Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko linkkiä siihen englanninkielen epäloogisuuksiin keskittyvään ketjuun? Tai edes ketjun täsmällisen nimen?
Googlen käytön perusteet: Google.fi, kirjoita hakukenttään: "englannin kielen epäloogisuudet vauva", paina enter ja valitse ensimmäinen hakutulos. En tajua vieläkään ihmisiä, jotka eivät osaa käyttöä Googlea.
Enkä minä tajua ihmisiä joiden suurin ilo elämässä on nillittää.
Miten jotain voi korveta niin paljon ajatus siitä että joku (asiasta tietävä) laittaisi suoran linkin tänne, kun täällä kerran mainostettiin kyseistä ketjua? Näin kaikkien niiden (oletettavasti lukuisten) asiasta kiinnostuneiden ei tarvitsisi lähteä erikseen ketjua etsiskelemään.
Toiset vaan näemmä haluavat tehdä asiat vaikeimman kautta, ja pakottaa muutkin vähättelemällä taipumaan tahtoonsa. Olet pieni ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitetaan ylös, vaikka englannissa kirjoitetaan alas.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihminen syntyy Helsingissä, mutta ei perheessä tai suvussa, vaan sukuun tai perheeseen?
Miksi palata, palauttaa, täsmätä, täsmäyttää, mutta ei herätä, heräYttää, vaan herättää?
Helsinki on paikka, perhe tai suku eivät ole. Miten ihmeessä ei-konkreettisessa käsitteessä kuten suvussa voisi tehdä jotain konkreettista kuten syntyä?
Mitä täsmäyttää tarkoittaa? En ole koskaan kuullutkaan tuollaista sanaa. Vai tarkoititko kenties "täsmentää"?
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
Joka kielessä on vakiintuneita ilmauksia jotka ovat niitä "tää nyt on vaan näin".
Suomen kielessä paikannimien taivutus on selvimmin tällainen.
Taivutukset ovat aikanaan syntyneet paikallisesti, sitten joku taivutusmuoto on vakiintunut ja enää sitä ei voi muuttaa millään logiikalla. Aiemmin toki sitä logiikkaa on ollut.
-ssa/-ssä -pääte on usein jossain sisällä olemista, jonkun rajatun alueen sisällä olemista esimerkiksi. Kun taas -lla/-llä on jonkun äärellä tai luona olemista tai sitten paikka on rajaamaton. Jos vaikka olet koulussa, olet koulun sisällä. Jos olet koululla, olet koulun luona tai jossain kohtaa koulua, ei määritelty rajoja sille, missä kohtaa tarkalleen.
Jos edellisellä logiikalla kumpikaan taivutusmuoto ei monissa paikannimissä ole mahdoton, siitä seuraa se, että monissa tapauksessa kumpi tahansa on ollut mahdollinen taivutusmuoto, mutta jostain syystä toinen on vakiintunut. Olen nähnyt vanhoja sanomalehtiä, joissa on ollut sekä Rovaniemellä että Rovaniemessä -muotoja.
Tästä aiheesta voisi kierjoittaa pitemmänkin selityksen mutta kelvatkoon tämä nyt tähän keskusteluun.:)
t: FM, suomen kieli
Lääkkeet:
Tässä tulee nyt monta kieltä ja kulttuuria sekaisin, mutta joissain kielissä lääke on oiretta vastaan, joissain sitä varten. Niinkuin medicine for cough tai medicine against cough. Suomeksi lääke on joko neutraali yhdyssana "kipulääke" tai sitten hämmentävästi omistusmuoto, kuten "yskänlääke".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Turkulaisilla on tähänkin ratkaisu:
Ehdin bussiin (preesens), ehtisin bussiin (imperfekti)
:D
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä epäloogisuus mutta olen aina ihaillut suomenkielistä lausahdusta "on ilmoja pidellyt". Mitään muuta noin ympäripyöreää ei voi sanoa, enkä vielä ole törmännyt ihan vastaavaan muissakaan kielissä.
Niinpä. Ja mitähän sekin edes tarkkaan ottaen tarkoittaa? Että on ollut samanlaista/erilaista säätä? Huonoa säätä? Hyvää säätä? Öö...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kipugeeli ja särkylääke.
Sairaala/terveyskeskus
Lihavuusleikkaus, kauneusleikkaus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihminen syntyy Helsingissä, mutta ei perheessä tai suvussa, vaan sukuun tai perheeseen?
Miksi palata, palauttaa, täsmätä, täsmäyttää, mutta ei herätä, heräYttää, vaan herättää?
Helsinki on paikka, perhe tai suku eivät ole. Miten ihmeessä ei-konkreettisessa käsitteessä kuten suvussa voisi tehdä jotain konkreettista kuten syntyä?
Mitä täsmäyttää tarkoittaa? En ole koskaan kuullutkaan tuollaista sanaa. Vai tarkoititko kenties "täsmentää"?
Ei, en tarkoittanut, liiketaloutta opiskelleena se on minulle ihan tuttu kirjanpitoon liittyvä sana, täsmäyttäminen siis. Osa kirjanpitoa.
Tuo Helsinkin "paikkuuden" käyttäminen perusteluja sille miksi siitä sanotaan -ssä ja taas suvusta toisin lienee asia joka ei ole ollenkaan niin itsestäänselvää ei-suomenkielisille, joiden omassa kielessä saatetaan sanoa myös että syntyy suvussa tai perheessä. Lopulta myös kaupunki on ei-konkreettinen, ihmisten luoma käsite keinotekoisilla rajoilla, joten on vaikeaa nähdä eroa siinä miksi se että yksi on paikka ja toinen jotain muuta olisi eri asia sijamuodon valinnan kannalta.
Suomen kielestä puuttuu muutama merkittävä sana, kuten vastine sanalle please. Myöskin ignore -sanan yksisanaista suomennosta kaipaan silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi housut ja haalarit on monikossa, vaikka niitä on vain yksi?
On joitain muitakin tuollaisia sanoja, jotka koostuvat ikään kuin kahdesta puolikkaasta (esim. sakset ja kasvot). En tiedä, miksi, mutta ei housut/haalarit ole kuitenkaan ainoa esimerkki.
Onko painonvartija sellainen joka vahtii ettei se paino mene mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihminen syntyy Helsingissä, mutta ei perheessä tai suvussa, vaan sukuun tai perheeseen?
Miksi palata, palauttaa, täsmätä, täsmäyttää, mutta ei herätä, heräYttää, vaan herättää?
Helsinki on paikka, perhe tai suku eivät ole. Miten ihmeessä ei-konkreettisessa käsitteessä kuten suvussa voisi tehdä jotain konkreettista kuten syntyä?
Mitä täsmäyttää tarkoittaa? En ole koskaan kuullutkaan tuollaista sanaa. Vai tarkoititko kenties "täsmentää"?
Täsmäytys, täsmäyttää, täsmäyttäminen.
Kirjanpitäjän ihan joka päivästä arkea.
Vierailija kirjoitti:
En mene ulos, koska sade.
Tuo esimerkkilauseesi ei ole suomea (eikä toivottavasti tule koskaan olemaankaan).
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
No hei Helsinki -> Helsinkiin (Helsingille?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
Joka kielessä on vakiintuneita ilmauksia jotka ovat niitä "tää nyt on vaan näin".
Suomen kielessä paikannimien taivutus on selvimmin tällainen.
Taivutukset ovat aikanaan syntyneet paikallisesti, sitten joku taivutusmuoto on vakiintunut ja enää sitä ei voi muuttaa millään logiikalla. Aiemmin toki sitä logiikkaa on ollut.
-ssa/-ssä -pääte on usein jossain sisällä olemista, jonkun rajatun alueen sisällä olemista esimerkiksi. Kun taas -lla/-llä on jonkun äärellä tai luona olemista tai sitten paikka on rajaamaton. Jos vaikka olet koulussa, olet koulun sisällä. Jos olet koululla, olet koulun luona tai jossain kohtaa koulua, ei määritelty rajoja sille, missä kohtaa tarkalleen.
Jos edellisellä logiikalla kumpikaan taivutusmuoto ei monissa paikannimissä ole mahdoton, siitä seuraa se, että monissa tapauksessa kumpi tahansa on ollut mahdollinen taivutusmuoto, mutta jostain syystä toinen on vakiintunut. Olen nähnyt vanhoja sanomalehtiä, joissa on ollut sekä Rovaniemellä että Rovaniemessä -muotoja.
Tästä aiheesta voisi kierjoittaa pitemmänkin selityksen mutta kelvatkoon tämä nyt tähän keskusteluun.:)
t: FM, suomen kieli
Kangasala. Kangasalla vaikka kieliopillisesti tuo tekisi mieli sanoa Kangasalalla.:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vantaa -> Vantaalle (Vantaaseen?)
Espoo -> Espooseen (Espoolle?)
Missä logiikka ?
No hei Helsinki -> Helsinkiin (Helsingille?)
Joo, mutta Espoo ja Vantaa ovat rakenteeltaan samanlaisia sanoja, joten voisi olettaa, että taipuu samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä epäloogisuus mutta olen aina ihaillut suomenkielistä lausahdusta "on ilmoja pidellyt". Mitään muuta noin ympäripyöreää ei voi sanoa, enkä vielä ole törmännyt ihan vastaavaan muissakaan kielissä.
Niinpä. Ja mitähän sekin edes tarkkaan ottaen tarkoittaa? Että on ollut samanlaista/erilaista säätä? Huonoa säätä? Hyvää säätä? Öö...
Ei tarkoita yhtään mitään, ja se siinä niin hauskaa onkin :D
Oikein stereotyyppisen suomalaista, että tuttavat tapaavat, kumpikaan ei sano pitkään aikaan mitään, kunnes lopulta toinen rikkoo pitkän hiljaisuuden heittämällä tuon tyhjääkin tyhjemmän lausahduksen.
Monessa muussa kielessä tosiaan kirjoitetaan alas (write it down) mikä on sinänsä loogisempaa että paperia usein pidetään alempana kuin sitä katsovaa silmää.