Lue keskustelun säännöt.
Miten kestää se, että oma mies ei huomioi merkkipäivinä?
22.10.2023 |
Tai muinakaan tärkeinä elämän etappeina? Olen asiasta sanonut ja lähetin kerran kirjeenkin, jossa kerroin mitä tunteita tämä herättää. Ja siksi tiedän, että miehelle on vaikeaa ostaa kortti/kukka/lahja. Ei tiedä millainen sen pitäisi olla, eikä auta vaikka sanon, että ihan mikä vaan. Oikeastaan se, että olen asiasta sanonut näinkin painokkaasti, on pahentanut asiaa. Ennen saatoin kuvitella, että mies ei ymmärrä, että asia on mulle tärkeä, eikä tahallaan loukkaa. Nyt tuo ei ole enää uskottava ajatus.
Ensi kuussa on tulossa yksi sellainen hetki, että tulen saamaan muistamisia muilta. Ehkä kuuluisi varailla pöytä jostain kivasta ravintolasta ja juhlistaa lähipiirin kanssa. Isompia juhlia en kuitenkaan aio pitää. Tiedän jo etukäteen, että mies ohittaa tämän asian. Jos varaan sen ravintolan, niin sinne lähtee kyllä, mutta muutoin ohittaa.
Neuvokaa, miten tätä voisi helpommin sietää? Asian puheeksiottaminen on vain pahentanut tilannetta, joten nyt en enää tiedä, mikä voisi auttaa.
Kommentit (249)
Sitä saa mitä tilaa kun nainen ei huomioi ja lahjoja miestä niin miksi mies huomioisi ja lahjoisi naista.
Eikö naiset tosiaan tiedä että syy minkä takia te ette saa lahjoja ja huomiota on se että te ette niitä ansaitse?
Nainen joka ansaitsee huomiota ja lahjontaa saa niitä kyllä ja sitä ei määrittele nainen itse että ansaitseeko vai ei
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehen mielestä nainen ei ansaitse lahjaa, niin miehen tulisi avata suunsa ja kertoa mistä kiikastaa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Hankin miehelle lahjoja. Mulla on puhelimessa muistio asioista, joita hän on maininnut, että tykkäisi. Mies (kirjeeni jälkeen) toivoi, että en ostaisi lahjoja. Hänellä oli ajatus siitä, että sitten olisimme sujut, niin sanotusti. Mutta ostan lahjoja miehelleni parhaan taitoni mukaan, koska mulle on tärkeää olla ihminen joka pitää tällaisista asioista kiinni. Jos lopettaisin, niin kokisin kohtelevani puolisoani huonosti, enkä halua olla sellainen ihminen.
ap
En minä ainakaan halua mitään tyhjänpäiväisiä lahjoja, kun tavaraa on muutenki. Onneksi puoliso on ihan samanlainen eikä osteta edes joululahjoja vaan vietetään joulu aina kahdestaan hyvin syöden ja toistemme lähellä ollessa. Ei ikinä lähdetä jouluna sukuloimaan vaan ne vierailut tehdään muina aikoina. Ihan parasta, kun ei ole mitään lahjastressiä.
Lahja ei ole synonyymi sanalle tavara!! Miksi monet käsittää lahjan aina tavaraksi? Lahka voi olla lahjakortti, vaikkapa museokortti.
Vierailija wrote:
Sitä saa mitä tilaa kun nainen ei huomioi ja lahjoja miestä niin miksi mies huomioisi ja lahjoisi naista.
Eikö naiset tosiaan tiedä että syy minkä takia te ette saa lahjoja ja huomiota on se että te ette niitä ansaitse?
Nainen joka ansaitsee huomiota ja lahjontaa saa niitä kyllä ja sitä ei määrittele nainen itse että ansaitseeko vai ei
Nyt jokainen nainen, joka ette saa onnitteluja ja lahjoja, painakaa tämä visusri mieleenne, sillä tuo on miehen suusta ja totuus. Se mies ei koe teitä lahjojen tai minkään spesiaalin arvoiseksi. Itsensä kannattaa poistaa siitä yhtälöstä.
Vierailija wrote:
Oikeastaan olen epäillyt, että mieheni kouluttaa musta aikuismaisempaa naista tällä muistamisdeprivaatiolla. Ehkä hänestä on nolon lapsellista, että tulen onnelliseksi huomiosta ja hän haluaisi toisenlaisen puolison. Itse haluaisin puolison, jolle olisi tärkeää tehdä minut lapsellisen onnelliseksi. Varsinkin, jos se onnistuu 3e:n ruusukimpulla.
Tässä voi käydä niin, että ajan myötä alan kokemaan, että lahjat ovat lapsellisia ja idioottimaisia. Ja se puoli minusta kuolee, joka haluaa muistaa ja tulla muistetuksi. Mutta epäilen, että sen mukana kuolee jotain muutakin minusta.
ap
Vain Suomessa ajatellaan lahjojen olevan lapsellisia. On se kumma, kun ei voi tätäkään vähään toiseen panostaa! Suomalaiset ovat maailman epäromanttisimpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oltu oltu yhdessä kovin kauaa. Tuli ensimmäinen synttäri eikä lahjaa. Se oli todella vahva merkki miettiä suhteen todellinen taso uudelleen ja avata silmät todellisuuteen.
Sano sille miehelle, että olet varannut pöydän niihin sun juhliisi, mutta et ottanut häntä lukuun, koska hänhän ei ole juhlijatyyppiä. Kun on jotain vinossa, pieni eskalointi tuo esille todellisuuden paremmin. Moni vaan yrittää olla keikuttamatta venettä ja tilanteet jatkuvat ikuisesti.
Ap, onnittelut jo etukäteen ja mieti, tarvitsetko tuota miestä aidosti elämääsi. Mitä HÄN tuo sinun elämääsi hyvässä ja pahassa, ei niin että sinä rakastat häntä niin kovin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Sitä saa mitä tilaa kun nainen ei huomioi ja lahjoja miestä niin miksi mies huomioisi ja lahjoisi naista.
Eikö naiset tosiaan tiedä että syy minkä takia te ette saa lahjoja ja huomiota on se että te ette niitä ansaitse?
Nainen joka ansaitsee huomiota ja lahjontaa saa niitä kyllä ja sitä ei määrittele nainen itse että ansaitseeko vai ei
Naisen kannattaa määritellä seuransa niin, että on vain sellaisten kanssa, jotka kokevat hänet lahjan arvoiseksi.
Olen terapiassa ja sen oppeja, jos olisin itse vastaavassa tilanteessa:
Terapeutti toteaisi, että se syö minun omanarvontuntoani, jos ottaisin miehen mukaan juhliin. Minun tärkeissä juhlissani olisi minulle tärkein ihminen kohtelemassa minua törkeiten. Ei ole hyvä. Silloin laitat miehen itsesi edelle sinua itseäsi sairastuttavalla tavalla. Sinun kuuluu rakastaa itseäsi enemmän kuin paskasti käyttäytyvää miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Sitä saa mitä tilaa kun nainen ei huomioi ja lahjoja miestä niin miksi mies huomioisi ja lahjoisi naista.
Eikö naiset tosiaan tiedä että syy minkä takia te ette saa lahjoja ja huomiota on se että te ette niitä ansaitse?
Nainen joka ansaitsee huomiota ja lahjontaa saa niitä kyllä ja sitä ei määrittele nainen itse että ansaitseeko vai ei
Nyt jokainen nainen, joka ette saa onnitteluja ja lahjoja, painakaa tämä visusri mieleenne, sillä tuo on miehen suusta ja totuus. Se mies ei koe teitä lahjojen tai minkään spesiaalin arvoiseksi. Itsensä kannattaa poistaa siitä yhtälöstä.
En vaan olen tosi tyytyväinen, kun en itsekään tykkää lahjojen ostamisesta.
Vierailija wrote:
Ei oltu oltu yhdessä kovin kauaa. Tuli ensimmäinen synttäri eikä lahjaa. Se oli todella vahva merkki miettiä suhteen todellinen taso uudelleen ja avata silmät todellisuuteen.
No ei teillä tainnut muutenkaan mennä hyvin. Ei kai kukaan yhden synttärin takia laita suhdetta poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Hankin miehelle lahjoja. Mulla on puhelimessa muistio asioista, joita hän on maininnut, että tykkäisi. Mies (kirjeeni jälkeen) toivoi, että en ostaisi lahjoja. Hänellä oli ajatus siitä, että sitten olisimme sujut, niin sanotusti. Mutta ostan lahjoja miehelleni parhaan taitoni mukaan, koska mulle on tärkeää olla ihminen joka pitää tällaisista asioista kiinni. Jos lopettaisin, niin kokisin kohtelevani puolisoani huonosti, enkä halua olla sellainen ihminen.
ap
En minä ainakaan halua mitään tyhjänpäiväisiä lahjoja, kun tavaraa on muutenki. Onneksi puoliso on ihan samanlainen eikä osteta edes joululahjoja vaan vietetään joulu aina kahdestaan hyvin syöden ja toistemme lähellä ollessa. Ei ikinä lähdetä jouluna sukuloimaan vaan ne vierailut tehdään muina aikoina. Ihan parasta, kun ei ole mitään lahjastressiä.
<
Korttikin on esine eli tavara
Päihde- ja mieleterveysongelmaisten vanhempieni lahjojen annot/antamattomuudet olivat oma shownsa. Juoppoisäni osti jonkun posliiniesineen esimerkiksi äitienpäivänä ja seuraavana päivänä paiskoi sen rikki lattiaan kun jokin asia alkoi tympäistä; osoitti noin mieltään. Samalla kaavalla rikkoi kaikki juopolle äidilleni ostamani astiat, posliiniesineet ym. hajoavat tavarat, nautti kun sai pahoittaa lapsen mielen kun lapsi oli vähillä rahoillaan kokenut tärkeäksi ostaa.
Meille lapsille ei koskaan ostanut mitään ja äitiäni taas syyllisti ja haukkui ostamisista, mitkä toki menivätkin yli kun ylivelkaannutti itsensä velaksi ostamillaan vaatteilla ym. jutuilla. Toisaalta äitini ei koskaan hankkinut sitä mitä oli toivottu, vaan päinvastoin jotain ihan muuta. Kun esitti toiveen, oli vastaus tyyliin; vittuako sä sellaisella mitään teet ja osti jotain ihan muuta mielensä mukaan. Joskus jotain tarpeeseen, kuten urheiluhousuja koulun liikuntatunnille, joutui kinuamaan viikkotolkulla, että osti ne, vaikka kaikkeen muuhun kyllä pisti rahansa. Jotenkin ihan sairastapaskaa oli elämä ja enpä tässä juuri koekaan olevani minkään arvoinen tai merkityksellinen, siksi en ole parisuhteisiinkaan pyrkinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Suomalaiset ovat maailman epäromanttisimpia ihmisiä. Eivät viitsi senkään vertaa panostaa rakkaaseen ihmiseen, että ostaisi lahjan. Tuo on vähimmäisvaatimus, johon pitäisi kyetä.
No voihan sitä panostaa muutenkin kuin jollain lahjalla. Hierontaa ja seksiä pitkän kaavan mukaan ja jotain muuta vastaavaa. Miksi pitää olla aina joku lahja?
No jo on vaarallista tämä keskustelu kun sanat m ö r ö k ö l l i ja h o r t e n s i a jäävät spämmihaaviin.
Huh huh.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Sitä saa mitä tilaa kun nainen ei huomioi ja lahjoja miestä niin miksi mies huomioisi ja lahjoisi naista.
Eikö naiset tosiaan tiedä että syy minkä takia te ette saa lahjoja ja huomiota on se että te ette niitä ansaitse?
Nainen joka ansaitsee huomiota ja lahjontaa saa niitä kyllä ja sitä ei määrittele nainen itse että ansaitseeko vai ei
Naisen kannattaa määritellä seuransa niin, että on vain sellaisten kanssa, jotka kokevat hänet lahjan arvoiseksi.
Eli mielestäsi naisen täytyy tuhota parisuhde jos ei saa lahjoja ansaitsematta ja täytyy hankkia semmoinen suhde missä nainen saa lahjoja ansaitsematta?
Eikö kuitenkin helpompi olisi naisellekin että tekisi jotain että ansaitsee ne lahjat?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei oltu oltu yhdessä kovin kauaa. Tuli ensimmäinen synttäri eikä lahjaa. Se oli todella vahva merkki miettiä suhteen todellinen taso uudelleen ja avata silmät todellisuuteen.
No ei teillä tainnut muutenkaan mennä hyvin. Ei kai kukaan yhden synttärin takia laita suhdetta poikki.
En minäkään. Mutta kuten sanoin, se avasi silmät sille, että aloin tarkkailla miehen käytöstä. Sanat ja teot eivät menneet yksiin. Jätin hänet vasta kuukautta myöhemmin, kun oli selvää, että on klassinen rakkauspommittava luonnevikainen yksilö, jolla on kulissi melko hyvässä kunnossa.
Eipä siinä mitään erityistä ole. En itsekään huomioi miehen merkkipäiviä
Asiassa ei ole ongelmaa jos parisuhteen kumpikin osapuoli karttaa lahjojen antamista ja saamista sekä muistamisia merkkipäivinä. Ongelma tässä on nyt se, että yhdelle osapuolelle asia on tärkeä ja toinen osapuoli sivuuttaa asian tärkeyden kumppanille. Ap:n täytyisi saada selville mistä asia johtuu. Jos mies ei suostu keskustelemaan aiheesta, niin sekin on jo merkki sinänsä.
Sydän!