Miksi halutaan äidit töihin ja isät kotiin - oikeat syyt taustalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi pitää lailla yrittää pakottaa ihmisiä järjestämään perheen sisäiset asiat tietyllä tavalla. Entä jos perheessä on päätetty että nainen hoitaa kodin ja mies tuo rahaa?

Se on tottakai ok. Mutta miksi sotkea yhteiskunta ja verorahat asiaan. Perheet tehkööt, mitä haluavat omilla rahoillaan.

Mutta se asiahan ei ole niin, että perheet tekee mitä haluavat omilla rahoillaan. Mielestäni on jokaisen oma valinta jäädä kotiin hoitamaan lapsia, jos se tehdään omilla rahoilla. Sen sijaan se, että odotetaan yhteiskunnan jotenkin osallistuvan tähän päätökseen taloudellisesti tukien, on ihan hullua. Vastuu omista valinnoista kuuluu yksilöille.

Itse olen mennyt päiväkotiin 2- vuotiaana ja siskoni 1-vuotiaana (olin kotona noin pitkään vain sen takia, että äitini oli äitiyslomalla siskoni takia) ja koen, että olemme molemmat kasvaneet täysin terveiksi ja osaaviksi yksilöiksi, joilla on erittäin läheiset välit vanhempiimme. En jaksa ymmärtää sitä, että ainoa lapsen kannalta hyvä vaihtoehto on se, että jompikumpi vanhempi roikkuu kotona hoivaamassa. Minun vanhemmilleni omat urat ovat oikeasti tärkeä juttu ja se työ ei ole vain pakkopullaa, vaan asia jota on halunnut tehdä. Se ei silti tarkoita, että he olisivat olleet huonoja vanhempia - päinvastoin. He ovat toteuttaneet omia unelmiaan ja näyttäneet meille samalla esimerkkiä. Ja samalla he ovat tukeneet, kannustaneet, opettaneet, kuskanneet meitä harrastuksiin ja tehneet kaikkensa meidän puolesta. Itse olen juristi ja siskoni ekonomi, joten ei varmaan ihan kieroon kasvettu, vaikka nuorena päiväkotiin menimmekin.

Joten höpöhöpö nyt sellainen, että lapset eivät pärjää päiväkodissa ja vain kotona oleva vanhempi on kunnollinen. Kaikille lapsille päiväkoti ei tietenkään sovi, jos on tiettyjä erityisolosuhteita. Muuten en näe mitään syytä siihen, että lasta olisi välttämätöntä hoitaa kotona. Niin saa tehdä jos haluaa - kunhan sen tekee omilla rahoillaan, ei yhteiskunnan.

Nimimerkillä myös omat 2- ja 4 -vuotiaani ovat molemmat menneet päiväkotiin 1-vuotiaina ja ovat onnellisia, älykkäitä ja terveitä lapsia.

Ymmärrän mitä sanot, mutta tällä logiikalla esim ylipainosta tai tupakoinnista johtuvia sairauksia ei pitäisi ollenkaan hoitaa. Yksilöhän on tehnyt valinnan elää epäterveellisesti. Samaten lapsilisää ei pitäisi ollenkaan maksaa ja päivähoitomaksut nostaa niiden oikeiden kustannusten tasolle, ihminenhän on valinnut itse tehdä lapsia. Oikeastikko olet tätä mieltä?

Vierestä seuraten keskustelua, nyt tuli analogioita joita ei enää tohtorikoulutuksella ymmärrä. Ehkä tämä keskustelussa ongelmana: korkeastikoulutetut, elämässään muitakin tavoitteita kuin äitiyden asettavat naiset keskustelevat matalastikoulutettujen, äitiydestä identiteettinsä ammentavien naisten kanssa. Ei kohtaa ajatukset.

Tämän kommentin ongelma on, että sinusta elämässä ei voi olla muutakuin joko ura tai äitiys. "Elämässä muitakin tavoitteita.." eli uran rakentamista. Ja nämä jotka eivät etene urallaan, ts. Tekevät työtä jossa se ei ole tavoitteena, rakentavat he mielestäsi koko identiteettinsä äitiyden ympärille. On myös välimallin ihmisiä, tiesitkö? Ei ole vain pullan tuoksuinen kotiäiti ja uranainen.

Onko ainoa ideologisesti muka neutraali järkevä ratkaisu se, mitä EK tai valtiovarainministeriö ehdottaa?! Ne eivät ole koskaan poliitikasta vapaita laitoksia vaan kannattavat yksityissektorin työnantajien kaikenlaista tulemista työntekijän kustannuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pomon suusta tällä viikolla kun haastattelimme työnhakijoita: "Todella pätevä ja eteenpäinpyrkivä hakija. Ehdottomasti paras koko urani aikana. Mutta kun se on kolmekymppinen lapseton nainen. Jatketaan haastatteluja."

Olin niin hämmästynyt ja vihainen etten keksinyt mitään järkevää sanottavaa.

Miksi työnantien huonoja asenteita pitäisi parantaa perheiden kustannuksella?

Jos nainen tekee lapsen on hän joka tapauksessa pois töistä eli tämä ei paranna naisten työmarkkinoita.

Jos systeemi muuttuisi Ruotsin suuntaan, eli miehet alkaisivat pitämään isäkuukausia, työnantajille olisi sama, onko kolmikymppinen työntekijä mies tai nainen, koska he jossain vaiheessa kuitenkin pitäisivät vanhempainvapaata. Nyt tiedetään että mies ei jää vapaalle mutta nainen voi jäädä jopa kolmeksi vuodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ajateltu ollenkaan että jos nainen imettää? En usko että olisin kovin tuottava tai edes turvallinen työntekijä, jos menisin takaisin töihin kun vauva on 7kk ja heräsin silti joka yö 8 kertaa hyssyttelemään ja imettämään vauvaa, niinkuin nyt teen. Pumpulle en heru joten mies ei näitä heräämistä voi hoitaa.

Meillä on myös arki rullannut aina luonnostaan niin, että mies maksaa hiukan enemmän menoja ja minä puolestani teen ruuat ja hoidan isoimmat siivoomiset. Entäs jos mies jää kotiin ja minä menen töihin.. Työpäivän jälkeen siivoan ja teen seuraavan päivän ruuat jotta heillä on syömistä? Ai kauhea.. En ehdi olla lapsen kanssa enää ollenkaan.

Jos se on ongelma, että et ehdi työpäivän jälkeen kotitöiltäsi olla lapsen kanssa, niin eikös sitä "luonnostaan" rullaantuvaa arkea voisi muokata niin, että se siippakin osallistuu näihin kotitöihin? Voi olla rankka ajatus noin traditionaalisessa perhemalliajattelussa, mutta sillähän ongelma olisi ratkaistu. Molemmat tekevät kotitöitä töiden jälkeen = molemmille jää aikaa lapsen kanssa.

Juu tai mies voisi mennä vielä paremmin palkattuun työhön, että minä voisin jäädä kokonaan työttömäksi. Vaihtoehtojahan aina on, mutta miten realistisia ne ovat, siitä voidaan olla montaa mieltä. Minä olen valinnut tällaisen miehen ja rakastan häntä, arkemme toimii näin oikein hyvin, mutta jos laki alkaa määrätä ettemme saa elää näin, niin sitten se ei toki enää toimi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykytilannetta kun miettii, valtion olisi todella tärkeää tukea sitä, että keskituloiset etenkin tekevät paljon lapsia.

Kyllä, lapset ovat valtiolta investointi, joka kannattaa tehdä. Kaikki "ei minun verorahoilla"-nillitys kannattaa tässä asiassa kyllä unohtaa.

Mutta mikä sitten motivoisi tavallisia toimeentulevia perheitä lisääntymään? Se on se kysymys, minkä vastauksen kautta lähtisin miettimään uudistuksia.

Tämän "ei minun verorahoilla" ajattelun murtaminen. Vaikka kyse on pienistä rahoista pitäisi se näyttää positiivisessa valossa. Moni perhe ei tarvitse suuria tukia mutta tällä hetkellä vallitsee ilmapiiri jossa lapsien teko mielletään itsekkääksi.

Varhaiskasvatusta heikennetään ja perheille suunnattuja tukia supistetaan. Se muutamankin euron pois ottaminen lisää ajatusta ettei tänne lapsia haluta.

Tämä pitkään jatkunut systeemi on ajanut itsensä umpikujaan. Naisten työssäkäynti ei ole lisääntynyt ja paremminkin on palattu vanhoihin ihanteisiin kotiäitiydestä ja lattemammana miehen siivellä elämisestä. Jos olisi öljymiljoonia kansalaisille jaettavaksi, voitaisiin satsata kansalaisten tuottamiseen, mutta tällä menolla ei ole mitään tarvetta ylimääräisille suomalaisille. Nykysyteemi ei ole millään tavalla tuottava. Ei kannusta lastentekoon koska tuet ovat kuitenkin pienet, kuitenkin mahdollistaa vanhemmille kotona makoilun veronmaksajien rahoilla ja yleisen ilmapiirin hyväksyessä kotona olon. Pitkän aikavälin vaikutuksia ei kukaan mieti, mitä seuraa naisten lyhentyneestä työurasta ja lapsista jotka eivät ole päässeet päiväkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan nähnyt, olisiko tutkimusta naisten kotonaolemisen pituuden vaikutuksista avioeroihin? Palstaa lukiessa törmää patterniin: oltu varsin tasa-arvoisia ennen lapsia, jaettu kotityöt. Nainen jää lasten jälkeen vuosiksi kotiin, mies käy töissä. Tulotaso romahtaa, menot kasvavat. Lapsiperheen väsymys yhdistyy riitoihin kotitöiden työnjaosta, rahasta, naisen omasta ajasta. Sitten ero, jonka jälkeen nainen hätääntyneenä miettii kuinka elättää kaikki ne kolme lastaa yksinhuoltajana, mies ei osallistu kuin minimit kun on jo vauva-ajasta tottunut, että nainen vastaa hän maksaa. Kannattaisi miettiä myös perheen hyvinvointa noissa ratkaisuissa. Kun on vuosia kotona tulee lapsista ja kodista naisen oma projekti jossa mies on maksava assistentti. Aika harva näyttää olevan tyytyväinen tuohon tilanteeseen, sekä naiset että miehet valittavat. Miksi useampi ei kokeilisi tasa-arvoisempaa mallia jossa molemmat vastaisivat lapsista kodista ja perheen tuloista vuorotellen? Ja tuo vikinä, että naisella on vaan pienempi palkka - varmasti on maailman tappiin kun siihen ei haluta tehdä muutosta. Ehkä tarvittaisiin yhteiskunnan muutoksia myös esim. avioerolakiin, varallisuutta ei jaettaisikaan puoliksi vaan jyvitettäisiin tulojen perusteella, silloin äitien kannattaisi huolehtia myös siitä omasta koulutuksestaan ja palkkakehityksestään, vajaa puolet liitoista kun päätyy eroon.

Ihan mielenkiinnosta, millainen elämäntilanne sinulla on? Lapsia, naimisissa?

Kirjoitin tuossa aiemmin: naimisissa, kaksi jo aikuista lasta, hyväpalkkainen työ - ja flunssa (sairauslomalla)

Okei, teillä ei avioliitto / perhe ole kuitenkaan yhteinen yritys vaan jokainen huolehtii vain itsestään?

On ihan yhteinen yritys johon molemmat panostavat, itse asiassa molemmat vanhemmat ovat panostaneet yhdessä lapsiin, paljon vähemmän se on itsekästä kuin se, että mies olisi sysätty syrjään hankkimaan rahaa ja nainen ominut lastenhoidon. Molemmat ovat saaneet toteuttaa itseään niin kotona kuin töissä. Mutta itsenäisen naisen ajatuksen: että pitää hankkia ammatti ja pystyä hankkimaan omaa rahaa ja tällä lailla säilyttää taloudellinen riippumattomuus, sen olen oppinut jo isoäideiltäni, molemmat tekivät ainakin osittain töitä kodin ulkopuolella ja näin pystyivät olemaan itsenäisempiä kuin monet hyvin alisteisessa asemassa olleet naiset tuohon aikaan. Kotiäitileikit nykyaikana kyllä kauhistuttavat ja totisesti toivon ettei tyttäreni sellaiseen lähtisi (ei taida lähteäkään, valmistuu oikeustieteellisestä).

Okei. Entä jos on tilanne että mies on vaikka yrittäjä ja hän haluaa kyllä lapsia, mutta ei halua eikä pysty jäädä kuukausiksi / vuosiksi kotiin hoitamaan, nainen on perus duunari ja voi hyvin jäädä. Sinusta pitää säätää laki joka estää heitä ikinä toteuttamasta tätä ja heidän on suosiolla jäätävä lapsettomiksi?

Miksi arvotat naisen tekemän perusduunarityön sellaiseksi että siitä voi kyllä jäädä pois mutta miehen työstä ei? Naisen tekemä työ on ihan yhtä arvokasta. Naisen on tärkeää tehdä työtä, kerätä palkankorotukset ja kokemuslisät ja kerryttää eläkettä. Asumistukeakaan ei ehkä tarvita kun molemmat on työssä. Lapset saavat tasa-arvoisen perhemallin, kun molemmat vanhemmat tekevät työtä.

Koska meillä on tälläinen tilanne. Minä olen töissä isossa firmassa duunarihommissa, minut on helppo "korvata" pariksi vuodeksi. Mies pyörittää yritystä, häntä ei voi noin vain korvata. Luulet ettälapsi siinä ensimmäisen 3 vuoden aikana rakentaa muuttumattoman mallin tasa-arvosta ja sukupuolista jos äiti on kotona..?

Ottaen huomioon, että mietit jo lapsen indoktronointia tasa-arvon ja sukupuolten ideologioihin niin he/she is fucked anyway.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka on tottunut loisimaan tukien varassa on mestareita perustelemaan tukien tarpeen ja sen kuinka pienistä summista on kyse. Eivät osaa ajatella että heidän itsensä lisäksi samat tuet pitäisi maksaa sitten muillekin ja siitä kasvaa iso summa. Mutta eikun minä minä minä haluan olla kotona ja minulle pitää siitä maksaa.

Parempi ettei kukaan tee lapsia paitsi jos synnyttää yksityisellä ja etsii itselleen jonkun muun kuin valtion neuvolapalvelut. Jos ei ole varaa ei pidä tehdä lapsia!!! Uskokaa jo!

Lapsen saantia tuetaan mutta joku kohtuus pitäisi olla, kuinka paljon vaaditaan yhteiskunnan tukia. Nykykäytäntö on vanhentunut ja todistettavasti haittaa naisten työllistymistä ja eläkekertymää. Myös lasten paras on päästä päiväkotiin. tämä on tutkimuksilla todistettu. Mutta kun mammat eivät suostu uskomaan vaan pitävät vaihtoehtoisina faktoina. Kun MINÄ haluan olla kotona ja se on yhteiskunnalle niin halpaa!

Päiväkoti ei sovi 1,5 vuotiaalle. Pitäisi saada joku sinne päiväkotiin tutkimaan mitkä mahdollisuudet lapsilla on saada sitä varhaiskasvatusta siellä.

Tuo on sinun mielipiteesi. Tutkimukset osoittavat lasten, jotka ovat menneet päiväkotiin 1-vuoden iässä, pärjänneen elämässään paremmin kuin myöhemmin päiväkotiin menneet. Mutta jos uskot asiaasi ja sen takia haluat jäädä kotiin, jää. Miksi vaadit, että sinulle pitäisi siitä maksaa tukea, kun Suomessa säästetään kaikesta ja rahaa on niukasti. Osa tekee päätöksen, että sosiaalituella elämiseen sijaan käyvät työssä, lapsi on päiväkodissa eikä jatkuvasti vaadita itselle ja lapsille lisää ja lisää...

Me ollaan reipas nuori perhe joka on tehnyt kannattamattomia ratkaisuja lastenhoidon suhteen. Tämä ehdottomasti ei sovi useimmille ihmisille, koska on aika kuluttavaa. Prioriteettina on lasten kotihoito (3v), lisäksi näiden vuosien aikana kumpikin on tehnyt ns tuottavaa työtä. Se on käytännössä mennyt niin, että mies tekee osa-aikaa, opiskelee ja hoitaa lapsia. Itse opiskelen ja hoidan lapsia. Tein ensimmäisen tutkintoni hoitaessani esikoistamme kotona 3.5v ajan, sen jälkeen menin töihin. Eli opiskelut ja lapsi hoidettu samalla, yhteiskunta säästää. Mies auttoi ja opiskeli itsekin tutkintonsa loppuun, sekä kävi töissä.

Todellakin toivoisin, ettei kltihoidontukeen kosketa. Me ollaan ainakin sen ansiosta oltu ylituottavia lapsen kotihoitovuosien aikana. Toki useimmat ei ole, mutta onhan se yhteiskunnalle halpa ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset jäävät aina kotiin koska naiset synnyttävät. Nainen on jokatapauksessa pois ainakin sen 3kk, johon joudutaan sijainen palkkaamaan. Toiseksi kaikki miehet eivät voi olla kuukausia pois jos ovat yrittäjiä.

Naisyrittäjät eivät voi hankkia lapsia koska eivät voi olla pois töistä!

Tämä on just näiden mammaideologiaa rummuttavien kepulaisten logiikkaa!

Oletko tyhmä? Voivat tietysti hankkia jos tekevät sen päätöksen että joku muu pyörittää yritystä tai pistävät yrityksen jäihin siksi aikaa kun ovat pois. Ymmärrätkö mikä ero on naisella ja miehellä? Nainen synnyttää. Hän on JOKATAPAUKSESSA ainakin hetken pois töistä. Miksi pitäisi lailla pakottaa myös miehet olemaan, jos perheelle sopii paremmin että nainen on?

Oletko tyhmä, mikään laki ei pakota miestä jäämään kotiin, jos hän ei halua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi pitää lailla yrittää pakottaa ihmisiä järjestämään perheen sisäiset asiat tietyllä tavalla. Entä jos perheessä on päätetty että nainen hoitaa kodin ja mies tuo rahaa?

Se on tottakai ok. Mutta miksi sotkea yhteiskunta ja verorahat asiaan. Perheet tehkööt, mitä haluavat omilla rahoillaan.

Mutta se asiahan ei ole niin, että perheet tekee mitä haluavat omilla rahoillaan. Mielestäni on jokaisen oma valinta jäädä kotiin hoitamaan lapsia, jos se tehdään omilla rahoilla. Sen sijaan se, että odotetaan yhteiskunnan jotenkin osallistuvan tähän päätökseen taloudellisesti tukien, on ihan hullua. Vastuu omista valinnoista kuuluu yksilöille.

Itse olen mennyt päiväkotiin 2- vuotiaana ja siskoni 1-vuotiaana (olin kotona noin pitkään vain sen takia, että äitini oli äitiyslomalla siskoni takia) ja koen, että olemme molemmat kasvaneet täysin terveiksi ja osaaviksi yksilöiksi, joilla on erittäin läheiset välit vanhempiimme. En jaksa ymmärtää sitä, että ainoa lapsen kannalta hyvä vaihtoehto on se, että jompikumpi vanhempi roikkuu kotona hoivaamassa. Minun vanhemmilleni omat urat ovat oikeasti tärkeä juttu ja se työ ei ole vain pakkopullaa, vaan asia jota on halunnut tehdä. Se ei silti tarkoita, että he olisivat olleet huonoja vanhempia - päinvastoin. He ovat toteuttaneet omia unelmiaan ja näyttäneet meille samalla esimerkkiä. Ja samalla he ovat tukeneet, kannustaneet, opettaneet, kuskanneet meitä harrastuksiin ja tehneet kaikkensa meidän puolesta. Itse olen juristi ja siskoni ekonomi, joten ei varmaan ihan kieroon kasvettu, vaikka nuorena päiväkotiin menimmekin.

Joten höpöhöpö nyt sellainen, että lapset eivät pärjää päiväkodissa ja vain kotona oleva vanhempi on kunnollinen. Kaikille lapsille päiväkoti ei tietenkään sovi, jos on tiettyjä erityisolosuhteita. Muuten en näe mitään syytä siihen, että lasta olisi välttämätöntä hoitaa kotona. Niin saa tehdä jos haluaa - kunhan sen tekee omilla rahoillaan, ei yhteiskunnan.

Nimimerkillä myös omat 2- ja 4 -vuotiaani ovat molemmat menneet päiväkotiin 1-vuotiaina ja ovat onnellisia, älykkäitä ja terveitä lapsia.

Et ole ilmeisesti perillä päivähoidon nykytilasta? Tämä on taas tätä kapeakatseisuutta jossa nähdään vain minä minä eikä muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan nähnyt, olisiko tutkimusta naisten kotonaolemisen pituuden vaikutuksista avioeroihin? Palstaa lukiessa törmää patterniin: oltu varsin tasa-arvoisia ennen lapsia, jaettu kotityöt. Nainen jää lasten jälkeen vuosiksi kotiin, mies käy töissä. Tulotaso romahtaa, menot kasvavat. Lapsiperheen väsymys yhdistyy riitoihin kotitöiden työnjaosta, rahasta, naisen omasta ajasta. Sitten ero, jonka jälkeen nainen hätääntyneenä miettii kuinka elättää kaikki ne kolme lastaa yksinhuoltajana, mies ei osallistu kuin minimit kun on jo vauva-ajasta tottunut, että nainen vastaa hän maksaa. Kannattaisi miettiä myös perheen hyvinvointa noissa ratkaisuissa. Kun on vuosia kotona tulee lapsista ja kodista naisen oma projekti jossa mies on maksava assistentti. Aika harva näyttää olevan tyytyväinen tuohon tilanteeseen, sekä naiset että miehet valittavat. Miksi useampi ei kokeilisi tasa-arvoisempaa mallia jossa molemmat vastaisivat lapsista kodista ja perheen tuloista vuorotellen? Ja tuo vikinä, että naisella on vaan pienempi palkka - varmasti on maailman tappiin kun siihen ei haluta tehdä muutosta. Ehkä tarvittaisiin yhteiskunnan muutoksia myös esim. avioerolakiin, varallisuutta ei jaettaisikaan puoliksi vaan jyvitettäisiin tulojen perusteella, silloin äitien kannattaisi huolehtia myös siitä omasta koulutuksestaan ja palkkakehityksestään, vajaa puolet liitoista kun päätyy eroon.

Ihan mielenkiinnosta, millainen elämäntilanne sinulla on? Lapsia, naimisissa?

Kirjoitin tuossa aiemmin: naimisissa, kaksi jo aikuista lasta, hyväpalkkainen työ - ja flunssa (sairauslomalla)

Okei, teillä ei avioliitto / perhe ole kuitenkaan yhteinen yritys vaan jokainen huolehtii vain itsestään?

On ihan yhteinen yritys johon molemmat panostavat, itse asiassa molemmat vanhemmat ovat panostaneet yhdessä lapsiin, paljon vähemmän se on itsekästä kuin se, että mies olisi sysätty syrjään hankkimaan rahaa ja nainen ominut lastenhoidon. Molemmat ovat saaneet toteuttaa itseään niin kotona kuin töissä. Mutta itsenäisen naisen ajatuksen: että pitää hankkia ammatti ja pystyä hankkimaan omaa rahaa ja tällä lailla säilyttää taloudellinen riippumattomuus, sen olen oppinut jo isoäideiltäni, molemmat tekivät ainakin osittain töitä kodin ulkopuolella ja näin pystyivät olemaan itsenäisempiä kuin monet hyvin alisteisessa asemassa olleet naiset tuohon aikaan. Kotiäitileikit nykyaikana kyllä kauhistuttavat ja totisesti toivon ettei tyttäreni sellaiseen lähtisi (ei taida lähteäkään, valmistuu oikeustieteellisestä).

Okei. Entä jos on tilanne että mies on vaikka yrittäjä ja hän haluaa kyllä lapsia, mutta ei halua eikä pysty jäädä kuukausiksi / vuosiksi kotiin hoitamaan, nainen on perus duunari ja voi hyvin jäädä. Sinusta pitää säätää laki joka estää heitä ikinä toteuttamasta tätä ja heidän on suosiolla jäätävä lapsettomiksi?

Miksi arvotat naisen tekemän perusduunarityön sellaiseksi että siitä voi kyllä jäädä pois mutta miehen työstä ei? Naisen tekemä työ on ihan yhtä arvokasta. Naisen on tärkeää tehdä työtä, kerätä palkankorotukset ja kokemuslisät ja kerryttää eläkettä. Asumistukeakaan ei ehkä tarvita kun molemmat on työssä. Lapset saavat tasa-arvoisen perhemallin, kun molemmat vanhemmat tekevät työtä.

Koska meillä on tälläinen tilanne. Minä olen töissä isossa firmassa duunarihommissa, minut on helppo "korvata" pariksi vuodeksi. Mies pyörittää yritystä, häntä ei voi noin vain korvata. Luulet ettälapsi siinä ensimmäisen 3 vuoden aikana rakentaa muuttumattoman mallin tasa-arvosta ja sukupuolista jos äiti on kotona..?

Ottaen huomioon, että mietit jo lapsen indoktronointia tasa-arvon ja sukupuolten ideologioihin niin he/she is fucked anyway.

Et lukenut kommenttia ollenkaan mihin vastasin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan nähnyt, olisiko tutkimusta naisten kotonaolemisen pituuden vaikutuksista avioeroihin? Palstaa lukiessa törmää patterniin: oltu varsin tasa-arvoisia ennen lapsia, jaettu kotityöt. Nainen jää lasten jälkeen vuosiksi kotiin, mies käy töissä. Tulotaso romahtaa, menot kasvavat. Lapsiperheen väsymys yhdistyy riitoihin kotitöiden työnjaosta, rahasta, naisen omasta ajasta. Sitten ero, jonka jälkeen nainen hätääntyneenä miettii kuinka elättää kaikki ne kolme lastaa yksinhuoltajana, mies ei osallistu kuin minimit kun on jo vauva-ajasta tottunut, että nainen vastaa hän maksaa. Kannattaisi miettiä myös perheen hyvinvointa noissa ratkaisuissa. Kun on vuosia kotona tulee lapsista ja kodista naisen oma projekti jossa mies on maksava assistentti. Aika harva näyttää olevan tyytyväinen tuohon tilanteeseen, sekä naiset että miehet valittavat. Miksi useampi ei kokeilisi tasa-arvoisempaa mallia jossa molemmat vastaisivat lapsista kodista ja perheen tuloista vuorotellen? Ja tuo vikinä, että naisella on vaan pienempi palkka - varmasti on maailman tappiin kun siihen ei haluta tehdä muutosta. Ehkä tarvittaisiin yhteiskunnan muutoksia myös esim. avioerolakiin, varallisuutta ei jaettaisikaan puoliksi vaan jyvitettäisiin tulojen perusteella, silloin äitien kannattaisi huolehtia myös siitä omasta koulutuksestaan ja palkkakehityksestään, vajaa puolet liitoista kun päätyy eroon.

Ihan mielenkiinnosta, millainen elämäntilanne sinulla on? Lapsia, naimisissa?

Kirjoitin tuossa aiemmin: naimisissa, kaksi jo aikuista lasta, hyväpalkkainen työ - ja flunssa (sairauslomalla)

Okei, teillä ei avioliitto / perhe ole kuitenkaan yhteinen yritys vaan jokainen huolehtii vain itsestään?

On ihan yhteinen yritys johon molemmat panostavat, itse asiassa molemmat vanhemmat ovat panostaneet yhdessä lapsiin, paljon vähemmän se on itsekästä kuin se, että mies olisi sysätty syrjään hankkimaan rahaa ja nainen ominut lastenhoidon. Molemmat ovat saaneet toteuttaa itseään niin kotona kuin töissä. Mutta itsenäisen naisen ajatuksen: että pitää hankkia ammatti ja pystyä hankkimaan omaa rahaa ja tällä lailla säilyttää taloudellinen riippumattomuus, sen olen oppinut jo isoäideiltäni, molemmat tekivät ainakin osittain töitä kodin ulkopuolella ja näin pystyivät olemaan itsenäisempiä kuin monet hyvin alisteisessa asemassa olleet naiset tuohon aikaan. Kotiäitileikit nykyaikana kyllä kauhistuttavat ja totisesti toivon ettei tyttäreni sellaiseen lähtisi (ei taida lähteäkään, valmistuu oikeustieteellisestä).

Okei. Entä jos on tilanne että mies on vaikka yrittäjä ja hän haluaa kyllä lapsia, mutta ei halua eikä pysty jäädä kuukausiksi / vuosiksi kotiin hoitamaan, nainen on perus duunari ja voi hyvin jäädä. Sinusta pitää säätää laki joka estää heitä ikinä toteuttamasta tätä ja heidän on suosiolla jäätävä lapsettomiksi?

Mikä laki kieltää ihmisiä jäämästä kotiin? Eikö täällä jokainen saa olla tekemättä töitä ja viettää oloneuvoksen elämää? Toinen kysymys on pitääkö kotona olosta maksaa ja millä perusteella.

Eikö ole reilua maksaa lapsen kotihoidosta esim. 1,5 vuotiaaksi ja sen jälkeen halutessaan voi omalla kustannuksella jäädä kotiin vaikka 40 vuodeksi.

Mutta nämä 1,5 vuotiaat tulet todella kalliiksi päiväkodeissa. Jos oikeasti olet huolissasi verorahoista ymmärrät miksi kotihoidontukea maksetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvoa halutaan mutta kauheaa kun tulee tasa-arvoisempaa. Hämmentävää.

Miten tasa-arvoa edistää valinnanvapauden vieminen?

Valinnanvapautta ei viedä vaan parin sadan euron kotihoidontuki. Etkö voi silti valita jääväsi kotiin ja puolisosi tekee ylitöitä niin että kattaa kotihoidontuen menetyksen? Vai etkö vain halua itse maksaa kotona oloasi?

Ei tarvitse pelätä että käyttäisin kalliita verojasi tälläisiin turhuuksiin, lapseni ovat jo aikuisia. Osaan kuitenkin sääliä niitä pieniä ihmisiä jotka tänne tänä päivänä syntyvät.

Olet oikeassa, kyse on vain muutamasta satasta. Miksi se on sinulle liikaa? Et tiedä miksi kotihoidontukea maksetaan?

Surullista tälläisissä ulostuloissa on se että kaltaisesi pääsevät huutamaan ja yrittävät saada häpeään ne jotka tekevät lapsia käyttämällä fraaseja "maata kotona". Etenkin nyt olisi tärkeää kannustaa suomalaisia lisääntymään sen sijaan että lapsista maalataan kuva itsekkäänä kuluna valtiolle.

Mutta sinulla on mielipiteesi, saat ne pitää, vaikka suosittelen että käyt ulkona hengittämässä hieman raitista ilmaa ja koitat päästää irti tuosta vihastasi, aivan sama mistä se kumpuaa.

Tästä EKn ehdotuksesta en ole huolissani. Se ei mene läpi pelkästään päivöhoidon kustannusten takia.

Kyse ei ole rahasta ja periaatteesta. Nyky-Suomessa ei ole varaa makuutta naisia kotona. Joskus ammoisina aikoina, kun oli rahaa ja lapsiin ja koulutukseen satsattiin ja paperiteollisuudella meni hyvin ja mies toi leivän taloon, keksittiin, että tuetaan naisten kotona oloa kolme vuotta. Nyt eletään uutta aikaa ja uudessa tilanteessa. Suomessa ei ole varaa pitää naisia kotona, koska heidän elättämisensä tulee liian kalliiksi, jos he eivät itse tienaa elantoaan. Kyse ei ole vain kotihoidontukiajasta vaan koko työura jää lyhyeksi, palkkakertymä pieneksi, riski toimeentulotuen ja asumistuen tarpeelle on suuri. Puhumattakaan, että naiset elävät pitkään ja heille pitää maksaa vanhuusaikana lisää tukia, koska eivät ole tienanneet omaa omaisuutta ja eläkettä.

Ihmettelen tätä intoa pitää naiset köyhyydessä ja riippuvaisena miehen elatuksesta tai sitten kun mies lähtee tai kuolee, yhteiskunnan elätteinä.

Ettekö te näe suurta kuvaa!

Tuntuukyllä että se olet sinä joka on kapeakatseinen. Et näe erilaisia elämtilanteita ja millä tavalla tämä ehdotus heikentää monien asemaa. Suomella on huomattavasti suurempia kuluja muualla kuin "naisten makuuttamisesta kotona".

Koita jo päästää irti tuosta inhostasi.

Näen että tämä heikentää monen asemaa ja voi jopa tulla kallliimmaksi, kun maksetaan työttömyyskorvauksia naisille kotihoidontuen sijaan. Pitkällä aikavälillä kuitenkin on tarkoituksena, poistaa Suomesta ilmapiiri, jonka mukaan on hyväksyttävää olla pois työelämästä yhteiskunnan tuella kolme vuotta. Ja että tämä koskee vain naisia.

Jos on erilainen elämäntilanne, se hyväksytään. Tuskin laki rankaisee kotiin jääviä. Nyt vain jätetään maksamatta 1-1,5 vuotta koihoidontukea. Uudessa tilanteessa toivottavasti perheet harkitsevat muitakin lastenhoitovaihtoehtoja kuin sen, että nainen jää kotiin kolmeksi vuodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa on tasa-arvossa?

t. Feministi

Millä logiikalla se on tasa-arvoa että lailla määrätään miten perheet hoitavat asiansa perheen sisällä? Viedään vapaus valita.

Millä tavalla laki vie valinnan vapauden. Nyt vain on pakko säästää ja on päätettävä, että entisen kaltaiseen kotihoidon tukeen ei ole varaa. Ei ole miehen pakko jäädä kotiin . Nainen voi olla kotona. Näin voi edelleen valita. Suomella ei vain ole enää varaa maksaa kolmesta kotivuodesta.

Säästäminen on kaukana tästä mallista jossa lapset halutaan hoitoon 1,5 ikäisinä. Tulee todella kalliiksi eikä pätevää henkilökuntaa nytkään kouluttaudu tarpeeksi.

Minusta ne oli hyviä ehdotuksia. Useimmat esitykset lisäisivät ansiosidonnaisen vanhempainvapaan kestoa, mikä minusta on tärkeintä. Ja minusta on yhteiskunnallisesti tärkeää, että osa vapaista on korvamerkitty isälle, koska muutoin isät ei jää kotiin eikä nuorten naisten asema työmarkkinoilla tule paranemaan. Minusta on sivuseikka marista kotihoidontuen kestosta, kun useimmilla perheillä ei ole mahdollisuutta sille edes jäädä, vaan lapset viedään hoitoon nippanappa 1-vuotiaina kun ansiosidonnaiset vanhempainvapaat (plus mahdolliset pitämättömät lomat) loppuu. 1,5-2 v on lapsen kehityksen kannalta ihan ok ikä viedä hoitoon, ja jos siitä eteenpäin haluaa pysyä kotona niin sen voi tehdä omalla rahalla. Alle 1-v lapsi sen sijaan on vielä liian nuori, ja tuet pitäisikin suunnitella siitä näkökulmasta, että mahdollisimman moni perhe voisi pitää lasta kotona 1-1,5 vuotiaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ne näe! Etkö jo ole ymmärtänyt, mammat pyörii oman navan ympärillä. MINÄ MINÄ MINÄ, minä haluan olla kotona ja minulle pitää siitä maksaa!

Voin minä olla hommaamatta lapsia ollenkaan, Jos se mahdollisimman vaikeaksi tehdään, mutta päättäjät tuntuvat kuitenkin olevan huolissaan syntyvyyden laskusta.

Aiot hankkia lapsia vain koska päättäjät ovat huolissaan?

En, mutta jos siitä lasten hommaamisesta tehdään minulle mahdotonta, niin en niitä sitten hommaa. Minulla on yrittäjämies ja jos laki nyt muutetaan niin että meidän pitäisi laittaa lapsi hoitoon 7kk iässä, niin parempi kaikkien kannalta että jäämme lapsettomiksi. Tottakai päättäjät yrittävät keksiä keinoja kannustaa ihmisiä tekemään lapsia. Tämä ei kannusta.

Mua niin oksettaa nää ihmiset, jotka eivät ole valmiit uhraamaan mitään omasta elämästään mutta yhteiskuntaa huudetaan aina apuun. Mies ei voi jäädä kotiin hoitamaan omaa lastansa joka on vain 7 kk vanha, koska hän on yrittäjä. Ja se on yhteiskunnan vika! Hei haloo!

Eikö se ole teidän valintanne, että valitsette yrityksen ja elintason tai mies on delegointikyvytön kun ei voi hommata itselleen sijaista! Suomessa on jopa pääministeri pitänyt isyyslomaa, joten pitäisi onnistua myös yrittäjältä!

Vierailija kirjoitti:

Kukakohan ajattelisi, mikä lapselle ja perheelle on parasta? Itse en olisi ikimaailmassa halunnut luopua puolitoistavuotiaan kotiäitiydestä. Risainen vauva-aika oli juuri ohi ja tuonikäinen oppi uusia asioita päivittäin. Mikä seikkailu oli saada tutustua noihin ihmeisiin rauhassa ja perinpohjaisesti. Ajattelin myös tuolloin itsekkäästi, että lasten murrosikä on helpompi kohdata, kun maltan tutustua lapsiini kunnolla heti alusta saakka. Ihanaa, kultaista aikaa, mitä en tänä päivänäkään vaihtaisi mihinkään muuhun aikaan tai kokemukseen elämässäni. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja olen onnellinen, että valitsin kotonaolon , kunnes kuopus täytti kolme vuotta. Töissä saa olla koko aikuiselämänsä, mutta omat lapset ovat pieniä vain tuon yhden ohikiitävän ajanjakson elämässä.

Niin, ja ne vuodet murrosikäisten kanssa meni sitten ihan sopuisasti nekin.

Kivat sulle! Olisitko jäänyt kotiin, jos kotihoidontuki olisi loppunut 1,5-vuotiaana ja olisitte miehen tuloilla joutuneet pärjäämään loppuajan? Vai oliko rahakysymys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa on tasa-arvossa?

t. Feministi

Millä logiikalla se on tasa-arvoa että lailla määrätään miten perheet hoitavat asiansa perheen sisällä? Viedään vapaus valita.

Millä tavalla laki vie valinnan vapauden. Nyt vain on pakko säästää ja on päätettävä, että entisen kaltaiseen kotihoidon tukeen ei ole varaa. Ei ole miehen pakko jäädä kotiin . Nainen voi olla kotona. Näin voi edelleen valita. Suomella ei vain ole enää varaa maksaa kolmesta kotivuodesta.

Säästäminen on kaukana tästä mallista jossa lapset halutaan hoitoon 1,5 ikäisinä. Tulee todella kalliiksi eikä pätevää henkilökuntaa nytkään kouluttaudu tarpeeksi.

Tuo on kyllä totta. Päivähoito tulee itseasiassa kalliimmaksi kuin kotihoidontuki. Ihmettelen suuresti mistä ne mainostetut säästöt tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ne näe! Etkö jo ole ymmärtänyt, mammat pyörii oman navan ympärillä. MINÄ MINÄ MINÄ, minä haluan olla kotona ja minulle pitää siitä maksaa!

Voin minä olla hommaamatta lapsia ollenkaan, Jos se mahdollisimman vaikeaksi tehdään, mutta päättäjät tuntuvat kuitenkin olevan huolissaan syntyvyyden laskusta.

Aiot hankkia lapsia vain koska päättäjät ovat huolissaan?

En, mutta jos siitä lasten hommaamisesta tehdään minulle mahdotonta, niin en niitä sitten hommaa. Minulla on yrittäjämies ja jos laki nyt muutetaan niin että meidän pitäisi laittaa lapsi hoitoon 7kk iässä, niin parempi kaikkien kannalta että jäämme lapsettomiksi. Tottakai päättäjät yrittävät keksiä keinoja kannustaa ihmisiä tekemään lapsia. Tämä ei kannusta.

On varmaan kaikille hyvä ettet hanki lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Kukakohan ajattelisi, mikä lapselle ja perheelle on parasta? Itse en olisi ikimaailmassa halunnut luopua puolitoistavuotiaan kotiäitiydestä. Risainen vauva-aika oli juuri ohi ja tuonikäinen oppi uusia asioita päivittäin. Mikä seikkailu oli saada tutustua noihin ihmeisiin rauhassa ja perinpohjaisesti. Ajattelin myös tuolloin itsekkäästi, että lasten murrosikä on helpompi kohdata, kun maltan tutustua lapsiini kunnolla heti alusta saakka. Ihanaa, kultaista aikaa, mitä en tänä päivänäkään vaihtaisi mihinkään muuhun aikaan tai kokemukseen elämässäni. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja olen onnellinen, että valitsin kotonaolon , kunnes kuopus täytti kolme vuotta. Töissä saa olla koko aikuiselämänsä, mutta omat lapset ovat pieniä vain tuon yhden ohikiitävän ajanjakson elämässä.

Niin, ja ne vuodet murrosikäisten kanssa meni sitten ihan sopuisasti nekin.

Olisin halunnut tehdä samoin, mutta tarvitsimme molempien palkan! Kotihoidontukea on nostettava!