Miksi halutaan äidit töihin ja isät kotiin - oikeat syyt taustalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa on tasa-arvossa?

t. Feministi

Millä logiikalla se on tasa-arvoa että lailla määrätään miten perheet hoitavat asiansa perheen sisällä? Viedään vapaus valita.

Koska tasa-arvoi ei toteudu cisgender kulttuurissa vapaaehtoisesti.

t. Feministi

Tämä ehdotus vain lisää heteronormatiivisuutta. Tässä jaotellaan ihmiset äidit/naiset sekä isät/ miehet.

Tällä ei ole mitään tekemistä feministisen tasa-arvon kanssa.

Et tiedä mitä feminismi on.

Minä sanon että sinä et tiedä. Kuka on oikeassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan nähnyt, olisiko tutkimusta naisten kotonaolemisen pituuden vaikutuksista avioeroihin? Palstaa lukiessa törmää patterniin: oltu varsin tasa-arvoisia ennen lapsia, jaettu kotityöt. Nainen jää lasten jälkeen vuosiksi kotiin, mies käy töissä. Tulotaso romahtaa, menot kasvavat. Lapsiperheen väsymys yhdistyy riitoihin kotitöiden työnjaosta, rahasta, naisen omasta ajasta. Sitten ero, jonka jälkeen nainen hätääntyneenä miettii kuinka elättää kaikki ne kolme lastaa yksinhuoltajana, mies ei osallistu kuin minimit kun on jo vauva-ajasta tottunut, että nainen vastaa hän maksaa. Kannattaisi miettiä myös perheen hyvinvointa noissa ratkaisuissa. Kun on vuosia kotona tulee lapsista ja kodista naisen oma projekti jossa mies on maksava assistentti. Aika harva näyttää olevan tyytyväinen tuohon tilanteeseen, sekä naiset että miehet valittavat. Miksi useampi ei kokeilisi tasa-arvoisempaa mallia jossa molemmat vastaisivat lapsista kodista ja perheen tuloista vuorotellen? Ja tuo vikinä, että naisella on vaan pienempi palkka - varmasti on maailman tappiin kun siihen ei haluta tehdä muutosta. Ehkä tarvittaisiin yhteiskunnan muutoksia myös esim. avioerolakiin, varallisuutta ei jaettaisikaan puoliksi vaan jyvitettäisiin tulojen perusteella, silloin äitien kannattaisi huolehtia myös siitä omasta koulutuksestaan ja palkkakehityksestään, vajaa puolet liitoista kun päätyy eroon.

Ihan mielenkiinnosta, millainen elämäntilanne sinulla on? Lapsia, naimisissa?

Kirjoitin tuossa aiemmin: naimisissa, kaksi jo aikuista lasta, hyväpalkkainen työ - ja flunssa (sairauslomalla)

Okei, teillä ei avioliitto / perhe ole kuitenkaan yhteinen yritys vaan jokainen huolehtii vain itsestään?

On ihan yhteinen yritys johon molemmat panostavat, itse asiassa molemmat vanhemmat ovat panostaneet yhdessä lapsiin, paljon vähemmän se on itsekästä kuin se, että mies olisi sysätty syrjään hankkimaan rahaa ja nainen ominut lastenhoidon. Molemmat ovat saaneet toteuttaa itseään niin kotona kuin töissä. Mutta itsenäisen naisen ajatuksen: että pitää hankkia ammatti ja pystyä hankkimaan omaa rahaa ja tällä lailla säilyttää taloudellinen riippumattomuus, sen olen oppinut jo isoäideiltäni, molemmat tekivät ainakin osittain töitä kodin ulkopuolella ja näin pystyivät olemaan itsenäisempiä kuin monet hyvin alisteisessa asemassa olleet naiset tuohon aikaan. Kotiäitileikit nykyaikana kyllä kauhistuttavat ja totisesti toivon ettei tyttäreni sellaiseen lähtisi (ei taida lähteäkään, valmistuu oikeustieteellisestä).

Okei. Entä jos on tilanne että mies on vaikka yrittäjä ja hän haluaa kyllä lapsia, mutta ei halua eikä pysty jäädä kuukausiksi / vuosiksi kotiin hoitamaan, nainen on perus duunari ja voi hyvin jäädä. Sinusta pitää säätää laki joka estää heitä ikinä toteuttamasta tätä ja heidän on suosiolla jäätävä lapsettomiksi?

Miksi arvotat naisen tekemän perusduunarityön sellaiseksi että siitä voi kyllä jäädä pois mutta miehen työstä ei? Naisen tekemä työ on ihan yhtä arvokasta. Naisen on tärkeää tehdä työtä, kerätä palkankorotukset ja kokemuslisät ja kerryttää eläkettä. Asumistukeakaan ei ehkä tarvita kun molemmat on työssä. Lapset saavat tasa-arvoisen perhemallin, kun molemmat vanhemmat tekevät työtä.

Koska meillä on tälläinen tilanne. Minä olen töissä isossa firmassa duunarihommissa, minut on helppo "korvata" pariksi vuodeksi. Mies pyörittää yritystä, häntä ei voi noin vain korvata. Luulet ettälapsi siinä ensimmäisen 3 vuoden aikana rakentaa muuttumattoman mallin tasa-arvosta ja sukupuolista jos äiti on kotona..?

Miksi haluat jäädä kotiin kolmeksi vuodeksi? Ai niin perusduunarin homma ei kiinnosta. Sinut voi korvata helposti. Kotoilu tuo sisältöä ja merkitystä elämään.

En ole vielä päättänyt olenko tuota 3 vuotta, mutta se on varmaa etten 7kk vauvaa halua hoitoon laittaa. Pidän kyllä työstäni, mutta jos taloudellisesti on mahdollisuus antaa lapselle kiireetön alku elämään ja seurata hänen kasvuaan ensimmäiset vuodet niin en tunne mitään tarvetta jättää se väliin ja kiirehtiä takaisin sinne töihin, töissä ehdin olla loppuelämäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ne näe! Etkö jo ole ymmärtänyt, mammat pyörii oman navan ympärillä. MINÄ MINÄ MINÄ, minä haluan olla kotona ja minulle pitää siitä maksaa!

Voin minä olla hommaamatta lapsia ollenkaan, Jos se mahdollisimman vaikeaksi tehdään, mutta päättäjät tuntuvat kuitenkin olevan huolissaan syntyvyyden laskusta.

Aiot hankkia lapsia vain koska päättäjät ovat huolissaan?

En, mutta jos siitä lasten hommaamisesta tehdään minulle mahdotonta, niin en niitä sitten hommaa. Minulla on yrittäjämies ja jos laki nyt muutetaan niin että meidän pitäisi laittaa lapsi hoitoon 7kk iässä, niin parempi kaikkien kannalta että jäämme lapsettomiksi. Tottakai päättäjät yrittävät keksiä keinoja kannustaa ihmisiä tekemään lapsia. Tämä ei kannusta.

Mua niin oksettaa nää ihmiset, jotka eivät ole valmiit uhraamaan mitään omasta elämästään mutta yhteiskuntaa huudetaan aina apuun. Mies ei voi jäädä kotiin hoitamaan omaa lastansa joka on vain 7 kk vanha, koska hän on yrittäjä. Ja se on yhteiskunnan vika! Hei haloo!

Eikö se ole teidän valintanne, että valitsette yrityksen ja elintason tai mies on delegointikyvytön kun ei voi hommata itselleen sijaista! Suomessa on jopa pääministeri pitänyt isyyslomaa, joten pitäisi onnistua myös yrittäjältä!

"yhteiskuntaa huudetaan aina apuun.." joopajoo, kumpikaan meistä ei ole ikinä saanut juuri mitään tukia, mies ei opiskellut kotoa muuton jälkeen koska perusti yrityksensä ja minä olen mennyt suoraan lukiosta duunarihommiin. Emme ole siis edes opintotukea kumpikaan ikinä saanut, veroja on sitten kyllä maksettu senkin edestä. Toki on meidän valintamme, mutta jos mies lopettaa yrityksen, niin emme siltikään voi hommata lasta koska ei ole enää sitten varaa. Vai onko parempi että mies saa työttömyystukea? Ai mutta sehän taitaa olla hiukan isompi vielä kuin tuo kotihoidontuki.. Hmm.

Lasta ei voi hoitaa 3-vuotiaaksi kotona yhteiskunnan tuella = ei ole varaa tehdä lapsia. Selevä. Jos tuosta syystä jättää lapset tekemättä, niin ehkä on sitten parempi niin. Monet meistä elää kumminkin sellaisissa taloudellisissa realiteeteissa, ettei kumpikaan voi kotihoidontuelle jäädä, eikä se silti estää hankkimasta lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi pitää lailla yrittää pakottaa ihmisiä järjestämään perheen sisäiset asiat tietyllä tavalla. Entä jos perheessä on päätetty että nainen hoitaa kodin ja mies tuo rahaa?

Se on tottakai ok. Mutta miksi sotkea yhteiskunta ja verorahat asiaan. Perheet tehkööt, mitä haluavat omilla rahoillaan.

Mutta se asiahan ei ole niin, että perheet tekee mitä haluavat omilla rahoillaan. Mielestäni on jokaisen oma valinta jäädä kotiin hoitamaan lapsia, jos se tehdään omilla rahoilla. Sen sijaan se, että odotetaan yhteiskunnan jotenkin osallistuvan tähän päätökseen taloudellisesti tukien, on ihan hullua. Vastuu omista valinnoista kuuluu yksilöille.

Itse olen mennyt päiväkotiin 2- vuotiaana ja siskoni 1-vuotiaana (olin kotona noin pitkään vain sen takia, että äitini oli äitiyslomalla siskoni takia) ja koen, että olemme molemmat kasvaneet täysin terveiksi ja osaaviksi yksilöiksi, joilla on erittäin läheiset välit vanhempiimme. En jaksa ymmärtää sitä, että ainoa lapsen kannalta hyvä vaihtoehto on se, että jompikumpi vanhempi roikkuu kotona hoivaamassa. Minun vanhemmilleni omat urat ovat oikeasti tärkeä juttu ja se työ ei ole vain pakkopullaa, vaan asia jota on halunnut tehdä. Se ei silti tarkoita, että he olisivat olleet huonoja vanhempia - päinvastoin. He ovat toteuttaneet omia unelmiaan ja näyttäneet meille samalla esimerkkiä. Ja samalla he ovat tukeneet, kannustaneet, opettaneet, kuskanneet meitä harrastuksiin ja tehneet kaikkensa meidän puolesta. Itse olen juristi ja siskoni ekonomi, joten ei varmaan ihan kieroon kasvettu, vaikka nuorena päiväkotiin menimmekin.

Joten höpöhöpö nyt sellainen, että lapset eivät pärjää päiväkodissa ja vain kotona oleva vanhempi on kunnollinen. Kaikille lapsille päiväkoti ei tietenkään sovi, jos on tiettyjä erityisolosuhteita. Muuten en näe mitään syytä siihen, että lasta olisi välttämätöntä hoitaa kotona. Niin saa tehdä jos haluaa - kunhan sen tekee omilla rahoillaan, ei yhteiskunnan.

Nimimerkillä myös omat 2- ja 4 -vuotiaani ovat molemmat menneet päiväkotiin 1-vuotiaina ja ovat onnellisia, älykkäitä ja terveitä lapsia.

Ymmärrän mitä sanot, mutta tällä logiikalla esim ylipainosta tai tupakoinnista johtuvia sairauksia ei pitäisi ollenkaan hoitaa. Yksilöhän on tehnyt valinnan elää epäterveellisesti. Samaten lapsilisää ei pitäisi ollenkaan maksaa ja päivähoitomaksut nostaa niiden oikeiden kustannusten tasolle, ihminenhän on valinnut itse tehdä lapsia. Oikeastikko olet tätä mieltä?

Vierestä seuraten keskustelua, nyt tuli analogioita joita ei enää tohtorikoulutuksella ymmärrä. Ehkä tämä keskustelussa ongelmana: korkeastikoulutetut, elämässään muitakin tavoitteita kuin äitiyden asettavat naiset keskustelevat matalastikoulutettujen, äitiydestä identiteettinsä ammentavien naisten kanssa. Ei kohtaa ajatukset.

Tämän kommentin ongelma on, että sinusta elämässä ei voi olla muutakuin joko ura tai äitiys. "Elämässä muitakin tavoitteita.." eli uran rakentamista. Ja nämä jotka eivät etene urallaan, ts. Tekevät työtä jossa se ei ole tavoitteena, rakentavat he mielestäsi koko identiteettinsä äitiyden ympärille. On myös välimallin ihmisiä, tiesitkö? Ei ole vain pullan tuoksuinen kotiäiti ja uranainen.

On myös niitä lattemammoja, jotka tekevät blogistaan ja kotoilustaan uran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan nähnyt, olisiko tutkimusta naisten kotonaolemisen pituuden vaikutuksista avioeroihin? Palstaa lukiessa törmää patterniin: oltu varsin tasa-arvoisia ennen lapsia, jaettu kotityöt. Nainen jää lasten jälkeen vuosiksi kotiin, mies käy töissä. Tulotaso romahtaa, menot kasvavat. Lapsiperheen väsymys yhdistyy riitoihin kotitöiden työnjaosta, rahasta, naisen omasta ajasta. Sitten ero, jonka jälkeen nainen hätääntyneenä miettii kuinka elättää kaikki ne kolme lastaa yksinhuoltajana, mies ei osallistu kuin minimit kun on jo vauva-ajasta tottunut, että nainen vastaa hän maksaa. Kannattaisi miettiä myös perheen hyvinvointa noissa ratkaisuissa. Kun on vuosia kotona tulee lapsista ja kodista naisen oma projekti jossa mies on maksava assistentti. Aika harva näyttää olevan tyytyväinen tuohon tilanteeseen, sekä naiset että miehet valittavat. Miksi useampi ei kokeilisi tasa-arvoisempaa mallia jossa molemmat vastaisivat lapsista kodista ja perheen tuloista vuorotellen? Ja tuo vikinä, että naisella on vaan pienempi palkka - varmasti on maailman tappiin kun siihen ei haluta tehdä muutosta. Ehkä tarvittaisiin yhteiskunnan muutoksia myös esim. avioerolakiin, varallisuutta ei jaettaisikaan puoliksi vaan jyvitettäisiin tulojen perusteella, silloin äitien kannattaisi huolehtia myös siitä omasta koulutuksestaan ja palkkakehityksestään, vajaa puolet liitoista kun päätyy eroon.

Ihan mielenkiinnosta, millainen elämäntilanne sinulla on? Lapsia, naimisissa?

Kirjoitin tuossa aiemmin: naimisissa, kaksi jo aikuista lasta, hyväpalkkainen työ - ja flunssa (sairauslomalla)

Okei, teillä ei avioliitto / perhe ole kuitenkaan yhteinen yritys vaan jokainen huolehtii vain itsestään?

On ihan yhteinen yritys johon molemmat panostavat, itse asiassa molemmat vanhemmat ovat panostaneet yhdessä lapsiin, paljon vähemmän se on itsekästä kuin se, että mies olisi sysätty syrjään hankkimaan rahaa ja nainen ominut lastenhoidon. Molemmat ovat saaneet toteuttaa itseään niin kotona kuin töissä. Mutta itsenäisen naisen ajatuksen: että pitää hankkia ammatti ja pystyä hankkimaan omaa rahaa ja tällä lailla säilyttää taloudellinen riippumattomuus, sen olen oppinut jo isoäideiltäni, molemmat tekivät ainakin osittain töitä kodin ulkopuolella ja näin pystyivät olemaan itsenäisempiä kuin monet hyvin alisteisessa asemassa olleet naiset tuohon aikaan. Kotiäitileikit nykyaikana kyllä kauhistuttavat ja totisesti toivon ettei tyttäreni sellaiseen lähtisi (ei taida lähteäkään, valmistuu oikeustieteellisestä).

Okei. Entä jos on tilanne että mies on vaikka yrittäjä ja hän haluaa kyllä lapsia, mutta ei halua eikä pysty jäädä kuukausiksi / vuosiksi kotiin hoitamaan, nainen on perus duunari ja voi hyvin jäädä. Sinusta pitää säätää laki joka estää heitä ikinä toteuttamasta tätä ja heidän on suosiolla jäätävä lapsettomiksi?

Mikä laki kieltää ihmisiä jäämästä kotiin? Eikö täällä jokainen saa olla tekemättä töitä ja viettää oloneuvoksen elämää? Toinen kysymys on pitääkö kotona olosta maksaa ja millä perusteella.

Eikö ole reilua maksaa lapsen kotihoidosta esim. 1,5 vuotiaaksi ja sen jälkeen halutessaan voi omalla kustannuksella jäädä kotiin vaikka 40 vuodeksi.

Kysymys on ehkä siitä, että tämä yhteiskunta (toistaiseksi) maksaa jäsenilleen aika monesta muustakin täysin tuottamattomasta asiasta.

Lapset sentään ovat yhteiskunnalliselta kannalta katsottuna sijoitus tulevaisuuteen.

Ensinnäkin, kotihoidontuen poistaminen/lyhentäminenhän ei estä lasten hankkimista. Eli kyllä niitä lapsia edelleen voi ja pystyy tekemään. (Ottaen huomioon, että vielä on esim. lapsilisät, äitiyspakkaukset, ilmainen koulutus yms., joilla pyritään tukemaan lapsen hankintaa)

Toisekseen, kertoisitko jonkin esimerkin jostakin täysin tuottamattomasta asiasta, josta yhteiskunta jäsenilleen maksaa? Itse en nyt kyllä keksi tähän hätään yhtäkään, jota voisi tähän verrata. Jokainen saa olla kotona jos haluaa, mutta on se kummallista, että näitä valintoja pitäisi valtion jotenkin rahoittaa.

Sinusta lapsia ei tarvitse tehdä koska ne ei tuota mitään xD

Taas joku joka näkee vain sen oman navan eikä yhtään pidemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ajateltu ollenkaan että jos nainen imettää? En usko että olisin kovin tuottava tai edes turvallinen työntekijä, jos menisin takaisin töihin kun vauva on 7kk ja heräsin silti joka yö 8 kertaa hyssyttelemään ja imettämään vauvaa, niinkuin nyt teen. Pumpulle en heru joten mies ei näitä heräämistä voi hoitaa.

Meillä on myös arki rullannut aina luonnostaan niin, että mies maksaa hiukan enemmän menoja ja minä puolestani teen ruuat ja hoidan isoimmat siivoomiset. Entäs jos mies jää kotiin ja minä menen töihin.. Työpäivän jälkeen siivoan ja teen seuraavan päivän ruuat jotta heillä on syömistä? Ai kauhea.. En ehdi olla lapsen kanssa enää ollenkaan.

Jos se on ongelma, että et ehdi työpäivän jälkeen kotitöiltäsi olla lapsen kanssa, niin eikös sitä "luonnostaan" rullaantuvaa arkea voisi muokata niin, että se siippakin osallistuu näihin kotitöihin? Voi olla rankka ajatus noin traditionaalisessa perhemalliajattelussa, mutta sillähän ongelma olisi ratkaistu. Molemmat tekevät kotitöitä töiden jälkeen = molemmille jää aikaa lapsen kanssa.

Juu tai mies voisi mennä vielä paremmin palkattuun työhön, että minä voisin jäädä kokonaan työttömäksi. Vaihtoehtojahan aina on, mutta miten realistisia ne ovat, siitä voidaan olla montaa mieltä. Minä olen valinnut tällaisen miehen ja rakastan häntä, arkemme toimii näin oikein hyvin, mutta jos laki alkaa määrätä ettemme saa elää näin, niin sitten se ei toki enää toimi..

eli on yhteiskunnan vika kun parisuhteesi ei toimi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka on tottunut loisimaan tukien varassa on mestareita perustelemaan tukien tarpeen ja sen kuinka pienistä summista on kyse. Eivät osaa ajatella että heidän itsensä lisäksi samat tuet pitäisi maksaa sitten muillekin ja siitä kasvaa iso summa. Mutta eikun minä minä minä haluan olla kotona ja minulle pitää siitä maksaa.

Parempi ettei kukaan tee lapsia paitsi jos synnyttää yksityisellä ja etsii itselleen jonkun muun kuin valtion neuvolapalvelut. Jos ei ole varaa ei pidä tehdä lapsia!!! Uskokaa jo!

Lapsen saantia tuetaan mutta joku kohtuus pitäisi olla, kuinka paljon vaaditaan yhteiskunnan tukia. Nykykäytäntö on vanhentunut ja todistettavasti haittaa naisten työllistymistä ja eläkekertymää. Myös lasten paras on päästä päiväkotiin. tämä on tutkimuksilla todistettu. Mutta kun mammat eivät suostu uskomaan vaan pitävät vaihtoehtoisina faktoina. Kun MINÄ haluan olla kotona ja se on yhteiskunnalle niin halpaa!

Päiväkoti ei sovi 1,5 vuotiaalle. Pitäisi saada joku sinne päiväkotiin tutkimaan mitkä mahdollisuudet lapsilla on saada sitä varhaiskasvatusta siellä.

Tuo on sinun mielipiteesi. Tutkimukset osoittavat lasten, jotka ovat menneet päiväkotiin 1-vuoden iässä, pärjänneen elämässään paremmin kuin myöhemmin päiväkotiin menneet. Mutta jos uskot asiaasi ja sen takia haluat jäädä kotiin, jää. Miksi vaadit, että sinulle pitäisi siitä maksaa tukea, kun Suomessa säästetään kaikesta ja rahaa on niukasti. Osa tekee päätöksen, että sosiaalituella elämiseen sijaan käyvät työssä, lapsi on päiväkodissa eikä jatkuvasti vaadita itselle ja lapsille lisää ja lisää...

Tuo ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Olen alan tutkija ja lukenut perusteellisesti tämän tutkimusraportin, jonka perusteella tätä on alettu huudella, ja väite ei pidä lainkaan paikkaansa (kun vanhempien sosioekonominen status kontrolloidaan, mitään eroja lasten tulevassa koulutuksessa ei ole, mutta lisäksi: vaikka MITÄÄN ei kontrolloida, 1-vuotiaana ja 3-vuotiaana hoitoon menneet eivät eroa toisistaan mitenkään).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ajateltu ollenkaan että jos nainen imettää? En usko että olisin kovin tuottava tai edes turvallinen työntekijä, jos menisin takaisin töihin kun vauva on 7kk ja heräsin silti joka yö 8 kertaa hyssyttelemään ja imettämään vauvaa, niinkuin nyt teen. Pumpulle en heru joten mies ei näitä heräämistä voi hoitaa.

Meillä on myös arki rullannut aina luonnostaan niin, että mies maksaa hiukan enemmän menoja ja minä puolestani teen ruuat ja hoidan isoimmat siivoomiset. Entäs jos mies jää kotiin ja minä menen töihin.. Työpäivän jälkeen siivoan ja teen seuraavan päivän ruuat jotta heillä on syömistä? Ai kauhea.. En ehdi olla lapsen kanssa enää ollenkaan.

Jos se on ongelma, että et ehdi työpäivän jälkeen kotitöiltäsi olla lapsen kanssa, niin eikös sitä "luonnostaan" rullaantuvaa arkea voisi muokata niin, että se siippakin osallistuu näihin kotitöihin? Voi olla rankka ajatus noin traditionaalisessa perhemalliajattelussa, mutta sillähän ongelma olisi ratkaistu. Molemmat tekevät kotitöitä töiden jälkeen = molemmille jää aikaa lapsen kanssa.

Juu tai mies voisi mennä vielä paremmin palkattuun työhön, että minä voisin jäädä kokonaan työttömäksi. Vaihtoehtojahan aina on, mutta miten realistisia ne ovat, siitä voidaan olla montaa mieltä. Minä olen valinnut tällaisen miehen ja rakastan häntä, arkemme toimii näin oikein hyvin, mutta jos laki alkaa määrätä ettemme saa elää näin, niin sitten se ei toki enää toimi..

eli on yhteiskunnan vika kun parisuhteesi ei toimi

Kyllä silloin jos säädetään laki miten meidän pitää kotonamme toimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen kyllä, että syy on yksinkertaisempi: hoitovapaajaksoja halutaan lyhentää ja uskotaan, että isät eivät jää kotiin.

Sitä en tajua miten tämän voidaan väittää säästävän yhteiskunnan varoja, kun alle 3-vuotiaiden päivähoito on jumalattoman kallista yhteiskunnalle.

Halvempaa se on, kuin työvoimapulan vaikutukset kansantaloudelle.

Ensinnäkin, työvoimapulaa ei käsittääkseni tällä hetkellä ole, vaan työttömyys on suht korkealla. Toiseksi, tästä olisi kyllä ihan kiva nähdä oikeat laskelmat. Muistaakseni olen nähnyt laskelmia, joiden mukaan keskituloisen äidin ja isän ollessa kyseessä on lapsen vieminen pk:n alle 3-vuotiaana paljon kalliimpaa yhteiskunnalle kuin kh-tuki + verotulojen menetys. Lisäksi kh-tukeahan käyttävät paljon enemmän pienituloiset/työttömät äidit kuin kovatuloiset äidit, joten kh-tuen poistaminen tai lyhentäminen ei vaikuta parhaalta keinolta säästää yhteiskunnan rahoja.

Kannatan kyllä jonkinlaista isäkiintiötä ehdottomasti, mutta en kh-kauden lyhentämistä.

Muistatko missä tuo laskelma oli? En löydä Googlella.

En muista, siitä on jo vuosia, mutta tämä

http://www.dannenberg.fi/alia/talouspohdintoja/lasten-kotihoito-on-yhte…

vaikuttaa ihan asiallisesti tehdyltä, vaikka onkin maallikko asialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan nähnyt, olisiko tutkimusta naisten kotonaolemisen pituuden vaikutuksista avioeroihin? Palstaa lukiessa törmää patterniin: oltu varsin tasa-arvoisia ennen lapsia, jaettu kotityöt. Nainen jää lasten jälkeen vuosiksi kotiin, mies käy töissä. Tulotaso romahtaa, menot kasvavat. Lapsiperheen väsymys yhdistyy riitoihin kotitöiden työnjaosta, rahasta, naisen omasta ajasta. Sitten ero, jonka jälkeen nainen hätääntyneenä miettii kuinka elättää kaikki ne kolme lastaa yksinhuoltajana, mies ei osallistu kuin minimit kun on jo vauva-ajasta tottunut, että nainen vastaa hän maksaa. Kannattaisi miettiä myös perheen hyvinvointa noissa ratkaisuissa. Kun on vuosia kotona tulee lapsista ja kodista naisen oma projekti jossa mies on maksava assistentti. Aika harva näyttää olevan tyytyväinen tuohon tilanteeseen, sekä naiset että miehet valittavat. Miksi useampi ei kokeilisi tasa-arvoisempaa mallia jossa molemmat vastaisivat lapsista kodista ja perheen tuloista vuorotellen? Ja tuo vikinä, että naisella on vaan pienempi palkka - varmasti on maailman tappiin kun siihen ei haluta tehdä muutosta. Ehkä tarvittaisiin yhteiskunnan muutoksia myös esim. avioerolakiin, varallisuutta ei jaettaisikaan puoliksi vaan jyvitettäisiin tulojen perusteella, silloin äitien kannattaisi huolehtia myös siitä omasta koulutuksestaan ja palkkakehityksestään, vajaa puolet liitoista kun päätyy eroon.

Ihan mielenkiinnosta, millainen elämäntilanne sinulla on? Lapsia, naimisissa?

Kirjoitin tuossa aiemmin: naimisissa, kaksi jo aikuista lasta, hyväpalkkainen työ - ja flunssa (sairauslomalla)

Okei, teillä ei avioliitto / perhe ole kuitenkaan yhteinen yritys vaan jokainen huolehtii vain itsestään?

On ihan yhteinen yritys johon molemmat panostavat, itse asiassa molemmat vanhemmat ovat panostaneet yhdessä lapsiin, paljon vähemmän se on itsekästä kuin se, että mies olisi sysätty syrjään hankkimaan rahaa ja nainen ominut lastenhoidon. Molemmat ovat saaneet toteuttaa itseään niin kotona kuin töissä. Mutta itsenäisen naisen ajatuksen: että pitää hankkia ammatti ja pystyä hankkimaan omaa rahaa ja tällä lailla säilyttää taloudellinen riippumattomuus, sen olen oppinut jo isoäideiltäni, molemmat tekivät ainakin osittain töitä kodin ulkopuolella ja näin pystyivät olemaan itsenäisempiä kuin monet hyvin alisteisessa asemassa olleet naiset tuohon aikaan. Kotiäitileikit nykyaikana kyllä kauhistuttavat ja totisesti toivon ettei tyttäreni sellaiseen lähtisi (ei taida lähteäkään, valmistuu oikeustieteellisestä).

Okei. Entä jos on tilanne että mies on vaikka yrittäjä ja hän haluaa kyllä lapsia, mutta ei halua eikä pysty jäädä kuukausiksi / vuosiksi kotiin hoitamaan, nainen on perus duunari ja voi hyvin jäädä. Sinusta pitää säätää laki joka estää heitä ikinä toteuttamasta tätä ja heidän on suosiolla jäätävä lapsettomiksi?

Mikä laki kieltää ihmisiä jäämästä kotiin? Eikö täällä jokainen saa olla tekemättä töitä ja viettää oloneuvoksen elämää? Toinen kysymys on pitääkö kotona olosta maksaa ja millä perusteella.

Eikö ole reilua maksaa lapsen kotihoidosta esim. 1,5 vuotiaaksi ja sen jälkeen halutessaan voi omalla kustannuksella jäädä kotiin vaikka 40 vuodeksi.

Mutta nämä 1,5 vuotiaat tulet todella kalliiksi päiväkodeissa. Jos oikeasti olet huolissasi verorahoista ymmärrät miksi kotihoidontukea maksetaan.

Lapsen paras on päästä päiväkotiin. Suomen paras on, että jokainen työkykyinen tekee työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ajateltu ollenkaan että jos nainen imettää? En usko että olisin kovin tuottava tai edes turvallinen työntekijä, jos menisin takaisin töihin kun vauva on 7kk ja heräsin silti joka yö 8 kertaa hyssyttelemään ja imettämään vauvaa, niinkuin nyt teen. Pumpulle en heru joten mies ei näitä heräämistä voi hoitaa.

Meillä on myös arki rullannut aina luonnostaan niin, että mies maksaa hiukan enemmän menoja ja minä puolestani teen ruuat ja hoidan isoimmat siivoomiset. Entäs jos mies jää kotiin ja minä menen töihin.. Työpäivän jälkeen siivoan ja teen seuraavan päivän ruuat jotta heillä on syömistä? Ai kauhea.. En ehdi olla lapsen kanssa enää ollenkaan.

Jos se on ongelma, että et ehdi työpäivän jälkeen kotitöiltäsi olla lapsen kanssa, niin eikös sitä "luonnostaan" rullaantuvaa arkea voisi muokata niin, että se siippakin osallistuu näihin kotitöihin? Voi olla rankka ajatus noin traditionaalisessa perhemalliajattelussa, mutta sillähän ongelma olisi ratkaistu. Molemmat tekevät kotitöitä töiden jälkeen = molemmille jää aikaa lapsen kanssa.

Juu tai mies voisi mennä vielä paremmin palkattuun työhön, että minä voisin jäädä kokonaan työttömäksi. Vaihtoehtojahan aina on, mutta miten realistisia ne ovat, siitä voidaan olla montaa mieltä. Minä olen valinnut tällaisen miehen ja rakastan häntä, arkemme toimii näin oikein hyvin, mutta jos laki alkaa määrätä ettemme saa elää näin, niin sitten se ei toki enää toimi..

Laki ei kiellä teiltä mitään. Jos haluat olla aikuisen ihmisen piika, niin saat ihan vapaasti niin tehdä, mutta ei sellaista perhemallia tarvitse eikä pidä yhteiskunnan erikseen tukea.

Niin niin toki, olen piika mutta samaan aikaan lompakkoloinen :) et selvästi ymmärtänyt edes kommenttini pointtia, antaa sitten olla.

Sanoit, että jos miehesi, aikuinen ihminen jäisi syystä tai toisesta pois töistä, niin häneltä ei voisi edellyttää minkäänlaisia kotitöitä tai edes ruuan laittoa, vaan sinä tekisit ne kaikki työpäiväsi jälkeen. Sellaista työnjakoa yhteiskunnan ei todellakaan pidä tukea tai kannustaa, eikä sitä voi käyttää perusteluna isyysvapaita vastaan. Kyllä useimmissa perinteisemmänkin mallin perheissäkin lähtökohta on se, että kotona oleva tekee enemmän kotihommia - myös silloin kun se kotona olija on tilapäisesti mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa on tasa-arvossa?

t. Feministi

Millä logiikalla se on tasa-arvoa että lailla määrätään miten perheet hoitavat asiansa perheen sisällä? Viedään vapaus valita.

Millä tavalla laki vie valinnan vapauden. Nyt vain on pakko säästää ja on päätettävä, että entisen kaltaiseen kotihoidon tukeen ei ole varaa. Ei ole miehen pakko jäädä kotiin . Nainen voi olla kotona. Näin voi edelleen valita. Suomella ei vain ole enää varaa maksaa kolmesta kotivuodesta.

Säästäminen on kaukana tästä mallista jossa lapset halutaan hoitoon 1,5 ikäisinä. Tulee todella kalliiksi eikä pätevää henkilökuntaa nytkään kouluttaudu tarpeeksi.

Kotona makaavat naiset tulevat todella paljon kalliimmaksi kuin lasten päiväkotikustannukset. Nainen ei maksa veroja työtuloista, kun ei ole töissä. Nainen ei saa palkankorotuksia ja kokemuslisiä, nainen ei pysty kartuttamaan omaa omaisuutta, nainen nostaa asumistukea ja toimeentulotukea. Nainen ei ole kerryttänyt vanhuuden turvaa eläkkeenä tai omaisuutena, taas joudutaan maksamaan tukea. Lasten päivähoitokulut ovat  pieni satsaus, naisten tukemiseen verrattuna. Puhumattakaan sukupuolirooleista, jotka vahvistavat naisen asemaa kotirouvana ja miestä korvaamattomana työntekijänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ajateltu ollenkaan että jos nainen imettää? En usko että olisin kovin tuottava tai edes turvallinen työntekijä, jos menisin takaisin töihin kun vauva on 7kk ja heräsin silti joka yö 8 kertaa hyssyttelemään ja imettämään vauvaa, niinkuin nyt teen. Pumpulle en heru joten mies ei näitä heräämistä voi hoitaa.

Meillä on myös arki rullannut aina luonnostaan niin, että mies maksaa hiukan enemmän menoja ja minä puolestani teen ruuat ja hoidan isoimmat siivoomiset. Entäs jos mies jää kotiin ja minä menen töihin.. Työpäivän jälkeen siivoan ja teen seuraavan päivän ruuat jotta heillä on syömistä? Ai kauhea.. En ehdi olla lapsen kanssa enää ollenkaan.

Jos se on ongelma, että et ehdi työpäivän jälkeen kotitöiltäsi olla lapsen kanssa, niin eikös sitä "luonnostaan" rullaantuvaa arkea voisi muokata niin, että se siippakin osallistuu näihin kotitöihin? Voi olla rankka ajatus noin traditionaalisessa perhemalliajattelussa, mutta sillähän ongelma olisi ratkaistu. Molemmat tekevät kotitöitä töiden jälkeen = molemmille jää aikaa lapsen kanssa.

Juu tai mies voisi mennä vielä paremmin palkattuun työhön, että minä voisin jäädä kokonaan työttömäksi. Vaihtoehtojahan aina on, mutta miten realistisia ne ovat, siitä voidaan olla montaa mieltä. Minä olen valinnut tällaisen miehen ja rakastan häntä, arkemme toimii näin oikein hyvin, mutta jos laki alkaa määrätä ettemme saa elää näin, niin sitten se ei toki enää toimi..

eli on yhteiskunnan vika kun parisuhteesi ei toimi

Kyllä silloin jos säädetään laki miten meidän pitää kotonamme toimia.

Eikö nyt kertakaikkiaan mene jakeluun. Kukaan ei ole lailla kieltämässä sinua olemasta kotona, tai vaihtoehtoisesti menemään töihin ja passaamaan miestäsi työpäivän jälkeen. Tässä keskusteltiin vaan siitä, pitääkö yhteiskunnan maksaa teidän perheellenne siitä hyvästä tukia vaiko ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ajateltu ollenkaan että jos nainen imettää? En usko että olisin kovin tuottava tai edes turvallinen työntekijä, jos menisin takaisin töihin kun vauva on 7kk ja heräsin silti joka yö 8 kertaa hyssyttelemään ja imettämään vauvaa, niinkuin nyt teen. Pumpulle en heru joten mies ei näitä heräämistä voi hoitaa.

Meillä on myös arki rullannut aina luonnostaan niin, että mies maksaa hiukan enemmän menoja ja minä puolestani teen ruuat ja hoidan isoimmat siivoomiset. Entäs jos mies jää kotiin ja minä menen töihin.. Työpäivän jälkeen siivoan ja teen seuraavan päivän ruuat jotta heillä on syömistä? Ai kauhea.. En ehdi olla lapsen kanssa enää ollenkaan.

Jos se on ongelma, että et ehdi työpäivän jälkeen kotitöiltäsi olla lapsen kanssa, niin eikös sitä "luonnostaan" rullaantuvaa arkea voisi muokata niin, että se siippakin osallistuu näihin kotitöihin? Voi olla rankka ajatus noin traditionaalisessa perhemalliajattelussa, mutta sillähän ongelma olisi ratkaistu. Molemmat tekevät kotitöitä töiden jälkeen = molemmille jää aikaa lapsen kanssa.

Juu tai mies voisi mennä vielä paremmin palkattuun työhön, että minä voisin jäädä kokonaan työttömäksi. Vaihtoehtojahan aina on, mutta miten realistisia ne ovat, siitä voidaan olla montaa mieltä. Minä olen valinnut tällaisen miehen ja rakastan häntä, arkemme toimii näin oikein hyvin, mutta jos laki alkaa määrätä ettemme saa elää näin, niin sitten se ei toki enää toimi..

Laki ei kiellä teiltä mitään. Jos haluat olla aikuisen ihmisen piika, niin saat ihan vapaasti niin tehdä, mutta ei sellaista perhemallia tarvitse eikä pidä yhteiskunnan erikseen tukea.

Niin niin toki, olen piika mutta samaan aikaan lompakkoloinen :) et selvästi ymmärtänyt edes kommenttini pointtia, antaa sitten olla.

Sanoit, että jos miehesi, aikuinen ihminen jäisi syystä tai toisesta pois töistä, niin häneltä ei voisi edellyttää minkäänlaisia kotitöitä tai edes ruuan laittoa, vaan sinä tekisit ne kaikki työpäiväsi jälkeen. Sellaista työnjakoa yhteiskunnan ei todellakaan pidä tukea tai kannustaa, eikä sitä voi käyttää perusteluna isyysvapaita vastaan. Kyllä useimmissa perinteisemmänkin mallin perheissäkin lähtökohta on se, että kotona oleva tekee enemmän kotihommia - myös silloin kun se kotona olija on tilapäisesti mies.

Osaa hän hernekeittoa lämmittää ja imuroida vähän sieltä täältä, pyykkikoneen saa varmasti päälle ja vaaleat ja tummat sekaisin, ei sillä ole niin väliä. Ymmärrätkö? Minä teen nämä hommat, enkä siitä valita, mutta jos joutuisin vielä käymään töissä ja tekemään nämä kaikki lspsenhoidon ohessa, en siihen pystyisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa on tasa-arvossa?

t. Feministi

Millä logiikalla se on tasa-arvoa että lailla määrätään miten perheet hoitavat asiansa perheen sisällä? Viedään vapaus valita.

Millä tavalla laki vie valinnan vapauden. Nyt vain on pakko säästää ja on päätettävä, että entisen kaltaiseen kotihoidon tukeen ei ole varaa. Ei ole miehen pakko jäädä kotiin . Nainen voi olla kotona. Näin voi edelleen valita. Suomella ei vain ole enää varaa maksaa kolmesta kotivuodesta.

Säästäminen on kaukana tästä mallista jossa lapset halutaan hoitoon 1,5 ikäisinä. Tulee todella kalliiksi eikä pätevää henkilökuntaa nytkään kouluttaudu tarpeeksi.

Tuo on kyllä totta. Päivähoito tulee itseasiassa kalliimmaksi kuin kotihoidontuki. Ihmettelen suuresti mistä ne mainostetut säästöt tulee.

Kotona makaavat naiset menevät töihin ja maksavat veroja. Eivät nosta asumistukea.Kerryttävät omat eläkkeensä eivätkä nosta vanhanakaan tukia. Näyttävät tyttärilleen mallin työnteosta, joten Suomi saa paljon ahkeria naistyöntekijöitä, joille ei tarvi maksaa kotona makaamisesta vaan tekevät oman osansa yhteiskunnan hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi pitää lailla yrittää pakottaa ihmisiä järjestämään perheen sisäiset asiat tietyllä tavalla. Entä jos perheessä on päätetty että nainen hoitaa kodin ja mies tuo rahaa?

Se on tottakai ok. Mutta miksi sotkea yhteiskunta ja verorahat asiaan. Perheet tehkööt, mitä haluavat omilla rahoillaan.

Mutta se asiahan ei ole niin, että perheet tekee mitä haluavat omilla rahoillaan. Mielestäni on jokaisen oma valinta jäädä kotiin hoitamaan lapsia, jos se tehdään omilla rahoilla. Sen sijaan se, että odotetaan yhteiskunnan jotenkin osallistuvan tähän päätökseen taloudellisesti tukien, on ihan hullua. Vastuu omista valinnoista kuuluu yksilöille.

Itse olen mennyt päiväkotiin 2- vuotiaana ja siskoni 1-vuotiaana (olin kotona noin pitkään vain sen takia, että äitini oli äitiyslomalla siskoni takia) ja koen, että olemme molemmat kasvaneet täysin terveiksi ja osaaviksi yksilöiksi, joilla on erittäin läheiset välit vanhempiimme. En jaksa ymmärtää sitä, että ainoa lapsen kannalta hyvä vaihtoehto on se, että jompikumpi vanhempi roikkuu kotona hoivaamassa. Minun vanhemmilleni omat urat ovat oikeasti tärkeä juttu ja se työ ei ole vain pakkopullaa, vaan asia jota on halunnut tehdä. Se ei silti tarkoita, että he olisivat olleet huonoja vanhempia - päinvastoin. He ovat toteuttaneet omia unelmiaan ja näyttäneet meille samalla esimerkkiä. Ja samalla he ovat tukeneet, kannustaneet, opettaneet, kuskanneet meitä harrastuksiin ja tehneet kaikkensa meidän puolesta. Itse olen juristi ja siskoni ekonomi, joten ei varmaan ihan kieroon kasvettu, vaikka nuorena päiväkotiin menimmekin.

Joten höpöhöpö nyt sellainen, että lapset eivät pärjää päiväkodissa ja vain kotona oleva vanhempi on kunnollinen. Kaikille lapsille päiväkoti ei tietenkään sovi, jos on tiettyjä erityisolosuhteita. Muuten en näe mitään syytä siihen, että lasta olisi välttämätöntä hoitaa kotona. Niin saa tehdä jos haluaa - kunhan sen tekee omilla rahoillaan, ei yhteiskunnan.

Nimimerkillä myös omat 2- ja 4 -vuotiaani ovat molemmat menneet päiväkotiin 1-vuotiaina ja ovat onnellisia, älykkäitä ja terveitä lapsia.

Olette varmaankin sitten todella hyvätuloisia, jos siis ette ole koskaan ottanut vastaan mitään yhteiskunnan apuja. Onko teillä todella niin paljon rahaa, että saatte kahden lapsen osalta maksettua kaikki heistä aiheutuvat päivähoitokulut, ei siis sitä minisummaa joka on päivähoitomaksu vaan todelliset kulut? En edes tiennyt että niin voi tehdä, mutta hyvä niin, kaikki varakkaat voisivat ottaa teistä mallia :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ajateltu ollenkaan että jos nainen imettää? En usko että olisin kovin tuottava tai edes turvallinen työntekijä, jos menisin takaisin töihin kun vauva on 7kk ja heräsin silti joka yö 8 kertaa hyssyttelemään ja imettämään vauvaa, niinkuin nyt teen. Pumpulle en heru joten mies ei näitä heräämistä voi hoitaa.

Meillä on myös arki rullannut aina luonnostaan niin, että mies maksaa hiukan enemmän menoja ja minä puolestani teen ruuat ja hoidan isoimmat siivoomiset. Entäs jos mies jää kotiin ja minä menen töihin.. Työpäivän jälkeen siivoan ja teen seuraavan päivän ruuat jotta heillä on syömistä? Ai kauhea.. En ehdi olla lapsen kanssa enää ollenkaan.

Jos se on ongelma, että et ehdi työpäivän jälkeen kotitöiltäsi olla lapsen kanssa, niin eikös sitä "luonnostaan" rullaantuvaa arkea voisi muokata niin, että se siippakin osallistuu näihin kotitöihin? Voi olla rankka ajatus noin traditionaalisessa perhemalliajattelussa, mutta sillähän ongelma olisi ratkaistu. Molemmat tekevät kotitöitä töiden jälkeen = molemmille jää aikaa lapsen kanssa.

Juu tai mies voisi mennä vielä paremmin palkattuun työhön, että minä voisin jäädä kokonaan työttömäksi. Vaihtoehtojahan aina on, mutta miten realistisia ne ovat, siitä voidaan olla montaa mieltä. Minä olen valinnut tällaisen miehen ja rakastan häntä, arkemme toimii näin oikein hyvin, mutta jos laki alkaa määrätä ettemme saa elää näin, niin sitten se ei toki enää toimi..

eli on yhteiskunnan vika kun parisuhteesi ei toimi

Kyllä silloin jos säädetään laki miten meidän pitää kotonamme toimia.

Eikö nyt kertakaikkiaan mene jakeluun. Kukaan ei ole lailla kieltämässä sinua olemasta kotona, tai vaihtoehtoisesti menemään töihin ja passaamaan miestäsi työpäivän jälkeen. Tässä keskusteltiin vaan siitä, pitääkö yhteiskunnan maksaa teidän perheellenne siitä hyvästä tukia vaiko ei.

Tottakai, ei tarvitse maksaa mitään, mutta silloin syntyvyys vaan jatkaa laskuaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ne näe! Etkö jo ole ymmärtänyt, mammat pyörii oman navan ympärillä. MINÄ MINÄ MINÄ, minä haluan olla kotona ja minulle pitää siitä maksaa!

Voin minä olla hommaamatta lapsia ollenkaan, Jos se mahdollisimman vaikeaksi tehdään, mutta päättäjät tuntuvat kuitenkin olevan huolissaan syntyvyyden laskusta.

Aiot hankkia lapsia vain koska päättäjät ovat huolissaan?

En, mutta jos siitä lasten hommaamisesta tehdään minulle mahdotonta, niin en niitä sitten hommaa. Minulla on yrittäjämies ja jos laki nyt muutetaan niin että meidän pitäisi laittaa lapsi hoitoon 7kk iässä, niin parempi kaikkien kannalta että jäämme lapsettomiksi. Tottakai päättäjät yrittävät keksiä keinoja kannustaa ihmisiä tekemään lapsia. Tämä ei kannusta.

Mua niin oksettaa nää ihmiset, jotka eivät ole valmiit uhraamaan mitään omasta elämästään mutta yhteiskuntaa huudetaan aina apuun. Mies ei voi jäädä kotiin hoitamaan omaa lastansa joka on vain 7 kk vanha, koska hän on yrittäjä. Ja se on yhteiskunnan vika! Hei haloo!

Eikö se ole teidän valintanne, että valitsette yrityksen ja elintason tai mies on delegointikyvytön kun ei voi hommata itselleen sijaista! Suomessa on jopa pääministeri pitänyt isyyslomaa, joten pitäisi onnistua myös yrittäjältä!

"yhteiskuntaa huudetaan aina apuun.." joopajoo, kumpikaan meistä ei ole ikinä saanut juuri mitään tukia, mies ei opiskellut kotoa muuton jälkeen koska perusti yrityksensä ja minä olen mennyt suoraan lukiosta duunarihommiin. Emme ole siis edes opintotukea kumpikaan ikinä saanut, veroja on sitten kyllä maksettu senkin edestä. Toki on meidän valintamme, mutta jos mies lopettaa yrityksen, niin emme siltikään voi hommata lasta koska ei ole enää sitten varaa. Vai onko parempi että mies saa työttömyystukea? Ai mutta sehän taitaa olla hiukan isompi vielä kuin tuo kotihoidontuki.. Hmm.

eli kun et saa mitä haluat, alat kiukutella ja pistät kaiken paskaksi. lopetetaan yritys ja aletaan työttömiksi. tää on tätä nyky-suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan nähnyt, olisiko tutkimusta naisten kotonaolemisen pituuden vaikutuksista avioeroihin? Palstaa lukiessa törmää patterniin: oltu varsin tasa-arvoisia ennen lapsia, jaettu kotityöt. Nainen jää lasten jälkeen vuosiksi kotiin, mies käy töissä. Tulotaso romahtaa, menot kasvavat. Lapsiperheen väsymys yhdistyy riitoihin kotitöiden työnjaosta, rahasta, naisen omasta ajasta. Sitten ero, jonka jälkeen nainen hätääntyneenä miettii kuinka elättää kaikki ne kolme lastaa yksinhuoltajana, mies ei osallistu kuin minimit kun on jo vauva-ajasta tottunut, että nainen vastaa hän maksaa. Kannattaisi miettiä myös perheen hyvinvointa noissa ratkaisuissa. Kun on vuosia kotona tulee lapsista ja kodista naisen oma projekti jossa mies on maksava assistentti. Aika harva näyttää olevan tyytyväinen tuohon tilanteeseen, sekä naiset että miehet valittavat. Miksi useampi ei kokeilisi tasa-arvoisempaa mallia jossa molemmat vastaisivat lapsista kodista ja perheen tuloista vuorotellen? Ja tuo vikinä, että naisella on vaan pienempi palkka - varmasti on maailman tappiin kun siihen ei haluta tehdä muutosta. Ehkä tarvittaisiin yhteiskunnan muutoksia myös esim. avioerolakiin, varallisuutta ei jaettaisikaan puoliksi vaan jyvitettäisiin tulojen perusteella, silloin äitien kannattaisi huolehtia myös siitä omasta koulutuksestaan ja palkkakehityksestään, vajaa puolet liitoista kun päätyy eroon.

Ihan mielenkiinnosta, millainen elämäntilanne sinulla on? Lapsia, naimisissa?

Kirjoitin tuossa aiemmin: naimisissa, kaksi jo aikuista lasta, hyväpalkkainen työ - ja flunssa (sairauslomalla)

Okei, teillä ei avioliitto / perhe ole kuitenkaan yhteinen yritys vaan jokainen huolehtii vain itsestään?

On ihan yhteinen yritys johon molemmat panostavat, itse asiassa molemmat vanhemmat ovat panostaneet yhdessä lapsiin, paljon vähemmän se on itsekästä kuin se, että mies olisi sysätty syrjään hankkimaan rahaa ja nainen ominut lastenhoidon. Molemmat ovat saaneet toteuttaa itseään niin kotona kuin töissä. Mutta itsenäisen naisen ajatuksen: että pitää hankkia ammatti ja pystyä hankkimaan omaa rahaa ja tällä lailla säilyttää taloudellinen riippumattomuus, sen olen oppinut jo isoäideiltäni, molemmat tekivät ainakin osittain töitä kodin ulkopuolella ja näin pystyivät olemaan itsenäisempiä kuin monet hyvin alisteisessa asemassa olleet naiset tuohon aikaan. Kotiäitileikit nykyaikana kyllä kauhistuttavat ja totisesti toivon ettei tyttäreni sellaiseen lähtisi (ei taida lähteäkään, valmistuu oikeustieteellisestä).

Okei. Entä jos on tilanne että mies on vaikka yrittäjä ja hän haluaa kyllä lapsia, mutta ei halua eikä pysty jäädä kuukausiksi / vuosiksi kotiin hoitamaan, nainen on perus duunari ja voi hyvin jäädä. Sinusta pitää säätää laki joka estää heitä ikinä toteuttamasta tätä ja heidän on suosiolla jäätävä lapsettomiksi?

Mikä laki kieltää ihmisiä jäämästä kotiin? Eikö täällä jokainen saa olla tekemättä töitä ja viettää oloneuvoksen elämää? Toinen kysymys on pitääkö kotona olosta maksaa ja millä perusteella.

Eikö ole reilua maksaa lapsen kotihoidosta esim. 1,5 vuotiaaksi ja sen jälkeen halutessaan voi omalla kustannuksella jäädä kotiin vaikka 40 vuodeksi.

Kysymys on ehkä siitä, että tämä yhteiskunta (toistaiseksi) maksaa jäsenilleen aika monesta muustakin täysin tuottamattomasta asiasta.

Lapset sentään ovat yhteiskunnalliselta kannalta katsottuna sijoitus tulevaisuuteen.

Ensinnäkin, kotihoidontuen poistaminen/lyhentäminenhän ei estä lasten hankkimista. Eli kyllä niitä lapsia edelleen voi ja pystyy tekemään. (Ottaen huomioon, että vielä on esim. lapsilisät, äitiyspakkaukset, ilmainen koulutus yms., joilla pyritään tukemaan lapsen hankintaa)

Toisekseen, kertoisitko jonkin esimerkin jostakin täysin tuottamattomasta asiasta, josta yhteiskunta jäsenilleen maksaa? Itse en nyt kyllä keksi tähän hätään yhtäkään, jota voisi tähän verrata. Jokainen saa olla kotona jos haluaa, mutta on se kummallista, että näitä valintoja pitäisi valtion jotenkin rahoittaa.

Sinusta lapsia ei tarvitse tehdä koska ne ei tuota mitään xD

Taas joku joka näkee vain sen oman navan eikä yhtään pidemmälle.

Jos olisit edes viitsinyt lukea tekstin, johon kommentoimasi kirjoittaja vastasi, niin olisit ehkä ymmärtänyt kuka tuon tuottavuuden repi tähänkin keskusteluun. Mutta kun ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvoa halutaan mutta kauheaa kun tulee tasa-arvoisempaa. Hämmentävää.

Miten tasa-arvoa edistää valinnanvapauden vieminen?

Valinnanvapautta ei viedä vaan parin sadan euron kotihoidontuki. Etkö voi silti valita jääväsi kotiin ja puolisosi tekee ylitöitä niin että kattaa kotihoidontuen menetyksen? Vai etkö vain halua itse maksaa kotona oloasi?

Ei tarvitse pelätä että käyttäisin kalliita verojasi tälläisiin turhuuksiin, lapseni ovat jo aikuisia. Osaan kuitenkin sääliä niitä pieniä ihmisiä jotka tänne tänä päivänä syntyvät.

Olet oikeassa, kyse on vain muutamasta satasta. Miksi se on sinulle liikaa? Et tiedä miksi kotihoidontukea maksetaan?

Surullista tälläisissä ulostuloissa on se että kaltaisesi pääsevät huutamaan ja yrittävät saada häpeään ne jotka tekevät lapsia käyttämällä fraaseja "maata kotona". Etenkin nyt olisi tärkeää kannustaa suomalaisia lisääntymään sen sijaan että lapsista maalataan kuva itsekkäänä kuluna valtiolle.

Mutta sinulla on mielipiteesi, saat ne pitää, vaikka suosittelen että käyt ulkona hengittämässä hieman raitista ilmaa ja koitat päästää irti tuosta vihastasi, aivan sama mistä se kumpuaa.

Tästä EKn ehdotuksesta en ole huolissani. Se ei mene läpi pelkästään päivöhoidon kustannusten takia.

Kyse ei ole rahasta ja periaatteesta. Nyky-Suomessa ei ole varaa makuutta naisia kotona. Joskus ammoisina aikoina, kun oli rahaa ja lapsiin ja koulutukseen satsattiin ja paperiteollisuudella meni hyvin ja mies toi leivän taloon, keksittiin, että tuetaan naisten kotona oloa kolme vuotta. Nyt eletään uutta aikaa ja uudessa tilanteessa. Suomessa ei ole varaa pitää naisia kotona, koska heidän elättämisensä tulee liian kalliiksi, jos he eivät itse tienaa elantoaan. Kyse ei ole vain kotihoidontukiajasta vaan koko työura jää lyhyeksi, palkkakertymä pieneksi, riski toimeentulotuen ja asumistuen tarpeelle on suuri. Puhumattakaan, että naiset elävät pitkään ja heille pitää maksaa vanhuusaikana lisää tukia, koska eivät ole tienanneet omaa omaisuutta ja eläkettä.

Ihmettelen tätä intoa pitää naiset köyhyydessä ja riippuvaisena miehen elatuksesta tai sitten kun mies lähtee tai kuolee, yhteiskunnan elätteinä.

Ettekö te näe suurta kuvaa!

Tuntuukyllä että se olet sinä joka on kapeakatseinen. Et näe erilaisia elämtilanteita ja millä tavalla tämä ehdotus heikentää monien asemaa. Suomella on huomattavasti suurempia kuluja muualla kuin "naisten makuuttamisesta kotona".

Koita jo päästää irti tuosta inhostasi.

Näen että tämä heikentää monen asemaa ja voi jopa tulla kallliimmaksi, kun maksetaan työttömyyskorvauksia naisille kotihoidontuen sijaan. Pitkällä aikavälillä kuitenkin on tarkoituksena, poistaa Suomesta ilmapiiri, jonka mukaan on hyväksyttävää olla pois työelämästä yhteiskunnan tuella kolme vuotta. Ja että tämä koskee vain naisia.

Jos on erilainen elämäntilanne, se hyväksytään. Tuskin laki rankaisee kotiin jääviä. Nyt vain jätetään maksamatta 1-1,5 vuotta koihoidontukea. Uudessa tilanteessa toivottavasti perheet harkitsevat muitakin lastenhoitovaihtoehtoja kuin sen, että nainen jää kotiin kolmeksi vuodeksi.

Tämä rankaisee lapsia eniten. Niistä olisin huolissani.

Lapsen etu on päästä päiväkotiin 1-vuotiaana. Tämä on tutkimustietoa ei mutua.