Lue keskustelun säännöt.
60-70 -luvulla syntyneet, saitteko koskaan remmiä tai piiskaa kotona?
24.03.2016 |
Minä sain monta kertaa, vaikka en ikinä tehnyt mitään ihmeellistä edes.
Nykyäänhän joutuu varmaan oikeuteen tukistamisestakin?
Yks tuttu kertoi, että oli saanut syytteen teinin pahoinpitelystä, kun otti nyrkein hakkaavaa teiniä raivelista kiinni, että lopettaisi. Teiniltä oli irronnut pari hiusta. En sitten tiiä, miten kävi.
Kommentit (101)
Olisi kiva, jos tehtäisiin tutkimus tästä asiasta, vai onko tehty jo?
Eli miten tuo lapsuuden väkivalta on vaikuttanut itsetuntoon, opiskeluihin ja parivalintoihin esim.?
Olen aloittaja ja itse olen ainakin tuntenut itseni muita huonommaksi. En osaa puolustaa itseäni, vaan koen olevani syyllinen kaikkeen. Itsetunto ei varmaan rakentunut noilla ratkaisuilla kunnolla. Valitsin mieheksenikin sitten miehen, joka kohteli minua huonosti ja annoin kaiken anteeksi, kuten vanhemmilleni. Enhän ollut minkään arvoinen.
Lukiossa katsoin kateellisena sellaisia teinejä, joita ilmiselvästi oli tuettu ja rakastettu ehdoitta lapsena. Heillä oli sitä tervettä itseluottamusta, joka minulta puuttui.
No nyt olen jo liki 50v ja elämä valunut ohi. Liian myöhäistä enää elämänkokemuksen myötä opittujen asioiden takia tehdä toisia valintoja mitä tein.
Hemmetti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kamalia juttuja:). Mä luulin että mulla oli paska lapsuus.. Alkoholisti-isä ja hullu äiti. Mutta ei mulla noin kamalaa ollut. Jotenkin selvisi, nuoruuden sekoilun jälkeen kirjoitan yliopistolla väitöskirjaa ja teen mielenkiintoista duunia.
"Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus", Tommy Hellsten taisi näin sanoa. Olen samaa mieltä. Kyllä asiat järjestyvät jos itse niin haluaa. Jos lapsuus oli paska, tehkää itse aikuiselämästä se hyvä ja haistattakaa paska sille lapsuudelle.
Pahoista lapsuudenmuistoista selviää kyllä. Tietenkin jos on vaikeasti masentunut tai elämänhallinta pahasti häiriintynyt noiden muistojen takia, sitten kannattaa hakea ammattiapua.
Kerran muistan saaneeni risusta. Ei hajuakaan, mistä syystä. Äitini on kertonut (epätoivoisessa katumuksessaan) myös tukkapöllystä ja luunapeista, mutta niitä en muista. Olen "normaali suomalainen", vaikeuksia on negatiivisten tunteiden kanssa ja positiivisia ei huvita näyttää.
Luunappeja muistan saaneeni.
n.-68
22 jatkaa: Sekoilin siis pahasti ja oireilin kotioloja. Olen vasta jälkeenpäin ymmärtänyt sen. Oli kovat huumeet kuvioissa. kaikki päihteet ja irtosuhteita. En koskaan käynyt terapeuteilla tms. järkeilin itse oman tilanteeni.
Minua varmasti auttoi vanhempien sisarusteni henkinen tuki. He olivat nähneet paljon pahempaa kuin minä, kuopus.
Tsemppiä ja halauksia kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki täällä piiskaa saaneet sanovat, että "ei tehnyt mieli sen jälkeen tehdä tyhmyyksiä". Mitä sellaisia tyhmyyksiä oikein teitte, että teitä sai kohdella tavoilla, joista olisi tuolloinkin joutunut käräjille jos niin olisi tehnyt aikuiselle?
Jos vanhemmat tekivät enemmän lapsia kuin pystyivät huolehtimaan (ja huom, ehkäisy oli tuolloin arkipäivää) eivätkä välittäneet huolehtia, ohjata ja kasvattaa lapsiaan, niin se ei ollut lasten syy. Vaan vanhempien. Vanhempien laiskuutta ja osaamattomuutta.
Ette te piiskaa saaneet olleet huonoja lapsia. Teillä vaan oli huonot vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kamalia juttuja:). Mä luulin että mulla oli paska lapsuus.. Alkoholisti-isä ja hullu äiti. Mutta ei mulla noin kamalaa ollut. Jotenkin selvisi, nuoruuden sekoilun jälkeen kirjoitan yliopistolla väitöskirjaa ja teen mielenkiintoista duunia.
"Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus", Tommy Hellsten taisi näin sanoa. Olen samaa mieltä. Kyllä asiat järjestyvät jos itse niin haluaa. Jos lapsuus oli paska, tehkää itse aikuiselämästä se hyvä ja haistattakaa paska sille lapsuudelle.
Pahoista lapsuudenmuistoista selviää kyllä. Tietenkin jos on vaikeasti masentunut tai elämänhallinta pahasti häiriintynyt noiden muistojen takia, sitten kannattaa hakea ammattiapua.
Netistä löytyy paljon vertaistukiryhmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se rajattomuus ei ole rakkautta, vaikka ensinäkemältä voi niin tuntua. Mutta kun vanhempi käy alaikäiselle sen viinapullon alkosta joka viikonloppu että pääsee ryyppäämään ja tulemaan raskaaksi teininä niin se se vasta pahoinpitelyä onkin. Ennemmin vitsa ja kuri ja jonkunlainen tulevaisus, kun sekoilujen seurauksien riesana koko loppuelämä pilalla.näitäkin teiniäitejä olen nähnyt.Vasta myöhemmin tajuaa ja katuu ettei opiskellut täysillä nuorena, kaikki ratkeaa siinä, minkä tien otat. Seuraukset on massiiviset ja koko elämän kestävät.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki täällä piiskaa saaneet sanovat, että "ei tehnyt mieli sen jälkeen tehdä tyhmyyksiä". Mitä sellaisia tyhmyyksiä oikein teitte, että teitä sai kohdella tavoilla, joista olisi tuolloinkin joutunut käräjille jos niin olisi tehnyt aikuiselle?
Jos vanhemmat tekivät enemmän lapsia kuin pystyivät huolehtimaan (ja huom, ehkäisy oli tuolloin arkipäivää) eivätkä välittäneet huolehtia, ohjata ja kasvattaa lapsiaan, niin se ei ollut lasten syy. Vaan vanhempien. Vanhempien laiskuutta ja osaamattomuutta.
Ette te piiskaa saaneet olleet huonoja lapsia. Teillä vaan oli huonot vanhemmat.
usko minua. kyllä oltiin. Opittiin kunnioittamaan vanhempia. Opettajia, virkavaltaa, isovanhempia. Nämä nykyajan nuoret tekee ihan mitä haluaa, opettajillekin. Meillä oli sentään jotain häpyä ja kunnioitusta. Ei rikottu julkisia paikkoja ei kiroiltu opettajille, ei sanottu vastaan opettajille, nyt aikuiset on helisemässä näiden nykynuorten kanssa, kun mikään sana ei mene perille.
Pieni kipu persiissä, ei maailmaa kaada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sain! Remmistä eli isän vyöstä, tosin isä ei koskaan lyönyt vaan äiti. Ja ihan ihminen minusta kasvoi, en ole traumatisoitunut enkä katkera vanhemmilleni. :) Yksi omista lapsistani on nyt samanlainen kuin uskoisin itse silloin olleeni. Että sinänsä kyllä ymmärrän vanhempiani ja heidän tapaansa toimia... Sehän tosiaan oli ajan henki.
Ikinä, ikinä en löisi omaa lastani! En ole edes tukistanut. Onneksi ajat ovat muuttuneet ja asiat osataan ratkoa muilla tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki täällä piiskaa saaneet sanovat, että "ei tehnyt mieli sen jälkeen tehdä tyhmyyksiä". Mitä sellaisia tyhmyyksiä oikein teitte, että teitä sai kohdella tavoilla, joista olisi tuolloinkin joutunut käräjille jos niin olisi tehnyt aikuiselle?
Jos vanhemmat tekivät enemmän lapsia kuin pystyivät huolehtimaan (ja huom, ehkäisy oli tuolloin arkipäivää) eivätkä välittäneet huolehtia, ohjata ja kasvattaa lapsiaan, niin se ei ollut lasten syy. Vaan vanhempien. Vanhempien laiskuutta ja osaamattomuutta.
Ette te piiskaa saaneet olleet huonoja lapsia. Teillä vaan oli huonot vanhemmat.
Totta. Mä en muista mitä pahaa tein! Yhden asian muistan: Kanojen perässä juoksimme kanalassa ja kanat munivat "nahkamunia". Ja vein tyhjiä pulloja kauppaan, ostin karkkia. Harmi vain kun isä olisi tarvinnut ne pullopantit omiin kaljaostoksiin. Tuo kanalajuttu ei ollut mun ymmärryksen tasolla, olin niin pieni. Vanhempani eivät ymmärtäneet että en tajua koko asiaa.
Olen antanut anteeksi vanhemmilleni ajat sitten, he eivät osanneet. Se oli sen ajan "kasvatusta".
Molemmat ovat kuolleet. Toisinaan on ikävä äitä, varsinkin näin juhlapyhinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon olen kuullut, että nimenomaan suuret ikäluokat olivat kylmäkiskoisimmat lapsilleen. Sitä ennen ja jälkeen syntyneet eivät niinkään.
Tukistettiin ja luunappeja jaeltiin varsin mittömistä tekosista. Näin myös vyöremmiä annettavan ja risulla hutkittavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain kyllä vyöstä. Mutsilta. Vaikka olin tosi kiltti lapsena(mutsini sanonut), enkä tehnyt tuhmuuksia niin kuin veljeni sitten taas teki. Hän ei todennäköisesti saanut ikinä remmistä. Ei silloin, kun pölli nalleja rakennustyömaalta, ei silloinkaan kun laittoi metsäpalon alulle. Ei saanut remmiä, kun kiusasi minua, ei saanut remmiä kun hajotti siskonsa pyörän... Mutta minä sain, enkä tiedä edes miksi. Vissiin tavallisesta lapsen kiukuttelusta, jos edes sitä uskalsin tehdä.
Mummo uhkaili hakea koivuniemen herraa aina. ihan jo siitä syystä, jos ei haluttu mennä kesäiltana sisälle kun kutsu kävi. Ei myö ikinä risusta saatu, taidettiin totella uhkauksen takia.
Mun perhe oli konservatiivisin kaikista. Monenlaista painostusta esiintyi mutta ei kyllä piiskaavat.
Äiti antoi tukkapöllyä, niin että hiustuppoja lenteli. Isä löi paljaalle persaukselle kämmenellä tai nahkavyöllä. Mielestäni en ollut näitä rangaistuksia ansainnut, tulivat siitä kun tappelin pikkusiskon kanssa ja vanhemmilla meni hermot meihin. Muistan edelleen sen pienen lapsen avuttomuuden ruumiillisen kurittamisen edessä. Ja sen lohduttoman kipuitkun jälkeenpäin.
Itselläni on 3 lasta, enkä koskaan voisi heitä lyödä tai tukistaa. Suht hyvin tottelevat siitä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki täällä piiskaa saaneet sanovat, että "ei tehnyt mieli sen jälkeen tehdä tyhmyyksiä". Mitä sellaisia tyhmyyksiä oikein teitte, että teitä sai kohdella tavoilla, joista olisi tuolloinkin joutunut käräjille jos niin olisi tehnyt aikuiselle?
Jos vanhemmat tekivät enemmän lapsia kuin pystyivät huolehtimaan (ja huom, ehkäisy oli tuolloin arkipäivää) eivätkä välittäneet huolehtia, ohjata ja kasvattaa lapsiaan, niin se ei ollut lasten syy. Vaan vanhempien. Vanhempien laiskuutta ja osaamattomuutta.
Ette te piiskaa saaneet olleet huonoja lapsia. Teillä vaan oli huonot vanhemmat.
usko minua. kyllä oltiin. Opittiin kunnioittamaan vanhempia. Opettajia, virkavaltaa, isovanhempia. Nämä nykyajan nuoret tekee ihan mitä haluaa, opettajillekin. Meillä oli sentään jotain häpyä ja kunnioitusta. Ei rikottu julkisia paikkoja ei kiroiltu opettajille, ei sanottu vastaan opettajille, nyt aikuiset on helisemässä näiden nykynuorten kanssa, kun mikään sana ei mene perille.
Pieni kipu persiissä, ei maailmaa kaada.
No hehheh. Ongelmanuorten (mm. nuorisorikollisten) määrä on itse asiassa vähentynyt, samoin alaikäisten päihteiden käyttö.
tukkapöllyä ja luunappeja. Risu roikku peilin pääällä mutta en muista että ois sillä lyöty. Uhkailtu kylläkin.
Lapsuudesta huonoja muistoja alkoholistiperheessä.
Kyllä ja usein niinkuin monet muutkin 80-luvun alussa 4-10v pojat
Kuin suoraan vanhasta suomifilmistä : joka vitsaa säästää se lastaan vihaa !
Minulla oli kuin armeeja kuri + ankara sellainen
Aina en edes ymmärtänyt että mistä minua nyt rangaistiin ( remmillä perseelle )
Jos en ollut tehnyt mitään niin olin kuulemma ajatellut ainakin jotain pahaa.
En ole katkeroitunut, mutta edelleen hämmentää kun asiaa ajattelen, yritän olla ajattelematta.