60-70 -luvulla syntyneet, saitteko koskaan remmiä tai piiskaa kotona?
Minä sain monta kertaa, vaikka en ikinä tehnyt mitään ihmeellistä edes.
Nykyäänhän joutuu varmaan oikeuteen tukistamisestakin?
Yks tuttu kertoi, että oli saanut syytteen teinin pahoinpitelystä, kun otti nyrkein hakkaavaa teiniä raivelista kiinni, että lopettaisi. Teiniltä oli irronnut pari hiusta. En sitten tiiä, miten kävi.
Kommentit (101)
Isä veteli henkarilla, remmillä, sateenvarjolla ja vaikka millä. Mummolassakin oli "koivuniemen herra" oven päällä, jos lapset ei ole kiltisti. Lievempi rangaistus oli joutua pimeään komeroon hetkeksi.
Ja kukaan noista ei ollut alkoholisti tai mitään - oli kai ihan yleinen tapa? Karjalasta suku kotoisin.
En saanut, eikä se ollut yleistä niissä piireissä missä itse liikuin. Kukaan kaverini ei saanut fyysistä kuritusta ainakaan niin että minä olisin tiennyt.Serkkuni sai, remmistä, isältään, ja se tuomittiin ja sitä paheksuttiin ja oltiin iloisia siitä että serkun vanhemmat erosivat ja lapset jäi äidille.
En koskaan, mutta tiedän että naapurissa kyllä saatiin.
Ei mikään lasu-juttu silloin. Vanhempanikin tiesivät lasten hakkaamisesta.
Sain tukkapöllyä ja avaria poskelle ja retuutettiin. Äitini lopetti vasta sitten kun oli niin iso että pystyin antamaan samalla mitalla takaisin. Edelleenkään en tykkää kun joku koskee hiuksiini ja minun lapsiani ei saa kukaan satuttaa.
En ikinä. Kummallekin vanhemmalleni olisi ollut kauhistus lyödä tai muuten pahoinpidellä lapsiaan, niin minua kuin paljon vanhempaa veljeänikään. Olimme tuikitavallinen työläisperhe Satakunnasta, vanhemmat 20-luvulla syntyneitä, isä kolme vuotta sodassakin ollut.
Ot, mutta nämä aikanaan lapsiinsa väkivaltaa käyttäneet vanhemmat ovat nyt itse siinä iässä, että alkaa pissa karkailla ja maitolasit kaatua ja kämmäiltyä puolin ja toisin vanhuuden tuoman kömpelyyden, muistisairauksien ja kipujen vuoksi.
Mitäpä luulette, mikäpä olisi tuhmalle vanhukselle oikea rangaistus? Jos he eivät kerran tunteneet empatiaa lapsen keskeneräisyyttä kohtaan, pitääkö heitä kohtaan tuntea nyt empatiaa? Suljetaanko komeroon vai annetaanko piiskaa? Oppiskohan papat pissaamaan vaan vessaan ja mummut syömään siistimmin?
Valitettavasti kyllä, mutta en onneksi montaa kertaa. Ihan yhden käden sormin voi laskea ne kerrat, kun isäni antoi piiskaa. Äiti tuosta suuttui ja sanoi että jos ei piiskaaminen lopu, niin saa isä pakata kamppeensa ja muuttaa pois. Siihen sitten loppuikin meidän perheessä ruumiillinen kuritus ja vanhemmat pysyivät isäni vuoden takaiseen kuolemaansa saakka naimisissa.
En ainakaan muista että olisin saanut, siitä huolimatta oli kova kuri.
Sain tukkapöllyä ja luunappeja. Aika harvakseltaan eli ei niitä päivittäin annettu. En saanut mitään traumoja ja ihan kunnon kansalainen musta kasvoi.
Meillä äiti taas sanoi, että odottakaas kun isänne tulee kotiin! Naapurissa asui hienompi rouva ja vanhempani olivat niin nössöjä että antoivat mieluummin selkään kuin selvittivät mitä tapahtui, kun hienostorouva syytti meitä asioista, joita hedän kakaransa olivat ensin teheet meille ja sitten annettiin takaisin samalla mitalla. Kyse oli pikkuasiasta kuitenki. Heitä puolustettiin, meitä ei.
Joo, hiuksista revittiin, päivittäin pilkattiin koko perheen voimin. Enpä ole tekemisissä sukuni kanssa.
Ei ole kotona lyöty, mutta rangaistus tyhmyyksistä oli että jouduin itse hakemaan risun ja se laitettiin oven päälle "pelotteeksi". Unohtui tyhmyydet hetkeksi.
Olen syntynyt -68.
Mä olen syntynyt -95 ja sain isän vyöstä ja tukistettiin usein lapsena.
En koskaan joutunut fyysisen kurituksen kohteeksi itse.
Mutta naapurin kaveri kyllä. Ihan vitsoja jouduttiin hakemaan isänsä toimesta lähimetsiköstä. Niin tekee pahaa vieläkin, kun toinen todella peloissaan itkee ja repii oksia, jotka miellyttäisivät mahdollisimman paljon isää. Katselin sitten vieressä, kun ystävä ruoskittiin verille.
Kauhea edes muistella näitä juttuja. Mutta pikkulapsi olin. En voinut toimia ja tehdä lasua. En uskaltanut edes kertoa vanhemmille tästä naapurista.
Se oli ajan henki.
En ole saanut. Isä sanoi joskus, että ainut kerta kun teki mieli antaa remmiä, oli se kun potkaisin häntä polveen, Ei kuitenkaan tehnyt sitä.
Me olemme sisarusteni kanssa syntyneet 1970-luvulta 1990-luvulle ja kaikki saimme usein piiskaa, luunappeja ja meitä myös lyötiin ja revittiin hiuksista jne. Ei sitä mitenkään outona pidetty, koska kaikki sukulaisten ja tuttujenkin lapset kokivat tätä, ei pelkästään omia lapsia niin kohdeltu, vaan myös esim. sukulaisten, naapurien tai tuttujen lapsia esim. hakattiin usein.
ihan aiheesta annettiin, en tajua tätä valitusta! Se opetti eikä olut nuoriso rettelijöitsijöitä, ei teini häiriköitä! Kiroiltiin, tapeltiin, ei uskottu jne jne. saatiin piiskaa. Se siitä, mitä sitten? Jotkut ei opi, toiset oppii vähemmästä.Ei normaalille pitäisi traumoja jäädä. Päin vastoin nämä marisijat on niitä jotka ei halua totella eikä kunnioittaa ketän eikä mitään, olen nähnyt! Kunnioituksen puute samoin itsekeskeisyys määrää kaiken.
Mä olen syntynyt 80-luvun lopulla ja muistan kyllä että saatiin veljen kanssa tukkapöllyä, avareita, luunappeja, lyötiin vyöllä ja joskus jompikumpi joutui hakemaan metsästä risun millä lyötiin. Joskus kouluikäisenä se alkoi vähenemään ja viimeisen kerran sain turpiini teini-ikäisenä. Se loppui siihen kun pistin samalla mitalla takaisin. Omia lapsiani en missään tapauksessa halua vahingoittaa.
Saatiin. Sain kyllä naapurissakin. Kaverin äiti löylyytti meidät molemmat.