Neuvoja miten jaksaa pikkulapsivaihe ilman tukiverkostoja?
Olen ainoa, joka on lapsesta vastuussa. Ja siis koko ajan, vaikka lapsi päiväkodissa osan päivää arkisin onkin. Minulla ei ole ollenkaan tukiverkostoja. On kyllä muutama läheinen ja kaveri, mutta heistä kukaan ei auta missään asiassa minua (tämä ei ole syytös vaan toteamus, ei muiden mikään pakko olekaan auttaa). Lapsen isä ei ole osallistunut sitten vauva-ajan, silloin jaksoi ekat kolme kuukautta osallistua, ei sen jälkeen enää. Eli olen täysin yksin kaiken kanssa. En ole varakas niin ei ole varaa palkata hoitajia lapselle, päiväkoti ei onneksi minun tuloluokassa maksa, mutta se päiväkotihan on vain työssäoloni ajaksi. Eli minulla ei ole koskaan yhtään omaa aikaa. Enkä pääse koskaan minnekään aikuisten menoihin. Kaikkialle on otettava lapsi mukaan. Suihkussakin käytävä niin, että lapsi odottelee kylpyhuoneessa, eli suihkukaan ei ole sellainen rentouttava tauko itselle. Ja lapsi on luonteeltaan sellainen, joka ei viihdy yksin ja kaipaa äidin huomiota paljon (mikä on ymmärrettävää, onhan hän pieni lapsi). Tässäpä tämä lyhyesti. Löytyisiköhän täältä neuvoja miten jaksaa, kun omaa aikaa ei koskaan ole, ei omia harrastuksia, ei omia menoja, ei taukoja?
Kommentit (112)
Lapsi harrastukseen tai kun alkaa kyläillä kavereilla, niin tulee omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kai lapsen isä nyt voisi vähän auttaa. Pakota se.
Linnasta käsin vähän vaikeaa.
ap
Otat lapsen mukaan kaikkeen, mihin voit ja sellaiset jätät tekemättä, joita ei voi tehdä lapsen kanssa.
Näin toimin itse, kun lapsen isä oli töissä toisella paikkakunnalla ja ehti olla kotona vain nukkumassa kun työmatkat kestivät niin pitkään.
Olet siis jo eronnut lapsen isästä, tai lapsen isä jätti sinut, niinkö? Etkö saa häntä uskomaan että se lapsi on myös hänen? Mitä ihmeen omaa aikaa? Kaikki aikasi on sinun omaasi. Sitten kun lapsesi on teini, et enää näe häntä. Ja kun lapsesi on aikuinen, toivot että hän ottaisi joskus yhteyttä (paitsi silloin kun hän tarvitsee rahaa). Älä valita. Ei lapsia hankita siksi että niistä pääsee eroon.
Neuvolan kautta perhetyöntekijä että voit vaikka nukkua tai käydä lenkillä. Kissa pöydälle lapsen isän kanssa. Muiltakin läheisiltä kannattaa uskaltaa kysyä apua. MML:n lastenhoitopalvelu? Tutustu muihin äiteihin, yhdessä on mukavampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai lapsen isä nyt voisi vähän auttaa. Pakota se.
Linnasta käsin vähän vaikeaa.
ap
Kas. Joku ilmaantui heti trollaamaan ja kommentoimaan muka ap:na.
Lapsen isä ei ole linnassa eikä muutakaan sellaista. Hän vain ei jaksanutkaan lapsiarkea, vaikka alunperin perheen halusi perustaa.
Ap
Kuuluit kirkkoon tai et, niin seurakunnat järjestävät iltaisin kerhotoimintaa. Sinulle vapaata muutama tunti, kun lapsi on kerhossa.
Hyödynnä surutta myös päiväkotia joskus, jotta saat vain olla.
Vaikeinta oli ehkä silloin, kun lapsi oli ihanassa iässä eli 4-5 vuotias, mutta lapsen syntymästä asti vaivannut oman ajan puute alkoi painamaan yhä enemmän.
Etsi kohtalotoveria eli toista yh:ta ja jakaakaa hoitovastuuta niin, että molemmat saavat joskus omaa aikaa. Hyväosaiset ottavat kyllä sinulta ilmaisen hoitoavun, mutta eivät toimi vastavuoroisesti, joten älä uhraa aikaasi heihin.
Vierailija kirjoitti:
Otat lapsen mukaan kaikkeen, mihin voit ja sellaiset jätät tekemättä, joita ei voi tehdä lapsen kanssa.
Näin toimin itse, kun lapsen isä oli töissä toisella paikkakunnalla ja ehti olla kotona vain nukkumassa kun työmatkat kestivät niin pitkään.
Näinhän olen pakosti nämä neljä vuotta jo joutunut tekemään. Päänuppi vaan on välillä koetuksella, kun ei ole vuosiin päässyt yksin mihinkään (muualle kuin töihin, mutta työ ei kyllä mitään lepoa ole). Minusta tuollaista miehen pitkää työmatkaa ei oikein voi verrata tilanteeseen, jossa äiti on vuosia yksin vastuussa kaikesta ilman yhtään taukoa.
Ap
Siihen tottuu, se on oma kokemukseni. Jos mahdollista, pidä lasta välillä pari tuntia ylimääräistä päivähoidossa niin saat käytyä yksin asioilla tai ihan vaan olla.
Lapsiluvun jättäminen yhteen. Ei oikeasti kannata yhtään pitkittää sitä sitovuutta joka lapsista tulee.
Nuku aina, kun voit. Käytä eineksiä tarvittaessa. Ei se niin paha ole välillä käyttää TV:tä lapsenvahtina sillä aikaa, kun vaikka tiskaat tms.
Vierailija kirjoitti:
Neuvolan kautta perhetyöntekijä että voit vaikka nukkua tai käydä lenkillä. Kissa pöydälle lapsen isän kanssa. Muiltakin läheisiltä kannattaa uskaltaa kysyä apua. MML:n lastenhoitopalvelu? Tutustu muihin äiteihin, yhdessä on mukavampaa.
Meillä ei kyllä saa neuvolan kautta perhetyöntekijää hoitamaan lasta niin, että äiti pääsisi joskus illalla tai viikonloppuna esim. lääkäriin tai omaan harrastukseensa. Saako jossain kunnassa? Täällä saisi perhetyöntekijän arkisin virka-aikaan käymään kotiin neuvomaan parempaan arjen hallintaan tai kasvattamiseen liittyvissä kysymyksissä, jos siis niissä neuvoja tarvisi. Mutta se ei oikein ole meitä varten, arki on sinänsä ihan hallinnassa, kavatusongelmia ei ole ja virka-aikaan olen töissä ja lapsi päiväkodissa.
Ap
Eikö tosiaan ole varaa satunnaisesti lastenhoitajaan vaikka käyt töissä?
Hammasta purren. On vain kestettävä. Itse olin samassa tilanteessa parikymmentä vuotta sitten. Lapsi oli erittäin raskas ja vaativa. Valvotti minua öisin kahdeksanvuotiaaksi saakka.
Nyt hän on jo aikuinen, on käynyt armeijan, löytänyt tyttöystävän ja opiskelee yliopistossa. Kasvatustyöni on tehty. Olen onnellinen fiksusta ja pärjäävästä pojastani.
Mites lapsen isovanhemmat? Eikö sulla ole muita sukulaisia (sekkuja, sisaruksia tms.), jotka voisivat välillä hoitaa lasta? Onko naapurissa jotain "varamummoa", johon voisitte tutustua? Tukiperhe?
Löytyykö alueen facebook-ryhmästä muita vastaavassa tilanteessa olevia? Hoitakaa vuorotellen toistenne lapsia.
Omalla asuinpaikkakunnallani seurakunta järjestää n. 1 kerran kuussa lauantaina parin tunnin kerhon yli 3 v lapselle. Vanhempi pääsee pariksi tunniksi asioille/lepäämään, kun lapsi on kerhossa. Suosittelen. :)
Meillä seurakunnasta saa muutenkin apua lapsenhoitoon, jos tulee joku kriisitilanne. Reippaasti vain kysymään!
Vierailija kirjoitti:
Eikö tosiaan ole varaa satunnaisesti lastenhoitajaan vaikka käyt töissä?
Ei käytännössä ole. Asumme Helsingissä ja iso osa rahasta menee asumiseen, ikävä kyllä täällä se on aika kallista vaikka meidän asumismuoto markkinoihin nähden aika edullinen onkin. Sitten on pakolliset bussikortit ym työn takia. Olen muutaman kerran joutunut palkkaamaan lastenhoitajan kun on ollut sellainen lääkäri, että sinne ei lasta voi millään ottaa mukaan, mutta ei muuten ole varaa palkata. Lääkäriinkin joudun välillä ottamaan lapsen mukaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lapsiluvun jättäminen yhteen. Ei oikeasti kannata yhtään pitkittää sitä sitovuutta joka lapsista tulee.
Joo. Lapsiluku on todellakin jäämässä yhteen.
Ap
Kai lapsen isä nyt voisi vähän auttaa. Pakota se.