Lue keskustelun säännöt.
Suomen metsät ovat muuttuneet avohakkuuraiskioiksi
20.04.2024 |
En tunne kansallisylpeyttä metsiemme tilasta. :(
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreiden höpöjuttuja. Suomen metsissä on enemmän puuta kuin koskaan.
https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_maatalous.html#puuston-kasvu-pois…
Hoitamattomissa metsissä puu ei kasva hyvin.
Miten niistä hoitamattomista metsistä sitten ennen saatiin kaikki tarvepuu? Tiheäsyinen seinähirsi, laivojen mastopuut, veneenlaudat, lattialankut, materiaali peltotyökaluihin, kirnuihin, huonekaluihin, kangaspuihin, luokkeihin jne. Kun puut olivat niin huonosti kasvaneet? Kai tajuat, että toistat vain metsätalouden liturgiaa? Taloudellista tuottoa voidaan vähän jouduttaa, siinä kaikki. Mutta puun laadusta ja etenkään metsän eliöyhteisön hyvinvoinnista ei silloin ole puhettakaan.
Metsää hoidettiin hakemalla tarvepuita sieltä täältä mies, hevonen ja saha -periaatteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää puupelto taitaa olla joku trendisana.
Kun keksii kutsua metsää puupelloksi, niin taas kilahtelee rahaa verottajalle ja luonnonsuojelujärjestölle
Aika ovelaa mielestäni
En näe mitään oveluutta. Puut istutetaan, annetaan sadon kasvaa, ja lopulta korjataan. Miten eroaa toiminnasta pellolla, jos pidempää aikaskaalaa ei oteta lukuun? Kaikki toimenpiteet tähtäävät vain kuutioihin ja tuottoon. Jos pikkusieppo, pussikämmekkä tai aarnikääpä sattuu hoitotoimien seurauksena häviämään, se ei johda suurempaan huoleen, toimenpiteistä nyt puhumattakaan.
Tää on sitä erityistä suomalaista luontosuhdetta parhaimmillaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreiden höpöjuttuja. Suomen metsissä on enemmän puuta kuin koskaan.
https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_maatalous.html#puuston-kasvu-pois…
Hoitamattomissa metsissä puu ei kasva hyvin.
Miten niistä hoitamattomista metsistä sitten ennen saatiin kaikki tarvepuu? Tiheäsyinen seinähirsi, laivojen mastopuut, veneenlaudat, lattialankut, materiaali peltotyökaluihin, kirnuihin, huonekaluihin, kangaspuihin, luokkeihin jne. Kun puut olivat niin huonosti kasvaneet? Kai tajuat, että toistat vain metsätalouden liturgiaa? Taloudellista tuottoa voidaan vähän jouduttaa, siinä kaikki. Mutta puun laadusta ja etenkään metsän eliöyhteisön hyvinvoinnista ei silloin ole puhettakaan.
Metsää hoidettiin hakemalla tarvepuita sieltä täältä mies, hevonen ja saha -periaatteel
Mitä hoitoa se muka oli? Metsä kasvoi omillaan, ja sieltä haettiin mitä kulloinkin satuttiin tarvitsemaan. Puulajeja riitti ja puuaines oli hitaasti kasvanutta, laadukasta ja rakentamiseen soveltuvaa.
Metsänhoidon huvittavimpia mantroja on se, että vain ihmisen peukaloimasta metsästä saadaan laadukasta puuta. Totuus kun on juuri päinvastainen.
Kaadettu metsä on avohakkuuraiskio hyvin lyhyen aikaa. Se muokataan ja istutetaan uudet taimet. Tietysti menee vielä useampi vuosi että ne taimet alkavat erottua horsman ja risukon seasta, mutta siellä ne ovat silti kasvamassa. Ja myös sitä taimikkoa pitää hoitaa, että kasvu onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö joku tommosta taimikosta kasvatettua puskaa oikeasti varteenotettavana metsänä?
Vielä kaiken päälle jotkut tietämättömät romantikot käskevät mennä metsään poimimaan luonnonmarjoa. Kasapäin, miljoonien edestä marjoja mätänee metsiin, kuulemma. Minun todellisuudessani ja silmieni havainnon perusteella ymmärrän, ETTEI koneella hakatusta raiskiosta, jota kutsutaan metsäksi ja joka on aurattu ja myllätty, poimita marjoja! EIKÖ MAHDU TOIMITTAJIEN KALLOON!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaadettu metsä on avohakkuuraiskio hyvin lyhyen aikaa. Se muokataan ja istutetaan uudet taimet. Tietysti menee vielä useampi vuosi että ne taimet alkavat erottua horsman ja risukon seasta, mutta siellä ne ovat silti kasvamassa. Ja myös sitä taimikkoa pitää hoitaa, että kasvu onnistuu.
Hoito juuri muuttaa metsän puupelloksi. Normaalisti hakkuun tai metsäpalon jälkeen tulisivat ensin ruohovartiset kasvit ja vähitellen erilajisia lehtipuita (paju, koivu, pihlaja, leppä haapa) sinne tänne. Kun jotkut niistä kasvavat varjostavaan mittaan, heinä, horsma ja vadelma eivät enää menesty ja alue alkaa muotoutua heterogeeniseksi nuoreksi metsäksi, joka tarjoaa elinmahdollisuuksia huomattavasti suuremmalle määrälle kasveja ja eläimiä kuin tasaikäinen raivattu, harvennettu yhden puulajin kasvatusmetsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää puupelto taitaa olla joku trendisana.
Kun keksii kutsua metsää puupelloksi, niin taas kilahtelee rahaa verottajalle ja luonnonsuojelujärjestölle
Aika ovelaa mielestäni
En näe mitään oveluutta. Puut istutetaan, annetaan sadon kasvaa, ja lopulta korjataan. Miten eroaa toiminnasta pellolla, jos pidempää aikaskaalaa ei oteta lukuun? Kaikki toimenpiteet tähtäävät vain kuutioihin ja tuottoon. Jos pikkusieppo, pussikämmekkä tai aarnikääpä sattuu hoitotoimien seurauksena häviämään, se ei johda suurempaan huoleen, toimenpiteistä nyt puhumattakaan.
No se ero että noiden "puupeltotaimien" lisäksi tulee paljon isompi liuta luonnollisia taimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saatiinhan ne jo kaskeamalla 1800 luvulla venäjän vallan aikoina lähes puuttomiksi Suomen metsäalueet.
Sitten vasta 1950 luvulla alkoi metsää olla jo näkyvästi Suomessa. Nyt pidetään varmasti paremmin huolta metsistämme.
Metsää käsitteenä on jotenkin vaikea hahmottaa, kun sitä kasvua ei silmä näe.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun jonnekin keskelle metsää, siis anteeksi puupeltoa päätetään rakentaa kokonainen uusi asuinalue betonikolhooseineen, niin luonnonsuojelija varaa sijoitusasunnon tai useammankin betonikolhoosista, jonka tilalla ei koskaan enää puupelto kasva
Näin kaadetaan satoja hehtaareita metsää luonnonsuojelijan tukiessa taloudellisesti puupeltojen kukistamista
Näinhän se menee, nämä kaupunkilaiset metsiensuojelijat on pahimman luokan kaksinaismoralisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parin viimeisen vuoden aikana VALTION metsissä on tehty isoja avohakkuita ja aggressiivista maan muokkausta, ns mätästysojitusta.
Mätästysojat tekevät metsänpohjasta lopullisesti kulkukelvotonta, ei sitä tasoita kuin seuraava jääkausi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaadettu metsä on avohakkuuraiskio hyvin lyhyen aikaa. Se muokataan ja istutetaan uudet taimet. Tietysti menee vielä useampi vuosi että ne taimet alkavat erottua horsman ja risukon seasta, mutta siellä ne ovat silti kasvamassa. Ja myös sitä taimikkoa pitää hoitaa, että kasvu onnistuu.
Hoito juuri muuttaa metsän puupelloksi. Normaalisti hakkuun tai metsäpalon jälkeen tulisivat ensin ruohovartiset kasvit ja vähitellen erilajisia lehtipuita (paju, koivu, pihlaja, leppä haapa) sinne tänne. Kun jotkut niistä kasvavat varjostavaan mittaan, heinä, horsma ja vadelma eivät enää menesty ja alue alkaa muotoutua heterogeeniseksi nuoreksi metsäksi, joka tarjoaa elinmahdollisuuksia huomattavasti suuremmalle määrälle kasveja ja eläimiä kuin tasaikäinen raivattu, harvennettu yhden puulajin kasvatusmetsä.
Puupeltokin hoitanee metsän hyödyn ilmastolle. Omistajalleen se on tuottomaata siinä missä peltokin, ja metsättömät löytävät kyllä jokseenkin luonnontilaisia virkistysalueita vaikka sieltä kaupunkien puistometsistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö joku tommosta taimikosta kasvatettua puskaa oikeasti varteenotettavana metsänä?
Taimesta ne kaikki puut kasvavat, myös ne luonnontilaiset risukot. Yli puolet Euroopan tiukimmin suojelluista metsistä kasvaa Suomessa. https://foresteurope.org/wp-content/uploads/2016/08/SoEF_2020.pdf
käytännössä siellä istutusmetsässäkin kasvaa aina myös muuta kuin istutettua puuta. Kuusi ei anna elintilaa muille puille, vaan kuusikko on vähäisen valon vuoksi luonnontilaisenakin yhden puulajin metsä. Joku yksinäinen pihlajanvarpu saattaa sinnitellä aukkopaikassa. Mänty on vaativampi maapohjan suhteen, sitä ei kannata kaikkiin paikkoihin istuttaa, elliei ykkää ns. räkämänniköistä.
Metsä on uusiutuva luonnonvara. Tärkeä tulonlähde Suomessa. Mistä se raha oikein tulisi jos ei metsiäkään saisi käyttää. No varmaan raha tulee seinästä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narkomaaniluonnonsuojelijoille on jäänyt hämäräksi, että metsä kasvaa uudestaan, vaikka se hakataisiin ihan kokonaan. Tosin, eiväthän he koskaan ole metsässä käyneetkään.
Kuulostaa siltä, että olet oleillut pelkästään teollisuusmetsissä.
T. Akateeminen ja hyvätuloinen luonnonsuojelija
Teollisuusmetsä.
😂
Akateeminen ei tunne käsitettä talousmetsä...?
Juntti ei tunne käsitettä kielikuva?
Opintoja metsäalalta on takana enemmän kuin humanistilla siellä.
Vierailija kirjoitti:
Metsä on uusiutuva luonnonvara. Tärkeä tulonlähde Suomessa. Mistä se raha oikein tulisi jos ei metsiäkään saisi käyttää. No varmaan raha tulee seinästä sitten.
Katsopa huviksesi Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat. Muitakin veromittareita voit toki katsoa. Tajuat nopeasti ettei jollain paskapaperisellulla tätä maata ylläpidetä.
Vierailija kirjoitti:
Metsä on uusiutuva luonnonvara. Tärkeä tulonlähde Suomessa. Mistä se raha oikein tulisi jos ei metsiäkään saisi käyttää. No varmaan raha tulee seinästä sitten.
Jospa EU maksaisi tukea siitä, että Suomi ylläpitää keuhkoja muidenkin puolesta? Ei, ei sentään.
Sitä ne on ja sen näkee satelliittikuvistakin omin silmin. Vielä 20 vuotta sitten metsissä oli paljon eri kokoisia puita.
Viimeksi eilen luin uutisen kommenteista miten joka toinen väitti, että metsässä on vaarallista jos siellä kaatuu puita. Puu voi kuulemma kaatua vaikka päiväkotilapsen päälle. Mitä se päiväkotilapsi siellä metsässä tekee myrskyn aikana? Puut kaatuvat yleensä vain kovalla tuulella. Ei ne itsestään kaadu. Myrskyn aikana ei pidä liikkua puiden lähellä.
Lisäksi moni hoki miten vanhat ja "sairaat" puut on hyödyttömiä ja metsä uudistuisi muka vain avohakkuun avulla. Kuulemma avohakkuulla kasvaa "jo kymmenessä vuodessa miehen korkuista puuta". Onko se muka nopeaa uudistumista. Avohakkuut ovat liian laajoja alueita, että metsä alkaisi kasvamaan normaalisti. Metsiä pitäisi uudistaa nykyistä pienemmillä alueilla ja vyöhykkeittäin että olisi eri ikäisiä metsiä lähellä toisiaan. Ei eläimet muuten pääse siirtymään niille sopiville metsäalueille.
Naurettavimpia olivat väitteet miten metsä on pimeä ellei sitä hakata alas ja valo pääsee metsään avohakkuiden ansiosta. Sitten taas marjat kasvaa ja tulee riistaa alueelle. Eli metsää hoidetaan kuin peltoa.
Ja ajankohta oli? Arvelisin, että heinäkuun puoliväli kello kahden aikaan iltapäivällä. Silloin linnut ja nisäkkäät keskittyvät poikasiinsa eivätkä kuuluttelemaan reviireitään. Saati tulemaan häiriköijien nähtäväksi. Tiesitkö, muuten, että Suomessa on ihmisen lisäksi vain yksi päiväaktiivinen nisäkäs...