon ruokaostokset. Samoten suunnittelemme ulkonasyömiset, leffakäynnit ja vierailut yms. hyvissä ajoin. Luonnollisesti tähän liittyy rahankäytön järkevä suunnittelu.
Tämän harmonian rikkoo kaaottisesti elävät sukulaiset. Raivostuttavaa on että sukulaiseni tuntuvat elävän aivan eri aikakäsityksessä. Elämä on spontaania ja täynnä hetken mielijohteita. Yhtäkkiä joku vain ilmoittaa, että tulevat seuraavana päivänä kotikaupunkiini ja olettavat, että singahdan heidän odotustensa mukaan milloin mihinkin shoppailemaan, syömään, taidenäyttelyyn tms. Loukkaantuvat jos ilmoitan etten tällä varoajalla singahda mihinkään koska olen suunnitellut vapaa-aikani toisin. Yöpaikkaa eivät enää odota kun olen ilmoittanut että yöpymiset on sovittava aiemmin kuin päivän varoajalla. Mitään eivät koskaan halua sopia etukäteen. Tällaisissa ihmissuhteissa on vaikea vetää tiukkaa linjaa ostamisten ja budjetoinnin suhteen. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Mullakin alkoi älä osta mitään vuosi, mutta ostinkin helmikuun alussa koiran.
Ja koiralle piti sitten saada tarvikkeita, kun mukana ei tullut kuin talutin ja valjaat, tulee epämääräisestä entisestä elämästä (entinen omistaja muistisairas alkoholisti, pitkä tarina...). Kirppareilta noita on pirun aikaavievää metsästää, siihen hätään oli pakko ostaa kaupasta ruokakupit, harja, hammasharja, kynsisakset, daphaihdutin, shampoo, kakkapusseja, leluja, puruluita, vitamiinit, heijastimet, turvavyö autoon, uusi pestävä peti jne....Vielä pitää hommata auringon sulattamille kaduille tossut, kun arastelee terävää sepeliä ja sadetakki puuttuu. (No en kyllä minäkään kävelisi siinä kivimurskassa paljain jaloin.)
Ainakin sen voin luvata, että koira saa meillä kaiken mitä tarvitsee. Traumoja tuntuu olevan, pari niistä on jo selätetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä koti on jo karsittu kauan aikaa sitten.
Meillä koti on jaettuna 6 osaan.
Aika kerran kk käyn läpi sen kuun alueen.
Esim olohuone. Tyhjennän koko olohuoneen, pesen lattian, käyn läpi listat, lampun, kaikki hyllyt, lokerikot ja laitan tavarat takas.
Nyt meni olohuoneen siivouksessa 3 h. Olin tosin edellisellä viikolla käynyt läpi kaikki tavarat.
Lisäksi olen ystäväni lapsia katsomassa joka toinen viikko, yhden kerran viikossa. Saan palkaksi 20 e ja pussillisen kirppistavaraa.
Täällä kassissa on yleensä jotain, mitä haluan itselleni. Tämä riittää ostamiseksi. Lähes kaikki olen laittanut lopulta kirppiskasaan
Kirppistavaroissa minulla on 10 banaanilaatikon kiintiö. Sen verran minulta haetaan toukokuussa ja marraskuussa. Rahat myös tilitetään puolen vuoden välein. Viimeksi sain 90 euroa. Joskus olen saanut jopa 500 e.
Rahat käytetään keväällä kesälomaan ja marraskuub tilitys jouluun.
Oon tehnyt paljon työtä, jotta koti on helppo siivota. Vaikka rahaa ei olekaan ostaa koti täyteen, en haluisikaan.
Seuraavana on ostoslistalla uusi robotti-imuri.
Vierailija kirjoitti:
Mullakin alkoi älä osta mitään vuosi, mutta ostinkin helmikuun alussa koiran.
Ja koiralle piti sitten saada tarvikkeita, kun mukana ei tullut kuin talutin ja valjaat, tulee epämääräisestä entisestä elämästä (entinen omistaja muistisairas alkoholisti, pitkä tarina...). Kirppareilta noita on pirun aikaavievää metsästää, siihen hätään oli pakko ostaa kaupasta ruokakupit, harja, hammasharja, kynsisakset, daphaihdutin, shampoo, kakkapusseja, leluja, puruluita, vitamiinit, heijastimet, turvavyö autoon, uusi pestävä peti jne....Vielä pitää hommata auringon sulattamille kaduille tossut, kun arastelee terävää sepeliä ja sadetakki puuttuu. (No en kyllä minäkään kävelisi siinä kivimurskassa paljain jaloin.)
Ainakin sen voin luvata, että koira saa meillä kaiken mitä tarvitsee. Traumoja tuntuu olevan, pari niistä on jo selätetty.
Kun nyt tähän ketjuun kirjoitat, niin sallinet minun kyseenalaistaa osan noista koiruromppeista. :) Eihän koira yleensä tarvitse juuri mitään tavaroita, eikä niistä nauti!
Meidän pikkutassun vesikuppina toimi ihan tavallinen syvä posliinilautanen. Kerran päivässä vaihdettin kuppi puhtaaseen, ja likainen konepesuun muiden astioiden kanssa. Toki jos ei ole tiskikonetta, niin sitten pitäisin kyllä koirun astiat erillään ihmisten astioista, vaikka kuulemma koirien ja omistajiensa suolistobakteerikannat ovatkin aina hyvin yhteneväiset... Kaikki rekut eivät osaa syödä lattialla olevasta kupista, mutta kannattaa miettiä onko kaikki mitä meille kaupataan, tarpeellista. :)
Koiranpetihän hankitaan ensisijaisesti ihmisiä varten. Koiru voisi olla jopa onnellisempi saadessaan makuualustakseen jonkun ihmisten käytöstä poistetun ja mahdollisesti jopa vienosti oman ihmisen tuoksuisen täkin tai viltin. Jos jostain löytää pajukorin tmv, siihen voi aina vuosien varrella siirtää käytöstä poistuvat lakanat, tyynyt, täkit tms. rekun käyttöön.
Pesuun käy hyvin mieto hajusteeton (koirat inhoavat hajusteita) pesuaine (esim. ihmisten nestesaippua tai shampoo), joka hyvin todennäköisesti jo löytyy taloudesta halvemmalla litrahinnalla. Toki on ns. turkkirotuja, jotka tarvitsevat puunausta hopeahoitoaineista lähtien, mutta minä en ihan niitä ymmärrä. Harrasteensa kullakin. Oma koira tykkäsi eniten itselleni ostamastani Tangle Teezer -harjasta, joka itselläni jäi käyttämättä. Harja oli niin pehmeä, että koira selvästi nautti sen kosketuksesta. Toki riippuu tämäkin koiran turkista.
Pikkutassu myös matkusti satunnaiset automatkansa mieluiten vänkärin puolella jalkatilassa. Rauhoittui omaan koloonsa haistelemaan ulkoilmaa ja mahdollisen kolarin tullessa ei voisi sieltä lentää kenenkään niskaan. Ei tietenkään ole mikään ison koiran paikka tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsiperheet pystyy otsikon mukaiseen elämään? Vinkkejä?
Meillä alakoululainen, eskarilainen ja leikki-ikäinen. Hankintoja tarvitaan varsinkin esikoiselle.
Ostamisen vähentämistä lähinnä voin toteuttaa sekä ostamista käytettynä (sitä tehtykin jo vuosia).
En välttämättä ymmärtänyt, mitä näillä kysymyksillä hait takaa? Samoja tavaroita ja hyödykkeitä lapsetkin kuluttavat kuin aikuiset, vaikka toki erilaisilla painotuksilla.
Haitko takaa sitä, että lapset kasvavat usein ulos vaatteistaan ja varusteistaan ja niitä täytyy siksi ostaa useammin? Tai lapset kuluttavat housunpolvia enemmän kuin aikuiset? Vai että tavaraa on lapsiperheessä ylipäätään enemmän? Jos vähän avaisit konkreettisemmin sitä, mihin kaipaat vinkkejä, osaisimme ehkä paremmin olla avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsiperheet pystyy otsikon mukaiseen elämään? Vinkkejä?
Meillä alakoululainen, eskarilainen ja leikki-ikäinen. Hankintoja tarvitaan varsinkin esikoiselle.
Ostamisen vähentämistä lähinnä voin toteuttaa sekä ostamista käytettynä (sitä tehtykin jo vuosia).En välttämättä ymmärtänyt, mitä näillä kysymyksillä hait takaa? Samoja tavaroita ja hyödykkeitä lapsetkin kuluttavat kuin aikuiset, vaikka toki erilaisilla painotuksilla.
Haitko takaa sitä, että lapset kasvavat usein ulos vaatteistaan ja varusteistaan ja niitä täytyy siksi ostaa useammin? Tai lapset kuluttavat housunpolvia enemmän kuin aikuiset? Vai että tavaraa on lapsiperheessä ylipäätään enemmän? Jos vähän avaisit konkreettisemmin sitä, mihin kaipaat vinkkejä, osaisimme ehkä paremmin olla avuksi.
En ole tuo, jonka viestiä kommentoit, mutta kolmen lapsen äitinä totean, että eiköhän kuka tahansa voi ihan joko omalla kokemuksellaan tai mielikuvituksellaan päätellä, millaisia esteitä lapsiperheessä voi tulla "älä osta mitään" -vuoden toteuttamiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän viikon käyttörahoista säästyi 19,55. Säästössä on jo kuuden viikon käyttörahoista 129,75€! Hyvä minä! Tämä on säästöä, jota en ole laskenut säästötavoitteisiini, sillä siirrän sen mukaisen summan tililtäni aina palkkapäivänä erikseen. Mitään turhia ostoja en tälläkään viikolla tehnyt. Rahat menivät ruokaan, yhteen lääkkeeseen ja vitamiinipurkkiin. Miten muiden viikko on sujunut?
Mäkin olen ostanut vain ruokaa ja maksanut laskun. Eilen ostin karkkeja, mutta menköön. Vähällä tulee toimeen ja tavaraa on tupa täynnä jo kuitenkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsiperheet pystyy otsikon mukaiseen elämään? Vinkkejä?
Meillä alakoululainen, eskarilainen ja leikki-ikäinen. Hankintoja tarvitaan varsinkin esikoiselle.
Ostamisen vähentämistä lähinnä voin toteuttaa sekä ostamista käytettynä (sitä tehtykin jo vuosia).En välttämättä ymmärtänyt, mitä näillä kysymyksillä hait takaa? Samoja tavaroita ja hyödykkeitä lapsetkin kuluttavat kuin aikuiset, vaikka toki erilaisilla painotuksilla.
Haitko takaa sitä, että lapset kasvavat usein ulos vaatteistaan ja varusteistaan ja niitä täytyy siksi ostaa useammin? Tai lapset kuluttavat housunpolvia enemmän kuin aikuiset? Vai että tavaraa on lapsiperheessä ylipäätään enemmän? Jos vähän avaisit konkreettisemmin sitä, mihin kaipaat vinkkejä, osaisimme ehkä paremmin olla avuksi.
En ole tuo, jonka viestiä kommentoit, mutta kolmen lapsen äitinä totean, että eiköhän kuka tahansa voi ihan joko omalla kokemuksellaan tai mielikuvituksellaan päätellä, millaisia esteitä lapsiperheessä voi tulla "älä osta mitään" -vuoden toteuttamiselle.
No, voinee myös päätellä, että niin lapsilla kuin aikuisilla voi karsia turhan tavaran ostamista, pyrkiä ostamaan käytettynä, kierrättää sisaruksille jne. Ja miettiä, kun tarve ostaa jotain ilmenee, onko tarve ihan oikeasti olemassa. Totta kai ihan oikeita ostotarpeita tulee itse kullekin joskus - tämänkin ketjun tarkempi nimi voisi olla "älä osta mitään tarpeetonta -vuosi".
Konmaria kyllä hehkutan. Vaikka kuinka moni kotona on tarpeellista, voi huomata ettei sitä ole käytetty vuoteen.
Minulla on fb.ssä iso kansio. Siellä on n 100 tarpeetonta tavaraa tällä hetkellä. Lisäksi listaus mitä olen vailla.
Väh kerran kk jonkun kanssa teen vaihtokaupat.
Ja kun kirppiskuorma haetaan, kaikki listalla menevät sinne, eli kansio tyhjenee .
Kerran minuun otti yhteyttä hammashuoltaja. Vaihtokaupoissa sain pienen apteekin pussillisen hammastahnanäytteitä, n 20 hammasharjaa ja lankaa.
Tilalle sai vaikka mitä. Sen jälkeen en ole ostanut mitään näistä.
Vaihtaminen on kivaa. Moni pyytää vaihdossa esim kahvia, jota pitää ostaa, samalla voi maksaa rahalla. Sekä ei viitsi tulla edes parkkipaikalle vaan kotiovelta pitää hakea.
Pikkasen , jos kumpikin tulisi vastaan, tapahtuisi vaihtoja paljon enemmän ,
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään "AIVAN TOTAALISEN välttämättömät ostokset" -juttuja. Vaan jos et osta mitään niin et sitten osta yhtään mitään tai olet selkärangaton luuseri. Ei siis sähköä, vettä, ruokaa, vakuutuksia, ei yhtään mitään.
Mutta ap kuolee jos ei saa ostaa ruokaa.
Vein juuri UFFin laatikkoon kasan käyttämättömiä vaatteita, jotka olin ostanut -halvalla. Eivät olleet ihan se mitä etsin, mutta halvalla sain. Olen huomannut, että kannattaa mieluummin satsata vähän enemmän ja voi saada vuosikausiksi hyvän tavaran. Halpa tulee yllättävän kalliiksi.
Ei kuluttaminen tuo hyvinvointia eikä aina rahakaan, onhan se nähty.
Henkinen hyvinvointi ja terveys ovat ykkösenä.