Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Omenoitten, omenoiden.
Kummassa tilanteessa pitää sanoa kumpi vai käykö molemmat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Verbien sävyerot ovat vähintäänkin vaikeita. Esim. Huoata, huokaista, huokailla, huoahtaa...seisoa, seisahtaa, seisoskella, seisahdella, seisoksia, seistä, seisahtua...
Tuota supervaltaesimerkkiä et voi soveltaa kahteen kävelevään mieheen tai niihin neljään tuoliin. Itse en edes allekirjoita tuota esimerkkiä, aika kaukaa haettu.
Kääntäjän kannattaisi myös tukeutua Isoon, eikä johonkin Oulun yliopiston mutu-tuntumalla tehtyyn sivustoon.
Vierailija kirjoitti:
Omenoitten, omenoiden.
Kummassa tilanteessa pitää sanoa kumpi vai käykö molemmat?
Vrt. Mansikka. Mansikoita, mansikkoja
Vierailija kirjoitti:
Omenoitten, omenoiden.
Kummassa tilanteessa pitää sanoa kumpi vai käykö molemmat?
Entäs omenain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vedä vessa. Eihän sitä vedetä vaan painetaan napista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että kyllä-sanaa voi käyttää täysin päinvastaisessa merkityksessä. Esim. "No en KYLLÄ varmasti tee sitä!"
Lähdetkö ulos? Joo en!
Otatko lisää? Juu en!
Mietin, että voisiko tässä olla juurikin kyse tuosta pehmentävän sanan kuten Saksan bitte, puutteesta. Juu tai joo lisätään kieltoilmaisuun ettei se ole niin karu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omenoitten, omenoiden.
Kummassa tilanteessa pitää sanoa kumpi vai käykö molemmat?Entäs omenain?
Omenien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että kyllä-sanaa voi käyttää täysin päinvastaisessa merkityksessä. Esim. "No en KYLLÄ varmasti tee sitä!"
Lähdetkö ulos? Joo en!
Otatko lisää? Juu en!
Mietin, että voisiko tässä olla juurikin kyse tuosta pehmentävän sanan kuten Saksan bitte, puutteesta. Juu tai joo lisätään kieltoilmaisuun ettei se ole niin karu.
Pikemminkin vahvistaa päätöksen ehdottomuutta. En TODELLAKAAN lähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielestä puuttuu muutama merkittävä sana, kuten vastine sanalle please. .
Sanan "please" vastineeksi sopii hyvin usein "kiitos".
Vierailija kirjoitti:
Miksi housut ja haalarit on monikossa, vaikka niitä on vain yksi?
Hautajaiset, häät..
Näitä kommentteja kun lukee niin alan ymmärtää miksi Suomen kieli kuuluu maailman vaikeisimpiin kieliin. Oliko peräti listattu 9.
Taivutuksissa ei ole minkään näköistä logiikkaa kaikki pitää vain korvalla kuulustella ja muistaa oikein.
Kammottavaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on perusmuoto verbille "minä kutian" ? Kudista? Kutista ei mielestäni käy, koska itse ainakin käsitän "Minä kutisen" = tunne että tekee mieli raapia, esim ihottumaa. Kun taas jos joku hiplaa jalkapohjia: "Lopeta, minä kutian!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vedä vessa. Eihän sitä vedetä vaan painetaan napista.
Ilmaisu on peräisin ajalta, jolloin vessa todellakin vedettiin. Vesisäiliö oli ylhäällä katon rajassa, ja sen vivusta roikkui ketju, jota vetämällä säiliö tyhjentyi.
valas - valaan
varas - varkaan
paras - parhaan
Logiikka?
Suomen kieli ei ole sen vaikeampi kieli kuin muutkaan. Suomen kieli on suurimmaksi osaksi tosi looginen, sanat eivät ole epäloogisia jos tuntee yhtään rakenteiden syitä. Esim. nominit taipuvat tyypeissä, näitä ulkkiksille opetetaan S2-tunneilla. Esim. as-->aa saapas, saappaat, us/os/ys-->kse rakennus, rakennukset, nen-->se suomalainen, suomalaiset.... Poikkeuksia tietysti aina löytyy mutta nekin ovat yleensä aina kielihistoriallisedti selitettävissä. Ne pitää opetella ulkoa. Suomen kielessä on myös äännevastaavuus, joita monesss muussa kielessä ei ole, k on aina k ja r on r.. Myös sukupuolipronominit puuttuvat, sanajärjestys on melko vapaa, futuuria ei tartte opetella. Toki on paljon vaikeitakin juttuja, mutta niitä on joka kielessä.
Vierailija kirjoitti:
valas - valaan
varas - varkaan
paras - parhaanLogiikka?
Tulos:tuloksen
punos: punoksen
jalas: jalaksen
jänis: jäniksen
köynnös: köynnöksen
Tämä taitaa olle normi, noi sinun esimerkkiksi poikkeuksia tai jotain astevaihteluhässäkkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielestä puuttuu muutama merkittävä sana, kuten vastine sanalle please. .
Sanan "please" vastineeksi sopii hyvin usein "kiitos".
"Can I have candy, mommy, please!" Usein lastenohjelmissa se suomennetaan "kiltti" tai "jooko". Please-sana on kuitenkin jotenkin kauniimpi, koska sitä käytetään pyytäessä, ei vain tuollaisessa ruinaamistarkoituksessa. Kiitos-suomennos sopii joskus, mutta hyvin usein taas ei.
Housut on monikko, mutta pissa meni housuun (yksikkö).
Miehet kävelivät hattu päässään. (kullakin vai yksi pää!)
Älä muuta virka! - No niinhän minä sanoinkin, vaikken mitään virkkanutkaan.
Aika hankala analydoida jos ei ole natiivi.