Suomen metsät ovat muuttuneet avohakkuuraiskioiksi

Keskeisimmät metsätkin jo hakattu vähintään neljään kertaan ajan saatossa.

Pitkään säästetty talousmetsä meni sitten kirjanpainajajien hyökkäykseen josta jo koitui jo huomattava tulonmenetys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen joka on ajanut keha3 ulkopuolelle tietaa ettei ole ongelmaa. Pelkkaa puuta joka paikassa.

Metsä on paljon muutakin kuin tasaisin välein istutettua taimikkoa. On muuten hemmetin surullista, miten jopa kaupunkien keskuspuistoissa kuulee enemmän linnunlaulua ja näkee lajien monipuolisuutta enemmän kuin Keski-Suomen puupelloilla.

Just kävelin puupellollani. Aivan hirveän moniääninen lintukuoro suorastaa huusi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen joka on ajanut keha3 ulkopuolelle tietaa ettei ole ongelmaa. Pelkkaa puuta joka paikassa.

Metsä on paljon muutakin kuin tasaisin välein istutettua taimikkoa. On muuten hemmetin surullista, miten jopa kaupunkien keskuspuistoissa kuulee enemmän linnunlaulua ja näkee lajien monipuolisuutta enemmän kuin Keski-Suomen puupelloilla.

Just kävelin puupellollani. Aivan hirveän moniääninen lintukuoro suorastaa huusi...

Älä vaan lataa sitä Birdnet-äppiä, se tulee hulluksi puupellolla. Kävelin viime viikolla 5-vuotiaan taimikon ja noin 60v kasvatusmetsän rajamailla ja appi tunnisti 23 lintulajia. Varpuspöllökin piti meteliä ja miksi ei, ruokaa oli tarjolla paljon.

Nytkin ollut jatkuvaa kasvatusta joillakin ja kirjanpainajat sitten iskeneet  säästöpuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuotto laskee, koska kaikki tuo edellyttää leveitä ajouria, metsäänhän mennään melkein joka vuosi tuossa ajatusmallissa. Haetaan muutama puu kerrallaan. Samalla tuhotaan puiden juuria ja kuuset lahoavat pystyyn. Ideana tuo on mielenkiintoinen, mutta käytännössä toteuttamiskelvoton luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vain lahottajat hyötyisivät.

Miten muuten poistat ylispuut tuhoamatta alla kasvavaa noin 7 m mittaista alikasvosta?

Sitähän minä sanoinkin eli tietenkään eurostakaan ei haluta tuotossa tinkiä. Eli ehdota siinä nyt sitten pehmeämmän metsänhoidon menetelmiä.

P.S. Ne ylispuut jäisivät metsään palvelemaan kolopesijöitä, liito-oravia, tikkoja, kotkia ja sääksiä... ja silmäniloksi metsässä kulkevalle. Pysyisivät metsässä kunnes kaatuisivat ja sen jälkeenkin. Niiden ympärille voisi vaikka keskittää ne käsittele

Melko raju toimenpide jättää kaikki yli 18 metriseksi kasvava puusto pystyyn... 

Niin ne viikingitkin sanoivat aikoinaan Islannissa, että kyllä siihen kasvaa uusi iso metsä tilalle. Ei kasvanut. 

Metsä uudistuu kunnolla ja normaalilla tavalla vain jos hakatun alueen ympärillä on metsää. 

Vierailija kirjoitti:

Höpö, höpö, jos omistat 100 hehtaaria metsää. Hakkaat matalaksi joka vuosi 1 hehtaarin, siinä 100 vuoden aikana sulta ei metsä lopu koskaan. 😂

Kuuleppa, täällä pohjois-pohjanmaalla tukiksi kestää se 80vuotta about, hyvä jos silloinkaan. Yksi hehtaari matalaksi niin ei jää verojen jälkeen mitään.

Vierailija kirjoitti:

Niin ne viikingitkin sanoivat aikoinaan Islannissa, että kyllä siihen kasvaa uusi iso metsä tilalle. Ei kasvanut. 

Metsä uudistuu kunnolla ja normaalilla tavalla vain jos hakatun alueen ympärillä on metsää. 

Harvoin meillä on niin isoja aukkoja, ettei lintu jaksa sen yli lentää ja paskoa syömänsä kävyn siemeniä. Tai tuuli jaksa kuljettaa koivun siementä. Tammia löytyy yli kilometrin päästä lähimmistä emopuista, miten ne terhot niinkin kauas päätyvät ilman ihmistä?

Tilastojen mukaan avohakkuualat ovat keskimäärin alle 2 ha ja maastossa moni ei edes tajua, että tässä oli avohakkuu. Toisaalta moni parkuu harvennusmetsän vieressä, että tämä on nyt avohakattu, kun jäljelle jäi vain 1200 runkoa hehtaarille.

Vierailija kirjoitti:

Okei, käytit termiä ylispuu väärin, joten oletin sinun tarkoittavan sanaa sen alkuperäisessä tarkoituksessa. Ylispuu ei ole laho, siitä ei ole kolopesijälle kodiksi eikä se todennäköisesti kiinnosta kotkaa, joka mieluummin majailee vähemmän näkyvästi. Liito-oravat asuvat lähiöissä betonielementtitaloissa, siellä on helpompi saada ravintoa eikä ole saalistajia yhtä paljon kuin metsissä. Tikka ei mielellään hakkaa tervettä puuta, se kun etsii puusta ravinnoksi hyönteisiä.

Wikipediassa ylispuu: ympäröivää metsää korkeampi puu; usein edellisestä puusukupolvesta taimikon tai nuoren metsän päälle jäänyt. Ihan tässä merkityksessä sanaa käytin.

Ylispuu siis mikä ylispuu, tässä tapauksessa lähinnä todellakin edellisen puusukupolven puuyksilö. Ensin elävä ja kasvava, sitten kuoleva ja lopulta keloutuva/ lahoava ja kaatuva. Vai väitätkö että joku puu pysyy ikuisesti elossa ja pystyssä? Jos tämmöisiä puita olisi vaikka yksi muutamaa hehtaaria kohti, sillä olisi varmasti havaittava vaikutuksensa biodiversiteettiin. Varmasti joku kelpaisi risulinnankin rakentamiseen, niitä kun ei talousmetsän riu'uissa saa edes pysymään.

Mitä jos kehä kolmosen sisällä asuvat ei kommentoi mitään kun eivät asiasta mitään tiedäkkään. :)

Vierailija kirjoitti:

Narkomaaniluonnonsuojelijoille on jäänyt hämäräksi, että metsä kasvaa uudestaan, vaikka se hakataisiin ihan kokonaan. Tosin, eiväthän he koskaan ole metsässä käyneetkään.

Metsä ei ole sama asiat kuin siellä kasvavat puut. Sinäkin tietäisit, jos liikkuisit metsissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narkomaaniluonnonsuojelijoille on jäänyt hämäräksi, että metsä kasvaa uudestaan, vaikka se hakataisiin ihan kokonaan. Tosin, eiväthän he koskaan ole metsässä käyneetkään.

Kuulostaa siltä, että olet oleillut pelkästään teollisuusmetsissä. 

T. Akateeminen ja hyvätuloinen luonnonsuojelija

Teollisuusmetsä.

😂

Teollisuusmetsässä on jokaisen puun takana pontikkapannu. Siellä on tiputetaan polttoviinaa teollisella tasolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen joka on ajanut keha3 ulkopuolelle tietaa ettei ole ongelmaa. Pelkkaa puuta joka paikassa.

Metsä on paljon muutakin kuin tasaisin välein istutettua taimikkoa. On muuten hemmetin surullista, miten jopa kaupunkien keskuspuistoissa kuulee enemmän linnunlaulua ja näkee lajien monipuolisuutta enemmän kuin Keski-Suomen puupelloilla.

Just kävelin puupellollani. Aivan hirveän moniääninen lintukuoro suorastaa huusi...

Älä vaan lataa sitä Birdnet-äppiä, se tulee hulluksi puupellolla. Kävelin viime viikolla 5-vuotiaan taimikon ja noin 60v kasvatusmetsän rajamailla ja appi tunnisti 23 lintulajia. Varpuspöllökin piti meteliä ja miksi ei, ruokaa oli tarjolla paljon.

Ainoa vain, että suuri osa on muutolla olevia yksilöitä, joista vain ani harva jää sinne puupellollesi yhtään pidemmäksi aikaa oleilemaan. Se on tiedetty jo pitkään, että pedot hyötyvät saalistaessaan aukoista, mutta varpuspöllökin on vähenemään päin kun sopivat biotoopit ja pesäkolot ovat kortilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä näkyy junan ikkunasta suunnilleen koko matkan tai Helsinki-Vantaalta nousun jälkeen, kun katsoo pohjoiseen  Metsää, metsää, yks vatun järvi ja metsää. Keski-Euroopassa sentään vaihtelevaa kulttuurimaisemaa.

 

Hassua. Eilen matkustin Mikkelistä Jyväskylään junalla ja matkan varrella oli useita avohakkuuraiskioita.

Olet itsekäs.

Et tajua, että olet vain pikkuinen murunen maailmankaikkeutta. Moni ajattelee samoin kuin sinä. Että luonto olisi ennallistettava sinua varten ja pysyttävä muuttumattomana. Sinun turhamaisuuttasiko tässä pitäisi etusijalla pitää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ne viikingitkin sanoivat aikoinaan Islannissa, että kyllä siihen kasvaa uusi iso metsä tilalle. Ei kasvanut. 

Metsä uudistuu kunnolla ja normaalilla tavalla vain jos hakatun alueen ympärillä on metsää. 

Harvoin meillä on niin isoja aukkoja, ettei lintu jaksa sen yli lentää ja paskoa syömänsä kävyn siemeniä. Tai tuuli jaksa kuljettaa koivun siementä. Tammia löytyy yli kilometrin päästä lähimmistä emopuista, miten ne terhot niinkin kauas päätyvät ilman ihmistä?

Tilastojen mukaan avohakkuualat ovat keskimäärin alle 2 ha ja maastossa moni ei edes tajua, että tässä oli avohakkuu. Toisaalta moni parkuu harvennusmetsän vieressä, että tämä on nyt avohakattu, kun jäljelle jäi vain 1200 runkoa hehtaarille.

Suomen metsät ovat todellisuudessa pieniä tilkkuja: ensin avohakataan hehtaari tai kaksi, seuraavana vuonna vierestä lisää ja niin edelleen. Kummasti se avohakkuualue laajenee isoksi aukoksi ihan muutamassa vuodessa. Vieressä tai keskellä voi kasvaa neliönä tai suorakuutiona harvennushakattua metsää. Ja kun metsän reuna siirtyy, tuulituhot lisääntyvät, kun aiemmin keskellä metsää kasvaneet puut joutuvat suojattomiksi reunuspuiksi. Myös pystyyn kuivuminen lisääntyy paahteisuuden myötä, niin kuin Hesarissa viime viikolla kerrottiin. Pystyyn kuivuneiden puiden määrä on kasvanut nopeasti Suomen metsissä ennen muuta hakkuiden takia.

Maastossa tunnistaa avohakkuualueen siitäkin, että siellä on hankala kulkea kuoppien takia: hakattujen puiden juuret on kaivettu ylös ja viety pois. Kun heinä peittää kuoppia, kävelemisestä tulee vaarallista, vaikka kuinka vatukko houkuttelisi keräämään. Ojiakin saatetaan edelleen kaivaa, vaikka ojien vesistöjä rehevöittävä vaikutus tiedetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ne viikingitkin sanoivat aikoinaan Islannissa, että kyllä siihen kasvaa uusi iso metsä tilalle. Ei kasvanut. 

Metsä uudistuu kunnolla ja normaalilla tavalla vain jos hakatun alueen ympärillä on metsää. 

Harvoin meillä on niin isoja aukkoja, ettei lintu jaksa sen yli lentää ja paskoa syömänsä kävyn siemeniä. Tai tuuli jaksa kuljettaa koivun siementä. Tammia löytyy yli kilometrin päästä lähimmistä emopuista, miten ne terhot niinkin kauas päätyvät ilman ihmistä?

Tilastojen mukaan avohakkuualat ovat keskimäärin alle 2 ha ja maastossa moni ei edes tajua, että tässä oli avohakkuu. Toisaalta moni parkuu harvennusmetsän vieressä, että tämä on nyt avohakattu, kun jäljelle jäi vain 1200 runkoa hehtaarille.

Mikä lintulaji syö käpyjä ja kakkii itämiskelpoisia siemeniä? 😆

Kyllä niitä siemeniä juuri havitellaan ravinnoksi ja näin ollen sulavat suolessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, käytit termiä ylispuu väärin, joten oletin sinun tarkoittavan sanaa sen alkuperäisessä tarkoituksessa. Ylispuu ei ole laho, siitä ei ole kolopesijälle kodiksi eikä se todennäköisesti kiinnosta kotkaa, joka mieluummin majailee vähemmän näkyvästi. Liito-oravat asuvat lähiöissä betonielementtitaloissa, siellä on helpompi saada ravintoa eikä ole saalistajia yhtä paljon kuin metsissä. Tikka ei mielellään hakkaa tervettä puuta, se kun etsii puusta ravinnoksi hyönteisiä.

Wikipediassa ylispuu: ympäröivää metsää korkeampi puu; usein edellisestä puusukupolvesta taimikon tai nuoren metsän päälle jäänyt. Ihan tässä merkityksessä sanaa käytin.

Ylispuu siis mikä ylispuu, tässä tapauksessa lähinnä todellakin edellisen puusukupolven puuyksilö. Ensin elävä ja kasvava, sitten kuoleva ja lopulta keloutuva/ lahoava

Jos yhtäkään taimikon päällä oleva puuta ei saisi kaataa, niin vaikeaksi kävisi metsän kasvatus... etenkin jatkuva kasvatus...

Vierailija kirjoitti:

Narkomaaniluonnonsuojelijoille on jäänyt hämäräksi, että metsä kasvaa uudestaan, vaikka se hakataisiin ihan kokonaan. Tosin, eiväthän he koskaan ole metsässä käyneetkään.

"Narkomaaniluonnonsuojelijoille"? Miksi juuri tuohon pieneen ryhmään kiinnität huomiota?  

Vierailija kirjoitti:

Metsän kasvaminen takaisin kestää kymmeniä vuosia. Jos 100-vuotiaan metsän kaataa, vie 100 vuotta että se on entisellään. Yleensä ihminen pystyy elinaikanaan myymään metsästään puita kerran, tai jos elää vanhaksi 2 kertaa. 

Ei mene enää samaa aikaa läheskään.  Kasvu on nopeutunut, raivaukset ja lannoitus nopeuttaa paljon kasvua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsän kasvaminen takaisin kestää kymmeniä vuosia. Jos 100-vuotiaan metsän kaataa, vie 100 vuotta että se on entisellään. Yleensä ihminen pystyy elinaikanaan myymään metsästään puita kerran, tai jos elää vanhaksi 2 kertaa. 

Ei mene enää samaa aikaa läheskään.  Kasvu on nopeutunut, raivaukset ja lannoitus nopeuttaa paljon kasvua.

Ja lopputuloksena on oksaista ja haurasta balsaa. Täysin eritasoista materiaalia kuin vanhan ikihongan sydänpuu.