"Ennenvanhaan" muutettiin työn perässä

Ennen oli myös jonkinlainen sopimus siitä, että jos firmalla meni hyvin niin työntekijöilläkin meni hyvin.

Silloin uskalsi muuttaa. Niin luottamus toimii.

Ennen wanhaan viljeltiin maata ja syötiin läskisoosia pettuleivän kera. Oli ne hyviä aikoja silloin 1800-luvulla. /s

Meidän perhe muutti "työn takia" ihan 8 vuotta sitten. Ei ollut kuin miehelläni varma työpaikka, eli talon sisäinen siirto. Itse uskoin, että täältä jotain löytyy, ja onhan löytynytkin, mutta nyt en enää tiedä...

Joo, ennenvanhaan riitti kun perheen pää oli duunari. Emäntää tarvittiin täyspäiväisesti kotona kun ei ollut apuvälineitä eikä puolivalmisteita, lapset piti ruokkia. Miehen työn perässä saatettiin joutua muuttamaan, tai mies kävi jopa reissuhommissa. 

Nykyään homma on vähän vaikeampaa kun molemmat vanhemmat käy töissä, lapsille ei välttämättä ole helppoa vaeltaa koulusta toiseen ja asunnon vaihtaminenkin on vähän vaikeampaa kun ei ole vain reissu ja reppumies

Miettinyt noiden "syrjäkylien" nuoria naimattomia ihmisiä miksei ole uskallusta lähteä sinne mistä työtä ehkä saisi? 

Olen tietoinen kyllä ettei työpaikkoja etenkään vähän koulutetuille ole.

"Ennenvanhan" oli se pakko lähteä, kansakoulu loppuun, sitten kaupunkiin työtä etsimään ja kimppa-asuntoihin. 

Ennen wanhaan työsuhteet oli vakasmpia. Itse en enää muuttaisi mihinkään jos yhtiö ei tarjoa työsuhdeasuntoa nimenomaan palkan päälle.

Vierailija kirjoitti:

Joo, ennenvanhaan riitti kun perheen pää oli duunari. Emäntää tarvittiin täyspäiväisesti kotona kun ei ollut apuvälineitä eikä puolivalmisteita, lapset piti ruokkia. Miehen työn perässä saatettiin joutua muuttamaan, tai mies kävi jopa reissuhommissa. 

 

Nykyään homma on vähän vaikeampaa kun molemmat vanhemmat käy töissä, lapsille ei välttämättä ole helppoa vaeltaa koulusta toiseen ja asunnon vaihtaminenkin on vähän vaikeampaa kun ei ole vain reissu ja reppumies

Joo, jos joku johtaja ennenvanhaan oli niin frouva pystyi olemaan kotona. Kyllä työläisnaiset on aina käyneet töissä. Teinit ja naapuriston  vanhat naiset katsoivat pienempiä, kuusvuotiast jo yksin kotona 

Nyt on kaikenmaailman sosiaaliset tuet.

Ennen vanhaan oli töitä. 

Vierailija kirjoitti:

Meidän perhe muutti "työn takia" ihan 8 vuotta sitten. Ei ollut kuin miehelläni varma työpaikka, eli talon sisäinen siirto. Itse uskoin, että täältä jotain löytyy, ja onhan löytynytkin, mutta nyt en enää tiedä...

Muutettiin ulkomaille toisen aikuisen työn perässä. Palkka+edut oli sen verran hyvät, että uskalsi. Toisella meni 2 vuotta päästä vastaavaan hommaan, sitten tulot olikin tosi hyvät. Ei mikään huippu huippu, mutta 25% parempi kuin vastaava Suomessa. Firmat tekee globaalisti, toisin kuin suomalaiset pikkufirmat.

Ennenvanhaan jos yksi työ loppui uudella paikkakunnalla, niin heti löytyi uusi tilalle.

Ei enää nykyään.

Kuka nykyään ottaisi alivuokralaisen? Ei yhtään kukaan edes puolella teholla käyvä, saati sitten täyspäinen.

Oletko AP joku vuokralla asuva, joka yrittää saada lisätienestiä alivuokralaisilta?

Sitähän ne tukihuijarit tekevät. Vuokraavat itse vuokraamaansa asuntoa muille ja ottavat asumistuet Kelalta ja vuokrat alivuokralaisilta.

Vai miksi mainostat alivuokraa tienä onneen?

Ennen työt eivät olleet mitään 3kk määräaikaisuuksia vaan suoraan sai vakipaikan. Eri asia muuttaa paikkakuntaa pysyvän työn perässä kuin että joka vuosi muuttaa useampaan kertaan, etenkin jos on jo perhettä siunaantunut.

Vierailija kirjoitti:

Ennen wanhaan viljeltiin maata ja syötiin läskisoosia pettuleivän kera. Oli ne hyviä aikoja silloin 1800-luvulla. /s

Kyllä silloinkin pirtin liikaväki lähti muualle töihin. 

Vierailija kirjoitti:

Ennen wanhaan viljeltiin maata ja syötiin läskisoosia pettuleivän kera. Oli ne hyviä aikoja silloin 1800-luvulla. /s

Läskisoosi oli 1800-luvulla juhlaruokaa. Silakka oli parempi arkiruoka. Yleensä syötiin puuroa ja leipää.

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli myös jonkinlainen sopimus siitä, että jos firmalla meni hyvin niin työntekijöilläkin meni hyvin.

Silloin uskalsi muuttaa. Niin luottamus toimii.

Tämä, tiedän ihmisiä jotka ovat muuttaneet toiselle puolelle suomea ja sitten onkin parin kuukauden päästä tullut muutoksia ja irtisanottu. Ei voi nykyisin luottaa oikein mihinkään enää. 

Eivät ennenkään muuttaneet sellaiset, joilla jo oli talo ja perhe, vaan nuoret kotoaan, kun tila ei elättänyt kaikkia.

Vierailija kirjoitti:

Joo, ennenvanhaan riitti kun perheen pää oli duunari. Emäntää tarvittiin täyspäiväisesti kotona kun ei ollut apuvälineitä eikä puolivalmisteita, lapset piti ruokkia. Miehen työn perässä saatettiin joutua muuttamaan, tai mies kävi jopa reissuhommissa. 

 

Nykyään homma on vähän vaikeampaa kun molemmat vanhemmat käy töissä, lapsille ei välttämättä ole helppoa vaeltaa koulusta toiseen ja asunnon vaihtaminenkin on vähän vaikeampaa kun ei ole vain reissu ja reppumies

Jos koko perhe jatkuvasti muuttelisi työn perässä lapsineen, niin kyllä siinä tekisi myös karhunpalveluksen lapsilleen ja sitä kautta ehkä koko yhteiskunnalle. Ei se jatkuva muuttaminen ainakaan koulumenestykselle tee hyvää.

Omasta lapsuudesta myös muistan, että ei ne muuttelijat luokalla parhaita oppilaita olleet yleensä.

Pitäisi ensin saada se työpaikka. En pääse edes haastatteluihin enkä ala summamutikassa muuttaa yhtään mihinkään.

T. Pitkäaikaistyötön

Vierailija kirjoitti:

Oletko AP joku vuokralla asuva, joka yrittää saada lisätienestiä alivuokralaisilta?

Sitähän ne tukihuijarit tekevät. Vuokraavat itse vuokraamaansa asuntoa muille ja ottavat asumistuet Kelalta ja vuokrat alivuokralaisilta.

Vai miksi mainostat alivuokraa tienä onneen?

En vaan muistelmana. Tapana miten ennen asuttiin. Työväki ja opiskelijat. Ei opiskelijoillakaan ollut yhreiskunnan maksamaa saunallista yksiötä silloin.

Itse lähdin työhön, toisen tytön kanssa asuttiin yläkerran hellahuoneessa, kantovesi,  ulkokäymälä. Sauna kertaviikkoon kuului vuokraan. Pihamökit olivat myös silloin asuttuja, siinäkin talossa joku vanha mummu vuokralla siinä