Miksi psykiatrian suljetulla ei hoideta, vaan potilaat möllöttää yksin?
Omainen on hoidossa masennuksen takia eikä kukaan hoitaja juttele hänen kanssaan. Ainoa mitä päivässä on, niin lääkkeet ja ruoka. Muuten saa olla oman onnen nojassa eikä ketään kiinnosta. Hoitajat istuu kopissaan ja juttelee keskenään, potilaista viis.
Kommentit (239)
Juuri näin se menee.Olen ollut suljetulla muutaman kerran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi on järkyttäviä paikkoja. Katkaisin koko psykiatrisen hoitokontaktin, kun en halua noihin kidutuskammioihin joutua enää.
On minutkin joskus määritelty psykoottiseksi. Olin 38c kuumeessa ihan väsyneenä, kipeänä, nuutuneena. 😂
Kerran kun joutuu psykalle ja joku ehdottaa rankempaa diagnoosia, se seuraa sinua.. mulla ei oo mitään sanottavaa ekalle psykiatrilleni, paitsi ehkä, vaihda alaa kun olet niin surkea ja vaarallinen työssäsi.
Ainakin sinulta puuttuu sairaudentunto.
Ja selvästi sinulla jotain on, koska on ollut "eka psykiatri". Eli niitä on useampia. Ei normaalilla, terveellä ihmisellä tuollaisia hoitokontakteja ole.
Ihana kun kerroit. En nyt koe tarvetta kertoilla sulle itsestäni tai elämästä.
Sen verran, että hyvin tiesin etten ollut kunnossa tuolloin. Tavallaan nuo päivät teki ihan hyvää, vaikken ole ihan vakuuttunut siitä, että olisin tarvinnut osastohoitoa. Olipahan taas kokemus.
Onneksi tunnen itseni ja tiedän oikeuteni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä niiden hoitajien pitäisi jutella?
Kun olin suljetulla niin juttelin muiden potilaiden kanssa. Varsinkin kun olo parani. Se oli parasta vertaistukea, olla ihmisten kanssa jotka ei tuominnut millään tavalla. Hoitajatkin oli mukavia, vaikkakin kiireisiä.
Mä olisin halunnut saada tietää diagnoosini perustan. Sain selostuksen sairauden oirekuvasta. Ei yhtään viittausta omaan arkeeni tai siihen, miten se näkyy minussa tai minun elämässäni. Pelkkää kiertelyä ja kaartelua oppikirjakuvauksen ympärillä. Vältteli siis vastaamasta suoraan kysymykseeni.
Eli esim. puhetta siitä, miksi jokin dg pitää tai ei pidä paikkaansa. Vuoropuhelua.
Tää on aika hyvä esimerkki niitten puhetavasta.
Turha hoidella kun on psykoosissa. Suljetut on ensiapua. Hoito alkaa sitten avohoidossa.
Vierailija kirjoitti:
No ei ne mitään lähäreitä ole ne psykiatrisen hoitajat.
Ai ei vai? Kyllä vain olen. Riippuu täysin ihmisestä kuka sopii minnekin. Paperilla joku voi olla täydellinen, mutta potilaan kanssa täys mölli. Psykiatriaan ei enää ole erikoistumisopintoja, vaan hoitaja erikoistuu kun menee töihin ko paikkaan ja kerää siellä alan työkokemusta.
T. Psykan lähäri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä paljon suljetulla olleita ja muita vaikeasti mielenterveysongelmisia. No, se selittääkin palstan tason...
Koska sinne pääsee niin helposti, niin totta kai löytyy kokemuksiakin.
Onpa jännä. Minä olen kuullut ihan päinvastaista. Eli että osastolle ei todellakaan "pääse" noin vain. Etenkään nuorisopsykiatrian osastolle. Mutta ainakin täällä myös aikuisten osastot on täynnä
Sairaanhoitajaopintoihin kuului harjoittelu myös psykiatrisella ja se oli oikeasti ihan järkyttävä paikka! Ei niinkään potilaiden vaan hoitajien takia. Minäkin luulin että siellä oikeasti jotenkin hoidetaan ja tuetaan potilaita mutta ehei! Homma perustui hoitajien huoneessa istumiseen, lehtien lukemiseen ja potilaista, omaisista, lääkäreistä ja työtaakasta marmattamiseen. Jokainen hoitaja oli parempi ja pätevämpi kuin lääkärit vaikkeivat tehneet yhtään mitään osastolla. Kun sitten opiskelijana yritin kysellä hoidettavien taustoja ja millaista hoitoa saa, mihin perustuu jne, alkoikin veetuilu. Minut laitettiin täyttämään jotain ihme tunnepäiväkirjaa omista tunteistani ja suunnilleen sen perusteella tuli arvosana harjoittelusta. Opiskelukaveri istui koko harjoittelun lukemassa lehtiä kansliassa ja sai saman arvosanan siitä. Mitään en harjoittelussa oppinut ja toivon etten ikinä itse tai läheiseni joudu tuollaiseen paikkaan. Teorian mukaan olisi paljonkin mitä osastolla voisi ja pitäisi tehdä, tuolla ei tehty mitään. Jutellessa muiden opiskelijoiden kanssa kuulostaa ihan perustoiminnalle psykiatrisella, valitettavasti. Ainakaan hoitajien kiireestä ei hoitamattomuus johtunut, lähinnä siellä opiskelijanakin pitkästyi kuoliaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi on järkyttäviä paikkoja. Katkaisin koko psykiatrisen hoitokontaktin, kun en halua noihin kidutuskammioihin joutua enää.
On minutkin joskus määritelty psykoottiseksi. Olin 38c kuumeessa ihan väsyneenä, kipeänä, nuutuneena. 😂
Kerran kun joutuu psykalle ja joku ehdottaa rankempaa diagnoosia, se seuraa sinua.. mulla ei oo mitään sanottavaa ekalle psykiatrilleni, paitsi ehkä, vaihda alaa kun olet niin surkea ja vaarallinen työssäsi.
Ainakin sinulta puuttuu sairaudentunto.
Ja selvästi sinulla jotain on, koska on ollut "eka psykiatri". Eli niitä on useampia. Ei normaalilla, terveellä ihmisellä tuollaisia hoitokontakteja ole.
Okei. Joo jouduin psykiatrille kun 20-vuotiaana nuorena kyllästynyt tk-lääkäri lähetti minut sinne. Ei jaksanut selvittää mikä minua vaivaa.
Käyn ihan normaalisti töissä, mitä nyt saikut tapissa kun saan vähän väliä jonkun kuumetaudin mitä lie. Äidilläni alkoi juuri porfyriatutkimukset, kun hänen ferritiiniarvo on 500-600. Ehkä se selittää minunkin sekavuustilani, vuosien oksenteluni ja sairasteluni...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä paljon suljetulla olleita ja muita vaikeasti mielenterveysongelmisia. No, se selittääkin palstan tason...
Koska sinne pääsee niin helposti, niin totta kai löytyy kokemuksiakin.
Onpa jännä. Minä olen kuullut ihan päinvastaista. Eli että osastolle ei todellakaan "pääse" noin vain. Etenkään nuorisopsykiatrian osastolle. Mutta ainakin täällä myös aikuisten osastot on täynnä
Ei ne ole täynnä. Puoletkin sängyistä voi olla yhtä aikaa tyhjiä.
Mä en ole kuullut vaan nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä paljon suljetulla olleita ja muita vaikeasti mielenterveysongelmisia. No, se selittääkin palstan tason...
Koska sinne pääsee niin helposti, niin totta kai löytyy kokemuksiakin.
Onpa jännä. Minä olen kuullut ihan päinvastaista. Eli että osastolle ei todellakaan "pääse" noin vain. Etenkään nuorisopsykiatrian osastolle. Mutta ainakin täällä myös aikuisten osastot on täynnä
Tämän siitä saa kun uskoo kaiken mitä mediassa kirjoitellaan.
Vierailija kirjoitti:
Erikoista että jollain voi olla noinkin kova tarve koittaa lytätä muiden kokemuksia.
Pitäisikö täällä vain vinkua ja valittaa, vaikka on tyytyväinen saamaansa hoitoon?! Olen toki pahoillani, jos positiiviset kokemukseni Moision sairaalan suljetulta osastolta pilasivat itsesäälisi, ja latistivat keskustelun pessimistisen draaman kaaren.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akuuttiosastolla normalisoidaan vuorokausirytmi, tarkistetaan lääkeasiat kuntoon, tarvittaessa tehdään tutkimuksia/ hoitotoimenpiteitä, kuten esimerkiksi ect-hoito, ja koordinoidaan jatkohoito joka toteutuu avopuolella. Osastolla ei ole tarkoitus hoitaa kuntoon, eikä missään nimessä saada potilasta kiinnittymään hoitajaan, ja näin jopa haluamaan olla osastolla. Pyrkimys on osastolta pois päin, heti kun tilanne on riittävän vakaa.
Mihin se normalisoidaan? Työtä tehdään tässä maassa 24/7 eri vuoroissa. Kaikki rytmit ovat ihan yhtä normaaleja, jos puhitana työelämän kannalta.
Vuorotyö ei sovi jos on pahoja mielenterveyden ongelmia. Silloin on hyvin tärkeää ylläpitää tasainen vuorokausirytmi.
Vierailija kirjoitti:
itse pääsin suljetulta pois niin että laitoin pillerit eli serogeelit kielen alle, ja syljin ne lasiin tai wc, muuten olisin jäänyt sinne vankilaan pää sekaisin..
1,5 kk sitä vankeutta kestikin. onneksi pääsin eroon siitä ja demoneista.
Mikä on serogeeli?
Itse ollut suljetulla muutamia kertoja. Sellaista laitostumistahan se on.
itse pääsin suljetulta pois niin että laitoin pillerit eli serogeelit kielen alle, ja syljin ne lasiin tai wc, muuten olisin jäänyt sinne vankilaan pää sekaisin..
1,5 kk sitä vankeutta kestikin. onneksi pääsin eroon siitä ja demoneista.