Suomen metsät ovat muuttuneet avohakkuuraiskioiksi

Vierailija kirjoitti:

Mutta kun jonnekin keskelle metsää, siis anteeksi puupeltoa päätetään rakentaa kokonainen uusi asuinalue betonikolhooseineen, niin luonnonsuojelija varaa sijoitusasunnon tai useammankin betonikolhoosista, jonka tilalla ei koskaan enää puupelto kasva 

Näin kaadetaan satoja hehtaareita metsää luonnonsuojelijan tukiessa taloudellisesti puupeltojen kukistamista 

Sinä ja sinun olkiukkosi. Eivät taida enimmäkseen olla luonnonsuojelijoita ne, jotka ovat betonikolhoosien sijoitusasunnoista kiinnostuneita.

Vierailija kirjoitti:

Vielä kaiken päälle jotkut  tietämättömät romantikot käskevät mennä metsään poimimaan luonnonmarjoa. Kasapäin, miljoonien edestä marjoja mätänee metsiin, kuulemma. Minun todellisuudessani ja silmieni havainnon perusteella ymmärrän, ETTEI koneella hakatusta raiskiosta, jota kutsutaan metsäksi ja joka on aurattu ja myllätty, poimita marjoja! EIKÖ MAHDU TOIMITTAJIEN KALLOON! 

Nyt kirjoitat täyttä potaskaa! Parhaat marjapaikat löytyvät hakatuista ja käsitellyistä metsistä muutaman vuoden päästä hakkuun jälkeen. Puolukat kasvavat parhaiten aurausharjanteilla ja kannokoissa, ei koskaan pimeässä tiheikössä. Näin sanoo marjanpoimija, joka löytää aina parhaat saaliit!

Jokainen istuttamaan uusia puita. Minä olen istuttanut jo muutaman. 

Ymmärtäisin tuon avohakkuuvihan silloin, jos olisi jokin vaihtoehtoinen ja kustannustehokas tapa hoitaa metsiä. Isot puut ensin ja sitten annetaan kasvaa- metodi on toiminut silloin, kun metsässä oli se mies, saha ja hevonen, mutta ei sinne nykyisillä koneilla mahdu isoimpia puita yksitellen kaatamaan. Eikä konefirmat lähde sellaista edes tekemään.

 

joten, kertokaa, miten metsää voisi hoitaa niin että se olisi luonnon ja eläinten kannalta monimuotoisempaa. Me sitten mietimme omissa päissämme, onko se taloudellisesti tai teknisesti mahdollista. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtäisin tuon avohakkuuvihan silloin, jos olisi jokin vaihtoehtoinen ja kustannustehokas tapa hoitaa metsiä. Isot puut ensin ja sitten annetaan kasvaa- metodi on toiminut silloin, kun metsässä oli se mies, saha ja hevonen, mutta ei sinne nykyisillä koneilla mahdu isoimpia puita yksitellen kaatamaan. Eikä konefirmat lähde sellaista edes tekemään.

 

joten, kertokaa, miten metsää voisi hoitaa niin että se olisi luonnon ja eläinten kannalta monimuotoisempaa. Me sitten mietimme omissa päissämme, onko se taloudellisesti tai teknisesti mahdollista. 

Pienemmät uudistusalat, täysin harventamattomia laikkuja sinne tänne, useamman puulajin metsät, ylispuita jotka saavat kasvaa täyteen järeyteen, leveämmät suojavyöhykkeet vesistöjen ja muiden erityisen arvokkaiden biotooppien ympärille...

Tässä joitakin esimerkkejä. Arvaan kyllä jo etukäteen, että ovat mahdottomia toteuttaa, koska metsänomistajan metsästä saama tuotto laskee...

Tuulipuistojen tieltä hakataan todella isoja aloja metsää, avohakkuuta sekin. 

No ei ole muuttunu.

Vierailija kirjoitti:

Vielä kaiken päälle jotkut  tietämättömät romantikot käskevät mennä metsään poimimaan luonnonmarjoa. Kasapäin, miljoonien edestä marjoja mätänee metsiin, kuulemma. Minun todellisuudessani ja silmieni havainnon perusteella ymmärrän, ETTEI koneella hakatusta raiskiosta, jota kutsutaan metsäksi ja joka on aurattu ja myllätty, poimita marjoja! EIKÖ MAHDU TOIMITTAJIEN KALLOON! 

Et sinä ole koskaan marjassa käynytkään, kun et tiedä hakkuualueitten olevan parhaita marjapaikkoja. Ei heti samana tai seuraavana kesänä, mutta muutaman vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö joku tommosta taimikosta kasvatettua puskaa oikeasti varteenotettavana metsänä?

Et sinä taatusti erota 30 - 60 vuotta sitten istutetusta metsästä, onko se kasvatettu taimikosta vai onko luontaisesti sitä  mitä on. Lähetäänkö kokeilemaan?

Avohakkuualat ovat hyvin maltillisia nykyisin, ne isoimmat hakkuut oli jo 1960-luvulla. Tai oikeastaan 1850-luvulla, jolloin ruukit tarvitsivat paljon puuta. Suomessa luonnontilaiseksi metsäksi katsotaan 60-vuotias istutuskuusikko, koska siellä ei näy aurausjälkiä, totesi biologi. Suomessa muuten ei ole metsissä aurattu kuin pohjoisimmassa Suomessa, totesin tälle tosiosaajalle.

Hauska sana tuo raiskio. :D Mikähän sekin on. Tavallaan ehkä tajuan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtäisin tuon avohakkuuvihan silloin, jos olisi jokin vaihtoehtoinen ja kustannustehokas tapa hoitaa metsiä. Isot puut ensin ja sitten annetaan kasvaa- metodi on toiminut silloin, kun metsässä oli se mies, saha ja hevonen, mutta ei sinne nykyisillä koneilla mahdu isoimpia puita yksitellen kaatamaan. Eikä konefirmat lähde sellaista edes tekemään.

 

joten, kertokaa, miten metsää voisi hoitaa niin että se olisi luonnon ja eläinten kannalta monimuotoisempaa. Me sitten mietimme omissa päissämme, onko se taloudellisesti tai teknisesti mahdollista. 

Pienemmät uudistusalat, täysin harventamattomia laikkuja sinne tänne, useamman puulajin metsät, ylispuita jotka saavat kasvaa täyteen järeyteen, leveämmät suojavyöhykkeet vesistöjen ja muiden erityisen arvokkaiden biotooppien ympärille...

Tässä joitakin esimerkkejä. Arvaan kyllä jo etukäteen, että

Tuotto laskee, koska kaikki tuo edellyttää leveitä ajouria, metsäänhän mennään melkein joka vuosi tuossa ajatusmallissa. Haetaan muutama puu kerrallaan. Samalla tuhotaan puiden juuria ja kuuset lahoavat pystyyn. Ideana tuo on mielenkiintoinen, mutta käytännössä toteuttamiskelvoton luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vain lahottajat hyötyisivät.

Miten muuten poistat ylispuut tuhoamatta alla kasvavaa noin 7 m mittaista alikasvosta?

johtuu politiikasta. hakataan nyt metsät, kun seuraava hallitus on kuitenkin joku helsingin pöhöheinävihreä, joka kieltää metsien hakkuutt ja metsätalouden.

Ja hei muistetaan aina kun haukutaan täällä vihervassareita, niin puhutaan nimenomaan enimmäkseen näistä tyypillisistä helsinkiläisistä vihervassareista. Lapissa eräs vihreä kuntapoliitikko kertoi eräälle toimittajalle jotakuinkin niin ettei hänellä ole mitään yhteistä noiden helsinkiläisten kanssa.

Metsänomistaja saa tehdä metsällensä mitä haluaa, hakata sen kokonaan tai ei hakata. Nyt kun Venäjältä ei saa tuoda puuta, josta saa hakata mielinmäärin niin suomen metsät pitäisi suojella. Sitä kysellään metsänomistajilta kilpaa, kenellä olisi hakattavaa lisää. Teollisuus huutaa puuta.

Mikäli hakataan taas muutama tuhat kuutiota niin verot kyllä maksetaan ja ehkäpä alvitkin vielä päälle.

Vierailija kirjoitti:

Tuotto laskee, koska kaikki tuo edellyttää leveitä ajouria, metsäänhän mennään melkein joka vuosi tuossa ajatusmallissa. Haetaan muutama puu kerrallaan. Samalla tuhotaan puiden juuria ja kuuset lahoavat pystyyn. Ideana tuo on mielenkiintoinen, mutta käytännössä toteuttamiskelvoton luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vain lahottajat hyötyisivät.

Miten muuten poistat ylispuut tuhoamatta alla kasvavaa noin 7 m mittaista alikasvosta?

Sitähän minä sanoinkin eli tietenkään eurostakaan ei haluta tuotossa tinkiä. Eli ehdota siinä nyt sitten pehmeämmän metsänhoidon menetelmiä.

P.S. Ne ylispuut jäisivät metsään palvelemaan kolopesijöitä, liito-oravia, tikkoja, kotkia ja sääksiä... ja silmäniloksi metsässä kulkevalle. Pysyisivät metsässä kunnes kaatuisivat ja sen jälkeenkin. Niiden ympärille voisi vaikka keskittää ne käsittelemättömät alueet.

Höpö, höpö, jos omistat 100 hehtaaria metsää. Hakkaat matalaksi joka vuosi 1 hehtaarin, siinä 100 vuoden aikana sulta ei metsä lopu koskaan. 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuotto laskee, koska kaikki tuo edellyttää leveitä ajouria, metsäänhän mennään melkein joka vuosi tuossa ajatusmallissa. Haetaan muutama puu kerrallaan. Samalla tuhotaan puiden juuria ja kuuset lahoavat pystyyn. Ideana tuo on mielenkiintoinen, mutta käytännössä toteuttamiskelvoton luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vain lahottajat hyötyisivät.

Miten muuten poistat ylispuut tuhoamatta alla kasvavaa noin 7 m mittaista alikasvosta?

Sitähän minä sanoinkin eli tietenkään eurostakaan ei haluta tuotossa tinkiä. Eli ehdota siinä nyt sitten pehmeämmän metsänhoidon menetelmiä.

P.S. Ne ylispuut jäisivät metsään palvelemaan kolopesijöitä, liito-oravia, tikkoja, kotkia ja sääksiä... ja silmäniloksi metsässä kulkevalle. Pysyisivät metsässä kunnes kaatuisivat ja sen jälkeenkin. Niiden ympärille voisi vaikka keskittää ne käsittele

Okei, käytit termiä ylispuu väärin, joten oletin sinun tarkoittavan sanaa sen alkuperäisessä tarkoituksessa. Ylispuu ei ole laho, siitä ei ole kolopesijälle kodiksi eikä se todennäköisesti kiinnosta kotkaa, joka mieluummin majailee vähemmän näkyvästi. Liito-oravat asuvat lähiöissä betonielementtitaloissa, siellä on helpompi saada ravintoa eikä ole saalistajia yhtä paljon kuin metsissä. Tikka ei mielellään hakkaa tervettä puuta, se kun etsii puusta ravinnoksi hyönteisiä.

Euronkaan tuotosta en halua tinkiä, mutta sinun systeemissäsi metsässä oli noin 4-5 m leveitä ajouria noin 25 m välein, jotta koneilla pääsee kulkemaan. Ajoura on siis puuton alue, jossa metsäkoneella pääsee kulkemaan ja se alue on pois metsän tuotosta. Minusta tuo jos mikä on luonnon tuhlaamista, vaikka sinulle se on pehmeää metsänhoitoa. Oikeastiko tuollainen urattu metsä on sinulle silmänilo? Ja haluat kulkea uralla, johon oksat on läjitetty?

Vierailija kirjoitti:

Hakkuuaukio olisi parempi jos siistitty. Usein se jätetään räyskäksi ja pari mäntyä sojottaa keskellä oudosti. Lisäksi voi erottaa ikimetsän ja talousmetsän, että kaikki tietävät missä ne ovat. On epäselvyyttä?

Yleensä hakuutähteet jätetään metsään koska samalla niissä olevat ravinteet jäävät metsään.  Ne pari mäntyä voi hyvinkin olla siemnepuita. Hakkuutähteet häviävät kyllä melko nopeasti.

Metsä ei ole puisto...

Juupa juu. Kyllä sitä metsää Suomessa riittää, voitaisiin kaataa huomattavasti enemmänkin eikä olisi mikään oikea ongelma. Sinne istutetaan uutta metsää tilalle, tiesittekös. Ja se ei ole oikea ongelma että joku mökkiläinen on sitä mieltä että hänen maisemansa pilaantuu. Pistää sitten mökkinsä sellaiseen paikkaan josta kukaan ei tule kaatamaan metsää (eli ehkä oman metsänsä keskelle), niin ongelma on edessä vasta sitten kun myrsky kaataa lahopuut mökin päälle.