Vieraat, jotka eivät kutsuilla syö mitään
Onko teidän mielestä epäkohteliasta, jos kutsuvieras ei juhlissa syö mitään? Eilen oli lapsen syntymäpäivillä pari vierasta, jotka eivät maistaneet mitään. En nyt loukkaanut siitä heille, mutta itsestäni tuntuu ikävältä, kun itse on leiponut kakkuja ja hankkinut muuta tarjottavaa. Ja kyseessä ei siis lapset vaan ihan aikuisvieraat.
Tietenkään ei tarvitse santsata eikä jokaista sorttia tarvitse maistaa, mutta itse ainakin miellän hyvän tavan mukaiseksi, että kutsuilla tai arkenakin kylässä edes jotakin otetaan.
Kommentit (906)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 160cm istumatyötä tekevä keski-ikäinen nainen. Päivän kaloritarve täyttää ihan käsittämättömän nopeasti ilman herkun herkkua. Jatkuvasti pitäisi olla liikkumassa, että paino pysyisi siinä missä haluankin eli selvästi normaalipainossa. Joudun jatkuvasti luopumaan mieliteoistani, koska aika ja energia eikä suoraan sanottuna motivaatiokaan riitä siihen määrään liikuntaa, mitä päivittäinen herkuttelu vaatisi. Viikottaisen herkuttelun tämä yhtälö sen sijaan kestää.
Joten olen pahoillani, jos sinun paakkelsi ei ole se unelmieni herkkupala, jolla haluan täyttää sen yhden viikottaisen herkkukiintiöni tai vaihtoehtoisesti juosta ylimääräisen lenkin sen vuoksi. Jos tarjoomuksesi sattuu olemaan jotain, mikä on himoruokaani esim etanat aurajuustolla ja lasi valkoviiniä, niin kaupat tuli. Mutta koskaan se ei ole juustokakku tai pulla.
Haluaisin olla pahoittamatta kenenkään mieltä, mutta en suostu juoksemaan ylimääräisiä lenkkejä sen vuoksi, että jonkun aikuisen ihmisen itsetunto on kiinni minun syömisistä tai syömättä jättämisistä. Itselle ei tulisi mieleenkään pahoittaa mieltäni, jos mun vieras ottaa vain kahvin.
Et sinä varmaan niissä juhlissa joka viikko käy? Ekstra silloin tällöin ei näy missään.
Ihmettelen myös mitä ahdat päivittäin, jos todellakin on työn ja tuskan takana pitää paino kurissa. Kuulostaa todella ahdistavalta elämältä että syömistä pitää miettiä noin paljon.
Mitäs miettimistä siinä on? Sen kun pysyy siinä omassa ohjelmassa.
Itse pidättäydyn "herkuista", koska en tykkää mistään valkojauhoista leivotuista makeista kakuista/pullista/piirakoista. Hiivataikinaleipomukset, joissa on käytetty sokeria, saavat myös vatsavaivoja aikaan, joten miksi söisin sellaista "ekstraa" kenenkään mieliksi.
Ei ole pakko syödä jossei maita. Esmes mulla on refluksi ja joskus tökkii todella pahasti. Juomaan pystyn. Oisko se sit hyvä jos väkisin söisin ja hetken kuluttua oksentaisin?
Hyviä vieraita, tulevat halvaksi
En syö juhlissa mitään, koska olen niin ahdistunut juhliin joutumisesta, että en osaa keskittyä syömiseen, ja aina, siis aina jos olen yrittänyt, kaadan tai tiputan jotain päälleni, tai jonkun toisen päälle. Noin yleisesti en kyllä edes ymmärrä, miten ketään kiinnostaa syökö jotain vaiko ei.
Mulla on eräs joka stressaa jo pelkkää kyläilyä etukäteen niin paljon että ei pysty syömään mitään kutsuilla sillä muuten viettäis loppuajan vessassa. Ahdistuu vain enemmän kun joka kerta joku tuputtaa "ota nyt vähän" "se on hyvää" "ota vaan" "sua varten tein" "kuulemma tykkäät just näistä". Sairaudet ei muille kuulu mutta joillain on tosi vaikea ymmärtää miksi joku ei syö niin luulis että olis helpompi vaan karjasta että "En syö kun muuten istun pazkalla loppuajan kun suolisto heittää härän pyllyä kun ensin stressannu pelkkää tapaamista!" Itsellä ei tätä ongelmaa ole niin en tietenkään voi tietää miltä tuntuu ja tuntuisi asian möläyttäminen puolitutuille.
Vierailija kirjoitti:
Jokin ikävä suolistosairaus josta ei halua puhua saattaa olla yksi syy. Myös anoreksia tai muu syömishäiriö saattaa aiheuttaa tuollaista käytöstä. Onneksi sentään muut vieraat teillä söivät, uskon Miettä ttai arjoiluissa ei ollut mitään vikaa, ei ehkä kannata liikaa miettiä tai loukkantua asiasta.
Minulla E-koodiallergia ja laktoosi. Siitä syystä en syö, koska en halua kärsiä juhlien jälkeen kivuista ja säryistä. Ei kannata seurata ja tuputtaa, jos joku ei syö. Siihen on syynsä.
Telkkarissa on leivonta- ja ruoanlaitto-ohjelmia ja kilpailuja, joissa väsätään ja väännetään jos jonkinlaista kakkua, pullaa ja piirakkaa. Paljain käsin väännetään sokerimassasta koristeita (kynnet lakattuina ja isänmaata kynsien alla), tehdään kakkupohjia joita leikataan ja sorvataan. Ruokaa maistetaan samalla lusikalla, eli käy suussa.
Oikeesti, kuka sellaista voisi syödä?
Koulussa jo köksämaikka sanoi, että mitä useammin ruokaan on käsin koskettu, sen arveluttavampaa se on.
En syö mitään väkerryksiä oli ne miten kauniita tahansa.
https://rajalanriihi.fi/en/attachment-teemakakku-9-2/
Vierailija kirjoitti:
En syö juhlissa mitään, koska olen niin ahdistunut juhliin joutumisesta, että en osaa keskittyä syömiseen, ja aina, siis aina jos olen yrittänyt, kaadan tai tiputan jotain päälleni, tai jonkun toisen päälle. Noin yleisesti en kyllä edes ymmärrä, miten ketään kiinnostaa syökö jotain vaiko ei.
Vähän kuin Elisabeth Hyacinthin keittiössä teellä. :D
voivoi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin ikävä suolistosairaus josta ei halua puhua saattaa olla yksi syy. Myös anoreksia tai muu syömishäiriö saattaa aiheuttaa tuollaista käytöstä. Onneksi sentään muut vieraat teillä söivät, uskon Miettä ttai arjoiluissa ei ollut mitään vikaa, ei ehkä kannata liikaa miettiä tai loukkantua asiasta.
Minulla E-koodiallergia ja laktoosi. Siitä syystä en syö, koska en halua kärsiä juhlien jälkeen kivuista ja säryistä. Ei kannata seurata ja tuputtaa, jos joku ei syö. Siihen on syynsä.
Noi on tosi käteviä heittää pöytään, niin ei tarvi kertoa totuutta eli "jos sä olet omin käsin nuo tehnyt niin mä en koske tikullakaan".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se epäkohteliasta. Toki voi olla että kys tyypeillä on joku dieetti päällä, allergioita tms, mutta mielestäni silloin voisi avata suunsa ja kertoa asiasta. Tarjoilujen karttaminen tuppisuuna antaa kumman viestin.
Allergioista mainitseminen voi aiheuttaa hirveän kyselytulvan, kun emäntää hävettää sopivan tarjottavan puuttuminen ja haluaa epätoivoisesti keksiä jotain. Muutenkin aihe kiinnostaa joitain ihmisiä tarpeettoman yksityiskohtaisesti. Jos siis ei nälkä vaivaa, voi olla helpompi vain olla ottamatta mitään ja toivoa ettei kukaan huomaa.
Tämä! Just eräillä synttäreillä kysyttiin, että mitä oireita siitä laktoosi-intoleranssista sitten muka tulee? Selitä nyt sitten siinä synttärikakkupöydässä että ripuli kuule lentää kuin varpusparvi.
Rehellisen tyhmiin kysymyksiin mahdollisimman tarkasti ja realistisesti kuvaileva selitys niin eipä asia jää epäselväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tuttavapiirissä yksi sellainen, joka aina on syömättä mitään. Jos hänelle tarjoaa jotain, niin hän aina sanoo, että ei kiitos, olen juuri syönyt. Onneksi ei ole muita, sillä kyllä omissa juhlissa harmittaisi, jos on tehnyt kaikenlaista herkullista tarjottavaa monen monta sorttia, eikä kukaan söisi mitään. Itse en tuollaista syömättömyyttä ymmärrä. Siitä tulee vähän töykeä vaikutelma. Voisihan sitä ottaa jotain lautaselle, ja vaivihkaa jättää sen sitten syömättä, ei sitä kukaan huomaa. Tämäkin tuttava on todella ylipainoinen, ja mistään dieetistä hänellä ei ole kyse, syö kyllä suuria määriä kotonaan.
Mmiksi pitää kytätä mitä se yksi ihminen syö tai ei syö? Meinaatko että sinulta muka jäisi huomaamatta, kun noin tarkkaan häntä seuraat, jos hän ottaisi lautaselle ja jättäisi syömättä? tuskin.
Minä en syö makeaa, enkä syö sitä myöskään vieraisilla. En syö vehnäpommeja, enkä rasvaisia ruokia. En selitä tätä etukäteen, koska en jaksa sitä että aletaan kyselemään että no mitäs minä sinulle sitten tarjoiaisin, ja kutsuja stressaa entistä enemmän. Juuri tänään kävin kahvilla tutuilla, jotka tarjosivat pullaa jäätelöä. Sanoin vain että en pidä makeasta, mutta kiitos.Sitten he olivat vähän hämillään että kun ei osattu sinulle varata sopivaa syötävää... Ei tarvitse olla, olen aikuinen ja teen omat päätökset itse, ja syön silloin kun itse haluan.
Juuri tuollainen on sitä töykeyttä eikä aikuisuutta, miten vaikeaa on sanoa ihmiselle joka kutsuu kahville ettet sitten syö makeaa, ihan vaan pelkkä kahvi sitten ja ehkä lasi vettä. Kiva tuollainen, toinen ostaa pullaa jonka joutuu turhaan syömään itse tai heittämään pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tuttavapiirissä yksi sellainen, joka aina on syömättä mitään. Jos hänelle tarjoaa jotain, niin hän aina sanoo, että ei kiitos, olen juuri syönyt. Onneksi ei ole muita, sillä kyllä omissa juhlissa harmittaisi, jos on tehnyt kaikenlaista herkullista tarjottavaa monen monta sorttia, eikä kukaan söisi mitään. Itse en tuollaista syömättömyyttä ymmärrä. Siitä tulee vähän töykeä vaikutelma. Voisihan sitä ottaa jotain lautaselle, ja vaivihkaa jättää sen sitten syömättä, ei sitä kukaan huomaa. Tämäkin tuttava on todella ylipainoinen, ja mistään dieetistä hänellä ei ole kyse, syö kyllä suuria määriä kotonaan.
Mmiksi pitää kytätä mitä se yksi ihminen syö tai ei syö? Meinaatko että sinulta muka jäisi huomaamatta, kun noin tarkkaan häntä seuraat, jos hän ottaisi lautaselle ja jättäisi syömättä? tuskin.
Minä en syö makeaa, enkä syö sitä myöskään vieraisilla. En syö vehnäpommeja, enkä rasvaisia ruokia. En selitä tätä etukäteen, koska en jaksa sitä että aletaan kyselemään että no mitäs minä sinulle sitten tarjoiaisin, ja kutsuja stressaa entistä enemmän. Juuri tänään kävin kahvilla tutuilla, jotka tarjosivat pullaa jäätelöä. Sanoin vain että en pidä makeasta, mutta kiitos.Sitten he olivat vähän hämillään että kun ei osattu sinulle varata sopivaa syötävää... Ei tarvitse olla, olen aikuinen ja teen omat päätökset itse, ja syön silloin kun itse haluan.Juuri tuollainen on sitä töykeyttä eikä aikuisuutta, miten vaikeaa on sanoa ihmiselle joka kutsuu kahville ettet sitten syö makeaa, ihan vaan pelkkä kahvi sitten ja ehkä lasi vettä. Kiva tuollainen, toinen ostaa pullaa jonka joutuu turhaan syömään itse tai heittämään pois.
Ei ole töykeyttä olla syömättä jonkun mieliksi. Töykeyttä on tuputtaminen.
Syitä:
-suolistosairaus (esim. Ibd, ibs)
-suolistoleikkaukset (ei voi syödä kaikkia ruokia tai ei voi syödä milloin tahansa)
-muut terveysvaivat, henkilöltä esim. puuttuu jokin osa ruoansulatuselimistöstä eikä voi syödä normaalisti, ei voi syödä tiettyjä ruoka-aineita, ei voi syödä suun kautta tai voi syödä vain ottaessaan lääkkeitä
-allergiat, laktoosi-intoleranssi, keliakia ja muut rajoitteet
-sappihappojen imeytymishäiriö
-dieetti
-diabetes
-syömishäiriöt
-hygienia epäilyttää
-nirso
Miksi ihmisen pitäisi kertoa sinulle terveysasioistaan, esim. ripulista tai avanteesta keskellä juhlapöytää?
Istutetaan päivällispöytään ja sitte huomaat että kaikki tarjollaoleva puistattaa: sienet, etanat, mäti, katkaravut.... jo haju ja niiden ulkonäkö etoo. Miten olet kohtelias vieras ja sanot, että ei kiitos mitään. Istun vaan. Syököön emäntä itsekseen. Kun on opetettu et on kohteliasta maistaa ja ottaa vähän. Kun ei pysty yhtään. Se on stressi ja paniikki jo etukäteen.
Kurjaa kutsujan kannalta, hän on huushollannu ja valmistanu tarjoamiset, kattanu pöydän ym. Ja sitte vieras kieltäytyy kaikesta. Onko aika epäkohteliasta?
Sanooko et vesilasillinen ja pieni pala omenaa/leipää riittää.
Ei kannata nähdä vaivaa tarjoilun suhteen. On riski, et vieraat ei syö mitään. Menee hukkaan kaikki.
Kaikki pääsee helpommalla, kun kyläilyn aikana ei aterioida. Jutellaan vähän aikaa ja sit pääsee pois.
Liian hyvin taas asiat suomessa kun on tuollaisia tarjottavia. Pullat, kakut, etanat, mädit jne.
Eikö ihmiset voi tarjota pelkkää kahvia, teetä, voileipäkeksejä, mehua. Pulla voi olla niille, jotka sitä syö. Ja suolakeksejä. Niin ei tarvi ihmetellä miksei kukaan syö mitään.
Keittäkää puuroa juhliinne, ne syö jotka pystyy.
Miksette tee jotain pastasalaattia suolaiseksi. Joku voisi tykätä jopa siitä.
Olen ollut vuosikaudet sokerikoukussa ja saanut loppuvuodesta 2022 vihdoin vieroitettua itseni siitä. Nykyään ei tee mieli mitään makeaa, enkä sitä kutsuillakaan ota. Tätä on joskus ihmisten vaikea ymmärtää, koska olen aina ollut hoikka ja olen edelleen. Painonhallinnasta ei siis ole kyse, mutta makeaa ei vain enää maistu.
Esim. oma äitini tuputtaa joka kerta siellä kyläillessäni makeaa. Muistaa kyllä, etten edelliselläkään kerralla ottanut, mut jos nyt tällä kertaa ottaisin. Sitten tuskailee, että mitä hän nyt tekee kokonaiselle pullapitkolle, neljälle mansikkaviinerille ja paketilliselle donitseja, jotka hän oli ihan minua varten hankkinut. Itse hän ei myöskään niitä syö, eikä pakastimeen mahdu. Seuraavalle kerralla vannotan häntä, ettei osta minua varten mitään makeaa. Esim. ruisleipä päällisineen olisi täydellinen kahvitarjoilu. Lupaa tehdä niin, mutta arvatkaapa kuinka käy seuraavalla kerralla...