Lue keskustelun säännöt.
Ujo tyttö sai käytöksestä 8?!
04.06.2024 |
Tyttäreni sai todistukseen käytösnumeroksi 8 vaikka ei ikinä häiriköi tai riko mitään sääntöjä. Kaverinsa sai 10!!!! Vaikka on suuna ja päänä kaiken aikaa ja kiroilee meillä käydessään ja on sellainen villi tapaus muutenkin. Millä perusteella näitä nykyään annetaan?
Kommentit (269)
Sainko ite 7 vai minkä. Olin tosi hiljainen, enkä uskaltanut puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo arvostaa muiden työtä voi näkyä opettajalle esimerkiksi niin, että kun joku esittelee omaa työtään luokkakavereille, niin luokkakaveri katsoo, kuuntelee, ehkä kommentoi tai kysyy jotain ja taputtaa. Ujo luokkakaveri voi vetäytyä piirtelemään vihkoonsa eikä edes nosta katsettaan missään vaiheessa.
Te luulette, että opettaja arvioi temperamenttipiirteiden perusteella käytöstä, mutta koulupäivissä tapahtuu paljon asioita, joista opettaja näkee, millaista oppilaan käytös muita kohtaan on.
Piirtely voi auttaa joitain keskittymään.
Tuonhan voi katsoa myös niin, että aktiivisen lapsen, jonka on vaikeaa rauhoittua kuuntelemaan opetusta, kuuluu saada osakseen ymmärrystä koska temperamenttiero.
Ei temperamentti ole mikään ylhäältä saneltu lopun iän tuomio, vaan lapsenhan kuuluu nimenomaan oppia hallitsemaan ne temperamenttinsa sanelemat heikkoudet vuorovaikutuksessa. Ihminen on sosiaalinen eläin, lähes kaikki elämä vaatii yhteistyökykyä. Ujon tulee siis reipastua, siinä missä levottoman oppia rauhoittamaan itsensä.
Näin
Minun mielestäni kuuluisi. Se ei tarkoita kenenkään kohdalla kuitenkaan sitä, että voisi käyttäytyä koulussa ihan miten huvittaa. Ennemminkin sitä, että sallittaisiin enemmän erilaista käytöstä, eikä yritettäisi survoa kaikkia samaan kapeaan muottiin.
Vierailija kirjoitti:
Kommenttiin 152 vielä lisäyksenä, että mikäli käytös arvioidaan tiettyjen kriteerien mukaan, tulisi sen olla myös oppiaine. Opettajien tulisi siis opettaa ja opastaa oppilaita, järjestää kokeet yms., mitkä ovat osa muidenkin oppiaineiden opetusta. Lisäksi tulisi kriittisesti arvioida, voiko tuntiaktiivisuus olla olennainen osa tai ylipäätään osa käytöstä ja sen arviointia. Nehän eivät ole suoraan yhteydessä toisiinsa.
Ääriesimerkkinä voidaan ajatella, että koulukiusattu ei uskalla viitata tunneilla, mutta koulukiusaaja uskaltaa olla hyvinkin aktiivinen ja käsi nousee tiuhaan. Koulukiusaaja osallistuu into piukeana oppilaskunnan toimintaan ja on suuna päänä "auttelemassa" muita. Ja tämän skenaarion sekä näiden mutukriteerien pohjalta voikin käydä niin, että kiusaaja saa käytöksestä kympin ja kiusattu kasin. Älytöntä, mutta ihan miten vaan, ehkä en vain ymmärrä nykymenoa, vaikka en ole vielä edes neljääkymmentä.
Meillä tuntiaktiivisuus oli osa oppiaineiden arviointia. Eli, jos et viitannut tunneilla tai viittasit harvoin (pari kertaa oppitunnin aikana) niin numeroa laskettiin. Tämä tietysti laski keskiarvoa ja vaikutti jatko-opintomahdollisuuksiin. En tiedä onko vielä nykyäänkin näin?
Lapseni käytösnumero oli 8. Kysyin opettajalta perusteluita. Mielestäni ei ollut pahapäinen. Kuulemma oli myöhästellyt ja repussa väärät kirjatkin joskus. Tuolla kriteeristöllä mulle olisi kuulunut -10.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvään käytökseen kuuluu se, että on aktiivinen ja sosiaalinen. Hiljaisen hissukan numero on juuri se 8.
Tuo on periaatteena väärä, koska kyse on temperamenttieroista, ei käytöksestä. Tuossa palkitaan lasta synnynnäisestä ominaisuudesta, ei todellisesta hyvästä käytöksestä.
Temperamenttiaankin voi kehittää. Yksi koulun tärkeistä tehtävistä on sosiaalistaa. Siis niin, että ujokin oppisi ilmaisemaan itseään ja kommunikoimaan. Ja toimimaan yhteiskunnan arvoilla.
Verratkaa vaikka entisiä rallienglantia puhuvia urheilijoita nykyisiin nuoriin. Ennen ne paiskoivat kiukuspäissään kypärän ketoon ja ainut suusta tulleet sanat sanat oli joo, ei ja kiroilua. Nykyiset osaavat haastatteluissa ottaa rennommin ja kykenevät analysoimaan omaa toimintaansa.
Ei ole hyvää käytöstä olla hiljainen tuppisuu. Kasi on siis pätevä numero sellaiselle, joka ei aiheuta häiriötä, mutta ei ole mitenkään hyväkäytöksinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajaharjoittelijoiden ohjaajana ymmärrän kyllä tuon 8 sille hiljaiselle ja ujolle ja 10 sille reippaalle, ystävälliselle auttajalle.
Luulisi, että nykyiset vanhemmat jo nuo käytösnumerokriteerit tietäisivät, harvalla ikäiselläni on enää kouluikäisiä lapsia, noin 40v lapsillani oli jo tuollaiset kriteerit.
Entisenä lähihoitajana ja nykyisenä kouluttajana en ole koskaan ymmärtänyt sitä miksi (lähi)hoitajien tulisi olla ylisosiaalisia ja "reippaita" ja turhankin puheliaita. Potilaatkin kun ovat erilaisia, näin hoitajienkin pitäisi olla erilaisia. Muutenkin rauhallisempi ja hiljaisempi lähihoitaja (introvertmpi siis) yleensä osaa antaa potilaalle tilaa, osaa kuunnella ja osaa antaa potilaan itse kertoa.tuloksena on se, että saa enemmän tietoa ja avoimempaa kerrontaa kuin ylisosiaalisen papup
nämä ovat taas näitä käsitemäärittelyjä
joidenkin mielestä introvertti on sama kuin ujo (ei ole)
ja joidenkin mielestä hiljainen on sama kuin puhumaton (tai ujo) (ei ole)
Vierailija kirjoitti:
Onhan musiikissa, kuvaamataidossa ja liikunnassakin kyse synnynäisistä lahjakkuuksista. Hyvät saa hyviä numeroita ja huonot huonoja.
Suomen kielen(äikkä) arvioinnissakin huomioidaan kokeiden ja kirjotustehtävien lisäksi sosiaalisia taitoja, joita voi aina harjoitella ja joissa voi kehittyä, esim. keskustelutaidot, ryhmätyötaidot, esiintymistaidot. On siis pystyttävä suunsa toisten kanssa aukaisemaan, vaikka miten ujo olisi. Opetussuunnitelmissa on kyllä perusteet niin käytösnumeroille kuin eri oppiaineidenkin numeroille (ainakin peruskoulun päättövaiheessa). Hiljainen oppilas voi olla hyväkäytöksinen eli tasoa 8, mutta jos ei yhtään kommunikoi/huomioi kouluarjessa/ luokkatilanteissa toisia (oppilaita tai opettajia), niin ei käytös kyllä kiitettävää eli 9-10 tasoa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytöksen kympille ei ole olemassa erillistä määritelmää, ja se ysinkin määritelmä on aika idealistinen, joten on viime kädessä opettajasta kiinni, onko kymppi kenenkään tavoitettavissa. Oma poikani sai käytöksestä ysejä, mikä sekin on mielestäni todella hyvä numero, ja nyt numero yllättäen nousi kymppiin.
Poikani on luonteeltaan ehdottomasti introvertti. Hänet on opetettu kotona tervehtimään ja kiittämään normaaleissa sosiaalisissa tilanteissa, mutta voisin kuvitella sen tapahtuvan koulussa aika kankeasti. Hän ei varmastikaan kiusaa ketään. Hänellä ei ole yhtä parasta kaveria, vaan hän viettää aikaansa tasaisesti eri oppilaiden kanssa.
Mitä hän sitten on tehnyt tunnilla? Sivulauseista olen ollut ymmärtänyt, että hän on auttanut aika paljon toisia matematiikassa. Eri aineiden ryhmätöissä hän on puskenut työn valmiiksi muiden laiskotellessa. Hän on vapaaehtoisena säestänyt alempiluokkalaisten musiikkiesityksiä.
Käsittääkseni niin alakoulussa kuin yläkoulussakin kaikki oppilasta opettavat opettajat antavat oppilaille käytösnumeron ja keskiarvon perusteella sitten oppilas saa käytösnumeronsa. Ei sitä numeroa siis yksi opettaja päätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin muistan aina saaneeni käytösnumeroksi 8, vaikka olin kiltti ja hiljainen. Olin aina ajoissa, sain hyviä numeroita, enkä ikinä häirinnyt tunneilla. Itse tulin siihen tulokseen, etten saanut parempaa numeroa, koska en uskaltanut viitata tunneilla.
Mun tyttökään ei saanut ikinä kymppiä, kun oli niin hiljainen ja ujo eikä ollut iloisena tervehtimässä opettajia ja luokkakavereita joka käänteessä.
No toisten tervehtiminen/tervehtimiseen vastaaminen pitäisi kyllä kuulua ihan peruskäytöstapoihin, jotka pitäisi opettaa jo kotona. Jos ei tervehdin toisia, niin se on jo huonoa käytöstä eikä ole hyväksyttävää ujouden perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tuo meni 90-luvulla paljon pidemmälle kuin käytösnumeroon, siis ujoudesta rankaiseminen. Paikallisten kyläkoulujen välisissä hiihtokisoissa, kun tultiin maaliin, niin ei siellä kukaan jaksanut ottaa edes aikaa muille kuin niille hiihtohulluvanhempien urheilijalapsille, jotka tietenkin aina voittivat ne kisat. Muistan itsekin tulleeni maaliin, niin siellä isät ja opet vaan juttelee keskenään sekuntikellot kourassa, eikä kukaan edes huomannut maaliin tuloani. Urheiluhullujen vanhempien lapset siis voittivat, keskisijat arvottiin sitten muiden oppilaiden kesken ja viimeiset sijat automaattisesti ujoille ja hiljaisille, joiden maalintuloa ei jaksettu edes noteerata.
Sanotaanko näin, että tuollainen ei varsinaisesti auttanut kehittymään sosiaalisemmaksi, lähinnä päinvastoin.
Kyllä ujous vaikuttanee numeroihin. Läheinen lapsi sai 7 enkusta, vaikka huonoin koenumero oli 10-. Ei vaan ole suunapäänä riehumassa.😡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseni käytösnumero oli 8. Kysyin opettajalta perusteluita. Mielestäni ei ollut pahapäinen. Kuulemma oli myöhästellyt ja repussa väärät kirjatkin joskus. Tuolla kriteeristöllä mulle olisi kuulunut -10.
Ennen oli erikseen huolellisuus ja tarkkaavaisuus ja käytösnumerot. Mainitsemasi jutut eivät ole ihan käytökseen liittyviä.🤗
Yhteiskunta vihaa kilttejä ja hyviä ihmisiä sukupuolesta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta käytös sekä taito- ja taideaineiden numerot voisi jäädä historiaan ja tilalle tulla hyväksytty/hylätty. Nuo numerot perustuvat kuitenkin liikaa opettajan mielivaltaan ja siihen mikä pärstäkerroin tuntuu miellyttävän ja mikä ei.
Oma alakoululainen saa yhdeltä opettajalta aina hyvä tai nykyisin 8. Ihan sama, vaikka olisi tehnyt kaiken viimeisen päälle tunneilla, ei koskaan saa tältä parempaa. Tämä on tullut aika räikeästi selväksi tässä vuosien aikana, kun tämä opettaja on opettanut eri aineita ja valinnaisia. Aina kenen tahansa muun opettajan opetuksessa arvosana on ollut samoista aineista kiitettävät/erinomainen tai 9 tai kymppi.
Onko sinulla lapsessa kiinni joku kamera tai seurantalaite, kerran niin tarkkaan tiedät sen tekemiset? Jos oikein tarkkaan mietit, niin et varmasti tiedä. Lapsesi on itsenäinen ihminen ja tekee omia ratkaisujaan eri tilanteissa.
Nuo arvosanat voivat olla kiinni mm. oppiaineesta. Joku kiinnostaa enemmän, kuin toinen. Toisaalta oppiaineen arviointikriteerit ovat erilaisia.
Muistakaa, että 7 on puoliväli. Sen yli oleva arvosana on aina keskivertoa parempi. 7 etenee opinnoissaan ns. oletetusti, osin ehkä rimaa hipoen. Opinnot kuitenkin sujuvat, yli puolet asioista on omaksuttu hyvin ja kehitystä tapahtuu koko ajan. Seiskan alle jäävät oppilaat eivät saavuta lähellekään kaikkia oppimisen tavoitteita ja siksi tilannetta seurataan vähän tarkemmin jo. Viitisen kohdalla kovastikin. Mutta arvosana viisi tarkoittaa, että noin 30% oppimisen tavoitteista on saavutettu. Ei sitä ihan istumalla saa. Olettaen toki, että arviointi on tehty oikein. Moni opettaja antaa vain arvosanoja 8-10 siksi, että vanhemmat olisivat tyytyväisiä. Varsinkaan kymppiä ei kukaan vanhempi kyseenalaista.
Eihän sen ujouden pitäisi käytösnumeroa nostaakaan. Myös ujo voi kiusata toisia, olla ilkeä, pilkata toisia, jättää auttamatta vaikka tilanteessa jossa toisella leviää kaikki paperit lattialle. Opettaja näkee näitä tilanteita enemmän kuin vanhempi.
Koululla on arviointikriteerit käytökselle
9 ja 10 = tekee aktiivisesti jotain koulun ilmapiirin hyväksi, puolustaa kiusattuja, ottaa kavereiksi syrjittyjä, järestää tapahtumia koulussa ja sen lisäksi käyttäytyy hyvin.
Niissä on uudet kriteerit, meillä erikseen sanottiin että 10 ei tule pelkästään hyvästä käytöksestä, vaan pitää tehdä jotain ylimääräistä sen saadakseen.
Mutta mitä väliä jollain käytösnumerolla?
Hiljainen ihminen saa toiset avautumaan vain jos hän on itse itsevarma. Sen sijaan on aivan painajaista olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka on oikeasti niin ujo ettei pysty puhumaan. Minulla on ollut tällainen soitonopettaja, ja se oli aivan helvetillistä. Voin kuvitella, miten kauheaa on, jos yksinäisen ihmisen hoitokontakti on tällainen rampauttavan ujo ihminen.