Köyhien perheiden ahdinko pahenee: lasten talvivaatteisiin ei ole rahaa, kirpputoreillakin liian kallista
Mitä mieltä olette? Onko hätä ja kurjuus totta vai haetaanko lapsi-, ja eläinlauman keskellä "jouluapua.fi" tyyppistä kerjäämisavustusta? Yh jo monessa polvessa, isiä riittää ja osasta ei ole edes tietoa. Ja uutta mukulaa on tulossa. Ja juuri jouluksi pitää saada vaikka mitä kaikkea. Minun mielestä tässä haisee hoax! https://yle.fi/uutiset/3-10495016
Kommentit (407)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tullut siihen tulokseen, että monen "köyhän" ja "köyhyyden" takana on vain elämän hallinnan puute. Ei ymmärretä rahan päälle, ei osata suhteuttaa kuluja käytettäväissä oleviin rahoihin, ei yksinkertaisesti osata elää.
Tunnen paremmin yhden "köyhän" perheen. Äiti, isä, neljä lasta, kaksi koiraa ja kani tms. karvapallo. Äiti "ei ole työelämässä" niin kuin sanonta kuuluu, on jotain kiputiloja ja koulutus tasolla yo, ei ole ehtinyt opiskelemaan kun perheen perustaminen oli tärkeää. Isäntä käy jossain tukitöissä, tai ainakin on päivät poissa. Äiti polttaa silloin tällöin, isä säännöllisesti, ja toki se kaljakin isälle aina välillä maistuu ja viini äidille.
Käsittääkseni perheen tulot koostuvat lapsilisistä, asumistuesta, isän pienistä tuloista ja ties mistä avustuksista. Kitinää köyhyydestä ja siitä miten rahat ei riitä mihinkään kuulee lähes joka kerta kun tämän äidin kanssa on tekemisissä. Ei ole kuulema varaa "syödä hyvin", ruoka tuntuukin koostuvan lähinnä eineksistä ja mm. lähipitserian tuotteista. Kirpputoreilla myydään kuulema vain paskaa, helpompaa on pyytää apua alueen FB-ryhmissä jne. Oma lukunsa on tietysti ne sairastelevat koirat ja kalliit eläinlääkärit.
Keksin viime kesänä kysyä tältä äidiltä lähtisikö hän minun ja vaimon kanssa kerämään mansikoita. Oltiin menossa tuttuun mansikkapaikkaan kerämään marjoja säilömistä varten, sieltä saa itse kerättynä marjat edullisesti. Keskustelu kääntyi niin, että minä olen lähinnä idiootti kun olen menossa niin kuumalla jonnekin mansikkamaalla :D. Tämän tyyppisiä esimerkkejä on vaikka kuinka paljon, mikään helppo tapa helpottaa ahdinkoa ei tunnu kelpaavan. Onneksi lapset vaikuttavat sen verran täyspäsiltä, heillä on ehkä vielä tulevaisuus edessä.
Tämä on tietysti vain yksi esimerkki, mutta kun seuraa keskusteluja ja lukee "köyhien" perheiden tilanteista, nämä samat asiat tulevat usein vastaan.
Lähipitserian juuri.Nämä syövät ravintolaruokaa ja ihmettelevät miksei rahat riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarjosin työttömälle tuttavalleni Jonathanin vedenpitävää haalaria, joka oli uusi, lamppuineen päivineen. Jäikin pojalle pieneksi, kun olin ostanut kesän alesta talveen. Ei kelvannut, sanoi ”jos sattuisi olemaan Reimarecciä, niin otan kyllä!”. Olin pöyristynyt.
Jaa, että köyhän lapsi voi kulkea Jonathanissa, mutta oma parempi lapsesi Reimassa.
Miten niin? Tuohan oli nimenomaan omalleen ostanut sen Jonathanin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se osattomuuden tunne tulee helposti lapsille, vaikka kukaan ei kiusaisi tai sanoisi pahasti. Ei lapset ole tyhmiä, vaan huomaavat sen, että toisella on enemmän. Ja kuka vanhempi ei haluaisi antaa vaikka kuuta ja tähtiä taivaalta lapsilleen, jos pystyisi. Tavallaan siis ymmärrän tämän, että köyhät haluaisivat antaa lapsilleen kaikki samat asiat kuin rikkaammilla on. Toki on tyhmää elää yli varojensa, mutta psykologisella tasolla ymmärrän miksi näin käy.
Itse olen rikkaan perheen lapsi ja oma lapseni on vanhempieni ainoa lapsenlapsi. Isovanhempien mahdollistamana lapsella on aina ollut kaikki mitä on halunnut tai tarvinnut. Kesälomilla on päässyt kaksi kertaa ulkomaille ja haluamansa huvitukset Suomessa. On iphonet ja kaikki muu viimeisen päälle. Joululahjaksi tulee taas vuoren verran Legoja. En usko, että lapseni leveillee näillä, koska hän on vasta kahdeksan. Mutta huomaahan kaverit sen, että toinen saa kaiken.
On helppoa huudella tältä puolelta missä kaikki on hyvin eikä ole syrjäytymistä ja elämänhallintavaikeuksia monessa polvessa. Jos on ollut lapsena se, jolla ei ole koskaan mitään (niin kuin moni meistä ysärin laman lapsista on ollut), niin on ihan loogista, että haluaa itse aikuisena kaiken ja samalla lapsilleen sen. Ei kukaan jaksa olla ikuisesti se penninvenyttäjä, jolla ei ole koskaan mihinkään kivaan varaa. Ei niille ihmisille ole opetettu kotona tai missään samoja elämänhallintataitoja kuin meille hyväosaisille. Köyhyys on monessa perheessä myös henkistä köyhyyttä. Minusta köyhien haukkuminen voisi jo loppua ja tilalle tulla oikeaa keskustelua siitä, miten syrjäytymisen ja elämänhallintaongelmien kierre katkaistaan.
"Ei niille ihmisille ole opetettu..." Niin niille ihmisille, jotka on ihan eri ihmisiä kuin muut ihmiset, ja jotka eivät osaa aikuisenakaan opetella mitään kun ei ole kotona opetettu?
"Köyhyys on monessa perheessä myös henkistä köyhyyttä.". ...
"Minusta köyhien haukkuminen voisi jo loppua" Aloita vaikka tuosta omasta asenteestasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarjosin työttömälle tuttavalleni Jonathanin vedenpitävää haalaria, joka oli uusi, lamppuineen päivineen. Jäikin pojalle pieneksi, kun olin ostanut kesän alesta talveen. Ei kelvannut, sanoi ”jos sattuisi olemaan Reimarecciä, niin otan kyllä!”. Olin pöyristynyt.
Jaa, että köyhän lapsi voi kulkea Jonathanissa, mutta oma parempi lapsesi Reimassa.
Miten niin? Tuohan oli nimenomaan omalleen ostanut sen Jonathanin.
Niinpä. Missä vaiheessa sanoin, että lapsillani oli Reimaa? Lapsellenihan tuo Jonathan oli tarkoitettu, mutta olikin talven tullessa pieni. Tästä on useampi vuosi, niin en muista minkä merkin haalari silloin sattui olemaan, mutta tänä talvena lapseni kulkee Everestin haalarissa, ei suinkaan Reimatecissä...
T. Tuon Jonathanin tarjoaja.
Jonathan ja Lassie mainittu tässä ketjussa "huonompina" vaatteina. Olen ihmeissäni sillä näitä merkkejä on meidän kolmella lapsella pääasiassa ollut ja olen pitänyt niitä laadukkaina ja melko kalliinakin vaatteina. Toki Reimatecit ja Ticketit on vielä kalliimpia mutta laadultaan nämä edellä mainitut käsittääkseni aika samaa tasoa... Olen työssäkäyvä matalapalkkainen joka laittaa lasten edun edelle. Omat vaatteeni ovat pääasiassa kirpparilta. Lapsille ostan pääasiassa uutta jota sitten kierrätän sisarusten välillä. Sisävaatteet Lindex, h&m, Kappahl, enkä koskaan ole ajatellut että ne olis halpoja tai huonoja. Ennakoin myös tulevia ostoksia ja ostan usein keväällä alesta esim. toppavaatteita.
Kampaajalla olen käynyt viimeksi vuonna 2011. Hyvin saan pitkiä hiuksiani pätkittyä itsekin! Ei aavistustakaan mikä on tällä hetkellä muotia kun en sitä seuraa mutta silti ulkoinen olemukseni on siisti ja huoliteltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meitä oikeasti köyhiä lapsiperheitä on. Mieheni on rekkakuski, itse sairastuin reumaan ja nivelpsoriakseen ja olen sairauspäivärahalla toistaiseksi. Lääkkeet ovat todella kalliita. Lapsia meillä on 2. Me elämme vaatimattomasti, emme ostele turhia. En kerjää avustuksia mistään, en edes kuulu facebookiin. Lapsille kelpaavat halvatkin lahjat. Me aikuiset emme mitään tarvitse, joulun voi luoda vähemmälläkin. Onnellisuus on tärkeintä.
Mekin olemme "köyhiä" näillä yhteiskunnan mittareilla mitattuna. Mutta emme nosta tukia tai hae avustuksia. Pärjäämme omalla työllämme. Emme halua uhrata kaikkea aikaamme ja voimiamme paiskimalla töitä yhtään ylimääräistä, kuin on tarvis. Haluamme, että aikaa jää perheelle.
Perheemme nettotulot ovat 2100e/kk. 2 aikuista ja 2 lasta.
Asumme ok-talossa, joka on kohta velaton.
Asumme suuressa kaupungissa.
Omistamme uudehkon auton. Käymme muutaman kerran vuodessa ulkomailla.
Lapsemme harrastavat kumpikin yhtä harrastusta. Säästöjä on myös pahan päivän varalle.En todellakaan ymmärrä tuota "ei oo rahaa" valittamista. Mihin nämä sitä tuhlaavat?
Meille on vallan hyvin riittänyt tuo summa.
Mielestämme elämme hyvää ja terveellistä elämää. Emme ole askeetteja. Pidän kauniista kodista, ja laadukkaista vaatteista. Mutta ostan kaikkea hyvin harkitsevasti ja harvoin.Tänä syksynä tarvitsin merinovillaisen kaulahuivin, joka kestäisi vuosia. Sellainen olisi ollut kohtuu hinnalla Stockkan Hullareilla, mutta päätin etsiä kirpputoreilta.
Löysin Marja Kurjen beigen villahuivin 1e kierrätyskeskuksesta. Olin erittäin tyytyväinen.Lomamatkamme suunnittelen mahdollisimman edullisesti, esim Thaimaan lomamme maksoi kaikkiaan 690e. Syömiset ja kuljetukset sekä lennot ja majoitus siis. Eli säästin n.70e/kk vuoden ajan.
Pienet tulot vaativat kekseliäisyyttä. Mutta kyllä niillä voi pärjätä.
Nämä ovat myös arvokysymyksiä.
Jokin tossa yhdistelmässä mättää. Noilla tuloilla olette oikeutettuja reippaasti toimeentulotukeen tai sitten asutte jo melkein ilmaiseksi eli ei voi verrata.
Pelkästään Helsingissä yhden aikuisen ja kahden teinin toimeentulotuki ylittää parilla sadalla teidän tulot. Ja sillä ei todellakaan pidetä autoja eikä kustanneta lomamatkoja. Pelkästään vuokra stadin asunnoissa vie siitä puolet.
Koskakohan ymmärretään, että meillä on myös "köyhiä", jotka eivät edes HALUA mennä töihin tai tehdä mitään sen oman elintason nostamisen eteen. Näihin on tullut itsekin törmättyä, kun valitetaan, että tuet ei riitä, mutta itse ei olla valmiita tekemään mitään sen eteen, että elintaso paranisi. Kun tällaiselta kysyt miksi ei mene töihin ( ei siis ole mitään syytä miksei voisi mennä), niin alkaa sen päiväinen tekosyiden luettelointi. Kun on niiiiin paljon helpompaa maata kotona ja nostaa niitä tukia, kun niilläkin elää. Silti vaaditaan , että lisää pitäisi saada tekemättä yhtään mitään. Tällaisia tapauksia valitettavasti on . Nämä jotka joka foorumilla itkevät kurjuuttaan, ovat lähestulkoon kaikki näitä elämäntapatyöttömiä. Ei noissa apufoorumeissa juurikaan näe niitä ihan oikeasti köyhiä perheitä, jotka kaikkensa ovat tehneet sen eteen, että pääsisivät suosta ylös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se osattomuuden tunne tulee helposti lapsille, vaikka kukaan ei kiusaisi tai sanoisi pahasti. Ei lapset ole tyhmiä, vaan huomaavat sen, että toisella on enemmän. Ja kuka vanhempi ei haluaisi antaa vaikka kuuta ja tähtiä taivaalta lapsilleen, jos pystyisi. Tavallaan siis ymmärrän tämän, että köyhät haluaisivat antaa lapsilleen kaikki samat asiat kuin rikkaammilla on. Toki on tyhmää elää yli varojensa, mutta psykologisella tasolla ymmärrän miksi näin käy.
Itse olen rikkaan perheen lapsi ja oma lapseni on vanhempieni ainoa lapsenlapsi. Isovanhempien mahdollistamana lapsella on aina ollut kaikki mitä on halunnut tai tarvinnut. Kesälomilla on päässyt kaksi kertaa ulkomaille ja haluamansa huvitukset Suomessa. On iphonet ja kaikki muu viimeisen päälle. Joululahjaksi tulee taas vuoren verran Legoja. En usko, että lapseni leveillee näillä, koska hän on vasta kahdeksan. Mutta huomaahan kaverit sen, että toinen saa kaiken.
On helppoa huudella tältä puolelta missä kaikki on hyvin eikä ole syrjäytymistä ja elämänhallintavaikeuksia monessa polvessa. Jos on ollut lapsena se, jolla ei ole koskaan mitään (niin kuin moni meistä ysärin laman lapsista on ollut), niin on ihan loogista, että haluaa itse aikuisena kaiken ja samalla lapsilleen sen. Ei kukaan jaksa olla ikuisesti se penninvenyttäjä, jolla ei ole koskaan mihinkään kivaan varaa. Ei niille ihmisille ole opetettu kotona tai missään samoja elämänhallintataitoja kuin meille hyväosaisille. Köyhyys on monessa perheessä myös henkistä köyhyyttä. Minusta köyhien haukkuminen voisi jo loppua ja tilalle tulla oikeaa keskustelua siitä, miten syrjäytymisen ja elämänhallintaongelmien kierre katkaistaan.
"Ei niille ihmisille ole opetettu..." Niin niille ihmisille, jotka on ihan eri ihmisiä kuin muut ihmiset, ja jotka eivät osaa aikuisenakaan opetella mitään kun ei ole kotona opetettu?
"Köyhyys on monessa perheessä myös henkistä köyhyyttä.". ...
"Minusta köyhien haukkuminen voisi jo loppua" Aloita vaikka tuosta omasta asenteestasi.
Kotikasvatuksen lisäksi koen, että maailmankuvaani ja persoonallisuuteni kehitykseen on vaikuttanut suuresti mm. kirjat, joita olen lapsena lukenut (ja hei köyhienkin lapset oppivat lukemaan), sekä opettajien asenteet ja kaverit ja kavereiden perheet. Ihminen on oma itsensä ja tajuaa aika nuoresta, että oman perheen kulttuuri ei ole mikään ainoa tapa maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Professorit huutaa lehdissä, että lapsia pitäs tehdä enemmän. Eka jokainen hallitus ajaa perheiltä kaiken alas ja silti köyhyyden keskelle pitäs vääntää uusia veronmaksajia. Sillähän ei ole väliä miten ihmiset pärjää, pääasia on että niitä tehtäis enemmän.
No mitä niiltä perheiltä sitten on viety? On lapsilisät, päivähoitopaikat (köyhille ilmaiset), on kaikenlaista ilmaista harrastusta muskarista satutunteihin jne. Totta on, että ei saa ilmaista kotiapua siivoamaan, jotta vanhemmat pääsevät omiin menoihinsa, mutta ei sellaisia ollut 30 vuotta sitten ja silti lapsille oli vaatteita ja ruokaa.
Hei! Kyllä perheiltä on paljon viety. Lapsilisät 50e.kk.vähemmän.Kiky.Lomarahat,työttömyysturvan leikkaukset.Köyhässä perheessä jokainen sentti on tärkeä.Itse olen työttömänä,mies pienipalkkainen ja velkainen.Emme juo ,polta,emmekä käytä huumeita.Emme matkaile ulkomailla tms.Vaatteet ostetaan alesta lapsille.Emme käytä toimeentulotukea,emmekä jouluapuryhmiä.Pienellä eletään koko ajan,ja valtio vetää lisää vaan rahaa aina pois.Mene töihin..Kuultu on ja yritetty,mieluummin olisin töissä juu.
Vierailija kirjoitti:
Lähipitserian juuri.Nämä syövät ravintolaruokaa ja ihmettelevät miksei rahat riitä.
Tätä olen tämän perheen kohdalla ihmetellyt monta kertaa... En tiedä ostetaanko pienimmille lapsille omat pitsat tai kebabit, mutta siltikin yksi pitsa-ateria kustantaa n. helposti 30-40 euroa. Sillä hinnalla tekisi useamman pellillisen pitsaa ihan itse...
Vierailija kirjoitti:
Itse toimeentulotukiasiakkaana hämmästelen, miten ei muka kirppiksiltä löydy ja miten kaiken pitää olla uutta. Ok, leikki-ikästen poikalapsille tyypilliset vaatteet on kiven alla kirppiksillä, kun ne on yleensä kulutettu loppuun. Mutta ennakointi, ennakointi, ennakointi. Niitäkin löytyy, kun käy säännöllisesti katsomassa ja sitten löytyy pöytiä, kun joku on ostanut väärän kokosen tai vaihtohaalareita on ollut keskimääräistä enemmän.
Ite en vain osaa alentua pyytämään tavaraa. Diakonilta olen joskus saanut 50e lahjakortin, millä olen ostanut joulupöytään ruokaa.
Odotapas muutama vuosi sen poikalapsesi kanssa ja tule sitten kertomaan miten ostat sille kirppikseltä. Ois kiva kuulla😄
Lapset kasvaa ja tulee yhä tietoisemmiksi siitä mitä kavereilla on. Menot on helppo pitää pieninä, kun lapset on pieniä. Ja saithan diakonilta sen lahjakortin. Moni ei niitäkään saa/pyydä.
määkylä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Professorit huutaa lehdissä, että lapsia pitäs tehdä enemmän. Eka jokainen hallitus ajaa perheiltä kaiken alas ja silti köyhyyden keskelle pitäs vääntää uusia veronmaksajia. Sillähän ei ole väliä miten ihmiset pärjää, pääasia on että niitä tehtäis enemmän.
No mitä niiltä perheiltä sitten on viety? On lapsilisät, päivähoitopaikat (köyhille ilmaiset), on kaikenlaista ilmaista harrastusta muskarista satutunteihin jne. Totta on, että ei saa ilmaista kotiapua siivoamaan, jotta vanhemmat pääsevät omiin menoihinsa, mutta ei sellaisia ollut 30 vuotta sitten ja silti lapsille oli vaatteita ja ruokaa.
Hei! Kyllä perheiltä on paljon viety. Lapsilisät 50e.kk.vähemmän.Kiky.Lomarahat,työttömyysturvan leikkaukset.Köyhässä perheessä jokainen sentti on tärkeä.Itse olen työttömänä,mies pienipalkkainen ja velkainen.Emme juo ,polta,emmekä käytä huumeita.Emme matkaile ulkomailla tms.Vaatteet ostetaan alesta lapsille.Emme käytä toimeentulotukea,emmekä jouluapuryhmiä.Pienellä eletään koko ajan,ja valtio vetää lisää vaan rahaa aina pois.Mene töihin..Kuultu on ja yritetty,mieluummin olisin töissä juu.
niin sinä ja sinun perheesi on juuri esimerkkitapaus siitä, että ne jotka oikeasti sitä apua tarvitsisivat eivät sitä saa. Sinunkaltaisesi ihmiset , jotka kaikkensa yrittävät jäävät kaiken avun ulkopuolelle, kun ne elämäntapaloisijat huutavat suureen ääneen tarvettaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipitserian juuri.Nämä syövät ravintolaruokaa ja ihmettelevät miksei rahat riitä.
Tätä olen tämän perheen kohdalla ihmetellyt monta kertaa... En tiedä ostetaanko pienimmille lapsille omat pitsat tai kebabit, mutta siltikin yksi pitsa-ateria kustantaa n. helposti 30-40 euroa. Sillä hinnalla tekisi useamman pellillisen pitsaa ihan itse...
Et siis tiedä ja silti kritisoit? Täällä saa pizzan/kebabin vitosella. Ostan lapsille kerran parissa kuukaudessa, kymppi menee. Sekin liikaa teille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipitserian juuri.Nämä syövät ravintolaruokaa ja ihmettelevät miksei rahat riitä.
Tätä olen tämän perheen kohdalla ihmetellyt monta kertaa... En tiedä ostetaanko pienimmille lapsille omat pitsat tai kebabit, mutta siltikin yksi pitsa-ateria kustantaa n. helposti 30-40 euroa. Sillä hinnalla tekisi useamman pellillisen pitsaa ihan itse...
Yksi välkky oli olevinaan säästäväinen kun osti alennuslappuruokia,samaan aikaan kuitenkin söi BAARISSA joka aamu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipitserian juuri.Nämä syövät ravintolaruokaa ja ihmettelevät miksei rahat riitä.
Tätä olen tämän perheen kohdalla ihmetellyt monta kertaa... En tiedä ostetaanko pienimmille lapsille omat pitsat tai kebabit, mutta siltikin yksi pitsa-ateria kustantaa n. helposti 30-40 euroa. Sillä hinnalla tekisi useamman pellillisen pitsaa ihan itse...
Et siis tiedä ja silti kritisoit? Täällä saa pizzan/kebabin vitosella. Ostan lapsille kerran parissa kuukaudessa, kymppi menee. Sekin liikaa teille?
Tietää tarpeeksi siitä mihin perhe tuhlaa rahansa,ei ole kerran kahdessa kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole suomessa köyhyyttä lapsiperheillä. On huonosti raha-asioita ja taloutta hoitavia keskenkasvuisia, kaikki-mulle-tänne-heti-vanhempia.
Itse pienipalkkaisena yh:na saan itseni ja lapseni elätettyä ilman mitään tukia ja elareita, ja rahaa jää jopa säästöön. Vaatii toki kieltäytymistä kaikista turhista mielihaluista, kampaaja, kauneushoidot, uudet vaatteet, sisustaminen ja "huvinvuoksi-ostelu" on pannassa. Lapsillekin opetan, että kaikkea ei tarvitse saada, ja muistutan että olemme siltikin etuoikeutettuja ja "rikkaita", meillä on katto pään päällä, sisällä lämmintä, luku- ja kirjoitustaito, tarpeeksi lämmintä vaatetta ja mukuloilla jopa ylellisyyksiä kuten polkupyörät ja kännykät.
Vierestä seuraan useampiakin tuttuja perheitä, joissa ainainen rahapula ja yhteiskunnalta vaaditaan avustuksia. Omat rahat tuhlataan juurikin edellä mainittuihin, on sisustettu ja sisustusta vaihdetaan usein, tilataan verhoja ja koriste-esineitä. Laitatetaan pigmentoidut kulmakarvat ja geelikynnet. Ostetaan uusia vaatteita, käydään baareissa, poltetaan tupakkaa ja juodaan saunakaljoja ja viiniä. Ja matkustellaan ja yövytään hotelleissa. Ja opetetaan sama elämäntyyli lapsillekin, jotka valittavat että eivät suostu käyttämään kirppikseltä ostettuja vaatteita ja h&m-vaatteetkaan eivät kelpaa kun ei ole "merkkiä".
Halpa vaatteet ei kestä kulutusta.
Laskin kelan toimeentulotuki laskurilla, että jos on yh 4 lasta iältään 2x 10-17 ja 2x alle 10v,vuokra 800 niin saa tukia/toimeentulotukea niin että saa 2 524,15 e käteen. Luulisi, että tuolla rahalla saa edes kirpparilta vaatteet!
Vierailija kirjoitti:
Laskin kelan toimeentulotuki laskurilla, että jos on yh 4 lasta iältään 2x 10-17 ja 2x alle 10v,vuokra 800 niin saa tukia/toimeentulotukea niin että saa 2 524,15 e käteen. Luulisi, että tuolla rahalla saa edes kirpparilta vaatteet!
Ja otetaampas tähän sitten viereen se vaihtoehto, että kyseessä olisi normaali pienituloinen perhe, jossa vanhemmat käy töissä ja lapsimäärä sama ja käteenjäävät tulot samat, niin missäköhän mättää? Niin missä? ja joku vielä väittää , että tuilla ei elä, niimpä niin.
Lindexissä lasten talvitakit alkaen 20e, jos joku haluaa Hopelle lahjoittaa.
Jaa, että köyhän lapsi voi kulkea Jonathanissa, mutta oma parempi lapsesi Reimassa.