Onko täällä kenelläkään minimalismi elämäntapana?

Vähän tavaraa, paljon toimintaa. Kahden viime kuun aikana en ole ostanut mitään muuta kuin ruokaa ja siihenkin olen käyttänyt vain puolet normaalista budjetista. Ei ole mitään pakkoa säästää, huvikseen teen tätä nyt.  Neljä kuukautta omaa ostolakko-haastetta vielä menossa. Olen myynyt ja antanut paljon pois. Lapset eivät ole keksineet pyytää mitään ehkä siksi että leikkivät ulkona jatkuvasti kavereiden kanssa tai tehdään jotain koko perheen voimin ( uimaan/retkelle) . Tällä hetkellä tuntuu että voin olla vaikka koko vuoden ilman ostamisia. Lapsilla on vaatteita joka menoon, samoin meillä aikuisilla. Kenkiä voi joutua hankkimaan lapsille jossain vaiheessa.

On tosi siistiä. En vaihtais tätä olotilaa mihinkään muuhun nyt:) Yhdenkin uuden tavaran hankkimisen ajatteleminen saa ärtymään.

Joo. Ostin hupiajeluja varten Porschen Carrera 4 S:n. Turbo olisi ollu ehkä vähän liikaa minimalistille.

Up

Joo on, mutta en ole kovin hyvä vastaamaan tämmöisiin. :) Yritetään nyt kuitenkin, kun aihe on hyvä ja ketju hiljainen.

Minimalismi lähti omasta tarpeesta siihen. Järjestyksen ylläpito ja tavaroiden organisointi eivät ole vahvuuksiani, enkä oikein tykkää siivoamisesta.

En osaa antaa mitään tarkkoja lukuja, mutta taatusti kodin tavaroista on lähtenyt enemmän kuin puolet. Yhtään mitään ei olla kaivattu, suurinta osaa ei edes muisteta mitä ne olivat. Tavarat ovat enää vain harvoin hukassa ja elämää helpottaa, kun tietää mitä omistaa ja missä se on. Olen tässä kesälomaprojektina käymässä kaapit ja laatikot tänä vuonnakin läpi, aina sitä vähennettävää löytyy.

Lisäksi siivoaminen on helpompaa, kun ei tarvitse (juurikaan) ensin tehdä sitä järjestelyä. Kyllä edelleen kotiin saa sotkun aikaiseksi, mutta nykyisten sotkujen korjaaminen on nopeaa touhua.

Vähempi tavara saa myös miettimään ostokäyttäytymistä. Tässä on edelleen opittavaa, mutta kaikki on kotiin päin. Vaikka sen on aina jollakin tavalla tiennytkin, nyt on tullut kristallinkirkkaana ajatuksena mieleen se, mitä kaikkea paskaa meille myydään pelkoihin ja epävarmuuteen vedoten.

Ennen kodin sotkut ja kodinhoidon puutteellisuus oli sellainen arjen (työelämän ulkopuolella oleva) ykkösmurehtimisen, stressin ja huolehtimisen aihe. Hassua, ettei tätä tajunnut silloin kun asia oli ajankohtainen. Nyt kun asia on tavallaan "hoidettu", hoksaan kyllä mikä on nykyinen ykköshuoleni ja se on oma terveyteni ja siitä huolehtiminen. Olen myös saanut muutoksia tällä saralla vaikka vähän vaiheessa sekin on. Nykyisin käyn vuosittain lääkärintarkastuksessa, verikokeissa yms., olen hoidattanut ihoni ja kohonneen verenpaineeni kuntoon ja yritän vähitellen muuttua sohvapotusta jumppaihmeeksi.

Monenlaista elämänmuutosta siis. Voin koettaa vastailla, jos on lisäkysymyksiä. :)

Oma prosessi lähti liikkeelle juurikin siitä, että tuli tarve tehdä arjesta helpompaa mm. siivoamisen ja tavaroiden järjestelyn suhteen. Samalla kaupassa käyminen alkoi nopeasti kyllästyttää, kun tavaraa ja ostamista alkoi katsoa uudesta näkökulmasta.

Olen myös tehnyt muutoksia ajankäyttööni ja jättänyt aikasyöppöjä pois (pl. AV 😁). Pyrin siis kaikessa tekemisessä ja ostamisessa mahdollisimman vähään vaivannäköön, ajan kuluttamiseen ja toisaalta kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin. Halpaa tämä ei aina ole.

kevytelämä.wordpress.com ; minimalismiaiheinen blogi

Törmäsin minimalismiin vahingossa Youtuben kautta. Elämäntilanteeni oli ok, mutta halusin enemmän rahaa säästöön sekä luopua kaikesta turhasta. Päätin kokeilla ja aloin pikkuhiljaa myydä omaisuuttani. Hankkiuduin eroon varmaan n. 70 prosentista tavaroistani. Muutin myös yli puolet pienempään asuntoon. Tämä tapahtui puolessa vuodessa. Yhtään tavaraa ei ole ollut vielä ikävä.

Täytyy sanoa, että moni asia on muuttunut paremmaksi. Elämä on huomattavasti yksinkertaisempaa, selkeämpää ja hallitumpaa. Siivoaminen on helppoa, rahaa jää säästöön ja osaan arvostaa ja hyötykäyttää kaikkea, mitä minulla on. Kotona ei ole juuri mitään turhaa, vaan kaikille tavaroille on tarkoituksensa. Jäljellä olevat tavarat ovat myös laadukkaampia, kuin ennen. Laatu voittaa aina määrän.

Suosittelen minimalismia kaikille, jotka haluavat lisää selkeyttä elämäänsä. Jos elämäsi on kaaoksessa, olet masentunut, burn-outin partaalla, köyhä, stressaantunut, minimalismi todennäköisesti auttaa sinua. Minimalismin ydin on mielestäni poistaa kaikki turha/vähemmän tärkeä, jotta voit keskittyä niihin asioihin, joilla on oikeasti merkitystä. Yksinkertainen elämä on upeaa!

Pari vinkkiä, mistä aloittaa:

-vaatekaappi

-kirjat, leffat, pelit

-tavarat, jotka ovat selvästi roskaa

-tavarat, joita ei ole käytetty vuoteen

-tavarat, jotka on ostettu ajatuksella "jonain päivänä saatan tarvita tätä"

Suosittelen myös Fumio Sasakin "goodbye, things"-äänikirjaa Youtubesta.

Edellisen kommentoijan listassa oli "tavarat mitä ei ole käytetty vuoteen"

Tämä ei kyllä päde. Minulla on paljon vaatteita ja harrastuksiin liittyviä juttuja, joita en välttämättä käytä kertaakaan edes vuositasolla. Mutta eivät ne turhia ole, päinvastoin. Hölmöä olisi joutua ostamaan uusia vaatteita/tavaroita siksi, että on vanhat heittänyt menemään. Tai jättää harrastamatta, kun ei lle enää välineitä. Esim. sukset, luistimet.

Minulla on 10-15 v vanhoja vaatteita, jotka tulevat ajoittain käyttöön vieläkin. Mökille vien tavaraa myös. Äitivainaa tapasi sanoa, että "aika tavaran nautitsee". Keksin tavaroille uusiokäyttöä, käytän "varaosina" ja korjausmateriaalina.

Ehken siis ole minimalisti vaan hyötykäyttäjä, loppuunkäyttäjä.

Helpompi siivota kun vähemmän tavaraa. Ja vähemmän tiskiä. Ei synny myöskään pyykkivuoria, eikä tarvitse viedä roskia usein, kun vältetään sen syntymistä (ostetaan ruokaa irtona kestohedelmäpusseihin). Rahaa säästyy

Pyrin tänä vuonna olemaan ostamatta yhtään vaatetta, kenkiä tai asusteita. Lisäksi myyn suurimman osan tavaroista kirpparilla ja ostan jatkossa vain harkiten ja arvokasta.

Vierailija kirjoitti:

Edellisen kommentoijan listassa oli "tavarat mitä ei ole käytetty vuoteen"

Tämä ei kyllä päde. Minulla on paljon vaatteita ja harrastuksiin liittyviä juttuja, joita en välttämättä käytä kertaakaan edes vuositasolla. Mutta eivät ne turhia ole, päinvastoin. Hölmöä olisi joutua ostamaan uusia vaatteita/tavaroita siksi, että on vanhat heittänyt menemään. Tai jättää harrastamatta, kun ei lle enää välineitä. Esim. sukset, luistimet.

Minulla on 10-15 v vanhoja vaatteita, jotka tulevat ajoittain käyttöön vieläkin. Mökille vien tavaraa myös. Äitivainaa tapasi sanoa, että "aika tavaran nautitsee". Keksin tavaroille uusiokäyttöä, käytän "varaosina" ja korjausmateriaalina.

Ehken siis ole minimalisti vaan hyötykäyttäjä, loppuunkäyttäjä.

Kuinka moni käyttää vuonna 2003 hankittuja kenkiä? Takkia? Puseroa? Niinpä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edellisen kommentoijan listassa oli "tavarat mitä ei ole käytetty vuoteen"

Tämä ei kyllä päde. Minulla on paljon vaatteita ja harrastuksiin liittyviä juttuja, joita en välttämättä käytä kertaakaan edes vuositasolla. Mutta eivät ne turhia ole, päinvastoin. Hölmöä olisi joutua ostamaan uusia vaatteita/tavaroita siksi, että on vanhat heittänyt menemään. Tai jättää harrastamatta, kun ei lle enää välineitä. Esim. sukset, luistimet.

Minulla on 10-15 v vanhoja vaatteita, jotka tulevat ajoittain käyttöön vieläkin. Mökille vien tavaraa myös. Äitivainaa tapasi sanoa, että "aika tavaran nautitsee". Keksin tavaroille uusiokäyttöä, käytän "varaosina" ja korjausmateriaalina.

Ehken siis ole minimalisti vaan hyötykäyttäjä, loppuunkäyttäjä.

Kuinka moni käyttää vuonna 2003 hankittuja kenkiä? Takkia? Puseroa? Niinpä.

Itse asiassa minä otin juuri käyttöön v. 2000 ostetun takin, jota käytin silloin kolmen vuoden ajan.

To have the maximum amount of minimalism is the key to be a good minimalist.

Sorry.

En ole koskaan ruvennut minmalistiksi vaan se on syntymästä tai pikkulapsena omaksuttu tapa.

En tiedä mikä olen, mutta pyrin olla omistamatta mitään tarpeetonta. Siis miks pitäis omistaa? Vie vaan tilaa jne. Jos huomaan jotain säännöllisesti tarttevani, niin sitten ostan. Olen mm. muuttanut hieman työnkin takia stadin ja erään pohjoisen kaupungin välillä muutaman kerran ja kertaakaan ei ole muuttoauto liikkunut. Ostan/haen kierrätyskeskuksilta - kirppareilta sängyn, sohvan/vast., kirjahyllyn, olkkarin pöydän ja tv-tason. Kun muutan, niin vien joko vast. paikkoihin tai annan tutuille.

Koko toi satsi maksoi viimeksi yht. 45€. Muuttoauto eestaas ajamisineen ja vitutuksineen ois ollu ainaki sen 300€, eli ei järjen hiventä kuskaa pakettiautolla noita leluja eestaas.

Vaatteet ostan aina tarpeeseen ja vanhat menee työvaatteiksi.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mikä olen, mutta pyrin olla omistamatta mitään tarpeetonta. Siis miks pitäis omistaa? Vie vaan tilaa jne. Jos huomaan jotain säännöllisesti tarttevani, niin sitten ostan. Olen mm. muuttanut hieman työnkin takia stadin ja erään pohjoisen kaupungin välillä muutaman kerran ja kertaakaan ei ole muuttoauto liikkunut. Ostan/haen kierrätyskeskuksilta - kirppareilta sängyn, sohvan/vast., kirjahyllyn, olkkarin pöydän ja tv-tason. Kun muutan, niin vien joko vast. paikkoihin tai annan tutuille.

Koko toi satsi maksoi viimeksi yht. 45€. Muuttoauto eestaas ajamisineen ja vitutuksineen ois ollu ainaki sen 300€, eli ei järjen hiventä kuskaa pakettiautolla noita leluja eestaas.

Vaatteet ostan aina tarpeeseen ja vanhat menee työvaatteiksi.

Oletpa tylsän kuuloinen ihminen. Entä jos aloitat harrastuksen, ja kyllästyt siihen, mutta tiedät, että jatkat sitä taas muutamien vuosien kuluttua? Ostat ja myyt tavaraa sitä myöden? Tulee aika kalliiksi. Vai, tyylillesi uskollisena et kiinnostu mistään niin mielenkiintoisesta, joka vaatisi hankintoja harrastuksena?

Alkoi kolmas vuosi ilman ostoksia. No ruokaa ja bensaa joutuu tankkamaan.

> Kuinka moni käyttää vuonna 2003 hankittuja kenkiä?

Juuri laitoin aamulla jalkaani kengät, jotka on ostettu vuonna 2003 tai hieman aiemmin. Hyvin kestäneet, paksua nahkaa tms.

(Merkki on eagle, aigle tms, ostettu tampereelta Kapteenskasta. Heille ei ehkä niin hyvä kauppa, koska voin aina joskus astella kauppaansa heiltä 15 vuotta sitten ostetuilla kengillä, mutta muita kenkiä ei ole ollut tarpeen hankkia. Joku toinen kauppa myy asiakkaalle kengät vuosittain tai useammat kengät vuoteen.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mikä olen, mutta pyrin olla omistamatta mitään tarpeetonta. Siis miks pitäis omistaa? Vie vaan tilaa jne. Jos huomaan jotain säännöllisesti tarttevani, niin sitten ostan. Olen mm. muuttanut hieman työnkin takia stadin ja erään pohjoisen kaupungin välillä muutaman kerran ja kertaakaan ei ole muuttoauto liikkunut. Ostan/haen kierrätyskeskuksilta - kirppareilta sängyn, sohvan/vast., kirjahyllyn, olkkarin pöydän ja tv-tason. Kun muutan, niin vien joko vast. paikkoihin tai annan tutuille.

Koko toi satsi maksoi viimeksi yht. 45€. Muuttoauto eestaas ajamisineen ja vitutuksineen ois ollu ainaki sen 300€, eli ei järjen hiventä kuskaa pakettiautolla noita leluja eestaas.

Vaatteet ostan aina tarpeeseen ja vanhat menee työvaatteiksi.

Oletpa tylsän kuuloinen ihminen. Entä jos aloitat harrastuksen, ja kyllästyt siihen, mutta tiedät, että jatkat sitä taas muutamien vuosien kuluttua? Ostat ja myyt tavaraa sitä myöden? Tulee aika kalliiksi. Vai, tyylillesi uskollisena et kiinnostu mistään niin mielenkiintoisesta, joka vaatisi hankintoja harrastuksena?

Tällä ikää harrastukset (urheilut) alkaa olla harrastettu, joten eipä tässä isompia kulueriä niistä ole. Futiskengät löytyy ja pingistä tutun kanssa välillä paukuttelen. "Tulee aika kalliiksi", joo. Tolla entä jos, -ajatusmallillasi pitäisi varautua ja hoordata kaikennnäköistä romua nurkat täyteen, "kun eihän sitä tiedä jos".

Oletpas sinä anti-tylsä, kun sulla ilmeisesti on nurkat täynnä kaikkea sälää, jota "ehkä tarvitset".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mikä olen, mutta pyrin olla omistamatta mitään tarpeetonta. Siis miks pitäis omistaa? Vie vaan tilaa jne. Jos huomaan jotain säännöllisesti tarttevani, niin sitten ostan. Olen mm. muuttanut hieman työnkin takia stadin ja erään pohjoisen kaupungin välillä muutaman kerran ja kertaakaan ei ole muuttoauto liikkunut. Ostan/haen kierrätyskeskuksilta - kirppareilta sängyn, sohvan/vast., kirjahyllyn, olkkarin pöydän ja tv-tason. Kun muutan, niin vien joko vast. paikkoihin tai annan tutuille.

Koko toi satsi maksoi viimeksi yht. 45€. Muuttoauto eestaas ajamisineen ja vitutuksineen ois ollu ainaki sen 300€, eli ei järjen hiventä kuskaa pakettiautolla noita leluja eestaas.

Vaatteet ostan aina tarpeeseen ja vanhat menee työvaatteiksi.

Oletpa tylsän kuuloinen ihminen. Entä jos aloitat harrastuksen, ja kyllästyt siihen, mutta tiedät, että jatkat sitä taas muutamien vuosien kuluttua? Ostat ja myyt tavaraa sitä myöden? Tulee aika kalliiksi. Vai, tyylillesi uskollisena et kiinnostu mistään niin mielenkiintoisesta, joka vaatisi hankintoja harrastuksena?

Tällä ikää harrastukset (urheilut) alkaa olla harrastettu, joten eipä tässä isompia kulueriä niistä ole. Futiskengät löytyy ja pingistä tutun kanssa välillä paukuttelen. "Tulee aika kalliiksi", joo. Tolla entä jos, -ajatusmallillasi pitäisi varautua ja hoordata kaikennnäköistä romua nurkat täyteen, "kun eihän sitä tiedä jos".

Oletpas sinä anti-tylsä, kun sulla ilmeisesti on nurkat täynnä kaikkea sälää, jota "ehkä tarvitset".

Niin olenkin, ei tarvitse mennä erikseen hankkimaan kun inspiraatio iskee, ja en säilytä sellista, mitä "ehkä tarvitse". Ja hirveetä paskaa kattelet nurkissasi jos huonekalut ostit 45 eurolla, hyi oksennus mikä laaduton maku.