Parisuhteessa olijat, onko puolisonne teille se tärkein ihminen?
Ja siis kysymys lähinnä niille jotka ovat ihan toimivassa suhteessa eikä eron partaalla. Mä sain eilen kuulla mieheltäni, että hänellä tulee aina ystävät ekana ja ovat hänen elämänsä tärkeimpiä ihmisiä. Tätä ei huudettu vihaisena riidan yhteydessä vaan tuli esille keskustelun sivulauseessa. Hän sanoi että ystävät ovat hänelle tärkeintä elämässä ja ihmetteli miksi minulla ei ole näin, kun itse taas sanoin hänen olevan mulle maailman tärkein. Meillä ei ole lapsia ja ikääkin yli 40v. Mulle jäi siitä vähän hassu fiilis ja olen miettinyt tätä.
Ei hän kapakoissa niiden kanssa juokse tai mitään. Saattaa mennä jopa puoli vuotta ennen kuin edes näkee heitä. Mietin lähinnä että onko yleistäkin että ystävät menee hyvässä rakastavassa parisuhteessa puolison edelle? Ja kysyin häneltä vielä typerän kysymyksen siihen että kumman pelastaisi palavasta talosta, niin ystävän kuulemma.
Kommentit (408)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vanhempani ja siskon lapset menee miehen edelle. Samalla tavalla ajattelen, että mieheni lapsi ja miehen vanhemmat tärkeämpiä kuin minä.
Ajattelen sen jotenkin niin, että kuka/ketkä tarvitsevat eniten suojeluani, mies pärjää terveenä aikuisena itse.
Siinä nähdään taas uusperheen rikkautta. Kummin kaimat ja naapurin reiskat menee sen uuspuolison edelle, lapsista puhumattakaan.
Tottakai lapset menee uuspuolison edelle.
Tärkein ihminen, rakastettuni ja paras ystäväni on tietenkin puoliso. Hän on tärkeintä, hänen kanssaan haluan viettää aikaa.
Mutta palavasta talosta pelastaisin hoivavietin mukaisesti tietenkin ensin lapseni, nuorimmasta alkaen.
Lapset ovat tärkeimpiä, sen tiedän.
Mieheni on tärkeä, mutta en varmasti edes ymmärrä, miten tärkeä. Vaikea sanoa, onko tärkein.
Omat lapset on tietenkin kaikkein tärkeimmät. Sen jälkeen mies, siskoni ja vanhempani. Sitten parhaat ystäväni. Sen jälkeen työkaverit, ja sitten kaikki muut ihmiset.
Tähän eniten vaikuttaa suhteen pituus. Jos ollaan oltu vasta ehkä vuosi tai vähemmän yhdessä niin miten seurustelukumppani mitenkään voisikaan olla tärkein. On paljon ihmisiä, jotka ovat olleet elämässä paljon pitempää. Itse ajattelen, että puoliso voisi olla minulle toisteksi tärkein sitten, kun ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ja on yhteisiä lapsiakin.
Toki mies on tärkein. Mutta palavasta talosta pelastaisi kissat ensin. Ei asuta yhdessä.Lapset omillaan jo.
Puolisoni on minulle tärkein ihminen.
Lapset syntyvät siihen vanhempien parisuhteen muodostamaan kotiin.
Lapsi on tärkeä eri tavoin kuin puoliso. Hän kasvaa perheen suojissa, mutta on meillä vain kasvuvuotensa "lainassa" ja lentää omille teilleen, omaan aikuiselämäänsä, jo hyvin varhain.
Puolisoni kanssa tarkoitus on ollut elää yhdessä koko elämämme "kunnes kuolema erottaa" - jos sekään.
Naiseni on toiseksi tärkein maailmassa, tärkein on Janne Kataja.
Vaimoni on minulle ykkönen, rakastan myös lapsiani todella paljon, mutta vaimo on ykkönen. Minusta tuntuu, että hänen äitinsä on hänelle ykkönen, jossain vaiheessa olin varmasti viimeisenä, koska koin sellaista kohtelua. M50
Minulle tärkein on perhe, enkä halua, enkä edes voi valita, kuka on tärkein: mies vai aikuiset lapset vai lapsenlapset. Palavasta talosta pelastaisin nuorimmaisen, jolla on vähiten elämää takana
Puolisoni on minulle tärkeä, mutta...
Olemme henkisesti kasvaneet eri suuntiin, hän ei ole se, joka minun ajatuksiani parhaiten ymmärtää, vaan eräs rinnallani lapsesta saakka kasvanut sukulaiseni.
Kuitenkin olen sitoutunut elämään puolisoni rinnalla jommankumman kuolemaan saakka, parisuhteemme on hyvä ja lapset arvostavat ehjää ja nykymittapuulla suurta perhettämme.
Mies 52
Huomaan, että tärkeysjärjestys muuttuu elämän varrella. Nyt eläkkeellä ovat lastenlapset nousseet tosi tärkeiksi, nuoria aikuisia. Mutta myös mies tullut tärkeämmäksi. Jos valita pitäisi, niin ehkä mies tärkein, koska nuoremmilla ympärillään paljon muita ihmisiä.
Arjessa mieheni on tärkein ja meillä on oikein mukavaa ja onnellinen parisuhde. Rakkautta on olemassa monenlaista ja toinen rakkauden muoto ei ole toisesta muodosta pois. Lapsiani kohtaan tunnen äidin rakkautta joka on ehdotonta rakkautta, se ei lopu enen kuin elämäni loppuu. Ei Vatikanen he ovat aikuisia. Parisuhderakkaus on ehdollista rakkautta. Rakasts myös luontoa, ystäviäni ja koiraamme.
Lapset ehdottomasti menee kaiken edelle. Sen jälkeen tulee mies, jonka kanssa toki vietän eniten aikaani lasten muutettua omilleen. Miehen jälkeen tulevat tärkeät ja läheiset muut ihmiset, jotka eivät ole välttämättä sukulaisia lainkaan.
Tärkeimmät olemme toisillemme. Lapsiakin on, muttei yhteisiä, eikä pieniä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei ole. Poikani ja veljeni tulevat ensin. Ja jos palavasta talosta pitäisi pelastaa joko mieheni tai koirani, valitsisin jälkimmäisen. Olen tosissani.
Lissulla on kova uho, mutta ilman miestä sulla ei olisi sitä taloa jossa asua ja koirasi kuolisi nälkään.
Provohan tämä on mutta naisten työllisyysaste on miehiä korkeampi. Naiset myös tekevät töitä ka 7 minuuttia miehiä pidempään joka päivä. Naiset eivät tarvitsemisen puolesta tarvitse enää miehiä mihinkään, siksi monet miehet ovatkin tavallasi kovin vihaisia ja katkeria tänä päivänä. Minä en tarvitse miestä elättäjänä tai mahdollistajana. Valitsen olla hänen kanssaan, koska hän on fiksu ja lämmin ihminen. Tärkein on silti lapseni, toiseksi merkittävin luultavasti ystäväni joka on ollut elämässäni 6-vuotiaasta saakka, pian 40 vuotta. Jos tärkeysjärjestystä on jostain syystä tarpeen tehdä.
Ei. Siltä saa helppoa seksiä ja voi tehdä mitä huvittaa
Monelta unohtuu lapsetkin ei pelkät ystävät. Pahempi juttu.