Ujo tyttö sai käytöksestä 8?!

Vierailija kirjoitti:

Tuo arvostaa muiden työtä voi näkyä opettajalle esimerkiksi niin, että kun joku esittelee omaa työtään luokkakavereille, niin luokkakaveri katsoo, kuuntelee, ehkä kommentoi tai kysyy jotain ja taputtaa. Ujo luokkakaveri voi vetäytyä piirtelemään vihkoonsa eikä edes nosta katsettaan missään vaiheessa.

Te luulette, että opettaja arvioi temperamenttipiirteiden perusteella käytöstä, mutta koulupäivissä tapahtuu paljon asioita, joista opettaja näkee, millaista oppilaan käytös muita kohtaan on.

Niinpä. Ystäväni, niin ihana kun onkin, on juuri tuolle vähän sokea. Hänen poikansa on aina ollut hieman pikkuvanha. On huolellinen ja vastuuntuntoinen.. mutta ei jotenkin tule hirveän hyvin muiden ikäistensä kanssa juttuun. Ei riitele, ei vaan oikeastaan ota hirveämmin kontaktia. Ja se mitä ystäväni ei näe, on että hän on taipuvainen vähän pyörittelemään silmiään tai napauttelemaan kärkeviä kommentteja aika ajoin. Ystäväni oli myös järkyttynyt kun käyttäytymisnumero laski kasiin yläkoulussa, mutta minun on helppo nähdä miksi. Se on hyvä, ettei aiheuta häiriötä, mutta olisi hyvä olla myös yhteistyöhaluinen ja kannustava.

Vierailija kirjoitti:

Ujous on lapsesi heikkous ja siitä saanut sitten huonomman numeron. Aivan samoin tyhmemmät, matemaattisesti lahjattomat saavat matikasta huonon numeron. Eivät itse mahda sille mitään.

Työelämässä ja opiskelupaikkoja saadessa viisaammat saa parempia paikkoja. tyhmät saavat oletettavasti huonot.

Ihmisiä on sekä viisaita, että tyhmiä. Ei välttämättä ahkeria tai laiskoja. 

Sanonta opiskele lääkäriksi tai muuhun hyvään alaan, niin tienaat ja menestyt. Elämässä ei se tie tyhmälle avaudu, vaikka kuinka yrittäisi. Tyhmän tie on joko jättäytyä työelämän ulkopuolelle tai tehdä matalapalkka alalla työtä, joka hyödyttää ja mahdollistaa viisaan elintason ylläpidon. Hyöty on se, että antaa viisaan nauttia tyhmän työpanoksesta.

Tyhmälle ei makseta korvausta, joka riittäisi siedettävää elämään, vaan lisätään ahdinkoa pienentämällä korvauksia, jotta voitaisiin hallita paremmin.

Tyhmiä

Olipas pitkästyttävä monologi tyhmyydestä ja liittyi aiheeseen miten? Toisekseen, ujous ei ole mikään heikkous, se on ominaisuus siinä missä vaikka yltiömäinen puheliaisuus ja ekstroverttius. Luokallani oli aikonaan eräs hyvin ujo tyttö, joka ei uskaltanut avata suutaan edes opettajan kysyessä, istui vain hiljaa kuin tatti. Hänestä tuli menestyvä mm-tason urheilija ja onpa tainnut opiskella akateemisen tutkinnonkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytösnumeron arviointi on muuttunut. Olen syntynyt 1979 ja aiemmin jo 9 oli vähän häpeällistä, kun liki kaikki sai sen kympin.

Nykyään 8, eli sananmukaisesti "hyvä", on se perus, sen saa varmaan 60-80%. 9 tai etenkin 10 on todella harvinainen. 10 vaatii esim. aktiivista muiden auttamista ja jo ihan todellista panostusta luokan yhteishenkeen esim. oppilaskunnan myötä. 9 kriteereissä on myös muutakin kuin se, ettei häiritse muita. Kriteerit löytyvät oph:n sivuilta.

Minusta tämä on hyvä uudistus. Erityisille tyypeille pitääkin olla liikkumavaraa arvosanojen yläpäässä, sellainen tavanomainen pelkkä "oleminen" ei voi olla se paras mahdollinen tapa olla osa luokka- ja kouluyhteisöä.

 

Ihan täyttä hölynpölyä. Mitä järkeä on asettaa jotain korkealentoisia ja ei-mitattavissa olevia tavoitteita käytösnumerolle? Ihan opettajan mutulla mennään

Hyväosaisten? Onko sulla sellainen käsitys että hyväosaiset on aktiivisia ja äänessä ja saa siksi paremman käytösnumeron? Vai olisiko niin, että he ovat hyväosaisia juuri siksi että ovat aktiivisia ja osallistuvia?

Koulun on tarkoitus kasvattaa lasta aikuisen elämään, opettaa taitoja ja tietoja mitä aikuisena tarvitsee, esim työelämässä. Näihin kuuluu saada suunsa auki.

Oma lapseni on ollut joka vuosi pettynyt liikuntanumeroonsa kun on ollut mahdotonta nostaa se kasista ysiin. Hänellä on liikuntaharrastus (yksilölaji). Koska meidän tehtävämme vanhempina on kasvattaa häntä aikuisuuteen, olemme opettaneet mm itsereflektiota. Niinpä tuli se kevät vuosi sitten kun hän sanoi itse, että "niin, kymppi on melkein mahdotonta saada ja ysiin pitäisi osallistumisen ja parhaansa yrittämisen lisäksi olla erityisen kannustava ja innostaa muitakin tekemään parhaansa. En ehkä ole ollut niin kannustava tai huutanut ja tsempannut muita". Minä sen arvasin jo koska lapseni tunnen, mutta arvokasta, että hän sen itse ymmärsi, eikä ole omaksunut sellaista väärin kohdellun ruikutusta kun ei joku asia mene mieltä myöden. Ehkä hänessä on vielä ainesta "hyväosaiseksi".

Minusta käytös sekä taito- ja taideaineiden numerot voisi jäädä historiaan ja tilalle tulla hyväksytty/hylätty. Nuo numerot perustuvat kuitenkin liikaa opettajan mielivaltaan ja siihen mikä pärstäkerroin tuntuu miellyttävän ja mikä ei.

Oma alakoululainen saa yhdeltä opettajalta aina hyvä tai nykyisin 8. Ihan sama, vaikka olisi tehnyt kaiken viimeisen päälle tunneilla, ei koskaan saa tältä parempaa. Tämä on tullut aika räikeästi selväksi tässä vuosien aikana, kun tämä opettaja on opettanut eri aineita ja valinnaisia. Aina kenen tahansa muun opettajan opetuksessa arvosana on ollut samoista aineista kiitettävät/erinomainen tai 9 tai kymppi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytösnumeron arviointi on muuttunut. Olen syntynyt 1979 ja aiemmin jo 9 oli vähän häpeällistä, kun liki kaikki sai sen kympin.

Nykyään 8, eli sananmukaisesti "hyvä", on se perus, sen saa varmaan 60-80%. 9 tai etenkin 10 on todella harvinainen. 10 vaatii esim. aktiivista muiden auttamista ja jo ihan todellista panostusta luokan yhteishenkeen esim. oppilaskunnan myötä. 9 kriteereissä on myös muutakin kuin se, ettei häiritse muita. Kriteerit löytyvät oph:n sivuilta.

Minusta tämä on hyvä uudistus. Erityisille tyypeille pitääkin olla liikkumavaraa arvosanojen yläpäässä, sellainen tavanomainen pelkkä "oleminen" ei voi olla se paras mahdollinen tapa olla osa luokka- ja kouluyhteisöä.

 

Ihan täyttä hölynpölyä. Mitä järkeä on asettaa jotain korkealentoisia ja ei-mitattavissa olevia tavoitteita

Ymmärsin kyllä, että ensimmäisen maailman hyväosaisilla viitattiin tähän nykymaailman menoon, jossa on olevinaan aikaa ja varaa viilata milloin mitäkin ns. epäolennaisia asioita ja tärkeämmät jää taka-alalle. Ja, että lapset jo pienestä pitäen opetetaan olemaan "ekstroverttejä menestyjiä". Nykyäänhän työpaikoillakaan ei enää riitä, että on hyvä ja tasainen suorittaja, vaan pitää olla jotenkin erityinen, sirkustemppuja suorittava someaktiivi. Ja joo joo, ennen kuin joku tilitoimiston Tarja tulee tähän avautumaan, että mistä työpaikoista oikein on puhe, kun hän ei ole moiseen törmännyt, niin joo ei ihan joka ikisellä työpaikalla tietenkään, mutta kyllä tämä on ihan yleisesti tunnistettu työelämän lieveilmiö. Olisi muuten tutkimusaiheena kiinnostava. 

Vierailija kirjoitti:

Käytösumeroissa 8 on jo vuosikymmeniä ollut se hyvä joka annetaan sekä ujoille että villeille jos eivät ole aivan mahdottomia. Toisaalta pelkistä myöhästymisistä voi laksea seiskaan josniitä on tosi paljon. Jotta saisi 9 tai 10, pitää olla ihan erityisen hyvä kaveri kaikille tai opettjan nuoleskelija.

Onpa jännä että minä tunnistan kyllä pojan koulukavereista helposti ne kenelle tulee käytöksestä 9 ja joku hymypoika stipendi. Ihan ansaittuja ovat olleet. Lapsia, jotka ovat kivoja ja reiluja kaikille ja rakentavat sillä tavalla myönteistä ryhmähenkeä ja opettavat kivan kaveruuden arvokkuutta muillekin.

Oma lapsi on ainokaisena ollut vähän joustamattomampi ja kilpailuhenkisempi (lue: kateellinen ja tarkka siitä, ettei kukaan saa enemmän jotain etua kuin hän). Ja lisäksi ajatellut, että viittaaminen on hikeille ja noloa. Siksi käytös on ollut 8, joka on ihan ansaittua sekin. Mun lapseni ei vaan tässä asiassa ole niitä vahvimpia lapsia, vaan tavallisen yhteistyökykyinen oppilas. Hänellä on sitten muita vahvuuksia.

Se ei kerro teidän hyvyydestä tai huonoudesta ihmisenä, jos lapsenne eivät ole heti kohdusta ulos putkahtaessa virheettömiä. Elämä on elämänmittainen kasvuprojekti, antakaa myös lapsillenne tilaa kasvaa omalla tavallaan ja omassa tahdissaan. Lapsenne ei ole representaatio juuri teidän onnistumisestanne elämässä.

Minun tokalla luokalla oleva poikani sai matematiikasta 8, vaikka hän on matemaattisesti lahjakas ja osaamistasoltaan vähintään neljäsluokkalaisen tasoa. Syynä oli se, ettei hän viittaa tunnilla.  

Ikävää, että nykypäivän opettajat ovat ihan samanlaista sakkia kuin omana kouluaikanani. Meillä stipenditkin annettiin niille jotka häiriköivät tunneilla ja välitunneilla, mutta joista opettaja piti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytösnumeron arviointi on muuttunut. Olen syntynyt 1979 ja aiemmin jo 9 oli vähän häpeällistä, kun liki kaikki sai sen kympin.

Nykyään 8, eli sananmukaisesti "hyvä", on se perus, sen saa varmaan 60-80%. 9 tai etenkin 10 on todella harvinainen. 10 vaatii esim. aktiivista muiden auttamista ja jo ihan todellista panostusta luokan yhteishenkeen esim. oppilaskunnan myötä. 9 kriteereissä on myös muutakin kuin se, ettei häiritse muita. Kriteerit löytyvät oph:n sivuilta.

Minusta tämä on hyvä uudistus. Erityisille tyypeille pitääkin olla liikkumavaraa arvosanojen yläpäässä, sellainen tavanomainen pelkkä "oleminen" ei voi olla se paras mahdollinen tapa olla osa luokka- ja kouluyhteisöä.

 

Ihan täyttä hölynpölyä. Mitä järkeä on asettaa jotain k

165: työelämä on yhteistyötä ja oman työporukan kannustamista yhdessä aina parempiin suorituksiin. Miksi sellaisista taidoista ei pitäisi palkita, jotka de facto tuovat yritykselle lisäarvoa?

En itsekään ole mikään luontainen verkostoituja ja siksi urani pysähtyy teollisuudessa operatiivisien asioiden johtamisen tasolle. Ei minusta ole johtoryhmään, koska en osaa valjastaa ympäröivien ihmisten osaamista ja ideoita ja viedä niitä eteenpäin, markkinoida niitä, luoda niistä uutta strategiaa. En yksinkertaisesti keskustele ja kuuntele riittävästi ihmisiä joka paikassa, käytävillä, hisseissä, linkedinissä. Tämä on minun heikkouteni jos niin haluaa ajatella. Jos haluaisin kovasti mukaan herrahissiin, niin minun ihan ikioma tehtäväni olisi kehittää tuota verkostoituvaa ja innostavaa puolta itsessäni, eikä ruikuttaa, että yrityksissä arvostetaan vääriä asioita kun ei minun organisointikykyni ja analyyttinen ajattelutapa vie minua lasikaton läpi ylempään johtoon. Ei vaan riitä rahkeet.

Jos se introverttius johtaa sinut tai lapsesi sellaiseen elämään johon ei ole tyytyväinen, niin pitänee koittaa oikeasti innostua toisista ihmisistä. tai sitten ajatella, että elän juuri näköistäni elämää kun saan puurtaa rauhassa omien tehtävieni parissa.

Jos on hiljainen tapaus niin se on 7-8 käytös. Minulla on nuorin lapsista aika puhumaton kirjolainen. On hiljainen ja rauhallinen, mutta se on ongelma kun ei puhu. Puheen tuottamisessa on hänellä vaikeuksia sekä sanavarastossa niin on hiljainen suuremmissa kokoonpanoissa sen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytösnumeron arviointi on muuttunut. Olen syntynyt 1979 ja aiemmin jo 9 oli vähän häpeällistä, kun liki kaikki sai sen kympin.

Nykyään 8, eli sananmukaisesti "hyvä", on se perus, sen saa varmaan 60-80%. 9 tai etenkin 10 on todella harvinainen. 10 vaatii esim. aktiivista muiden auttamista ja jo ihan todellista panostusta luokan yhteishenkeen esim. oppilaskunnan myötä. 9 kriteereissä on myös muutakin kuin se, ettei häiritse muita. Kriteerit löytyvät oph:n sivuilta.

Minusta tämä on hyvä uudistus. Erityisille tyypeille pitääkin olla liikkumavaraa arvosanojen yläpäässä, sellainen tavanomainen pelkkä "oleminen" ei voi olla se paras mahdollinen tapa olla osa luokka- ja kouluyhteisöä.

 

Ihan täytt

 

Ei näin. Vaan koska Mirjan tyttö Mirkku on ollut aina kiltti ja hyvin kammattu ja Mirja on tehnyt kovasti töitä, että Mirkku erottuisi joukosta hyvällä käytöksellään, niin kyllä opettajan ja myöhemmin esimiehen kuuluu sivuuttaa se, ettei Mirkku koskaan osallistu tai puhu kenellekään ja palkita tästä kiltteydestä. Muutenhan olisi kyseessä syrjintä koska Mirkku nyt vaan on hiljainen. Mirkun kuuluu saada sama palkka vakuutusmyyjänä kuin kollega, vaikka kollega myy kolme kertaa enemmän vakuutuksia. Mirkku on introvertti ja hieman ujo, se on temperamenttiasia eikä valinta, eikä henkilökohtaisista ominaisuuksista saa rangaista huonommalla tulospalkkiolla.

Nyt kun asiaa mietin niin minusta kollegan pitäisi saada tulla juovuksissa töihin, koska addiktio ei ole valinta, vaan henkilökohtainen ominaisuus.

Mulla oli käytös aina 4 luokan loppuun arvosana 8 ja siitä lähtien aina 9. Olin koko peruskoulun kiusattu ja tunnollinen. 3-4 luokan opettaja vain oli sitä mieltä että arvosana on 8. Eli opettajasta on kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Minun tokalla luokalla oleva poikani sai matematiikasta 8, vaikka hän on matemaattisesti lahjakas ja osaamistasoltaan vähintään neljäsluokkalaisen tasoa. Syynä oli se, ettei hän viittaa tunnilla.  

Ikävää, että nykypäivän opettajat ovat ihan samanlaista sakkia kuin omana kouluaikanani. Meillä stipenditkin annettiin niille jotka häiriköivät tunneilla ja välitunneilla, mutta joista opettaja piti.

 

Voi itku. Kyllä maailma ja kaikki ihmiset ovat sitten epäoikeudenmukaisia. Aina samat saa kaiken ja samat jää ilman. Kehdosta hautaan, sukupolvi toisensa jälkeen, syrjintää ja osattomuutta. Ei täällä itse pysty omaan kohtaloon vaikuttamaan ollenkaan. Oikeistohallitus vie vielä syntymässä ansaitut tuetkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytösnumeron arviointi on muuttunut. Olen syntynyt 1979 ja aiemmin jo 9 oli vähän häpeällistä, kun liki kaikki sai sen kympin.

Nykyään 8, eli sananmukaisesti "hyvä", on se perus, sen saa varmaan 60-80%. 9 tai etenkin 10 on todella harvinainen. 10 vaatii esim. aktiivista muiden auttamista ja jo ihan todellista panostusta luokan yhteishenkeen esim. oppilaskunnan myötä. 9 kriteereissä on myös muutakin kuin se, ettei häiritse muita. Kriteerit löytyvät oph:n sivuilta.

Minusta tämä on hyvä uudistus. Erityisille tyypeille pitääkin olla liikkumavaraa arvosanojen yläpäässä, sellainen tavanomainen pelkkä "oleminen" ei voi olla se paras mahdollinen tapa olla osa luokka- ja kouluyhteisöä.

 

Ihan täytt

Niin nyt puhuttiin koululaisista, eikä aikuisista työelämän operatiivisista johtajista. Koulussahan vasta opetellaan ja opitaan näitä taitoja. Eräs vanha koulukaverini oli hyvin ujo tapaus, mutta on tänä päivänä menestynyt ja supliikki verkostoituja. Eräs vanha kollegani oli aika ujo ja introvertti töissä, vaihtoi alaa ja puhkesi kukkaan, on aivan kuin toinen ihminen tänä päivänä. Ei lapsuuden tai aikuisuudenkaan ujous määritä ihmistä ja tämän menestystä ja uralla etenemistä, eikä joku joryyn pääsy ole mikään kriteeri sille, että on elämässä menestynyt. Itse olin aikoinaan osa johtoryhmää, enkä todellakaan ole mikään ekstrovertti ja mieleenpainuva henkilö. Ihan tavallinen ihminen. Entäs uraa uurtavat tutkijat? Introverttejä usein. Tai joku erikoistunut kirurgi, eikö hän ole menestynyt, kun ei kuulu johtoryhmään, ja ole supliikki verkostoituja? Lääkärit harvemmin ovat, moni ei kuulu edes linkkariin. Siinä nyt muutamia esimerkkejä vain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytösnumeron arviointi on muuttunut. Olen syntynyt 1979 ja aiemmin jo 9 oli vähän häpeällistä, kun liki kaikki sai sen kympin.

Nykyään 8, eli sananmukaisesti "hyvä", on se perus, sen saa varmaan 60-80%. 9 tai etenkin 10 on todella harvinainen. 10 vaatii esim. aktiivista muiden auttamista ja jo ihan todellista panostusta luokan yhteishenkeen esim. oppilaskunnan myötä. 9 kriteereissä on myös muutakin kuin se, ettei häiritse muita. Kriteerit löytyvät oph:n sivuilta.

Minusta tämä on hyvä uudistus. Erityisille tyypeille pitääkin olla liikkumavaraa arvosanojen yläpäässä, sellainen tavanomainen pelkkä "oleminen" ei voi olla se paras mahdollinen tapa olla osa luokka- ja kouluyhteisöä.

Hei anna jo olla hyvä ihminen. Puhut ihan asian vierestä. Luuletko, että kaikki tähtäävät vakuutusmyyjiksi? Entäpä jos tämä Mirkku haluaakin olla isona tutkija, keksiä parannuksen Aidsiin tai vaikkapa v*ttumaisuuteen? Jälkimmäisestä olisi varmasti apua ainakin kaltaisillesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytösnumeron arviointi on muuttunut. Olen syntynyt 1979 ja aiemmin jo 9 oli vähän häpeällistä, kun liki kaikki sai sen kympin.

Nykyään 8, eli sananmukaisesti "hyvä", on se perus, sen saa varmaan 60-80%. 9 tai etenkin 10 on todella harvinainen. 10 vaatii esim. aktiivista muiden auttamista ja jo ihan todellista panostusta luokan yhteishenkeen esim. oppilaskunnan myötä. 9 kriteereissä on myös muutakin kuin se, ettei häiritse muita. Kriteerit löytyvät oph:n sivuilta.

Minusta tämä on hyvä uudistus. Erityisille tyypeille pitääkin olla liikkumavaraa arvosanojen yläpäässä, sellainen tavanomainen pelkkä "oleminen" ei voi olla se paras mah

 

"Entäpä jos tämä Mirkku haluaakin olla isona tutkija, keksiä parannuksen Aidsiin tai vaikkapa v*ttumaisuuteen? "

Sitten Mirkun kannattaa panostaa kemian, fysiikan ja biologian opintoihin, hänellä on varmaan niihin luontaista lahjakkuuttakin. Käytösnumerolle on arvostelukriteerit ja niiden mukaan kiltti, mutta ujo ja introvertti Mirkku on kasin suorittaja. Kun Mirkku kasvaa, hän voi kehittyä myös sosiaalisissa taidoissa ja nostaa arvosanan ysiin. Ihan samalla lailla kuin arka sohvaperuna voi kehittyä liikunnalliseksi. Jos ei kuitenkaan kehitykään ja liikunta on päätyyn saakka tasainen 7, niin ehkäpä hän ei olisi muutenkaan suuntautumassa alalle, jossa liikunnannumerosta -tai liikunnallisesta lahjakkuudesta -on hevon veen hyötyä. Kuten ei Mirkustakaan tule myyjää, koska Mirkku haluaa keskittyä töihinsä hiljaa ja yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytösnumeron arviointi on muuttunut. Olen syntynyt 1979 ja aiemmin jo 9 oli vähän häpeällistä, kun liki kaikki sai sen kympin.

Nykyään 8, eli sananmukaisesti "hyvä", on se perus, sen saa varmaan 60-80%. 9 tai etenkin 10 on todella harvinainen. 10 vaatii esim. aktiivista muiden auttamista ja jo ihan todellista panostusta luokan yhteishenkeen esim. oppilaskunnan myötä. 9 kriteereissä on myös muutakin kuin se, ettei häiritse muita. Kriteerit löytyvät oph:n sivuilta.

Minusta tämä on hyvä uudistus. Erityisille tyypeille pitääkin olla liikkumavaraa arvosanojen yläpäässä, sellainen tavanomainen pelkkä "oleminen" ei voi olla se paras mahdollinen tapa olla osa luokka- ja kouluyhteisöä.

 

173: Nimenomaan. Koulussa opiskellaan vielä taitoja aikuiselämän varalle. Käyttäytyminen ja yhteistyötaidot on aika tärkeäkin osa oppimista. 

On oppilaita joilla ei ole välttämättä oikein mitään muuta vahvuutta kuin hyvä kaveruus ja tiimihengen ylläpitämisen taito ja esim liikunta tai kuvaamataito. Näistä ei ilmeisesti saisi palkita ja kannustaa, vaan kaikille pitää taidoista ja ansioista huolimatta antaa sama numero? Akateemisissa taidoissa heikompi ei saisi siis erottua edes sillä ainoalla vahvuudellaan? Great.

Käytöksen kympille ei ole olemassa erillistä määritelmää, ja se ysinkin määritelmä on aika idealistinen, joten on viime kädessä opettajasta kiinni, onko kymppi kenenkään tavoitettavissa. Oma poikani sai käytöksestä ysejä, mikä sekin on mielestäni todella hyvä numero, ja nyt numero yllättäen nousi kymppiin.

Poikani on luonteeltaan ehdottomasti introvertti. Hänet on opetettu kotona tervehtimään ja kiittämään normaaleissa sosiaalisissa tilanteissa, mutta voisin kuvitella sen tapahtuvan koulussa aika kankeasti. Hän ei varmastikaan kiusaa ketään. Hänellä ei ole yhtä parasta kaveria, vaan hän viettää aikaansa tasaisesti eri oppilaiden kanssa.

Mitä hän sitten on tehnyt tunnilla? Sivulauseista olen ollut ymmärtänyt, että hän on auttanut aika paljon toisia matematiikassa. Eri aineiden ryhmätöissä hän on puskenut työn valmiiksi muiden laiskotellessa. Hän on vapaaehtoisena säestänyt alempiluokkalaisten musiikkiesityksiä. Hän kirjoitti luokalle näytelmän, mutta ei onnistunut tsemppaamaan toisia harjoittelemaan sitä, joten näytelmä jäi esittämättä. Ikinä hän ei ole tehnyt mistään näistä minkäänlaista numeroa, ei omista tekemisistään eikä toisten tekemättä jättämisistä.

Kun kysyin, mitä hän ajattelee tästä keskustelusta, hän vastasi että kasi on hyvä numero, ja hänelläkin voisi olla kasi toisen opettajan antamana.

Vierailija kirjoitti:

Käytöksen kympille ei ole olemassa erillistä määritelmää, ja se ysinkin määritelmä on aika idealistinen, joten on viime kädessä opettajasta kiinni, onko kymppi kenenkään tavoitettavissa. Oma poikani sai käytöksestä ysejä, mikä sekin on mielestäni todella hyvä numero, ja nyt numero yllättäen nousi kymppiin.

Poikani on luonteeltaan ehdottomasti introvertti. Hänet on opetettu kotona tervehtimään ja kiittämään normaaleissa sosiaalisissa tilanteissa, mutta voisin kuvitella sen tapahtuvan koulussa aika kankeasti. Hän ei varmastikaan kiusaa ketään. Hänellä ei ole yhtä parasta kaveria, vaan hän viettää aikaansa tasaisesti eri oppilaiden kanssa.

Mitä hän sitten on tehnyt tunnilla? Sivulauseista olen ollut ymmärtänyt, että hän on auttanut aika paljon toisia matematiikassa. Eri aineiden ryhmätöissä hän on puskenut työn valmiiksi muiden laiskotellessa. Hän on vapaaehtoisena säestänyt alempiluokkalaisten musiikkiesityksiä.

Eli ystävällinen, osallistuva ja erityisen avulias, tasapuolisesti kaikkia kohtaan. Kuulostaa että hän on erinomaisen arvosanansa ansainnut. Mukavaa että poikkeuksellista avuliaisuutta huomioidaan näin.

Kun lastani kiusattiin, oli käytösnumero 8. Kun vaihtoi koulua, ja sai/uskalsi olla koulussa ja luokassa oma itsensä, nousi käytösnumero ysiin. 

Meillä kyllä se hiljainen hissukka sai 9. Ja tiedän hänen olevan hyvinkin hiljainen koulussa kun opettajansa on kertonut. Kotona on aivan erilainen ja en millään uskoisi, että voi olla hiljainen jossain.