Koirien ulkoiluttajat! Miksi pysähdytte paikalleen koiranne kanssa, kun olen tulossa oman koirani kanssa??

Vierailija kirjoitti:

Mun koirat ei räksytä,mutta joskus juuttuvat paikoilleen. Senkus menette ohi. Onko isommat koirat jotenkin parempia,kun pitää pikkukoiria fifeiksi haukkua?

Se on katos kun se iso koira on siksi hankitti, että sais tuntea olonsa vähän vähemmän paskaksi, kun ei missään pärjää ja on täysin hyödytön. Tottakai se sittwn vähän harmittaa kun huomaa, ettei kukaan kumarra ja palvo siitä isosta koirasta huolimatta :(

Kyllähän jokaisella on oikeus pysähtyä niin pitkäksi aikaa ko haluaa. Jotenki noloa haukkua ja syytellä pikkufifejä koulutuksen puutteesta jos oma koira ei tottele. Meillä ohi mennään nätisti vaikka olis mikä sirkus vastassa. Ei koirat provosoidu ko on omistajan hallinnassa. Kannattais keskittyä sen oman rakin koulutukseen eikä syytellä muita.

T. Ison ja pienen koiran omistaja.

Ei nyt sinäänsä liity aiheeseen, mutta herra isä että otti aivoon erään koiranomistajan omituinen käytös jokunen aika sitten.

Olen raskaana ja olin hieman flunssainen. Olin koiramme kanssa lähimetsässä ja koirani haisteli rauhassa omia juttujaan. Koira on nuori, vähän päälle 1-vuotias, on kiltti, mutta tietyissä tilanteissa innostuu ja alkaa vetämään.

Huomasin että viereisellä polulla (n. 10 metrin päässä) käveli nainen kahden jättikokoisen todella vilkkaan oloisen koiran kanssa. Koiramme tuppaa aina vähän innostumaan jos vastapuolella on todella innokas koira. Ei siinä mitään, ajattelin että annan naisen mennä koirineen vähän kauemmas ennen kuin kävelemme tienhaaraan. Annoin koirani nuuskutella kaikessa rauhassa, ei ollut oikein edes tajunnut viereisellä polulla kulkevia koiria.

Sitten nainen jostain syystä pysähtyi tuijottamaan meitä. En ymmärrä miksi. Odottelin ihan hyvän aikaa että olisi mennyt koirineen ohi, mutta ei, seisoivat paikoillaan tuijottamassa. Menimme sitten ohi, naisen koirat alkoivat kauhean räksyttämisen, mutta onneksi oma koirani ei reagoinut mitenkään.

Tällöin oli vielä vähän liukasta, joten en todellakaan ollut sillä tuulella että olisin jaksanut alkaa taiteilemaan yhtään kenenkään koiran kanssa.

Kävelimme vähän matkaa ja huomasin että tämä nainen seuraa meitä! Siis lähti kävelemään peräämme siihen suuntaan mistä oli tullutkin.

Pääsin sitten sellaiseen ylämäkeen mikä on ennen kotiamme. Sitten tämä nainen päättää alkaa huutelemaan takaani, että heeeei voisko nää koirat tutustua toisiinsa?

Ja minä yritin kaikkeni etten lentäisi persiilleni liukkaassa mäessä. Sanoin, että nyt ei oikein sovi. Nainen sitten tuhahti ja totesi, että voisinko odottaa että hän pääsee villien koiriensa kanssa ohi. Kun täällä on niin liukasta.

Sitten rynnisti samalle ahtaalle polulle ja jouduin peruuttamaan pusikkoon ettei hänen koiransa käy oman koirani päälle.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opettaa se koira ohittamaan joka tilanteessa nätisti niin ei haittaa vaikka joku jää moljottamaankin keskelle katua. Mua ei henkilökohtaisesti haittaa pikkuräksyt, koska niiden omistajat pitävät ne ainkain hallinnassa. Se hirvittää jos näyttää, ettei omistaja saa raivoavaa koiraansa pideltyä. 

Mä en ymmärrä tota "mun koira provosoituu jos toinen haukkuu!!", mulle tuo tarkottaa sitä, ettei se sunkaan koira ole täysin hallinnassa ja ohita nätisti. Eli vähän niin, että syytät sitä keskellä katua seisovaa siitä, mitä omakaan koirasi (tai oikeastaan sinä) ei handlaa. 

Näin juuri. Otan oman (ison) lyhyelle ja marssitaan rivakasti ohi, niin että itse olen ohitustilanteessa koirien välissä. Koirani osaa kävellä kummalla puolella vain, sekin helpottaa elämää.

Tosin tässä nykyisessä asuinpaikassamme olen lopulta kohdannut "voittajan", kun eräs ison koiran omistaja pysähtyy paikalleen, eikä näytä ollenkaan selvältä, saako hän koiransa pidettyä tai mitä hän ylipäätään aikoo. Joten vaihdan suosiolla suuntaa. Onneksi täällä menee teitä ja polkuja ristiin rastiin, joten ei ole käytännössä ongelma.

Siis anteeksi vain, mutta mitä v..ittua tämä valitus AP:lta oikein on? 

Ei ole AP:n koira kunnolla koulutettu, jos on noin vaikeaa ohittaa räksyttävä ja paikallaan seisova koira omistajineen? 

Mulla on rotikka ja sille on yksi lysti, kuka räkyttää ja seisokoot se toinen koira paikallaan huutamassa vaikka jouluun asti omistajineen, mun koira ei siitä välitä ja meidän ohitukset onnistuu aivan hyvin siitä huolimatta.

Se, että koirani kanssa nämä ohitukset onnistuvat aina ilman mitään ongelmia, oli se toinen koira missä tahansa helvetin hyökkäys asennoissa, johtuu siitä, että mun koira on niin hyvin koulutettu. Näin kuuluu ollakin. 

Ihme urputtamista, ettei toisesta koirasta pääse muka ohi sen takia, kun omistaja jää tönöttään haukkuvan hundensa kanssa. Kyllä pääsee. 

En tiedä, miksi jotkut jäävät paikoilleen seisomaan ja antavat koiransa räksyttää, mutta ei mun päiväni ainakaan siitä mene pilalle. Siinäpä tönöttävät ja tehkööt muut koiriensa kanssa mitä lystää, minä huolehdin omasta koirastani ja oma koirani käyttäytyy hyvin joten ei ole mitään ongelmaa.

AP tekee tästä ongelman ja syytää vastuuta muille koiranomistajille, vaikka voisi katsoa peiliin kun ei oma koira ole selvästikään hallinnassa.

Tästäkin keskustelusta huokuu isojen koirien omistajien ylimielisyys ja sen seurauksista luemme sitten iltapäivä lehdestä

jos teillä oikeasti olisi ne koirat hanskassa niin luulis ettei tien pientareella "räksyttävä lamppuharja" paljon koiraanne haittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma koirani pelkää remmiräyhääjiä, jos tiellä kohtaamme tällaisen koiran, olen lähemmäksi päästyämme nostanut koiran kainaloon ja kävellyt ohi. En tajua miksi räyhääjät jäävät aina paikalleen ja minun pitää hiippailla heidän ohi.

Jatkossa ei kannata ottaa syliin, räyhääjä voi provosoitua. Varsinkin, jos on ap:n kaltainen koiraa hallitsematon omistaja, niin voi vaikka päästä karkuun ja käydä kimppuun. Jos ohittaminen tuntuu mahdottomalta, käänny ympäri.

Todellakin otan syliin ja todellakaan en ala metriäkään muuttamaan reittiäni. Ei ole yksikään koira päälle käynyt eikä käy. Mulle ei ala mitkään mustit ryppyilemään. Se on kuule eri asia että koirani pelkää, minä en.

Vierailija kirjoitti:

Ison koiran omistajat eivät usein tajua, että pienet koirat ovat haukkuherkempiä ja haukkuminen on vaikeampaa kätkeä pois tai välttää kun isolta. Luulin itsekin, että pikkukoirat räksyttää koulutuksen puutteesta, ennen kuin hankin omani. Olin aiemmin omistanut vain isoja koiria. Yllättävää oli, kuinka paljon vaikeampaa pikkukoiran kouluttaminen olikaan. Mutta luulla saa aina, jos se ruokkii omaa itsetuntoa. :)

Haukku ei haavaa vielä haavaa tee, mutta jos et pysty hihnassa koiraasi pitämään hallinnassa, niin koiran omistajana olet surkimus.

Isojen koirien omistajat ei tunnu tajuavan edes ystävällisissä kontakteissa tätä kokoeroa. Mulla on tuollainen 35 cm korkea, 12 kg koira, kapealla polulla tuli sitten vastaan pikkutäti talutellen tanskandogia. Ei väistänyt ja alkoi lässyttämään, että hänen koiransa on niin kiltti kaikille. Joo, joo, iso koira voi pienilläkin ystävällisillä liikkeillä saada tuhoa aikaan pikkukoiran fysiikalle, vähän selästä painaa leikkiessään, niin siinäpä sitä sitten ollaan, kuka maksaa viulut, kun rusahtaa nikamissa.

Aikoinaan minulla oli kiinanpalatsikoira ja taluttaessa ohimennen pääsi isompi koira nuuhkimaan naamasta, sisällä huomattiin vasta (oli pimeä vuodenaika), että kappas silmä roikkui poskella.

Mulla on remmirähjä, jota yritetään kouluttaa koko ajan. Enimmäkseen sujuu jo hyvin toisen ohitukset, mutta joskus menee räyhäämiseksi just tällasessa tilanteessa kun toinen pysähtyy odottelemaan. Me otetaan hihna lyhyelle ja käskyllä "Ohi!" mennään menojamme, Oma saattaa kyllä ohittaessaan haukkua, mutta en piittaa, vaan marssin eteenpäin. Koira on tullut meille huonosti kohdeltuna, ja saanut kerran kimppunsa irtokoiran, joten on arka ja varautunut. Ollaan saatu huutoja peräämme, kun ei a) anneta toisen tulla tutustumaan ja b) en ole opettanut koiraa käyttäytymään... 

Vierailija kirjoitti:

.

Aikoinaan minulla oli kiinanpalatsikoira ja taluttaessa ohimennen pääsi isompi koira nuuhkimaan naamasta, sisällä huomattiin vasta (oli pimeä vuodenaika), että kappas silmä roikkui poskella.

No nyt meni jo niin poskettoman huonoksi valehteluksi että alkoi jo naurattamaan

Miten tämmösestäkin saadaan melkoinen riita aikaan?

En ymmärrä yhtään.

Kovin on riidanhaluista porukkaa.

Jokainen tekee kuten parhaaksi itse näkee. Jospa kukin huolehtisi vain siitä omasta koirastaan ja antaisi muiden olla?

Sen verran vaan että joissakin tilanteissa koira voi provosoitua seisoskelijasta ja sillä ei ole omistajan taidoilla millään tavalla kyse, vaan koiran LUONTEESTA. Minne olette unohtaneet sen että jokaisella koiralla on OMA LUONNE ja PERSOONALLISUUS, joka ei ole sidoksissa millään tavalla omistajan taitoihin tai koiran koulutuksen tasoon? Vai eikö monen koiralla ole minkäänlaista luonnetta ja persoonallisuutta enää vaan ne on kuin napista painamalla napsaistu pois päältä?

Täällä taas jokainen koiranomistaja provosoituu ja vihastuu kun ei ollakaan samaa mieltä mistään. Varmaan enemmän kuin koiransa koskaan :D

Oma koirani pysähtyy itse joos vastaan tulee muita koiria, sillä tahtoo aina tutustua niihin. Ollaan yritetty harjoitella siitä tavasta pois mutta se on edistynyt todella hitaasti. Repiäkään ei viitsi.

No en tiedä olenko kohderyhmää.. mutta meillä on chihuahua joka on aika paha remmirähjä toisia koiria kohtaan. Jos vastaan tulee koira, yritän aina valita toisen reitin, mennä tien yli tms. Mutta joskus tilannetta ei ns.pääse pakoon vaan ohitus on tehtävä. Silloin menen koirani kanssa mahdollisimman sivuun ja käännän selkäni vastaantulevalle koirakolle merkiksi siitä että ei olla moikkaamassa vaan hoidetaan tässä tätä omaa tilannetta.

Syy miksi teen näin, niin oma koira tarvitsee todella vahvaa palkkaamista/kontaktia, jotta selvitään siitä lähiohituksesta haukkumatta. Mutta koska koira on niin pieni, sitä on oikeasti hankala palkata/ pitää kontaktissa kävelyvauhdissa. Kurottaessa alas en pysty seuraamaan muuta liikennettä jne. Siksi pysähdyn, otan käden täyteen nameja ja kirjaimellisesti syötän niitä sille taukoamatta kun toinen koirakko menee ohi, samalla käskyttäen/ kehuten. Tämä toimii hyvin, paitsi on myös tosi paljon niitä, jotka ei voi ohittaa ripeästi vaan päästää sen oman koiransa pitkällä hihnalla meidän luokse.. :/ siitä vasta koirani järkyttyykin ja saa lisäpontta rähjäykseensä.

Ylipäätään on harmillista kun ei kunnioiteta sitä että kaikki ei tahdo moikata. Ja uskon että se on osasyytä remmirähjäyksiinkin. Meilläkin on esim lenkkipolulla tullut juosten vastaan kaksi seefferiä VAPAANA, omistaja jolkottelee jostain 500 metrin päästä ja huutaa naureskellen että "ne on ihan kilttejä". No kiva, itellä ja omalla koiralla on jo paskat housussa siinä vaiheessa. Valitettavasti oma koirani ei kykene enää täysin luottamaan minuunkaan tälläisten tilanteiden vuoksi.

Metsässä saapi olla rauhassa. Eipä tuu kukaan siellä rääpimään mistään mitään eikä huutelemaan perään mitään törkeyksiä :D

Ei tarvitse väistellä remmiräyhääjiä eikä ärrimurreja muutenkaan :)

Koirille ei ole luontevaa kohdata vierasta koiraa lähietäisyydeltä ohittaen.

Minulla on iso koira, joka pelkää joitakuita koiria. Erityisesti pelottaa minkä kokoinen tahansa, jos se on väriltään musta. Se johtuu siitä, että sen ollessa pentu joku musta rakki iski yllättäen sen kimppuun ja puri sitä pahasti. Muun väristen koirien kanssa ei ole ongelmaa. Koirani haluaa ohittaa vieraan koiran tekemällä kaukaa kierroksen, mieluiten se hyppää ojan toiselle puolelle ja kiertää sieltä sitten ohituksen jälkeen takaisin haistelemaan ohitetun koiran jälkiä. Jos ohitettu koira jää siihen kuono innosta väristen ja häntä vipattaen ja omistajakin on myöntyväisellä päällä, oma koirani uskaltaa lähestyä ja haistella ja kutsua leikkiin. Mikäs siinä. Suon toki koiralleni leikkihetken, jos se sille ja toiselle osapuolelle sopii.

Jos satumme vastakkain kadulla, jossa on vaikka talon seinä vastassa eikä pääse kiertämään vastaantulijaa kauempaa, jään koirani kanssa seisomaan. Koirani on hippihiljaa ja varuillaan, mutta se pysyy hallinnassa eikä ala suojella itseään (räyhätä ja hyökätä), kun pidän hihnan lyhyenä ja seison koirani ja vastaantulijan välissä ja puhelen sille rauhallisesti.

Toki jos ap:ta ja kaltaisiaan kauheasti ärsyttää, voin pakottaa koirani liikkeelle ja ahdistuksissaan hyökkäämään ap:n koiran kimppuun. Mielestäni kuitenkin on parasta kaikille osapuolille suorittaa ohitus niin, että kehenkään ei satu.

Just olin koiran kanssa Järvensivulla (Tampere) ja eiköhän vain tullut joku tällainen jähmettyjäpari, vähän yli parikymppinen nuori nainen ja keskikokoista pienempi koira vastaan. Olisin itse tehnyt saman ja oltaisiin pönötetty siinä koko ilta, mutta kun olin sopinut tapaamisen. Mistä noita seisahtujia tosiaan riittää.

Vierailija kirjoitti:

Koirille ei ole luontevaa kohdata vierasta koiraa lähietäisyydeltä ohittaen.

Minulla on iso koira, joka pelkää joitakuita koiria. Erityisesti pelottaa minkä kokoinen tahansa, jos se on väriltään musta. Se johtuu siitä, että sen ollessa pentu joku musta rakki iski yllättäen sen kimppuun ja puri sitä pahasti. Muun väristen koirien kanssa ei ole ongelmaa. Koirani haluaa ohittaa vieraan koiran tekemällä kaukaa kierroksen, mieluiten se hyppää ojan toiselle puolelle ja kiertää sieltä sitten ohituksen jälkeen takaisin haistelemaan ohitetun koiran jälkiä. Jos ohitettu koira jää siihen kuono innosta väristen ja häntä vipattaen ja omistajakin on myöntyväisellä päällä, oma koirani uskaltaa lähestyä ja haistella ja kutsua leikkiin. Mikäs siinä. Suon toki koiralleni leikkihetken, jos se sille ja toiselle osapuolelle sopii.

Jos satumme vastakkain kadulla, jossa on vaikka talon seinä vastassa eikä pääse kiertämään vastaantulijaa kauempaa, jään koirani kanssa seisomaan. Koirani on hippihiljaa ja varuillaan, mutta se pysyy hallinnassa eikä ala suojella itseään (räyhätä ja hyökätä), kun pidän hihnan lyhyenä ja seison koirani ja vastaantulijan välissä ja puhelen sille rauhallisesti.

Toki jos ap:ta ja kaltaisiaan kauheasti ärsyttää, voin pakottaa koirani liikkeelle ja ahdistuksissaan hyökkäämään ap:n koiran kimppuun. Mielestäni kuitenkin on parasta kaikille osapuolille suorittaa ohitus niin, että kehenkään ei satu.

Kas kun juuri Minun Koirani on se, jonka pitää saada olla paikoillaan, toiset saa luvan ohittaa. Minä, ja Minun Koirani. Erityisasemassa. Ja selityksiä riittää.

Koiria on erilaisia, eri luontoisia ja eri persoonia. Toiset tykkää kaikista, toiset eivät kenestäkään. Toiset ärsyyntyy herkimmin haukuntaan ja räksyttämiseen, kuin toiset. Joitakin ei kiinnosta toiset yhtään ja joitakin kiinnostaa aivan kaikki. Kyse on luonteesta ja luonteenpiirteistä.

Vai olenko väärässä? Ettei koirilla ole mitää luonetta eikä luonteenpiirteitä lainkaan koska ovat vain koiria?

Monet asiat ovat monen tekijän summa. Koiran luonne+koulutustaso+mitä siellä hihnan toisessa päässä tapahtuu/tehdään = ratkaisee monien tapahtumien kulun ja synnyn.

Jos omistaja on epävarma jostakin tilanteesta, koira vaistoaa sen kyllä. Jos ihminen pelkää, koira vaistoaa senkin. Näissä tilanteissa jotkin koirat käyttävät näitä hyväkseen ja onnistuvat siinä jopa.

Vai olenko väärässä myös vaistojen suhteen? Ettei koirilla mitään vaistoja ole olemassakaan?

Suuremmaksi osaksi mitä näen liikkuessani ulkona, on monella se koira kokoon ja rotuun katsomatta täysin hallinnassa. Ei voida mitään koiratyyppiryhmää leimata samanlaisiksi muutaman yksilöllisen koirakon perusteella. Vai voidaanko? Jotkut eivät pärjää edes sen pienenkään koiran kanssa. En leimaa ketään tuntematta surkimuksesi ja huonoksi isännäksi/emännäksi vain lukemani perusteella. En tunne teistä ketään joten paha mennä sanomaan kuka on paska ja kuka ei.

Oman koiran otin huonolta isännältä ja on pitänyt ulkona liikkumista opetetaan päivittäin kokonaan uusiksi. Tätä on harjoiteltu viime syksystä ja pitkä projekti on. Ei mitenkään helppo ja yksinkertainen kuin voisi helposti luulla. Lenkkeily oli ihan uusi juttu samaten kuin muiden koirien vastaantuleminenkin. Joistakin innostuu aivan tolkuttomasti ja toisia haukkuu epävarmuuttaan. On päiviä kun ei remmirähjää ja on päiviä kun niin tekee. Koira on alle 2-vuotias. Itse vain pitää pitää pää kylmänä ja pysyä rauhallisena. Kun vastaan ei tule ketään eikä muutenkaan näy ristinsieluakaan, koirani kulkee hihnassa kuin ajatus. Aivan toivoton tapaus se ei vielä ole.

Kevään jatkot kaikille :)

Siis opetella uudestaa. Sori kirjoitusvirheet