Olen menettämässä mieheni.
Olen viimeisilläni raskaana ja mies on näköjään täynnä kiukutteluani. Olen aika usein huonolla päällä. Tämä on ensimmäinen lapsemme. Olen yrittänyt olla kivempi, mutta en ole pystynyt siihen kovin pitkiä aikoja. Mies lähti pois noin viikko sitten. Olen täysin murtunut ja koen ettei mies ole hyvä kestämään vastoinkäymisiä. Joten ehkä ero ei olekaan huonoin valinta. Silti en itse tekisi sellaista päätöstä. Uskon vahvasti kun raskaus on ohi ja kaikki sen tuomat vaivat, pystyn taas olemaan oma itseni. Mutta nyt näyttää siltä ettei tämä riitä miehelle. Mitä voisin sanoa hänelle?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Nainen äksyilee ja kiukuttelee tulossa olevan lapsensa isälle. Mies ei halua enää kuunnella tyhmää rätkytystä ja jatkuvaa sättimistä, joten hän poistuu toistaiseksi naisen seurasta.
Palstan mammat näkevät vian miehessä, syyttävät ja syyllistävät hänet kypsymättömäksi ja vaativat kasvamista isälliseen rooliin. Mutta tämähän juuri onkin naisten logiikkaa kaikkein puhtaimmillaan!
Siinähän se nähdään joo. Kun naisella on 24/7 huono olo. Jotain jääpuikkoa pystyy imeen ennen ku taas oksentaa. Mies lähtee taas juhlimaan kavereiden kanssa koska raskaus.
Vierailija kirjoitti:
Voin vaan kuvitella miten paljon miehet kiukuttelis jos olisivat raskaana. Kun nyt pelkkä viikon pikkuflunssa on kuolemaksi. Kuinka ne kestäis 10kk. Ei mitenkään.
Omien havaintojeni mukaan naiset valittavat huomattasti enemmän. Armeijassa oli muutama nainen ja oi voi sitä valittamista, vaikka olivat siellä vapaaehtoisesti. Muutenkin nuorten naisten suusta usein kuulee:
-mul on kylmä
-mua ärsyttää
-mua ahdistaa
-mua harmittaa
-oon hämmentyny
Miehet eivät juuri tuollaisista asioista valita.
Laita sille miehellesi tämän keskustelun linkki.Hyvä keskustelunavaus. Puhukaa (syyttelemättä, huutamatta) tässä esillä olevista asioista.
nyt heti
Otat siltä suihin ja sitten ootte taas kavereita. Kaikki muu on turhaa ja hienostelua. Ookoo?
Ekan lapsen aikana molemmat ON vielä "keskenkasvuisia" vanhempia (lasta odottavia tulevia /uusia vanhempia). Suokaa siis toisillenne anteeksi, opetelkaa yhdessä hyvä perhe.
Keskustelkaa - tosiaan vaikka tämän keskustelun pohjalta. Tästä hyvin mukaan vaikeat ja kamalat asiat, kummmankin puolesta ja kumpaakin vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Nainen äksyilee ja kiukuttelee tulossa olevan lapsensa isälle. Mies ei halua enää kuunnella tyhmää rätkytystä ja jatkuvaa sättimistä, joten hän poistuu toistaiseksi naisen seurasta.
Palstan mammat näkevät vian miehessä, syyttävät ja syyllistävät hänet kypsymättömäksi ja vaativat kasvamista isälliseen rooliin. Mutta tämähän juuri onkin naisten logiikkaa kaikkein puhtaimmillaan!
Kokeile olla raskaana, hormoniesi heiteltävänä, pahoinvoivana, sairaana, uupuneena jne., niin keskustellaan sen jälkeen uudelleen.
Kirjoittaja, joku raja pitää olla typeryydelläkin - jopa sinun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin vaan kuvitella miten paljon miehet kiukuttelis jos olisivat raskaana. Kun nyt pelkkä viikon pikkuflunssa on kuolemaksi. Kuinka ne kestäis 10kk. Ei mitenkään.
Omien havaintojeni mukaan naiset valittavat huomattasti enemmän. Armeijassa oli muutama nainen ja oi voi sitä valittamista, vaikka olivat siellä vapaaehtoisesti. Muutenkin nuorten naisten suusta usein kuulee:
-mul on kylmä
-mua ärsyttää
-mua ahdistaa
-mua harmittaa
-oon hämmentyny
Miehet eivät juuri tuollaisista asioista valita.
Ei, he vaan vetävät toisiaan turpaan kaupungilla, tekevät terrori-iskuja, raiskaavat, tappavat ja sotivat.
Kannatan naisten toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin vaan kuvitella miten paljon miehet kiukuttelis jos olisivat raskaana. Kun nyt pelkkä viikon pikkuflunssa on kuolemaksi. Kuinka ne kestäis 10kk. Ei mitenkään.
Omien havaintojeni mukaan naiset valittavat huomattasti enemmän. Armeijassa oli muutama nainen ja oi voi sitä valittamista, vaikka olivat siellä vapaaehtoisesti. Muutenkin nuorten naisten suusta usein kuulee:
-mul on kylmä
-mua ärsyttää
-mua ahdistaa
-mua harmittaa
-oon hämmentyny
Miehet eivät juuri tuollaisista asioista valita.
Ei, miehet tappavat itsensä tai alkoholisoituvat. He eivät valita arjesta. Flunssassa olevat miehet kyllä valittavat, kyllä on kamalaa ja perseestä ja särkee joka paikkaa. Oma mieheni ei ole koskaan, ikinä valittanut mistään, mutta auta armias kun murtui jalka... Kummasti minä kuitenkin otin tyynesti vastaan äksyilyn, kiukuttelun, kiroilut ja harmitukset ja hoivasin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin vaan kuvitella miten paljon miehet kiukuttelis jos olisivat raskaana. Kun nyt pelkkä viikon pikkuflunssa on kuolemaksi. Kuinka ne kestäis 10kk. Ei mitenkään.
Omien havaintojeni mukaan naiset valittavat huomattasti enemmän. Armeijassa oli muutama nainen ja oi voi sitä valittamista, vaikka olivat siellä vapaaehtoisesti. Muutenkin nuorten naisten suusta usein kuulee:
-mul on kylmä
-mua ärsyttää
-mua ahdistaa
-mua harmittaa
-oon hämmentyny
Miehet eivät juuri tuollaisista asioista valita.
Minkä asian noista synnytit? Ahdistunut siemensyöksy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen äksyilee ja kiukuttelee tulossa olevan lapsensa isälle. Mies ei halua enää kuunnella tyhmää rätkytystä ja jatkuvaa sättimistä, joten hän poistuu toistaiseksi naisen seurasta.
Palstan mammat näkevät vian miehessä, syyttävät ja syyllistävät hänet kypsymättömäksi ja vaativat kasvamista isälliseen rooliin. Mutta tämähän juuri onkin naisten logiikkaa kaikkein puhtaimmillaan!
Kokeile olla raskaana, hormoniesi heiteltävänä, pahoinvoivana, sairaana, uupuneena jne., niin keskustellaan sen jälkeen uudelleen.
Kirjoittaja, joku raja pitää olla typeryydelläkin - jopa sinun.
*tekosyy, tekosyy, tekosyy*
Ja hauskinta on se, että naisen jokaiseen elämänvaiheeseen ja ikävuoteen löytyy aina jokin tekosyys sieltä työkalupakista: raskaus, ovulaatio, kuukautiset, vaihdevuodet, PMS
Mitäs kiukuttelet? Oikeesti??? Ei se ole aikuisen käytöstä. Toki raskausaikana voi olla hermot kireällä, mutta tunteita voi ilmaista eri tavalla ja myös niin, ettei kiukut osu puolisoon. Voi purkaa tyyliin: Voi että, kun minua ärsyttää, kun on koko ajan kiukkuinen olo ja pienetkin asiat ottaa päähän. TAI viskomalla tavaroita, valittamalla miehelle kaikesta, mitä hän tekee tai ei tee, pihtaamalla, paiskoa ovia. Tällaisesti käyttäytyy teini-ikäinen lapseni.
Voit kertoa puolisolle rakentavasti, mikä ärsyttää eikä olla pitch Queen of The House koska MÄ ja MÄ HALUUN MULLON oikeus!
Ymmärrän miestäsi, kun lähti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen äksyilee ja kiukuttelee tulossa olevan lapsensa isälle. Mies ei halua enää kuunnella tyhmää rätkytystä ja jatkuvaa sättimistä, joten hän poistuu toistaiseksi naisen seurasta.
Palstan mammat näkevät vian miehessä, syyttävät ja syyllistävät hänet kypsymättömäksi ja vaativat kasvamista isälliseen rooliin. Mutta tämähän juuri onkin naisten logiikkaa kaikkein puhtaimmillaan!
Kokeile olla raskaana, hormoniesi heiteltävänä, pahoinvoivana, sairaana, uupuneena jne., niin keskustellaan sen jälkeen uudelleen.
Kirjoittaja, joku raja pitää olla typeryydelläkin - jopa sinun.
*tekosyy, tekosyy, tekosyy*
Ja hauskinta on se, että naisen jokaiseen elämänvaiheeseen ja ikävuoteen löytyy aina jokin tekosyys sieltä työkalupakista: raskaus, ovulaatio, kuukautiset, vaihdevuodet, PMS
No kummasti miehillä ei ole mitään noista. Ei ole kuukautisia, ei ole ovulaatiota, ei vaihdevuosia, ei raskauksia eikä PMS:sää. Miehillä hormonit eivät heittele jatkuvasti, ei keho joudu rajuihin muutoksiin, ei psyyke joudu löystymään vauvaa varten, miehet eivät vuoda verta useiden päivien ajan joka kuukausi. Olisiko aika ottaa pää pois sieltä sangosta ja kohdata tosiasiat.
Sitä paitsi, suurin osa naisista ei kärsi ovulaatiosta tai PMS:stä, vaihdevuodet ovat joillekin raskauteen verrattavissa oleva mullistus fyysisesti sekä psyykkisesti. Joillain kuukautiset ovat hirvittävän kivuliaita.
Vaihdevuosista en vielä tiedä, mutta kuukautiskivut olivat aikanaan todella kamalia, raskaudet henkeä uhkaavia. Ovulaatioista tai PMS:stä en ole koskaan omalla kohdallani tiennytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin vaan kuvitella miten paljon miehet kiukuttelis jos olisivat raskaana. Kun nyt pelkkä viikon pikkuflunssa on kuolemaksi. Kuinka ne kestäis 10kk. Ei mitenkään.
Omien havaintojeni mukaan naiset valittavat huomattasti enemmän. Armeijassa oli muutama nainen ja oi voi sitä valittamista, vaikka olivat siellä vapaaehtoisesti. Muutenkin nuorten naisten suusta usein kuulee:
-mul on kylmä
-mua ärsyttää
-mua ahdistaa
-mua harmittaa
-oon hämmentyny
Miehet eivät juuri tuollaisista asioista valita.
Oman kokemukseni mukaan miehet painuu petiin välittömästi flunssan iskiessä. Siellä ne makaa ja vaatii passausta. Jos eivät saa niin ruikuttavat. Kuolema on tulossa. Mitään ei voi tehdä, paitsi katsoa kännystä/telkkarista videoita. Tai pelata.
Kun nainen sairastuu flunssaan hän ottaa buranaa ja jatkaa elämäänsä. Hoitaa lapset, siivoaa, pyykkää ja laittaa ruokaa.
Armeijasta en puhuisi, mun veli lihoi siellä 10kg. Joten ei se nyt niin kovin raskasta voi olla. Muuten tuo ei olis mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen äksyilee ja kiukuttelee tulossa olevan lapsensa isälle. Mies ei halua enää kuunnella tyhmää rätkytystä ja jatkuvaa sättimistä, joten hän poistuu toistaiseksi naisen seurasta.
Palstan mammat näkevät vian miehessä, syyttävät ja syyllistävät hänet kypsymättömäksi ja vaativat kasvamista isälliseen rooliin. Mutta tämähän juuri onkin naisten logiikkaa kaikkein puhtaimmillaan!
Kokeile olla raskaana, hormoniesi heiteltävänä, pahoinvoivana, sairaana, uupuneena jne., niin keskustellaan sen jälkeen uudelleen.
Kirjoittaja, joku raja pitää olla typeryydelläkin - jopa sinun.
*tekosyy, tekosyy, tekosyy*
Ja hauskinta on se, että naisen jokaiseen elämänvaiheeseen ja ikävuoteen löytyy aina jokin tekosyys sieltä työkalupakista: raskaus, ovulaatio, kuukautiset, vaihdevuodet, PMS
Hormonivaihtelut sentään on biologinen totuus. Mikä tekosuus miehillä on kiukutteluun? Esim. tällä isäksi tulevalla - millä tekosyyllä kiukuttelee raskaana olevalle vaimolleen (on lähtenyt kotiin äidilleen juoruamaan, että se kiusaa mua ?)
Mä olen nainen joka on yleensä ollut aika tasainen ihminen. Raskaudetkin meni ihan mukavasti, ilman kummempia kiukutteluja. Oikeastaan ihmettelin näitä naisten hormonit puheita. Kunnes mulle laitettiin hormonikierukka. Pari viikkoa laiton jälkeen huomasin olevani aivan raivona koko ajan. Teki mieli purra lapsilta ja mieheltä päät irti. Kaikki ärsytti ja kaikki vitutti. En edes tiennyt mistä olin vihainen, olin vaan. Onneks tätä ei kestänyt kuin pari viikkoa, sillä se oli väsyttävää. Oli väsyttävää hillitä koko ajan itseään. Ja oli väsyttävää olla vihainen koko ajan. Sitten kai hormonit tasoittui ja raivo laantui. Mutta sen jälkeen tajusin, että kyllä ne hormonit oikeesti saa tuollaista aikaan. Että ehkä ne eivät olekaan mikään tekosyy, sillä myönnän että olin niin ajatellut.
Miten sinä tarkalleen ottaen puhut miehellesi? Voin kertoa että jos haukut ja kiukuttelu menevät henkilökohtaisuuksiin, on ihan oikein että miehesi nostaa kytkintä. Kenenkään ei tarvitse kuunnella solvausta, ei edes tulevan isän. Minkälaisen mallin annat lapsellesi jos opetat hänelle että puolisot ovat kuin pskasaaveja johon voi purkaa joka ikisen harmin?
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä tarkalleen ottaen puhut miehellesi? Voin kertoa että jos haukut ja kiukuttelu menevät henkilökohtaisuuksiin, on ihan oikein että miehesi nostaa kytkintä. Kenenkään ei tarvitse kuunnella solvausta, ei edes tulevan isän. Minkälaisen mallin annat lapsellesi jos opetat hänelle että puolisot ovat kuin pskasaaveja johon voi purkaa joka ikisen harmin?
Minkälaisen mallin antaa se, että isä ei puhu asiasta vaan lähtee nostelemaan kun ei huvita tukea vaimoa joka kokee elämänsä kovinta ja hirveintä aikaa?
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä tarkalleen ottaen puhut miehellesi? Voin kertoa että jos haukut ja kiukuttelu menevät henkilökohtaisuuksiin, on ihan oikein että miehesi nostaa kytkintä. Kenenkään ei tarvitse kuunnella solvausta, ei edes tulevan isän. Minkälaisen mallin annat lapsellesi jos opetat hänelle että puolisot ovat kuin pskasaaveja johon voi purkaa joka ikisen harmin?
Minkälaisen mallin antaa se, että isä ei puhu asiasta vaan lähtee nostelemaan kun ei huvita tukea vaimoa joka kokee elämänsä kovinta ja hirveintä aikaa?
Voi luoja. Kauan sinä jaksaisit tukea ihmistä joka vittuilee / suuttuu ja huutaa joka asiasta? Kovinta ja hirveintä aikaa?? Raskaus?? Helppoa on toisten elämä ollut!!
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Haluatko sinä miehen, joka jättää viimeisillään raskaana olevan naisen - ihan sama minkä vuoksi? En ikimaailmassa ottaisi rinnalleni tuollaista miestä ja toivon ettet sinäkään. Tue kuitenkin lapsen isäsuhdetta äläkä puhu isästä pahaa lapsen kuullen, mutta älä päästä muuten moista ällötystä takaisin elämääsi.
Mitä se sinä täällä pimpparoit? Eikö sinun pitänyt olla jo rapakon takana?
Sieltä tulee lentokoneita tännekin päin. Kestää alle 12h ovelta ovelle niin pääsee pimpparoimaan ihan helposti.
Mitä täällä oikein taas puuhaat? Meinaatko olla pitkäänkin?
Eikö? Ketkäs niitä sitten paapoo jos ei äidit?
Raskaus on aivan älytön ponnistus niin fyysisesti kuin psyykkisesti - miehet eivät siihen edes pysty. Johonkin sitä pahaa oloa on purettava ja miksei siihen kaikkein läheisimpään ja turvallisimpaan, siihen jonka kanssa lapsi on päätetty yhdessä tehdä? Aikuinen mies osaa tukea vaimoaan ja ymmärtää tilanteen.