Suomen kielen epäloogisuudet

AP.n aloitukseen.

Irralliset lyhyet lauseet voi olla epäselviä mutta tilanteesta usein selviää ilman muuta kumpaa tarkoitetaan.

Mietin tätä eilen. vrt. Mietin tätä usein.                                                                                                                                 Ehdin juuri ja juuri bussiin. tai  Luulen että ehdin bussiin.  (esim puhelimessa)

Vierailija kirjoitti:

Samoin epäloogisia ovat deminutiivit (en ole varma mikä on oikea termi, mutta se sanasta tehty "pikkuisempi" muoto). Olla- oleskella. Istua- istuskella. ... mutta Tehdä- teeskennellä on sitten ihan eri asia, kyseessä on kaksi täysin eri asiaa. Toinen on fyysistä tekemistä ja toinen akti, jossa yritetään huijata vastapuolta tai kätkeä totuus. 

Sanapareissa olla - oleskella ja istua - istuskella ja verbissä teeskennellä ei ole kyse deminutiiveista vaan frekventatiiveista. Niissä ei tehdä mistään "pikkuisempaa", kuten deminutiivit tekevät (poikanen, lehdykkä). Frekventatiiveilla on monenlaisia merkityksiä, mm. jatkuvuuden, toistuvuuden, epäsäännöllisyyden ja hetkittäisyyden merkityksiä ja myös ihan erikoistuneita merkityksiä, jollainen on esimerkiksi tuo teeskentely.

Vierailija kirjoitti:

Miksi housut ja haalarit on monikossa, vaikka niitä on vain yksi?

.....ja ne laitetaan jalkaan(siis yhteen jalkaan)

Hänellä on niin kauniit kasvot. Miksi kasvot on monikollinen sana, vaikka selkeesti vain yksi kullakin. Muussa kielissä sama yksikössä, a face, ett ansikte?

Kullakin miehellä on vain yksi pää

Suomen kielessä ei ole alunperin ollut aikamuotoja. Oli vain tieto on tekeminen alkanut ja onko se loppunut. Tämä on maailman kielissä hyvin yleistä. Verbien taivutus koski lähinnä mielipidettä, todistajuutta, rituaalisuutta yms

Vierailija kirjoitti:

AP.n aloitukseen.

Irralliset lyhyet lauseet voi olla epäselviä mutta tilanteesta usein selviää ilman muuta kumpaa tarkoitetaan.

Mietin tätä eilen. vrt. Mietin tätä usein.                                                                                                                                 Ehdin juuri ja juuri bussiin.

Konteksti on oleellinen osa kieltä. Se on universaalia.

Vaihdetaan ilmaisuja vääriin ihan miten sattuu.

Esim. Tämä maistuu mansikalle. Sehän tarkoittaa, että mansikka tykkää syödä tätä.

Jos olis tarkoitus ilmaista, että tämä maistuu samalta kuin mansikka, niin se kuuluu olla lta päätteinen, muuten merkitys muuttuu.

Myös jotenki kummasti on onnistuttu vääntämään anteeksipyynnöstä kohtelias tapa, vaikka siitähän ei ole mitään hyötyä sille, keneltä pyydetään vaan sille kuka pyytää.

Eka pitäis miettiä mitä anteeksi saaminen tarkoittaa. Jos olet vaikka velkaa ja saat anteeksi, se tarkoittaa ettei sun tarvi maksaa takaisin. Jos teit rikoksen ja saat anteeksi, et saa rangaistusta. Jos teit muuta vääryyttä toiselle ja pyydät anteeksi, hän joutuu unohtaa asian ja olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Siitä on hyötyä sille, joka teki väärin, mutta ei sille, jolle tulee velvollisuus unohtaa ja olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Paljon parempi olis vaikka olen pahoillani, en tarkoittanut jne. Englannin sorry on yksinkertaisempi ja osoittaa myötätuntoa, ei aseta loukattua velvollisen asemaan.

Paikannimien taivutuksissa:

Kaskinen -> Kaskisten (muuttuu monikoksi)

Kaustinen -> Kaustisen (säilyy yksikkönä)

Ikaalinen -> Ikaalisten (monikko)